Mies uhkasi avioerolla jos en lopeta asioiden vatvomista
On kuulemma kyllästynyt kuuntelemaan negatiivisuutta eli mistään ei saisi valittaa. En siis valita hänestä, vaan asioista jotka harmittavat.
Onko teillä vastaavaa?
Kommentit (233)
On muuten elämä todella raskasta kumppanin kanssa joka näkee ja kokee asiat negatiivisena ja valittaa niistä jatkuvasti. Kuinka kauan hän on sinua katsellut tuollaisena?
En ole pyytänyt häntä koskaan tekemään mitään, se vain on mennyt niin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meillä on ihan molemmilla vaikeita asioita jotka välillä nousevat pinnalle, ja kyllä niistä saa kumpikin silloin puhua ja toinen kuuntelee. Ettei ap teillä olisi niin että mies haluaisi että molemmat hoidatte kaikessa hiljaisuudessa negatiiviset asiat, ettekä puhu niistä toisillenne mitään? Itse en tuollaista halua koska jossain vaiheessa jommalle kummalle tulee kuitenkin syöpä tai jotain, ja sillin on ihan pakko saada puhua, ja jos toinen ei sitä kestä, niin ero tuleee juuri silloin kun on vaikeinta.
Mies ei tosiaan halua puhua asioista mutta osaa kyllä tarvittaessa. Ei esimerkiksi näe mitä teen taloudellisesti eteemme, enkä oikein halua sanoa etkö tajua, että maksan kaiken, koska se pahentaisi tilannetta.
Ap
Eli haluaisit ostaa oikeuden valittamiseen. Tai siis mielestäsi maksat siitä että saat myös valittaa. En usko että oikeasti haluaisit olla valittaja, vaan että tuossa riepoo se että mies ei tee omaa osuuttaan missään, ja lisäksi ei myöskään halua kuunnella sinua kun yrität kauttarantainvalittamisella tuoda hänen tietoonsa tämän asian. Olet siis tyytymätön miehesi panokseen, mutta et halua sanoa sitä suoraan, vaan ikään kuin maksat potut pottuina valittamalla kaikesta koska tiedät ettei miehesi siitä tykkää. saat siis ainakin jotain vastinetta rahoillesi/tekemisellesi.
Sinuna eroaisin itse tuosta miehestä ihan yllätyksenä, ja jos hän kysyisi että miksi etä ole sanonut aiemmin mitään, niin vastaisin vain että en halunnut valittaa turhasta.
Miehellä voi olla omia hankaluuksia työstettävänä, eikä kestä lisänegatiivisuutta.
Näin itsellä - negatiivisuuden sieto ollut poissa jo muutaman vuoden.
Pienikin ja kohtuullinenkin negatiivisuuden esilletuonti rasittaa sikana
Vierailija kirjoitti:
En ole pyytänyt häntä koskaan tekemään mitään, se vain on mennyt niin.
Ap
Ala pyytämään. Tai oikeastaan ilmoita, että kotityöt ovat hänenkin velvollisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki itsellesi jokin toinen kuuntelija niin, että miehesi ei tarvitse koko ajan kuunnella valitustasi. Lisäksi opettele tietoisesti käsittelemään huoliasi jotenkin muuten kuin valittamalla ääneen. Toimisiko sinulla kirjoittaminen?
Olen näin tehnyt, mutta nyt pienikin valitus riittää miehelle. Tulee oikein itku että jos vaikka saisin potkut tai tulisi muu vastaisku, mikä saisi aikaan tätä valittamista, on suhde siinä.
Mokaamisella tarkoitan että pelottaa etten osaa olla positiivinen.
Ap
Aloita vaikka noudattamalla vanhaa viisautta "jollei ole mitään hyvää sanottavaa, on parempi olla hiljaa".
Se on fakta, ettei jatkuvaa valitusta jaksa kukaan kuunnella. Useimmiten vielä näillä kitisijöillä ei mikään ole oikeasti huonosti, vaan maristaan ja haukutaan muita ihmisiä -niin miksi?
