Miten pitää suhtautua ja käyttäytyä, kun sut jätetään työporukasta pois?
Meillä töissä hehkutetaan dreamtiimiä, mahtavaa porukkaa, upeaa yhteishenkeä. Mutta se ei ilmeisesti ulotu minuun.
Minut jätetään yksin. Ei kutsuta illanviettoihin, urheilemaan, teatteriin, mökkireissuille, juhliin.
Viimeisimpänä näyttää olleen mökkireissu, jolla oli kuvista päätellen esihenkilökin mukana.
Eihän nämä firman piikkiin mene, joten toki saavat valita kutsutut.
Minä pitkään luulin, että olen osa porukkaa. Kutsuin tupareihin ja kotibileisiin. Kutsuin heitä jopa ystäviksi.
Sitten jossain vaiheessa ymmärsin, ettei kukaan minusta välitä. Samoilla festareilla muut olivat porukassaan. Pikkujoulujen jatkoilla eksyttivät minut baarissa. Esimerkkejä on monta.
Kun sairastuin ei kukaan kysynyt miten voin.
Olen ilmaa. Töihin meno itkettää. En tiedä, pitääkö esittää reipasta ja että kaikki ok. Olla kuin ei olisikaan. Vai pitääkö ottaa puheeksi, inhoavat minua sitten varmaan vielä enemmän.
Jokin vika minussa varmaan on. En tiedä mikä. Yleensä olen iloinen, mukavakin yritän olla. En valita tai haasta riitaa. En puhu pahaa.
Olen niin loppu. Onneksi on perhe ja ystäviä. Onneksi kohta on kesäloma. Onneksi tulee myös uusia työkavereita. Toki vaarana, että joku käännyttää heidätkin mua vastaan.
Kommentit (121)
Vierailija kirjoitti:
Minulla samat fiilikset. Pidin pitkään meidän työyhteisöä tasavertaisena ja mukavana.
Mutta sitten kuulin, että työporukalla on ryhmächat eräässä viestintäsovelluksessa, jota käytän itsekin, enkä kuulu siihen. Työasioita kuulemma viestittelevät, mutta silti en mahdu ryhmään mukaan. Iltaa ovat viettäneet myös keskenään, osaa meistä ei edes kutsuttu mukaan.
Sitten kumminkin yhteisissä palavereissa nämä valittelevat, miten työyhteisö kaipaisi piristystä ja yhteistä toimintaa. Paskat sanon minä! Kunhan esihenkilölle koittavat viestiä, että tässähän sitä yhtä ollaan.Olen vaihtamassa työpaikkaa, osittain tuon takia. On todella inhottava olla töissä, missä muilla on selkeästi oma piirinsä. Eikä se muuten haittaisi, mutta haittaa siinä vaiheessa kun jossain nurkan takana supistaan omia juttuja ja heti hiljenevät jos "ulkopuolinen" tulee paikalle. Tai kun keskenään naureskellaan, että olipas mukava ilta työyhteisön kesken, kun tiedät ettei sinua tai muutamaan muuta kutsuttu taaskaan mukaan.
Tähän vielä lisäys, että olen kyllä sosiaalinen, tule jokaisen työkaverin kanssa hyvin toimeen ja yhteistyö sujuu. En sitten tiedä mikä on, kun kutsua ei tule ja jos ehdotan itse satunnaisesti yhteisiä iltoja, se jää pelkästään siihen.
Ymmärtäisin jos pitempään töissä olevat viettävät enemmän aikaa keskenään, koska ovat tunteneet toisensa pitempään, mutta se että näihin iltoihin yms kutsutaan sellaisia jotka ovat töihin tulleet minun jälkeeni ei tunnu kivalta.
Miten yhteistyö sujuu työasioissa. Kerroit vapaa-ajan vietosta. Työssä on tärkeintä työ ja työn sujuminen. Jos haluat heidän kanssaan vapaa-ajalla bilettämään, sinun pitää sanoa, että sinäkin haluat mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla samat fiilikset. Pidin pitkään meidän työyhteisöä tasavertaisena ja mukavana.
Mutta sitten kuulin, että työporukalla on ryhmächat eräässä viestintäsovelluksessa, jota käytän itsekin, enkä kuulu siihen. Työasioita kuulemma viestittelevät, mutta silti en mahdu ryhmään mukaan. Iltaa ovat viettäneet myös keskenään, osaa meistä ei edes kutsuttu mukaan.
