Poika 14v ollut 2 pv kesälomalla, on vaan sisällä, ei mene edes pakottamalla ulos (kaikki ruutulaitteet otettu pois)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Johan on. Kymmenittäin viestejä, joiden mielestä lapsen ei tarvitse ulkoilla tai liikkua. Ei mun lähipiirissä ole ainuttakaan vanhempaa joka pitää sitä normaalina. Siis on kyllä sellaisia vanhempia, jotka antaa lapsen vaikka pelata 8 tuntia, mutta hekin pitävät parempana, jos menisi ulkoilemaan. Edes hengailemaan kavereiden kanssa, jätskille, puistoon, missä nyt asuukaan niin vähän sen mukaan, minne voi mennä. 

Tän hetkiset suositukset sanoo että kolme tuntia liikkumista lapselle päivässä. Ei se kyllä sisällä toteudu.

Kahdesta päivästä en olisi huolissaan, mutta eikö tosiaan lasten täydy ulkoilla, "jos eivät tahdo"? Ei tuon ikäinen omaa parastaan tajua. Sen sanoo jo laki.

Ap:na antaisin kyllä puhelimen takaisin, milläs sitä kavereiden kanssa mitään sopii jos ei ole puhelinta. 

Rannalle kavereiden kanssa? Kyllä monissa paikoin jo tarkenee. Ainakin istua auringossa. Tulee siinä vähän liikuttuakin että sinne rannalle pääsee. 

Monet kunnat / kaupungit järjestää kesätoimintaa nuorille, parin päivän kursseja tms. Kiinnostaisko niistä mikään? 

Mutta mua ihmetyttää nämä kymmenet, joiden mielestä ei haittaa että makaa vain kotona tylsänä. Ei ehkä pari päivää haittaakaan, mutta pidempään jatkuessa todellakin haittaa.

Olen ihmetellyt kun oman pikkukaupungin kesätoiminnassa on aina paljon tilaa, että miksi ne ei ole aivan täynnä, laadukasta ja vaihtelevaa toimintaa, taidetta ja liikuntaa... että miten ne ei kaikki ole täynnä.

Nyt vähän avautuu se sielunmaisema, eipä lapsen näköjään ole mikään pakko edes nähdä aurinkoa kesän aikana, jos tätä ketjua on uskominen. 

Teini ei ole enää mikään äidin ohjelmoima vanhempien jatke.

Milloin itse olet ollut teini? Teitkö silloin juuri niin kuin äiti komensi?

Oma nykyään jo 80 v. äitini oli aikoinaan sen verran fiksu, että minä sain nukkua jos nukutti ja suunnitella itse menoni. Näin toimin myös oman teinini kanssa.

Olin 14-vuotiaana ekassa kesätyöpaikassa.. mansikkamaalla, ei mitään herkkua mutta kaikesta oppii. Kyllä lapsilta jotain voi vaatiakin. 

Olen eri, mutta niin olin minäkin, mutta omasta halusta enkä äidin käskystä, kuten ilmeisesti sinä. Ja se oli kasaria, 14-vuotiaan oli helppo saada töitä, mansikanpoimintaa, lehdenjakoa ja lastenhoitoa. Tein noita kaikkia 13-14v., mutta ajat on kuules muuttuneet. Noita hommia ei enää tuon ikäiselle samalla tavoin ole tarjolla ja niihinkin tarvitsee nykyään todennäköisesti jonkin koulutuksen tai passin vähintään.

Miksi ihmeessä täytyy keksiä jotain oletuksia. Minä hain itse sen mansikanpoimintatyöpaikkani, en äidin käskystä, itse piti soittaa ja hakea jos halusi taskurahaa. Ja se oli tosiaan kasaria. 

Asun maalla edelleen, nykyään mansikanpoimijat ovat Baltiasta, Ukrainasta (tai oli aiemmin, nyt ei ainakaan miehiä ukrainasta tule..?) koska suomalaisteineille ei kelpaa raskas fyysinen urakkatyö. Tai ne pysyvät työssä niin lyhyen aikaa. 

Tämä ketju oli silmiä avaava. Näin nykynuorisoa kasvatetaan, jeesus sentään. Jos haluaa maata kotona laitteiden ääressä "niin täytyy saada maata." 

Ei ole todellista.

On niitäkin nuoria jotka harrastavat tavoitteellisesti jotain lajia, eivät makaa päivätolkulla kotona, tai tippuu pian joukkueesta. Tuo teidän "ainoa oikea tapa" ei todellakaan ole jokaisen perheen tapa. 