Mene nyt itseesi ihan huolella ja kysy, mitä siellä kroonisen negatiivisuuden taustalla on. Miksi sinun pitää valittaa jatkuvasti. Asioita voi kommentoida myös neutraaliin sävyyn, jollei osaa olla positiivinen tai puhua vain sellaisista asioista, joista tulee itsellesi hyvä mieli. Kai niitäkin on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meillä on ihan molemmilla vaikeita asioita jotka välillä nousevat pinnalle, ja kyllä niistä saa kumpikin silloin puhua ja toinen kuuntelee. Ettei ap teillä olisi niin että mies haluaisi että molemmat hoidatte kaikessa hiljaisuudessa negatiiviset asiat, ettekä puhu niistä toisillenne mitään? Itse en tuollaista halua koska jossain vaiheessa jommalle kummalle tulee kuitenkin syöpä tai jotain, ja sillin on ihan pakko saada puhua, ja jos toinen ei sitä kestä, niin ero tuleee juuri silloin kun on vaikeinta.
Mies ei tosiaan halua puhua asioista mutta osaa kyllä tarvittaessa. Ei esimerkiksi näe mitä teen taloudellisesti eteemme, enkä oikein halua sanoa etkö tajua, että maksan kaiken, koska se pahentaisi tilannetta.
Ap
Eli haluaisit ostaa oikeuden valittamiseen. Tai siis mielestäsi maksat siitä että saat myös valittaa. En usko että oikeasti haluaisit olla valittaja, vaan että tuossa riepoo se että mies ei tee omaa osuuttaan missään, ja lisäksi ei myöskään halua kuunnella sinua kun yrität kauttarantainvalittamisella tuoda hänen tietoonsa tämän asian. Olet siis tyytymätön miehesi panokseen, mutta et halua sanoa sitä suoraan, vaan ikään kuin maksat potut pottuina valittamalla kaikesta koska tiedät ettei miehesi siitä tykkää. saat siis ainakin jotain vastinetta rahoillesi/tekemisellesi.
Sinuna eroaisin itse tuosta miehestä ihan yllätyksenä, ja jos hän kysyisi että miksi etä ole sanonut aiemmin mitään, niin vastaisin vain että en halunnut valittaa turhasta.
Olet oikeassa. Kiitos!
Ap
Narsku mies. Todennäköisesti liioittelee valittamisesi määrää. Oma eksäni suuttui valtavasti, jos hänelle vaikka sanoi että orkideaa olisi pitänyt muistella kastella. Sain kuvan itsestäni vaativana ja valittavana ihmisenä ja olin jatkuvasti varuillani.
Naisen jatkuva valittaminen tekee elämästä todella raskasta ja vaikeaa. Olin hyvin lähellä erota muuten erinomaisesta naisesta tuon vuoksi, mutta onneksi ikä lopulta korjasi asian. Kauan siihen meni. Vuosikymmen elämästä meni molemmilla hukkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki itsellesi jokin toinen kuuntelija niin, että miehesi ei tarvitse koko ajan kuunnella valitustasi. Lisäksi opettele tietoisesti käsittelemään huoliasi jotenkin muuten kuin valittamalla ääneen. Toimisiko sinulla kirjoittaminen?
Olen näin tehnyt, mutta nyt pienikin valitus riittää miehelle. Tulee oikein itku että jos vaikka saisin potkut tai tulisi muu vastaisku, mikä saisi aikaan tätä valittamista, on suhde siinä.
Mokaamisella tarkoitan että pelottaa etten osaa olla positiivinen.
Ap
Aloita vaikka noudattamalla vanhaa viisautta "jollei ole mitään hyvää sanottavaa, on parempi olla hiljaa".
Se on fakta, ettei jatkuvaa valitusta jaksa kukaan kuunnella. Useimmiten vielä näillä kitisijöillä ei mikään ole oikeasti huonosti, vaan maristaan ja haukutaan muita ihmisiä -niin miksi?
Mene nyt itseesi ihan huolella ja kysy, mitä siellä kroonisen negatiivisuuden taustalla on. Miksi sinun pitää valittaa jatkuvasti. Asioita voi kommentoida myös neutraaliin sävyyn, jollei osaa olla positiivinen tai puhua vain sellaisista asioista, joista tulee itsellesi hyvä mieli. Kai niitäkin on?
