Aikuinen tytär haluaa muuttaa takaisin kotiin
Mieheni ja minä olemme viisikymppisiä. Lapset ovat muuttaneet kotoa pois, mutta nyt 25v tyttäremme on muuttamassa ulkomailta takaisin. Hän tarvitsee asuinpaikan jotta saa säästettyä rahaa omaa asuntoaan varten. Looginen päätös on siis se, että hän tulee vuodeksi, pariksi takaisin kotiin.
Mutta minä en ole tästä kovinkaan innoissani. Meillä on omat rutiini me ja mukava, rauhallinen elämä. Rakastamme lapsiamme, mutta nyt olisi aika nauttia omasta ajasta ja rauhasta. Tyttäreni on minulle äärettömän tärkeä, mutta hän ei ole helppo ihminen. Tunnen syyllisyyttä näistä tunteista, ja tunnustan, että olisin hyvilläni jos hän hankkisi asuinpaikan kaverinsa ym luota. Olemme tarjonneet raha-apua, mutta tytön mielestä on kaikin tavoin helpompaa että hän tulee kotiin. Oman äitini mielestä olen itsekäs ja "luonnoton" äiti. Hän tarjosi myös tyttärelleni asuinpaikkaa, mutta se on liian kaukana hänen tulevasta työpaikastaan.
Kommentit (549)
Erityisen palkitsevaa nähdä , miten täysi-ikäistyttyään nuoret ovatottaneet vastuun elämästään ja hoitavat opiskelunsa, työnsä, kodinhankinnat, pankkiasiat itsenäisesti. Neuvoja annettu niitä pyydettäessä. Ihanaa elää nyt miehen kanssa kahdestaan ja tavata lapsia kun siltä tuntuu.
Omat lapset ovat tulleet välillä kotiin kesäksi kesätöiden vuoksi ja nyt toinen on ollut kuukaudenkin kerrallaan etätöitä tehden. Lapset on rakkaita, mutta kyllä se muutos on aina työläs. Jos lapsi haluaisi muuttaa kotiin pitemmäksi aikaa asuntoon säästämistä varten, niin enpä tiedä, mitä tehtäisiin. Ainakin säästäminen pitäisi ottaa tosissaan, joten mitään baarireissuja ei silloin lapsi tekisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en yhtään ymmärrä aikuisia ihmisiä, jotka haluavat vapaaehtoisesti muuttaa porukoidensa nurkkiin loisimaan. Samalla tavalla ne vanhemmatkin on asuntonsa joutuneet säästämään ja sen kuluja kokoajan maksavat. 25v on jo oikeasti kypsä ja aikuinen huolehtimaan itsestään eikä siipeilemään. Suomessa varsinkin kun saa tuet ja kukaan ei joudu kadulle. Sairastapaukset tietysti erikseen, jos holhous ja apu on -välttämätöntä.-
En itse ikinä ottaisi aikuisia lapsia nurkkiini asumaan noin vain, vaikka heitä rakastankin. En koe itseäni edes itsekkääksi. Olen oman rauhani ansainnut ja kaikkeni lapsilleni antanut ja autan monella tavalla jatkossakin. Yhdessä asuminen vain on nykypäivänä liikaa minulle.
Asunnot oli ennen paljon halvempia, joten ei voi verrata. Nämä on kulttuurijuttuja, Suomessa arvostetaan itsekseen pärjäämistä ja yksilöllisyyttä/eristäytymistä. Monissa muissa maissa on paljon yhteisöllisempi kulttuuri.
Asunnot olivat halvempia, mutta niin olivat palkatkin pienempiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsemme ovat omillaan ja miten ihanaa aikaa onkin ollut parisuhteelle viimeisenkin muutettua omaan kotiin. Se vapaus esim seksille, voi harrastaa missä ja milloin vaan, mikä on parantanut suhdetta entisestään. Samoin kavereiden liikkuminen ja ruoka - ja vaatehuolto helpottunut. On erityisen ihanaa tavata lapsia silloin tällöin, suhde heihin entistä parempi. En ottaisi asumaan, ellei olisi ihan kriisitilanne.
Minä taas ottaisin, toivottaisin lapseni tervetulleeksi, elen niin tehnytkin. Koskaan ei tiedä, milloin olen samassa tilanteessa, mies voi kuolla rinnalta tai muuta surullista. Saattaa tulla tilanne eteen, jolloin on kallisarvoista jos lapsi sanoo, että äit me kyllä tuemme ja autamme. Kuten nyt lapseni sanoi, kun tavaistelin hintasoa Suomessa ja sitä, että riittääkö eläkkeeni jatkossa. Saan sentään työeläkettä, moni joutuu pärjäämään pelkällä kansaeläkkeellä.