Miten te, joiden mielestä teinille on ok laiskotella pidempäänkin, mitä te haluatte siitä lapsesta kasvavan? Eikö tarvi mitään tehdä tuon ikäisenä? Vähän aikaa on ok, mutta suurin osa ketjuun kirjoittajista tuntui sallivan tuon laiskottelun vaikka kokoaikaisena. 

Järjetöntä. Ja ei munkaan tarvi omia varhaisteinejä pakottaa. Suurin osa tajuaa ihan puheella, miksi on järkevää esim käydä kesätöissä. Vaikka se työ olisi tylsää raatamista. 

Harrastaa tavoitteellisesti jotain lajia kertoo kaiken 🥶

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Johan on. Kymmenittäin viestejä, joiden mielestä lapsen ei tarvitse ulkoilla tai liikkua. Ei mun lähipiirissä ole ainuttakaan vanhempaa joka pitää sitä normaalina. Siis on kyllä sellaisia vanhempia, jotka antaa lapsen vaikka pelata 8 tuntia, mutta hekin pitävät parempana, jos menisi ulkoilemaan. Edes hengailemaan kavereiden kanssa, jätskille, puistoon, missä nyt asuukaan niin vähän sen mukaan, minne voi mennä. 

Tän hetkiset suositukset sanoo että kolme tuntia liikkumista lapselle päivässä. Ei se kyllä sisällä toteudu.

Kahdesta päivästä en olisi huolissaan, mutta eikö tosiaan lasten täydy ulkoilla, "jos eivät tahdo"? Ei tuon ikäinen omaa parastaan tajua. Sen sanoo jo laki.

Ap:na antaisin kyllä puhelimen takaisin, milläs sitä kavereiden kanssa mitään sopii jos ei ole puhelinta. 

Rannalle kavereiden kanssa? Kyllä monissa paikoin jo tarkenee. Ainakin istua auringossa. Tulee siinä vähän liikuttuakin että sinne rannalle pääsee. 

Monet kunnat / kaupungit järjestää kesätoimintaa nuorille, parin päivän kursseja tms. Kiinnostaisko niistä mikään? 

Mutta mua ihmetyttää nämä kymmenet, joiden mielestä ei haittaa että makaa vain kotona tylsänä. Ei ehkä pari päivää haittaakaan, mutta pidempään jatkuessa todellakin haittaa.

Olen ihmetellyt kun oman pikkukaupungin kesätoiminnassa on aina paljon tilaa, että miksi ne ei ole aivan täynnä, laadukasta ja vaihtelevaa toimintaa, taidetta ja liikuntaa... että miten ne ei kaikki ole täynnä.

Nyt vähän avautuu se sielunmaisema, eipä lapsen näköjään ole mikään pakko edes nähdä aurinkoa kesän aikana, jos tätä ketjua on uskominen. 

Teini ei ole enää mikään äidin ohjelmoima vanhempien jatke.

Milloin itse olet ollut teini? Teitkö silloin juuri niin kuin äiti komensi?

Oma nykyään jo 80 v. äitini oli aikoinaan sen verran fiksu, että minä sain nukkua jos nukutti ja suunnitella itse menoni. Näin toimin myös oman teinini kanssa.

Olin 14-vuotiaana ekassa kesätyöpaikassa.. mansikkamaalla, ei mitään herkkua mutta kaikesta oppii. Kyllä lapsilta jotain voi vaatiakin. 

Olen eri, mutta niin olin minäkin, mutta omasta halusta enkä äidin käskystä, kuten ilmeisesti sinä. Ja se oli kasaria, 14-vuotiaan oli helppo saada töitä, mansikanpoimintaa, lehdenjakoa ja lastenhoitoa. Tein noita kaikkia 13-14v., mutta ajat on kuules muuttuneet. Noita hommia ei enää tuon ikäiselle samalla tavoin ole tarjolla ja niihinkin tarvitsee nykyään todennäköisesti jonkin koulutuksen tai passin vähintään.

Miksi ihmeessä täytyy keksiä jotain oletuksia. Minä hain itse sen mansikanpoimintatyöpaikkani, en äidin käskystä, itse piti soittaa ja hakea jos halusi taskurahaa. Ja se oli tosiaan kasaria. 

