Millaisia käytösnumeroita lapsellanne oli koulussa ala-asteella?

Käyttäytymisen arviointi on tällä hetkellä ristiriidassa perusopetuksen arvoperustan, yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja inkluusion näkökulmasta. Ei kaikilla lapsilla ole samanlaisia edellytyksiä saavuttaa tavoitteita. Heikkoa lyödään. Perusopetuksen arvioinnin uudistus on kokonaisuutena muutenkin mennyt pieleen. Osaamista ja oppimista ei tunnusteta yhdenvertaisesti oppilailla, jotka eivät ole sosiaalisia luonteeltaan, koska työskentelytaitoja, joissa keskustelu, vuorovaikutus ja yhteistyötaidot ovat keskeisiä, arvioidaan osana oppiaineiden arvosanaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tätä keskustelu meinaatte pitkään jatkaa, niin oikaistaanpa yksi asia. Käytösnumeroa ei anneta sosiaalisuudesta. Hiljainen voi saada kympin samoin kuin äänekäs. Hiljainen voi saada kuutosen, samoin kuin äänekäs.

Arvosana 8 edellyttää, että noudatat sääntöjä hyvin, olet rehellinen, pidät huolen ympäristöstä, ym.

Arvosanoihin 9 ja 10 vaaditaan esim., että huomioit muut. Usein hiljaiset huomioivat paremmin toisia, esim. ovat lohduttamassa. Omalla luokallani ysin saaneissa oli kaksi "sosiaalista" äänekästä ja kaksi hiljaista. Kaksi kympin saajaa ovat molemmat sellaisia, etteivät tee numeroa itsestään.

Se, että sinä toimit noin, ei tarkoita, että kaikki toimisivat samoin. Ikävä kyllä suuri osa opettajista palkitsee nimenomaan siitä, että on sosiaalinen ja kaikessa mukana ja aina valmiina pikkuapurina opelle. Hiljaiset jäävät sinne 8 ryhmään. Tämä useiden kouluikäisten lasten vanhempien kanssa käydyistä keskusteluista hyvin helppo havaita. Enkä nyt puhu vain av-keskusteluista. 

Kasi on hyvä arvosana.

Tuon hokeminen ei muuta sitä tosiasiaa, että arviointiperusteet ovat kieroutuneet. Se ei paljon lohduta hiljaista ujoa lasta, että 8 on jonkun aikuisen mielestä hyvä numero, jos hän itse kokee, että se ei ole. Perusteluna usein se, että "kaveri sai 9 tai 10, vaikka minäkin käyttäydyn kiltisti ja tottelen opettajaa". Tässä on nykyisen arviointikriteeristön ongelma, että sosiaalisuus mielletään synonyymiksi kiitettävälle tai erinomaiselle käytökselle ja ei-niin-sosiaalinen ei voi koskaan saavuttaa muuta kuin "vain" 8. Ihan kuin se olisi lapsi sille voisi jotain, ettei ole sosiaalinen ja esiintymishaluinen. 

Sama saattaa tapahtua toisin päin. Liian rohkea oikeuden puolustaja ajautuu välitunnilla tappeluun kiusatun puolesta ja hiljainen ujo seisoo vieressä tumput suorina, kun luokkakaveria kiusataan.

Supersosiaalinen ilman käytöstapoja on sitten tunnilla hölöttäjä, mikä myös laskee käytösnumeroa, kun ei anna työrauhaa. Että ei se nyt ihan niin mene, että sosiaalinen ja esiintymishaluinen saisi syntymälahjaksi paremmat mahdollisuudet erinomaiseen käytösnumeroon. Heilläkin on heikkoutensa.

Riippuu tosi paljon myös opettajasta. Jotkut on tosi tarkkoja, jotkut on edelleen siellä ysärillä, jossa kaikki sai 9 paitsi ne totaaliset menetetyt tapaukset, jotka sai 8.

Huomioidaanko noissa ollenkaan poikien kehitysviive tietyssä iässä? Vai onko se luokan kriteerin asettaja aina se kiltti, osaava kympin tyttö, johon muita verrataan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tätä keskustelu meinaatte pitkään jatkaa, niin oikaistaanpa yksi asia. Käytösnumeroa ei anneta sosiaalisuudesta. Hiljainen voi saada kympin samoin kuin äänekäs. Hiljainen voi saada kuutosen, samoin kuin äänekäs.

Arvosana 8 edellyttää, että noudatat sääntöjä hyvin, olet rehellinen, pidät huolen ympäristöstä, ym.

Arvosanoihin 9 ja 10 vaaditaan esim., että huomioit muut. Usein hiljaiset huomioivat paremmin toisia, esim. ovat lohduttamassa. Omalla luokallani ysin saaneissa oli kaksi "sosiaalista" äänekästä ja kaksi hiljaista. Kaksi kympin saajaa ovat molemmat sellaisia, etteivät tee numeroa itsestään.