Sitten kumminkin yhteisissä palavereissa nämä valittelevat, miten työyhteisö kaipaisi piristystä ja yhteistä toimintaa. Paskat sanon minä! Kunhan esihenkilölle koittavat viestiä, että tässähän sitä yhtä ollaan.Olen vaihtamassa työpaikkaa, osittain tuon takia. On todella inhottava olla töissä, missä muilla on selkeästi oma piirinsä. Eikä se muuten haittaisi, mutta haittaa siinä vaiheessa kun jossain nurkan takana supistaan omia juttuja ja heti hiljenevät jos "ulkopuolinen" tulee paikalle. Tai kun keskenään naureskellaan, että olipas mukava ilta työyhteisön kesken, kun tiedät ettei sinua tai muutamaan muuta kutsuttu taaskaan mukaan.
Tähän vielä lisäys, että olen kyllä sosiaalinen, tule jokaisen työkaverin kanssa hyvin toimeen ja yhteistyö sujuu. En sitten tiedä mikä on, kun kutsua ei tule ja jos ehdotan itse satunnaisesti yhteisiä iltoja, se jää pelkästään siihen.
Ymmärtäisin jos pitempään töissä olevat viettävät enemmän aikaa keskenään, koska ovat tunteneet toisensa pitempään, mutta se että näihin iltoihin yms kutsutaan sellaisia jotka ovat töihin tulleet minun jälkeeni ei tunnu kivalta.
Juu. Minäkin tyhmä ehdotin vielä pari viikkoa sitten, että mentäisiin lasilliselle joku ilta. Ylläri, ei kukaan ehtinyt. Mikään ilta. No eipä siinä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Miten yhteistyö sujuu työasioissa. Kerroit vapaa-ajan vietosta. Työssä on tärkeintä työ ja työn sujuminen. Jos haluat heidän kanssaan vapaa-ajalla bilettämään, sinun pitää sanoa, että sinäkin haluat mukaan.
Ihan hyvin. Olemme kaikki ammattitaitoisia ja ahkeria.
Miten sanoa, jos tietää bileistä vasta jälkikäteen? Tai jos pääsee mukaankin, jätetään silti yksin? Ja tunkeminen väkisin tuntuu vähän väärältä.
Tuli todella pahamieli sun puolesta. Kyllä tuollainen satuttaa! Sinussa ei ole mitään vikaa, jengi on vaan todella törppö. Sinuna vaihtaisin työpaikkaa ihan vaan siksi, että tuollainen vaikuttaa vahvasti omaan fiilikseen.
Suhtaudut työkavereihin työkavereina. Teette töitä yhdessä ja siinä kaikki. Kaikkien kanssa ei natsaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi työkaveri valitti kerran samaa. Mukava ihminen sinänsä, mutta jollain tavalla liian mukava. Ei mitään särmää, ei mitään (negatiivisia) mielipiteitä, ei kovin ahkera. Itse suosin työkavereita, jotka sanovat napakasti esim. kaikista epäkohdista.
Onko se silti reilua jättää yksi yksin?
Minusta riittää, että työpaikalla työt hoidetaan asiallisesti. Ei kenenkään velvollisuus ole pitää seuraa hlölle, jonka persoona itselle yhdentekevä. Jos iso työpaikka eikä löydä sieltä ketään hengenheimolaista, niin katse peiliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi työkaveri valitti kerran samaa. Mukava ihminen sinänsä, mutta jollain tavalla liian mukava. Ei mitään särmää, ei mitään (negatiivisia) mielipiteitä, ei kovin ahkera. Itse suosin työkavereita, jotka sanovat napakasti esim. kaikista epäkohdista.
Onko se silti reilua jättää yksi yksin?
Minusta riittää, että työpaikalla työt hoidetaan asiallisesti. Ei kenenkään velvollisuus ole pitää seuraa hlölle, jonka persoona itselle yhdentekevä. Jos iso työpaikka eikä löydä sieltä ketään hengenheimolaista, niin katse peiliin.
Vaikutat kovin mukavalta.
Kyllä entisessä työpaikassakin firman henkilöstön virkistyspäivät olivat pikemminkin noloja ja vaivaannuttavia, ne oli keskenään ketkä muutenkin olivat aina keskenään ja introvertimmät jäivät yksin seisoskelemaan ja tuijottelemaan kengänkärkiä. Omissa oloissaan viihtyville introverteille tällaiset päivät ovat vastenmielisiä. Kun ei ole sitä työasiaa toisille, niin ei ole oikein sitten mitään sanottavaa.
ulkopuolelle jättäminen on yksi kiusaamisen tavoista. Sitä ei välttämättä edes huomaa kuin ulkopuolinen itse.