Asun maalla edelleen, nykyään mansikanpoimijat ovat Baltiasta, Ukrainasta (tai oli aiemmin, nyt ei ainakaan miehiä ukrainasta tule..?) koska suomalaisteineille ei kelpaa raskas fyysinen urakkatyö. Tai ne pysyvät työssä niin lyhyen aikaa. 

Tämä ketju oli silmiä avaava. Näin nykynuorisoa kasvatetaan, jeesus sentään. Jos haluaa maata kotona laitteiden ääressä "niin täytyy saada maata." 

Ei ole todellista.

On niitäkin nuoria jotka harrastavat tavoitteellisesti jotain lajia, eivät makaa päivätolkulla kotona, tai tippuu pian joukkueesta. Tuo teidän "ainoa oikea tapa" ei todellakaan ole jokaisen perheen tapa. 

Miten te, joiden mielestä teinille on ok laiskotella pidempäänkin, mitä te haluatte siitä lapsesta kasvavan? Eikö tarvi mitään tehdä tuon ikäisenä? Vähän aikaa on ok, mutta suurin osa ketjuun kirjoittajista tuntui sallivan tuon laiskottelun vaikka kokoaikaisena. 

Järjetöntä. Ja ei munkaan tarvi omia varhaisteinejä pakottaa. Suurin osa tajuaa ihan puheella, miksi on järkevää esim käydä kesätöissä. Vaikka se työ olisi tylsää raatamista. 

Harrastaa tavoitteellisesti jotain lajia kertoo kaiken 🥶

Ja mitähän se esimerkki sulle kertoi? Että noin on joissain perheissä? Siinä ei lukenut, että meillä. Jestas että on hankala keskustella kun lukutaito on noin heikko.

"Veltto paska" ja "tavoitteellinen  kilpaurheilija" ei ole ainoat mahdolliset elämäntavat, väliin mahtuu paljon muitakin. 

Mun 13- vuotias ei kyllä tee yhtään mitään yksinään ulkona. Sinne on mentävä sen kanssa. Niimpä työpäivän jälkeen koitan keksiä jotain ulkoilua yhdessä: pelataan sukkapalloa, heitellään frisbiitä, ajellaan pyörillä jätskille, käydään rannalla. Työpäivän ajan se on enimmäkseen jonkun ruudun ääressä. Tekee myös vähän kotitöitä ja käyttää koiraa kävelyllä. Onneksi siellä ruudun toisella puolella on kavereita, eli on sentään sosiaalista se homma. Tuntuisi tosi julmalta ottaa laitteet pois ja komentaa ulos yksikseen.

Vierailija kirjoitti:

Mun 13- vuotias ei kyllä tee yhtään mitään yksinään ulkona. Sinne on mentävä sen kanssa. Niimpä työpäivän jälkeen koitan keksiä jotain ulkoilua yhdessä: pelataan sukkapalloa, heitellään frisbiitä, ajellaan pyörillä jätskille, käydään rannalla. Työpäivän ajan se on enimmäkseen jonkun ruudun ääressä. Tekee myös vähän kotitöitä ja käyttää koiraa kävelyllä. Onneksi siellä ruudun toisella puolella on kavereita, eli on sentään sosiaalista se homma. Tuntuisi tosi julmalta ottaa laitteet pois ja komentaa ulos yksikseen.

Tätäpä ei moni aavista kun 3-vuotiaan seurana istuu hiekkalaatikolla, että luvassa on enintään lyhyt tauko ulkoiluttajan roolista alakouluiässä ja sit se alkaa taas. Meillä 12v on taantunut taas vanhemman ulkoilutettavaksi ja liikutettavaksi kuvailemaasi tyyliin, kun kavereita ei enää saa pihaleikkeihin, retkeilemään tai edes pyöräilemään.

Meillä käy naapurin 13v poika pelaamassa, koska kotona ei koneelle pääse. Olen luvannut, että kunhan hän on ihmisiksi, niin minä en kerro, että ulkoilu on sama asia kuin vierailu naapuriin. Ihan mukava nuorimies, joka jopa suostuu katsomaan hetken meidän vauvan perään, kun vaikka vien roskat.

Vierailija kirjoitti:

Meillä käy naapurin 13v poika pelaamassa, koska kotona ei koneelle pääse. Olen luvannut, että kunhan hän on ihmisiksi, niin minä en kerro, että ulkoilu on sama asia kuin vierailu naapuriin. Ihan mukava nuorimies, joka jopa suostuu katsomaan hetken meidän vauvan perään, kun vaikka vien roskat.

