Lue keskustelun säännöt.
Onko muita kellä ei ole kutsua ketään lapsen YO-juhliin tai muihin valmistujaisiin?
06.06.2022 |
Siis meillä ei todella ole ketään. Ei sukulaisia, eikä ystäviä kummallakaan vanhemmalla. Hirvittää katsoa somessa ja muualla kun on niin hienoja juhlia joihin on kutsuttu naapureita myöten kaikki mahdolliset. Ja joo, naapureita meilläkin on, mutta ei välttis edes tervehditä toisiamma, että eipä ole heissäkään kutsumista.
Miten voi lapsen kanssa juhlia valmistumista kun juhlia ei voi pitää? Onko se vaan ravintolaan syömään sitten ja siinä se?
Kommentit (74)
Aika harvoin meitä kutsutaan mihinkään. Koronan aikana ei varsinkaan. Meidän oma poika pääsi ylioppilaaksi viime joukukuussa ja kutsuttiin vain isovanhemmat ja mun veli. Samaan aikaan tosin vaimon serku tytär pääsi kanssa mutta emme vioineet mennä koska omalla pjallla samaan aikaan.
Ennen sitä on ollut vain pari rippijuhlaa ja nekin n 10 vuoden välein ja joitakin veljen lasten ristiäisiä mutta nekin yli 10 vuotta sitten.
Häitä? Omissa häissämme olimme viimeksi 24 vuotta sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinuna varaisin ravintolasta pöydän ja mentäisiin koko perheen voimin syömään pitkän kaavan mukaan. Kotiin varaisin kuohuviiniä ja jotain tarjottavaa sen kanssa. Lapsen lahjaan panostaisin. Kyllä teille kiva juhlapäivä tulee vaikka oman perheen kanssa sen vietätte. Pääasia, että lapselle on aikaa ja hän tuntee olevansa päivän päähenkilö.
Toivottavasti myös ap:lla on varaa antaa yo-lahjana saman verran rahaa kuin mitä juhlittavan kaverit saavat. Ettei vieraattomuus näy lahjapotissa.
Vietätte kivan juhlan omin voimin. Löytyykö juhlakalulta kavereita, joita voisi kutsua? Jos näillä on juhlat samana päivänä, niin juhlikaa sitten seuraavana päivänä. Ravintolaan syömään, yllätyslahja (ei aina vaan sitä rahaa vaan jokin matka, hemmottelu tms), kotona vielä jotain extraa jatkoilla. Kaverillani oli näin ja olin kateellinen, sillä pakkohymyilyt sukulaisten kanssa ei introverttiä innosta.
Elämä on kovaa. Eron jälkeen jäin poikani kanssa yksin jo 80-luvulla. Yhtä perhettä lukuunottamatta koko laaja ystäväpiiri lakkasi pitämästä yhteyttä eikä meitä perheenä kutsuttu enää mihinkään. Kaikki vain odottivat, että olisin mennyt uuteen suhteeseen. No sellaista kunnollista ei koskaan tullut. Asiaan taisi vaikuttaa sekin, että ex-mies kävi ympäri Suomea haukkumassa minua huoraksi.
Seuraavat on vasta 4vuoden päästä.Kirjoittako 18v. on eri asia vai 19v?Rippijuhlat 1 vuoden päästä kuitenkin..Hänen sisarukset kirjoitti ,jestas sentään toinen vissin jo 5 v.sitten? toinen 3 vuotta siten? Heidän vanhemmat 30-31 vuotta sitten.Miten aika kuluukin,ei pysy mukana ajan kulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kaikkea tarvi someen laittaa. Ihmiset esittelee elämäänsä ihan liikaa somessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle oli tärkeintä että isäni tuli selvinpäin ja hyvin pukeutuneena mun yo-juhliin.
Vierailija kirjoitti:
Miten tuo on edes mahdollista? Oletteko te molemmat ainoiden lasten ainoita lapsia ja vanhemmat jo kuolleet?
En ole ap ja minulla on joitain läheisiä sukulaisia mutta itsellä on näin 30 v. molemmat vanhemmat sekä kaikki 4 isovanhempaa kuolleet. Joskus elämä menee näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten te juhlitte kaikki muutkin juhlat, tämä juhlitaan samallalailla.
Eikö nyt kannattaisi alkaa vaikka vähän verkostoitumaan niin että olisi jotain ihmisiä, ketä kutsua. Itsekin olen epäsosiaalinen hissukka ja pienestä suvusta, mutta meillä kävi varmaan lähemmäs Satakunta vierasta. Minun sukulaisia oli niistä 4, ja puolet sellaisia joita en ole vuosiin nähnyt. Mielellään tulivat ja oli tosi kiva nähdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten tuo on edes mahdollista? Oletteko te molemmat ainoiden lasten ainoita lapsia ja vanhemmat jo kuolleet? Kellään ei ole kummitätejä tai -setiäkään? Ei yhtään edes jotakuinkin läheistä ystävää, työkaveria, naapuria? Itsekin olen epäsosiaalinen ihminen, enkä kaipaa isoa joukkoa ympärilleni, mutta silti tuntuu hurjalta, että joku onnistuu elämään elämänsä niin, ettei ole ketään läheistä sen oman ydinperheen ulkopuolella.