Se, että sinä toimit noin, ei tarkoita, että kaikki toimisivat samoin. Ikävä kyllä suuri osa opettajista palkitsee nimenomaan siitä, että on sosiaalinen ja kaikessa mukana ja aina valmiina pikkuapurina opelle. Hiljaiset jäävät sinne 8 ryhmään. Tämä useiden kouluikäisten lasten vanhempien kanssa käydyistä keskusteluista hyvin helppo havaita. Enkä nyt puhu vain av-keskusteluista. 

Kasi on hyvä arvosana.

Ei ollut minulle kouluaikoina. Olisin ollut äärimmäisen pettynyt, jos olisin saanut mistä tahansa asiasta vain arvosanan 8. Onneksi kävin koulua aikana, jolloin käytöksestä sai 10 kokolailla automaationa, jos osasi käyttäytyä. Nykyisin 10 vaaditaan paljon enemmän, mikä on lasten kannalta sääli. Käyttäytymisen pitäisi mitata nimenomaan käyttäytymistä, ei sitä oletko sosiaalinen kaikkien kaveri vai ujompi yksinviihtyjä. 

t. introvertti perfektionisti

Käytöskymppiin ei vaadita paljoa. Noudatat sääntöjä, huolehdit omista ja yhteisistä tavaroista, olet kohtelias muita kohtaan, tervehdit, autat muita, tms.

Itselläni on oppilaita, joilla käytös on 8 ja oppilaat itse ymmärtävät, miksi se on 8, vanhemmat eivät. Jos oppilaalla on silloin tällöin sääntörikkeitä, eikä hän koskaan auta muita, ei hänelle voi antaa kasia parempaa, vaikka vanhemmat olisivat mitä tahansa mieltä.

Luepa uudelleen ne kriteerit, niin tiedät toimia paremmin jatkossa:

Hyvä (8)

Oppilas

toimii yleensä yhteistyökykyisesti ja myönteisesti

on rehellinen

ottaa yleensä muut huomioon ja hyväksyy erilaisuuden

huolehtii omalta osaltaan työrauhasta

haluaa ratkoa ristiriitatilanteet rauhanomaisesti

käyttäytyy yleensä tilanteeseen sopivalla tavalla

noudattaa yleensä sääntöjä, ohjeita ja hyviä tapoja

Tyydyttävä (7)

Oppilas

suhtautuu muihin oppilaisiin ja työyhteisön jäseniin vaihtelevasti

saattaa käyttäytyä vilpillisesti

kykenee ohjatusti ratkaisemaan ristiriitatilanteita

häiritsee ajoittain työrauhaa

käyttäytyminen tilanteeseen sopivalla tavalla vaihtelee

tuntee säännöt, ohjeet ja hyvät tavat, mutta ei aina noudata niitä

- Ohis

Miksi käytöksestä pitää antaa numero? Eikö sanallinen arvio toimisi paremmin? Se olisi täsmällisempikin ja ilmentäisi kyseisen oppilaan vahvuuksia ja haasteita.

Pojalla 6 luokkaa 8 ja ysillä 9.

Rasittavia ihmiset jotka ei osaa kuunnella.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäytymisen arviointi on tällä hetkellä ristiriidassa perusopetuksen arvoperustan, yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja inkluusion näkökulmasta. Ei kaikilla lapsilla ole samanlaisia edellytyksiä saavuttaa tavoitteita. Heikkoa lyödään. Perusopetuksen arvioinnin uudistus on kokonaisuutena muutenkin mennyt pieleen. Osaamista ja oppimista ei tunnusteta yhdenvertaisesti oppilailla, jotka eivät ole sosiaalisia luonteeltaan, koska työskentelytaitoja, joissa keskustelu, vuorovaikutus ja yhteistyötaidot ovat keskeisiä, arvioidaan osana oppiaineiden arvosanaa.

Jadajada.

Ei kaikki Ellapetterit kykene muissakaan aineissa saavuttamaan tavoitteita. Tuo kaikki pelaa, kaikki saa mitalin on ihan tuhon tie.

Meillä on aina ollut lahjakkaita ja lahjattomia ihmisiä, oppilaita. Nallekarkit eivät mene tasan ja kyvyttömyys oppia ja omaksua on sitten vaan voi voi ja lämmintä leipää.

Inkluusio ylipäätään on ihan typerä keksintö. Naivisti kuvitellaan, että sillä vältetään erkkaluokan leimakirves, mutta samalla tavalla oppilas on torvelo siinä yleisopetuksenkin ryhmässä. Inkluusio ja integrointi vain varastaa mahdollisuuden kunnolliselta oppilasainekselta oppimiseen, kun open aika kuluu niiden jakojäännösten kanssa.