Voit olla eri mieltä sen perheen säännöistä ihan perustellusti, mutta onko silti nuoren edun mukaista opettaa tuollaiseen valehteluun ja salailuun vieraan aikuisen tuella silloin kun omien vanhempien säännöt ei nappaa? Onko tämä se tapa jolla nuoren olisi hyvä ratkaista muutkin tilanteet joissa itse kokee vanhempien asettamat raja turhan tiukoiksi - kotiintuloajat, päihteet, saisko niihinkin joltain "kivalta" aikuiselta alibin? Yleensä saa.

Mun 14-vuotias on ekana päivänä käynyt kaveriporukan kanssa neljä tuntia frisbeegolffaamassa. Tämä on yksi kesän hittijuttuja...

Tänään poika omaehtoisesti lähti kaverinsa kanssa kalaan polkupyörillä. Olivat käyneet ostamassa matkalla makkarat ja käyneet ne grillaamassa. Sitten olivat vuokranneet soutuveneen 10e/4h, soutelivat järvellä ja virvelöivät. Kotiin tulivat ahvenien ja hauen kanssa. Huomenna saavat harjoitella kalojen perkausta ja paistella kaloja pannulla. 

Kavereita taytyy kyllä aktiivisesti pyytää ja kysellä tekemisten pariin. Onneksi niitä kuitenkin vielä löytyy. Jos kavereita ei ole syystä tai toisesta paikanpäällä yritän itse lähteä kaveriksi johonkin puuhaan esim. pelaamaan tennistä, pyörälenkille, kiipeilemään tai koiran kanssa metsälenkille...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten teini voi olla kavereihinsa yhteydessä, kun kaikki yhteydenpitovälineet on otettu pois?

Mikä ap on mielestäsi se sallittu tekeminen lapsellesi? Mitä hänen pitäisi yksin tehdä? Osaatko itsekään sanoa? Kirkonrotta ja kymmenen tikkua laudalla  ja käpylehmien askartelu on mennyttä maailmaa eikä muutenkaan enää teinin hommaa.

En ole ap vaan tuo toinen jonka mielestä raitista ilmaa olisi hyvä saada joka päivä. Meillä toinen lapsista on lukenut tänään sarjakuvia riippumatossa pihalla. Toinen kävi koiran kanssa pienellä lenkillä. Syötiin myös lounasta yhdessä pihalla. Ei ole mielestäni liikaa vaadittu eikä onneksi lastenkaan mielestä. Saavat myös katsoa tvtä ja pelata konsoleilla vapaasti pitkin päivää, mutta välillä tekee hyvää ulkoilla.

Kaikilla ei ole omaa pihaa, jossa loikoilla omassa rauhassa riippumatossa eivätkä kaikki ole kiinnostuneet sarjakuvista (jotka muuten olivat minun nuoruudessani se paheksunnan kohde!). Kaikilla ei myöskään ole koiraa. Olen samaa mieltä siitä, että pieni ulkoilu on hyvästä, mutta ilman mahdollisuuksia ja motivaatiota se ei olekaan yhtä helppoa. Ilman omaa pihaa ja koiraa ja yhteyttä kavereihin se on käytännössä päämäärätöntä yksinäistä haahuilua ulkona. Ymmärrän hyvin, jos se ei kiinnosta 14-vuotiasta.

Jos jo vanhemman asenne ulkoilua kohtaan on tämä, niin ei mikään ihme ettei lastakaan kiinnosta.

Yksin ulkona voi tehdä vaikka mitä, käydä kaupassa, postissa tai apteekissa ostoksilla ja hoitamassa asioita, pyöräilemässä, käydä ongella tai uimassa, lainata naapurin koiraa lenkkikaveriksi, käydä heittelemässä korista vaikka koulun kentällä tai frisbeegolffaamassa. Enemmänhän se on kiinni asenteesta, ei niinkään mahdollisuuksista.

Voi kauheeta. Mun saman ikäinen poika valvoo yöt ja nukkuu päivät. On laitteella just niin paljon kuin haluaa. Hän on lomalla ja päättää itse, mitä tekee.

Välillä teemme jotain yhdessä.

Anna nyt saatana nuoren olla.

Jaa, meillä taas 15-v ei suostuisi tulemaan kotiin vaan luuhaisi kaiken aikaa kavereiden kanssa pihalla.