Millä saan lapsen tottelemaan?
Alan olla aika väsynyt, kun lapsi ei usko yhtään mitään. On aina ollut omapäinen. Ja meillä on aina ollut selkeät ja johdonmukaiset rajat ja ei on tarkoittanut aina ei. En tiedä mitä olisin voinut tehdä toisin. Arki ei meinaa sujua yhtään, kun lapsi ei usko yhtään mitään. En saa yksinkertaisintakaan asiaa hoidettua, kun mitään pienintäkään asiaa ei usko. Ymmärtää kyllä hyvin mitä sanotaan. Mitkään palkinnot ei tunnu motivoivan, ei edes se vaikka lupaisin palkinnoksi ison legopakkausen siitä jos tottelee koko päivän.
Kommentit (128)
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen lapsesi on?
Tämä olisi tärkeää tietää.
Tottelemisesta ei palkita. Se ei ole neuvottelukysymyskään, Tottelemattomuudesta rangaistaan - se on lapsi kohtainen asia.
Vierailija kirjoitti:
Tottelemisesta ei palkita. Se ei ole neuvottelukysymyskään, Tottelemattomuudesta rangaistaan - se on lapsi kohtainen asia.
Uskon enemmän positiiviseen vahvistamiseen. On meillä kyllä rangaistuksiakin ollut mutta ei ne vaikuta kuin muutaman sekunnin. Ap
Pelkät rajat eivät yleensä auta vaan tarvitaan kurikin siltä varalta, että lapsi päättää ylittää rajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottelemisesta ei palkita. Se ei ole neuvottelukysymyskään, Tottelemattomuudesta rangaistaan - se on lapsi kohtainen asia.
Uskon enemmän positiiviseen vahvistamiseen. On meillä kyllä rangaistuksiakin ollut mutta ei ne vaikuta kuin muutaman sekunnin. Ap
Taitaa olla aika kevyet/lievät rangaistukset kyseessä?
Toki jos positiivisen vahvistamisen mukaan menet, niin silloin toki ei pitäisi rangaista mitenkään vaan pelkästään rohkaista lasta kun lapsi toimii oikein.
Vierailija kirjoitti:
Pelkät rajat eivät yleensä auta vaan tarvitaan kurikin siltä varalta, että lapsi päättää ylittää rajan.
Jos kurilla tarkoitat seuraamuksia niin on niitä aina. Esim meneillään oleva hauska tekeminen loppuu tai sovittu kiva asia perutaan, jos ei sitä ennen tottele yhtään niin että saisin meidät jotenkin lähtövalmiiksi siihen kivaan asiaan jne. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen lapsesi on?
3 v 9 kk. Ap
Seurauksilla voisi olla painoa. Sano: JOS KAIKKI MENEE HYVIN, niin mennään puistoon / tehdään lettuja j.n.e.
Ei mitään isoa (ei isoja legopakkauksia) vaan tekemistä joka kuuluu arkeen, mutta vain jos SINÄ viitsit. Et viitsi jos lapsi ei viitsi olla kunnolla. Vedä se läpi.
Muistan hyvin miten lapseni kolmevuotiaana karjui että mennään sorsia syöttämään. Karjui koko matkan kaupasta kotiin, ja oppi meni perille: Kun karkaa kaupassa, ei mennäkään sorsia syöttämään. Koska äitihän oli sanonut että jos kaikki menee hyvin!
Hyviä hermoja sinulle. Uhmaikä on hyvää harjoittelua murrosikää varten, molemmille.
Positiivisen kasvatuksen haasteet alkaakin sitten koulussa, kun vierailta saatu palaute voikin olla hiukan tiukempaa kuin kotona. Miettisin uudestaan koko linjausta. Lapsuuden tarkoitus on valmistaa todelliseen maailmaan, missä ei kaikki ole kivoja ja positiivisia.
3-vuotiaan muisti ja huomiokyky ovat lyhyitä. Ei se useinkaan jaksa motivoitua mistään epämääräisessä tulevaisuudessa odottavasta palkinnosta.