Inkluusio ja integrointi roskiin ja tasoryhmät takaisin. Niin meillä on mahdollisuus kunnon oppimiseen niille, keneen oppi uppoaa.

Vierailija kirjoitti:

Pojalla 6 luokkaa 8 ja ysillä 9.

Ihan pöljää kyllä tämä... Huomioidaanko murkkuikääkään mitenkään näissä? Vai verrataanko oppilaita toisiinsa, vai miten tämä menee..?

Sosiaalinen itsemurha saada 10 käytöksestä teini-iässä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäytymisen arviointi on tällä hetkellä ristiriidassa perusopetuksen arvoperustan, yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja inkluusion näkökulmasta. Ei kaikilla lapsilla ole samanlaisia edellytyksiä saavuttaa tavoitteita. Heikkoa lyödään. Perusopetuksen arvioinnin uudistus on kokonaisuutena muutenkin mennyt pieleen. Osaamista ja oppimista ei tunnusteta yhdenvertaisesti oppilailla, jotka eivät ole sosiaalisia luonteeltaan, koska työskentelytaitoja, joissa keskustelu, vuorovaikutus ja yhteistyötaidot ovat keskeisiä, arvioidaan osana oppiaineiden arvosanaa.

Jadajada.

Ei kaikki Ellapetterit kykene muissakaan aineissa saavuttamaan tavoitteita. Tuo kaikki pelaa, kaikki saa mitalin on ihan tuhon tie.

Meillä on aina ollut lahjakkaita ja lahjattomia ihmisiä, oppilaita. Nallekarkit eivät mene tasan ja kyvyttömyys oppia ja omaksua on sitten vaan voi voi ja lämmintä leipää.

Inkluusio ylipäätään on ihan typerä keksintö. Naivisti kuvitellaan, että sillä vältetään erkkaluokan leimakirves, mutta samalla tavalla oppilas on torvelo siinä yleisopetuksenkin ryhmässä. Inkluusio ja integrointi vain varastaa mahdollisuuden kunnolliselta oppilasainekselta oppimiseen, kun open aika kuluu niiden jakojäännösten kanssa.

Inkluusio ja integrointi roskiin ja tasoryhmät takaisin. Niin meillä on mahdollisuus kunnon oppimiseen niille, keneen oppi uppoaa.

*Naiivisti

Olisit sinäkin käynyt koulusi.

Taidat provoilla kylläkin. Aikamoista tekstiä suollat...

Vierailija kirjoitti:

Huomioidaanko noissa ollenkaan poikien kehitysviive tietyssä iässä? Vai onko se luokan kriteerin asettaja aina se kiltti, osaava kympin tyttö, johon muita verrataan?

Varmaan pojilla on paremmat mahdollisuudet siinä vaiheessa, kun tytöillä murrosikä ja draama nostaa päätään ja he kyseenalaistavat kaiken, pojat on vielä säyseitä lapsukaisia. Ja toisin päin sitten yläluokilla, tytöt on järkeviä ja pojat kapinoi ja töhöilee.

Rauhallinen ja tunnollinen tyttö nelosella 9, kohtelias, avulias ja enimmäkseen sääntöjä noudattava mutta impulsiivinen ja välillä häiritsevän äänekäs poika ekalla "hyvä" eli sanalliseen asteikkoon verrattuna vastannee kasia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäytymisen arviointi on tällä hetkellä ristiriidassa perusopetuksen arvoperustan, yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja inkluusion näkökulmasta. Ei kaikilla lapsilla ole samanlaisia edellytyksiä saavuttaa tavoitteita. Heikkoa lyödään. Perusopetuksen arvioinnin uudistus on kokonaisuutena muutenkin mennyt pieleen. Osaamista ja oppimista ei tunnusteta yhdenvertaisesti oppilailla, jotka eivät ole sosiaalisia luonteeltaan, koska työskentelytaitoja, joissa keskustelu, vuorovaikutus ja yhteistyötaidot ovat keskeisiä, arvioidaan osana oppiaineiden arvosanaa.

Jadajada.

Ei kaikki Ellapetterit kykene muissakaan aineissa saavuttamaan tavoitteita. Tuo kaikki pelaa, kaikki saa mitalin on ihan tuhon tie.

Meillä on aina ollut lahjakkaita ja lahjattomia ihmisiä, oppilaita. Nallekarkit eivät mene tasan ja kyvyttömyys oppia ja omaksua on sitten vaan voi voi ja lämmintä leipää.