Lupasiko lapsesi, että saat muuttaa hänen luokseen asumaan? Mitä lapsen puoliso sanoi, käykö hänellekin?
Sitten kun tytär alkaa raahata kotiin tindermiehiä ja muita kavereita tai soittaa räppimusiikkia kovalla volyymilla, voi tulla toinen ääni kelloon. Tai pitää luoda säännöt, mikä taas rajoittaa aikuisen elämää.
Hätätilanteessa aikuiset lapset voivat tulla asumaan, mutta eivät säästäääkseen rahaa.
T. 3 aikuisen äiti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet itsekäs ja luonnoton äiti. Ei siinä muuta.
Mutta sen verran tulee ymmärrystä ettei ole kiva jos tytär ihan vuodeksi tai pariksi tulee. Luulisi pari kuukautta riittävän että saa oman kämpän.
Ap puhui säästämisestä, ymmärtäisin että kyse on käsirahasta omaan kämppään. Vuokralla asuessa on vaikea säästää.
sitten pitää ottaa halvin vuokramurju mikä löytyy. sehän on vain vuoden tai pari
Vierailija kirjoitti:
Hätätilanteessa aikuiset lapset voivat tulla asumaan, mutta eivät säästäääkseen rahaa.
T. 3 aikuisen äiti
Juurikin näin. Jos tulee ero, tulipalo, putkiremppa, jalat murtuvat tms., niin tietenkin ovi on aina auki, mutta että asuisi luonani maksamatta vuokraa kerryttääkseen omaa pottiaan vuosia, niin eipä kuulosta kovin hyvältä idealta.
Vierailija kirjoitti:
Miten se aikuinen tytär teidän elämään muka vaikuttaa? Miksi muuttaisitte elämäänne tai rytmiänne?
Meidän lapset on vielä pieniä, mutta tietävät jo nyt, että kotiin saa aina tulla, aikuisenakin.
Hahaa, tämä on niin hauska! Siellä joku taaperon äiti hellä hymy kasvoillaan kirjoittelee av:lle, että kyllä hänen lapsensa saavat tulla ihan koska vain kotiin äiteen helmoihin asumaan!
Lapsettomat ovat parhaita lasten kasvattajia ja pienten lasten vanhemmat ihan parhaita aikuisten lasten kasvattajia... tsiisus.
Omista lapsistani kaksi on aikuisia ja kolmaskin parin vuoden päästä. Vanhin asuu jo omillaan ja hän saa tulla käymän kotona aika vapaasti, mutta tottakai me keskustelemme siitä ensin. Aina käyminenkään ei ole sopinut, sillä meillä vanhemmillakin on oma elämä. Usein käyminen ja yötä kotona oleminen on ihan ok, mutta tytär tietää kyllä oikein hyvin, että olo kotona ei ole vain sohvalla istumista ja kännykän tuijottamista, vaan hän mm. pesee pyykkiä, tyhjentää tiskikonetta ja tekee ruokaa kaikille ihan pyytelemättä.
Keskimmäinen lapsi on lähdössä opiskelemaan toiseen kaupunkiin syksyllä ja hänellä tulee varmasti samanlaiset säännöt sitten kotiin tulemisien kanssa. Kotiin saa tulla, mutta se edellyttää juttelua jommankumman vanhemman kanssa ja kotiin ei tulla passattavaksi. Ei, vaikka opiskelupaikassa olisi ollut kuinka kiireistä, niin osansa saa tehdä.
Kakarat vain maailmalle kun täyttävät 18 ja siitä asti on omillaan pärjättävä. Ovat ne ennenkin toimeen tulleet. Ihan omaa saamattomuutta jos ei muka saa rahaa säästettyä, keinoja on äärettömästi. Toinen työ, halvempi asunto, ulkomaanmatkat ja baarireissut pois...
Ennenhän koko kylä nauroi peräkammarinpojille
Ei onnistuisi meillä. Pari viikkoa tai kuukautta menisi hätätilassa. Mutta onneksi aikuiset lapset ovat sen verran itsenäisiä että eivät kyllä enää meidän nurkkiin muuttaisi. Yleensä kyleilevät pari päivää.
Voisitteko auttaa tarjoamalla kotinne hänen asuntolainansa vakuudeksi?