Mä oon 36v mies turusta ja vanhemmat on kuollu kumpikin, mummi kuoli ennen kun synnyin. Ei isovanhempia, ja mun vanhemmilla ei ollu kummallakaan yhtää ystävää. Mulla ei oo itellä ollu koskaan ensimmäistäkään ystävää ja oon ollu 13v putkeen työttömänä, eli ei oo työkavereitakaan. Ja oon mun vanhempien ainut lapsi.
Näin helppoa se on.
Eikö teidän lapsillakaan ole ystäviä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai sillä lapsella nyt omia kavereita on ja harrastusten kautta tulleita ystäviä? Tuskin nyt kaikilla juhlia samaan aikaan on. Yo-juhliin voi muutenkin pyytää vähän vieraampia mukaan esim. läheisiä työkavereita tai vanhempien ystäviä, vaikka eivät lasta niin tuntisi.
"isompaan" kaupunkiin syömään/hotelliin
Esikoinen valmistui onneksi korona-aikaan, niin kahviteltiin vaan kotona parin vieraan kera.
Kuopus kirjoittaa ensi vuonna. Pikkuserkku kirjoittaa samaan aikaan, joten kaikki tädit ja muut sukulaiset ovat niissä juhlissa, kun ovat tälle juhlakalulle läheisempää sukua. Taitaa tulla taas parin vieraan kahvitukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tuo on edes mahdollista? Oletteko te molemmat ainoiden lasten ainoita lapsia ja vanhemmat jo kuolleet? Kellään ei ole kummitätejä tai -setiäkään? Ei yhtään edes jotakuinkin läheistä ystävää, työkaveria, naapuria? Itsekin olen epäsosiaalinen ihminen, enkä kaipaa isoa joukkoa ympärilleni, mutta silti tuntuu hurjalta, että joku onnistuu elämään elämänsä niin, ettei ole ketään läheistä sen oman ydinperheen ulkopuolella.
Monet asuvat satojen kilometrien päässä suvuistaan. Isovanhemmat siinä kunnossa etteivät jaksa matkustaa, muut sukulaiset 500-600 km päässä eri maakunnissa vielä ja osa työmatkailee paljon ulkomailla. Hirveä koronasirkus uusimpine variantteineen.
- ohis
Mitä jos matkustaisitte juhlimaan sinne, missä isovanhemmat ja suku on. Koronasirkus variantteineen???? Ei tällä hetkellä ole koronarajoituksia. Kyl ne juhlat on elämys myös isovanhemmille ja sukulaisille eli kyllä kannattaa järjestää juhlat vaikka jälkikäteen.
Vierailija kirjoitti:
Miten tuo on edes mahdollista? Oletteko te molemmat ainoiden lasten ainoita lapsia ja vanhemmat jo kuolleet? Kellään ei ole kummitätejä tai -setiäkään? Ei yhtään edes jotakuinkin läheistä ystävää, työkaveria, naapuria? Itsekin olen epäsosiaalinen ihminen, enkä kaipaa isoa joukkoa ympärilleni, mutta silti tuntuu hurjalta, että joku onnistuu elämään elämänsä niin, ettei ole ketään läheistä sen oman ydinperheen ulkopuolella.
Ei ole kummeja, kun ei kuuluta kirkkoon. Ei ole läheisiä työkavereita, olen pätkätyöläinen, jolla on työpaikka vaihtunut jo kertaalleen lapsen lukion aikana. Minusta olisi jotenkin multisurkeuden huipentuma kerätä joku keräilyerä juhlakalulle vieraita tyyppejä meille patsastelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Esikoinen valmistui onneksi korona-aikaan, niin kahviteltiin vaan kotona parin vieraan kera.
Kuopus kirjoittaa ensi vuonna. Pikkuserkku kirjoittaa samaan aikaan, joten kaikki tädit ja muut sukulaiset ovat niissä juhlissa, kun ovat tälle juhlakalulle läheisempää sukua. Taitaa tulla taas parin vieraan kahvitukset.
Jos tiedät jo nyt, että juhlista tulee pienet voit järjestää kahvituksen sijaan ruuan. Kutsut ajoissa, järjestä juhlat kahtena päivänä. Kyllä niitä mahdollisuuksia on.
onpa surullista luettavaa. :-(