Inkluusio ylipäätään on ihan typerä keksintö. Naivisti kuvitellaan, että sillä vältetään erkkaluokan leimakirves, mutta samalla tavalla oppilas on torvelo siinä yleisopetuksenkin ryhmässä. Inkluusio ja integrointi vain varastaa mahdollisuuden kunnolliselta oppilasainekselta oppimiseen, kun open aika kuluu niiden jakojäännösten kanssa.

Inkluusio ja integrointi roskiin ja tasoryhmät takaisin. Niin meillä on mahdollisuus kunnon oppimiseen niille, keneen oppi uppoaa.

*Naiivisti

Olisit sinäkin käynyt koulusi.

Taidat provoilla kylläkin. Aikamoista tekstiä suollat...

Ehdottomasti kahdella i-kirjaimella. Muutenhan meillä olis luokat täynnä naivia nuoria...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomioidaanko noissa ollenkaan poikien kehitysviive tietyssä iässä? Vai onko se luokan kriteerin asettaja aina se kiltti, osaava kympin tyttö, johon muita verrataan?

Varmaan pojilla on paremmat mahdollisuudet siinä vaiheessa, kun tytöillä murrosikä ja draama nostaa päätään ja he kyseenalaistavat kaiken, pojat on vielä säyseitä lapsukaisia. Ja toisin päin sitten yläluokilla, tytöt on järkeviä ja pojat kapinoi ja töhöilee.

Mutta ei tämä ole tasa-arvoista silti ollenkaan

Tyttöjen paljon helpompaa saada hyviä käytösnumeroita ja siihenhän sitä peilataan kaikilla.

Jos olis erikseen tyttö- ja poikakoulut, miten näkyis arvioinnissa? Varmasti aivan eri tavalla sais pojat arviointinsa. Se joka on nyt seiskan poika, sais varmaan paremman. Mut eihän tällaisille asioille tehdä mitään, jossa pojat ovat altavastaaja-asemassa.

Ei epäilystäkään etteikö tyttöjen kohdalla pyrittäis vaikuttamaan asiaan kaikilla mahdollilla tavoilla

Vierailija kirjoitti:

Rauhallinen ja tunnollinen tyttö nelosella 9, kohtelias, avulias ja enimmäkseen sääntöjä noudattava mutta impulsiivinen ja välillä häiritsevän äänekäs poika ekalla "hyvä" eli sanalliseen asteikkoon verrattuna vastannee kasia.

Miltäs kotona molempien käytös näyttää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäytymisen arviointi on tällä hetkellä ristiriidassa perusopetuksen arvoperustan, yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja inkluusion näkökulmasta. Ei kaikilla lapsilla ole samanlaisia edellytyksiä saavuttaa tavoitteita. Heikkoa lyödään. Perusopetuksen arvioinnin uudistus on kokonaisuutena muutenkin mennyt pieleen. Osaamista ja oppimista ei tunnusteta yhdenvertaisesti oppilailla, jotka eivät ole sosiaalisia luonteeltaan, koska työskentelytaitoja, joissa keskustelu, vuorovaikutus ja yhteistyötaidot ovat keskeisiä, arvioidaan osana oppiaineiden arvosanaa.

Jadajada.

Ei kaikki Ellapetterit kykene muissakaan aineissa saavuttamaan tavoitteita. Tuo kaikki pelaa, kaikki saa mitalin on ihan tuhon tie.

Meillä on aina ollut lahjakkaita ja lahjattomia ihmisiä, oppilaita. Nallekarkit eivät mene tasan ja kyvyttömyys oppia ja omaksua on sitten vaan voi voi ja lämmintä leipää.

Inkluusio ylipäätään on ihan typerä keksintö. Naivisti kuvitellaan, että sillä vältetään erkkaluokan leimakirves, mutta samalla tavalla oppilas on torvelo siinä yleisopetuksenkin ryhmässä. Inkluusio ja integrointi vain varastaa mahdollisuuden kunnolliselta oppilasainekselta oppimiseen, kun open aika kuluu niiden jakojäännösten kanssa.

Inkluusio ja integrointi roskiin ja tasoryhmät takaisin. Niin meillä on mahdollisuus kunnon oppimiseen niille, keneen oppi uppoaa.

Samaa mieltä. Perjantaina tämän lapsellisen kaikki pelaa -ideologian takia tarvittiin ambulanssia, kun sinne peli-innokkaiden sekaan otettiin myös ne haahuilijat, jotka eivät seuraa peliä lainkaan.

Kymppi pitäisi olla mahdollinen saavuttaa. Käytösnumeroissa on menty ääriajatteluun, jossa kympin kriteerit ovat niin ylimaalliset, ettei niitä saavuta kukaan. Olin yhden vuoden koulussa, jossa yhdellekään oppilaalle ei annettu käytöksestä kymppiä. Ja oppilaat olivat oikeasti mukavia ja käyttäytyviä, ei ollut mikään kauhukoulu kyseessä.