Asioiden seurausten (olivat ne sitten palkintoja tai rangaistuksia) pitäisi tulla heti niihin liittyvän teon jälkeen ja silloinkin lasta on syytä muistuttaa, että "tämä oli sen takia kun teit sitä ja sitä".
Jonkun sellaisen palkitsemis- tai rankaisemismenetelmän käyttöä joka ei tunnu tuottavan tulosta ei myöskään kannata jatkaa, vaan kehittää tilalle joku parempi. Se on hyvin lapsi- ja tilannekohtainen asia, että mitkä jutut toimivat ja mitkä eivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottelemisesta ei palkita. Se ei ole neuvottelukysymyskään, Tottelemattomuudesta rangaistaan - se on lapsi kohtainen asia.
Uskon enemmän positiiviseen vahvistamiseen. On meillä kyllä rangaistuksiakin ollut mutta ei ne vaikuta kuin muutaman sekunnin. Ap
Taitaa olla aika kevyet/lievät rangaistukset kyseessä?
Toki jos positiivisen vahvistamisen mukaan menet, niin silloin toki ei pitäisi rangaista mitenkään vaan pelkästään rohkaista lasta kun lapsi toimii oikein.
No mikä teistä on sopiva rangaistus tämän ikäiselle, jos olen vaikka sanonut lapselle, että leiki hetki (10 min) kun teen ruoan tai voit myös auttaa ruoassa (mutta silloin ei saa roikkua äidin jalassa). Niin lopputulos on, että en saa tehtyä ruokaa yhtään, kun lapsi vain roikkuu jalassani. Ap
Vierailija kirjoitti:
Esim meneillään oleva hauska tekeminen loppuu tai sovittu kiva asia perutaan, jos ei sitä ennen tottele yhtään niin että saisin meidät jotenkin lähtövalmiiksi siihen kivaan asiaan jne. Ap
Kokeile tuon tilalla jotain arestia tai jäähyä tms? Ne tehoavat aika moniin lapsiin. Väittäisin, että useampiin kuin mitä nuo etuuden menetykset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottelemisesta ei palkita. Se ei ole neuvottelukysymyskään, Tottelemattomuudesta rangaistaan - se on lapsi kohtainen asia.
Uskon enemmän positiiviseen vahvistamiseen. On meillä kyllä rangaistuksiakin ollut mutta ei ne vaikuta kuin muutaman sekunnin. Ap
Taitaa olla aika kevyet/lievät rangaistukset kyseessä?
Toki jos positiivisen vahvistamisen mukaan menet, niin silloin toki ei pitäisi rangaista mitenkään vaan pelkästään rohkaista lasta kun lapsi toimii oikein.
No mikä teistä on sopiva rangaistus tämän ikäiselle, jos olen vaikka sanonut lapselle, että leiki hetki (10 min) kun teen ruoan tai voit myös auttaa ruoassa (mutta silloin ei saa roikkua äidin jalassa). Niin lopputulos on, että en saa tehtyä ruokaa yhtään, kun lapsi vain roikkuu jalassani. Ap
Estä sitä roikkumasta jalassa. Ja nyt tarkoitan, että ihan fyysisesti.
Lyhyet selkeät ohjeet, mitä odotat lapselta. Ei mitään epämääräisiä "ollaan kunnolla", "totellaan". "Koko päivän" on lapselle liian pitkä ja vaativa asia. Kerätkää vaikka tarroja pienistä onnistumisista ja esim. kymmenellä tarralla sitten saa jotain isompaa. Rangaistukset eivät opeta mitään. Toki sellaiset luonnolliset seuraamukset, että esim. myöhästytään jostain kivasta, kun temppuilee, opettavat.
Palstailun sijaan kysy asiasta neuvolasta. Sinne voi soittaakin. Myös MLL tarjoaa apua ja neuvoja lasten kasvatukseen.
Tuntematta sinua, lasta tai tilannetta muutenkaan, voi neuvoa vaan yleisellä tasolla: ole johdonmukainen. Ennakoi. Kerro toiveesi ääneen, lyhyesti ja lapsentasoisesti. Toista, toista, toista.
Tsemppiä!
Ei kaikki vaan tottele.