Elämässä ei ole paljon iloa. Lasten harrastukset ja työt vievät kaiken ajan, tuntuu että sitä on orja jolla ei ole mitään ilonaiheita tai aikaa itselle.
Ap
En jaksa sellaista ystävää edes. Jatkuvasti valittavaa puolisoa vielä vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä valitat sitten?
Töistä, sukulaisista, uutisista.. siis tavallisista asioista. Nyt ei puhuta ns nalkuttamisesta, mutta ymmärrän että sen kuunteleminen on rasittavaa.
Itseäni ihmetyttää, kun hän ei sano että ole hiljaa, vaan on itse hiljaa ja vasta myöhemmin ilmaisee, että hän murjottaa, koska valitin taas liikaa.
Ap
Nyt mies on sanonut että ole hiljaa, ja täällä sä valitat.
Suosittelisin miehellesi eroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki itsellesi jokin toinen kuuntelija niin, että miehesi ei tarvitse koko ajan kuunnella valitustasi. Lisäksi opettele tietoisesti käsittelemään huoliasi jotenkin muuten kuin valittamalla ääneen. Toimisiko sinulla kirjoittaminen?
Olen näin tehnyt, mutta nyt pienikin valitus riittää miehelle. Tulee oikein itku että jos vaikka saisin potkut tai tulisi muu vastaisku, mikä saisi aikaan tätä valittamista, on suhde siinä.
Mokaamisella tarkoitan että pelottaa etten osaa olla positiivinen.
Ap
Aloita vaikka noudattamalla vanhaa viisautta "jollei ole mitään hyvää sanottavaa, on parempi olla hiljaa".
Se on fakta, ettei jatkuvaa valitusta jaksa kukaan kuunnella. Useimmiten vielä näillä kitisijöillä ei mikään ole oikeasti huonosti, vaan maristaan ja haukutaan muita ihmisiä -niin miksi?
Mene nyt itseesi ihan huolella ja kysy, mitä siellä kroonisen negatiivisuuden taustalla on. Miksi sinun pitää valittaa jatkuvasti. Asioita voi kommentoida myös neutraaliin sävyyn, jollei osaa olla positiivinen tai puhua vain sellaisista asioista, joista tulee itsellesi hyvä mieli. Kai niitäkin on?
Elämässä ei ole paljon iloa. Lasten harrastukset ja työt vievät kaiken ajan, tuntuu että sitä on orja jolla ei ole mitään ilonaiheita tai aikaa itselle.
Ap
Kuulostaa uupuneelta. Vähennä tekemistä. Lepää enemmän. Ja laita miehesi tekemään osa töistä. Voimia muutokseen 🧡
Positiivisen naisen kanssa on kivempaa. Kävellään käsi kädessä apteekkiin antibiootteja hakemaan.
Surullista mutta en keksi positiivista elämästä. Jos ajattelen lapsia, mietin heti perään, että nekin olen pilannut tai tulee valtava huoli siitä, että saan syövän ja ne jäävät orvoiksi.
En varmaan itsekään tajuaisi itseni kaltaista ihmistä, jos olisin positiivinen ihminen.
Ap
Mitä jos miehestä tuntuu, että asiat joista valitat johtuvat hänestä ja siksi ne ahdistaa. Jos sinä käyt ko. työpaikassa jotta pystytte maksamaan asuntolainaa ja mies tiedostaa ettei maksa omaa osuuttaan niin valituksesi työpaikasta tuntuu hänen syyltään. Itse otan helposti kaikki mieheni valitukset omaksi syyksi. Jos lemmikki on sotkenut jotain ja mies kiukkuaa sille niin tuntuu että minun vika kun minä sen halusin. Jos lapsesta on harmia niin taas minun vika kun en ole kasvattanut oikein. Jos peruna on mätä niin minun vika kun valitsin sen kaupasta....
