Mitä mieltä ihmisestä joka ei käy läheisen haudalla?
Usein kuullut että sitä "ihaillaan" jos joku käy vaikka joka päivä tai viikko läheisensä haudalla. Ja heitä syyllistetään jotka käyvät harvoin tai ei ollenkaan. Mitä sinä ajattelet asiasta, onko haudalla tärkeää käydä?
Kommentit (102)
Kesällä on pakko käydä haudalla vähintään joka toinen päivä, jos on istuttanut sille kesäkukkia, eikä sada.
Muutoin kukat kuolevat kuivuuteen.
En haudalla käydessäni tiedä miettiäkkö hyvää vai pahaa. Joskus teki mieli sylkäistä haudalle.
Itse en ainakaan halua tulla haudatuksi mihinkään. Matojen syötiksi. Ei kiitos.
Ihmistä voi muistella muuallakin kuin haudalla. Tosin, jos en hoitaisi hautaa, niin laittaisin läheiseni suosiolla muistolehtoon tms. jossa seurakunta huolehtii alueesta. Hoitamattomat haudat ovat törkeitä.
''Anna kuolleiden haudata kuolleet, seuraa minua''.
- Jeesus Kristus Jumala
Vierailija kirjoitti:
En haudalla käydessäni tiedä miettiäkkö hyvää vai pahaa. Joskus teki mieli sylkäistä haudalle.
Mulla täsmälleen sama. Välillä ikävä on kauhea, mutta kun paskat muistot ja teot tulee mieleen ei tee mieli muistella häntä mitenkään päin eikä varsinkaan haudalla.
Vierailija kirjoitti:
Hän ei kuulu vainajien palvojiin.
Onko haudoilla käymiselle edes mitään Kristillisiä perusteita? Eikö nimenomaan pitäisi ajatella että jos henkilö on elänyt laupean elämän niin hän on ehkä Taivaassa ja odottaa ja se on iloinen ja hieno asia?
Onko haudoilla käyminen pakanallista jopa?
Haudalla käyminen voi olla osa surun työstämistä. Riippuu vähän ihmisestä ja tilanteesta sekä välimatkoista.
En mitään. Ei edes kiinnosta kuka käy ja kuka ei miten sen perusteella voisin edes ajatella jotain kenestäkään.
Mustelen vainajia omassa mielessäni usein. Kiitän heistä hyvistä asioista. Kaikki haudat ovat kaukana, joten hyvin harvoin tulee käytyä.
Ei ole pakanallista vierailla haudoilla. Kyllä kristitytkin ovat aina arvostaneet haudoilla vierailua, osana surutyön tekemistä esimerkiksi.
Vierailija kirjoitti:
Elossa olevien tärkeilyä vaan.
Se on just tätä. Pikkupaikkakunnilla sen huomaa: kyylätään, kuka käy haudoilla ja kuka ei. Jupistaan, ettei se "Liisakaan Erkin haudalla edes käy. Ei kukan piikkiä ole sinne vienyt!" Ja jouluna käydään kyttäämässä:"Eipä ole Löppösetkään edes kynttilää mummonsa haudalle saaneet vietyä." Sitten kuljetaan rinta rottingilla oman suvun haudalle nyppimään rikkaruohoja ja istuttelemaan tärkeänä ahkeraliisoja.
Ja mikä mahtava hyväntekeväisyystyö on se, että kastellaan saman kylän Helunan hautakukkia, "ettei ne kuihdu, kun on helle. Kun ei se Untokaan tänne niillä huonoilla jaloillaan niin helpolla pääse käymään." Taivaspaikka tienattu, koska olen niin hyvä.
Ei ole mielipidettä.Kukat annetan ihmiselle eläessä ei kuolessa. Toisn itse en jaksa itä Helsinki mennä 2 kulkuvälinellä Malmin hautausmaa tai Helsinki honkanummi hautausmaa. vantaan puolella.Pääsen 20 e kydillä Joulukuu Honkanummi. 20 e, Malmin hautausmaa yhtensä 40e.. Kesällä sama asia. Joten 2 kerta vuodessa käyn.
Haudalla käyminen ei ole sama asia kuin kyseisen henkilön muisteleminen ja ajatteleminen. Joten haudalla käymisellä ei itselleni ole mitään merkitystä.
Koska mulle sanottiin ettei ole suotavaa tulla hautajaisiin, kun vanhempani kuoli, niin miksi kävisin siellä haudallakaan?
Muistelen ihmistä mahdollisimman vähän, koska hän kohteli minua kaltoin koko elämäni. Joskus tulee jostain jokin tapahtuma tai sanominen mieleen, eihän muistoja voi valikoida.
Olen nykyään sitä mieltä, ettei hautaismaita edes pitäisi olla,, pelkkä muistolehto vain. Mutta menee varmaan 2-3 sukupolvea vielä kun jotkut yhä haluaa yksityiset arkkuhautauspaikat.
Olen omalle perheelle jo aikoja sitten kertonut toiveeni että polttohautaus + tuhkan sirottelu luontoon, ei mitään uurnaa eikä kiveä. Jos haluavat muistolaatan hankkia jonkin muistolehdon muuriin, niin korkeintaan semmoinen sitten.
Eihän kukaan mua sitten enää vuosikymmenten jälkeen muista kuitenkaan, mitä semmosella hautapaikalla tekee ja joku kivi sitten, sammaltuu. Semmoset on taakkana jälkeentuleville, jotka ei mua ehkä ole koskaan tavanneetkaan.
Vanhentunut tapa kaiken kaikkiaan.
En osaa oikein oma-aloitteisesti haudoilla käydä ja laittaa kukkia. Sukulaiset joskus pyytää että voitko käydä kastelemassa kukkia, silloin menen toki, ja haravoin jos on epäsiisti ympäristö. Se ettei oo autoa vähän vaikuttaa asiaan.
Hautakäynnit yleistyivät vasta sotien jälkeen. Nyt tämäkin tapa on vähän niinkuin pakollinen paha. Jollei käy, ajatellaan, että olet kiittämätön ja vihaat vainajaa.
Aivan samanlaista kuin se, että jollet osallistu somessasi johonkin Prideen tms., olet asiaa vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Edesmennyt äitini sanoi tuohon asiaan, että turha jurina kuolleille veisata.
Oletko siskoni?
En ole koskaan kuullut, että haudalla käyminen olisi joku ihailun aihe. Missä piireissä näin on?
Vierailija kirjoitti:
Itse en ainakaan halua tulla haudatuksi mihinkään. Matojen syötiksi. Ei kiitos.
Hautaamatta ei voi jättää. Keinolla tai toisella sinut laitetaan "maan poveen". Etkä siinä kohtaa enää pysty sitä estämäänkään.
En käy. Hautapaikka muistuttaa kuolemasta, minä haluan muistella kuolleiden läheisteni elämää.