Suosittelisin ap:ta etsimään ystäviä töiden ulkopuolelta ja aluksi vaikka kommunikoit työkavereillesi vain pakollisen töihin liittyvän. Jossain vaiheessa joku tulee ehkä kysymään mikä on, niin sitten kerrot, tai jos tuntuu ettet halua avautua, niin sitten et. jos työpaikallasi on kehityskeskusteluja, voit ottaa asian myös siellä esiin, tosin eivät hekään mihinkään vapaa-ajanviettoihin voi puuttua
Vierailija kirjoitti:
Suhtaudut työkavereihin työkavereina. Teette töitä yhdessä ja siinä kaikki. Kaikkien kanssa ei natsaa.
Näin lienee tehtävä. Voisin toki vähän haukotella tai hymähtää, kun hehkuttavat upeaa henkeään. 😁
Ap
Hanki oma elämä. Töissä ollaan työtä varten, ystävät on sitten erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi työkaveri valitti kerran samaa. Mukava ihminen sinänsä, mutta jollain tavalla liian mukava. Ei mitään särmää, ei mitään (negatiivisia) mielipiteitä, ei kovin ahkera. Itse suosin työkavereita, jotka sanovat napakasti esim. kaikista epäkohdista.
Onko se silti reilua jättää yksi yksin?
Minusta riittää, että työpaikalla työt hoidetaan asiallisesti. Ei kenenkään velvollisuus ole pitää seuraa hlölle, jonka persoona itselle yhdentekevä. Jos iso työpaikka eikä löydä sieltä ketään hengenheimolaista, niin katse peiliin.
Vaikutat kovin mukavalta.
Jep, löysin uudesta työpaikasta heti paikkani ja useamman ystävän, joita tapaan vapaa-aikanakin.(ymmärsin sarkasmin, mutta vastaukseni on totta)
Vierailija kirjoitti:
Hanki oma elämä. Töissä ollaan työtä varten, ystävät on sitten erikseen.
Missä niitä ystävyyssuhteita solmitaan? Voi olla lapsuudenaikaisia ystäviä, harrastuksen kautta, kouluajoilta ja kyllä - myös sieltä työpaikalta.
Sitä paitsi ap sanoi jo alussa, että hänellä on ystäviä.
Mutta on tuo silti inhottavaa, että muu työporukka viettää vapaa-aikaa keskenään ja se yksi jätetään ulkopuolelle.
Mikä ihmeen juttu tuo on, että vietetään noin paljon työkavereiden kanssa aikaa vapaalla? Normaalisti ihmisillä on muutakin elämää. Kai sullakin ap on muitakin porukoita, kuin työkaverit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suhtaudut työkavereihin työkavereina. Teette töitä yhdessä ja siinä kaikki. Kaikkien kanssa ei natsaa.
Näin lienee tehtävä. Voisin toki vähän haukotella tai hymähtää, kun hehkuttavat upeaa henkeään. 😁
Ap
Haukottele jos haukotuttaa. Silkka mielenosoittaminen kannattaa jättää teineille.
Vierailija kirjoitti:
Hanki oma elämä. Töissä ollaan työtä varten, ystävät on sitten erikseen.
Ihan on oma elämä. Kiitos vain. Mutta jos sä vietät suurimman osan elämästä töissä (ja nukkuen), niin työkavereilla on iso rooli sun hyvinvoinnissa. Ja jos ne jättää ulkopuolelle, niin ei se kivalta tunnu.
Mutta ehkä mä neuvostanne otan nyt etäisyyttä, enkä enää edes yritä. Vähän niin kuin pitäkee tunkkinne.
Ap
Olen mies, joten minua ei voisi nämä asiat vähempää kiinnostaa. I work for money. Ja toimisto on täynnä keski-ikäisiä tätejä, niin en olisi niiden kanssa tekrmisissä vapaa-ajallani vaikka maksettaisiin... Kukaan jaksa kuunella sitä kälätystä... M27
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen juttu tuo on, että vietetään noin paljon työkavereiden kanssa aikaa vapaalla? Normaalisti ihmisillä on muutakin elämää. Kai sullakin ap on muitakin porukoita, kuin työkaverit?
On. Jo aloituksessa kerroin, että on. Paljon? Pari reissua vuodessa, parin kuun välein ehkä äftereitä, kerran vuodessa festarit, joskus jonkun tuparit tms. Ei näitä nyt paljoa ole. Monella kuitenkin perhettäkin.
Ap
Jep. Maanantaina supattivat samassa työhuoneessa sermien takana mökkireissusta. Tein loppuviikon etänä. Saavatpa puhua ääneen.
Ap