Oma ex-mies piti loppuvaiheessa kaikkea puhumista valituksena. Ei nyt ole muistaa esimerkkiä, mutta mitä itse vaan piti huomiona niin se oli miehen korviin valitusta. Eli varaudu siihen, että se ero tulee sieltä kohta.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu vain hankalalta arjessa olla positiivinen. Pelkään etten osaa, mokaan ja mies lähtee kävelemään.
Mulla on isompi taloudellinen vastuu elämästä eli laina on mun. Jotenkin kierosti ajattelin että saan valittaa tässä tapauksessa, koska tienaan enemmän ja miehen pitäisi ymmärtää vastuun tuoma huoli.
En siis koskaan valita vaikka kotitöistä, jotka teen myös täysin. En vaan jaksa olla positiivinen.
Ap
Itse olen tuo vatvoja. Olen siitä puhunut miehelleni. Se on niitä pelkoja lapsuudesta. Tiedän.
Se rasittaa kyllä itseänikin.
Terapiassa olen saanut tietoisuutta ja keinoja käsitellä.
Minusta ne on sen pienen lapsen pelkoja, joka ei tietenkään osaa käsitellä niitä ujkaavianjanpeliytavia tilanteita, joita arjessaan joutui kohtaamaan.
Ne pelot tavallaan jää
Päälle tänne aikuisuuteen. Kun se pieni lapsi luullut, että hän on vastuussa, vaikkei ole ja toisaalta se pieni lapsi on
Luullut, että hän voi kaiken pelastaa, vaikkei voi.
Häpeä ja syyllisyyden tunteet tuossa sinulla myllertää.
Se on ristiriitaista ja vaikea selittää.
Toinen aikuinen ei sitä voi tietää. Hänen lapsuutensa on ollut turvallinen, näin veikkaan.
Hae apua.
Opi itseäsi.
Jos ymmärrät, voit myös kertoa kumppanillesi noista häkellyttävistä tunteista.
Keinoja muuttaa ajattelua ja toimintaa kyllä on.
Hae apua itsellesi. Se on palkitsevaa.. jos haluat apua.
Kumppaniltasi ryhdikästä sano tuo, mutta hän ei ymmärrä. Pelottelu ja uhkailu ei kylläkään auta. Se vain vie poispäin. Puhutteko te tunteista ja tuntemuksista?
Ne asiat, mitkä ovat siellä sielussa, eivät näy. Ne pitää vaan puhua.
Ja mitä siellä kumppanillasi on uhkailun takana?
Tsemppiä sinulle. Ole utelias. Elämä on.
Olet juuri hyvä omana itsenäsi. Anna itse itsellesi mahdollisuuksia.
Meillä se on mies joka elää valittamisesta ja negatiivisuudesta. En haluaisi enää olla kotona enkä tulla töistä kun heti ovella alkaa kuulua se valitus ja kiukuttelu. Lähtiessä kuuluu ja palatessa kuuluu. Asioille ei mitään tee vaikka moni taho on antanut neuvoja ja hoitoa, hän ei ota vastuuta yhtään. Marisee miten kukaan ei auta eikä mikään auta. Kaikessa näkee negatiivista ja kamalaa. Tekee etätöitä ja on kotona kun meen ja tuun.
Ap, kuulostaa mun korvaan siltä, että sut on lannistettu, olet arka (sanoit, että pelkäät, ettet osaa olla oikein jne.), olet mahdollisesti masentunut ja siksi negatiiviset asiat pyörii mielessä. Mies selvästi hyötyy sinusta sekä kodinhoitajana että taloudellisesti. Mulle piirtyy kuva todella alistetusta naisesta. Nyt asia on jo siinä pisteessä, ettet saisi edes ilmaista mitään negatiivista, vaan pitäisi vaan hymyillä. Ei todellakaan kuulosta terveeltä parisuhteelta.
Suunta parempaan todennäköisemmin löytyy, kun pistät sen miehen pihalle. Sitten keskityt omaan hyvinvointiisi, ystäviisi jne. Silloin saat myös mahdollisuuden tavata sellainen mies, jonka seurassa ei tule yksikään negatiivinen ajatus mieleen. ;)