Itse olen perheessämme lapsista ainoa, joka ei ole muuttanut takaisin kotiin edes lyhyeksi ajaksi. Tiedän, että sellainen mahdollisuus olisi aina olemassa, mutta olen sen verran itsenäinen etten halua tukeutua perheeni apuun. Omat sisarukseni ovat muuttaneet kotiin esimerkiksi ulkomaanjaksojen jälkeen tai avoliiton kariutuessa. Veljeni on jopa muuttanut vaimonsa ja lastensa kanssa lapsuudenkotiini, kun he luopuivat omasta asunnostaan suunnittelemansa ulkomaanjakson vuoksi, mikä sitten peruuntuikin.
Mä asuin aikuisena vanhemmillani (lapsuuden kodissani) kaksi viikkoa sen aikaa, kun remppasin ekaa omistusasuntoani. Jo siinä oli kestämistä, joten en usko, että tytär kovin kauaa jaksa teillä bunkata. Vielä vähemmän, kun kysesssä ei ole hänen entinen kotinsa.
Asuimme mieheni kanssa vanhempieni yläkerrassa hieman reilun puolen vuoden ajan parikymmentä vuotta sitten. Vanhempani ehdottivat sitä itse, sillä tilaa oli ja Suomessa komennusten välillä olevaa aikaa ei ollut tarkasti tiedossa. Meillä oli tilaa siis noin 50 m2 ja yläkerrassa oli myös vessa, mutta kylpyhuone ja keittiö olivat alakerrassa ja sisäänkäynti oli sieltä kautta myös.
Vanhempani eivät ottaneet meiltä penniäkään rahaa, mutta ostimme kyllä jääkaapin täyteen ruokaa monta kertaa. Tavallaan se oli ihan kivaa, mutta kun on asunut pois kotoa vuosia, niin se tuntui paluulta menneeseen. Koska isäni teki vuorotöitä, niin talon oli hiljennyttävä illalla seiskan jälkeen ja vanhempien rytmit olivat muutenkin ihan erilaiset kuin meidän, joten totuttelemista riitti. Samoin oli ruokailujen laita, eli vanhempieni ikivanha ruokailurytmitys ei oikein toiminut meillä ja isäni ihmetteli että mikä siinä on, kun heidän aamupainoitteinen rytmi oli meille huono.
Väleissä kuitenkin pysyimme juuri ja juuri, mutta omien lasteni kohdalla en tuollaista avokätistä kutsua esittäisi.
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko auttaa tarjoamalla kotinne hänen asuntolainansa vakuudeksi?
Itse olen perheessämme lapsista ainoa, joka ei ole muuttanut takaisin kotiin edes lyhyeksi ajaksi. Tiedän, että sellainen mahdollisuus olisi aina olemassa, mutta olen sen verran itsenäinen etten halua tukeutua perheeni apuun. Omat sisarukseni ovat muuttaneet kotiin esimerkiksi ulkomaanjaksojen jälkeen tai avoliiton kariutuessa. Veljeni on jopa muuttanut vaimonsa ja lastensa kanssa lapsuudenkotiini, kun he luopuivat omasta asunnostaan suunnittelemansa ulkomaanjakson vuoksi, mikä sitten peruuntuikin.
Ei kukaan voi vaatia vanhemmiltaan heidän asuntonsa antamista asuntolainan vakuudeksi. Ihan järjetöntä edes kuvitella tekevänsä niin. Vanhempien luokse muuttaminen väliaikaisesti on paljon kohtuullisempi pyyntö.
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko auttaa tarjoamalla kotinne hänen asuntolainansa vakuudeksi?
Itse olen perheessämme lapsista ainoa, joka ei ole muuttanut takaisin kotiin edes lyhyeksi ajaksi. Tiedän, että sellainen mahdollisuus olisi aina olemassa, mutta olen sen verran itsenäinen etten halua tukeutua perheeni apuun. Omat sisarukseni ovat muuttaneet kotiin esimerkiksi ulkomaanjaksojen jälkeen tai avoliiton kariutuessa. Veljeni on jopa muuttanut vaimonsa ja lastensa kanssa lapsuudenkotiini, kun he luopuivat omasta asunnostaan suunnittelemansa ulkomaanjakson vuoksi, mikä sitten peruuntuikin.
Vai pitäisi vanhempien pantata asuntonsa tuhlaajatytön takia? Siistiä.
Sossu auttaa, jos apua tarvii.
Et ole huono äiti, vaan ymmärrän kyllä täysin. Mun kaverin vanhemmat muuttivat kolmiosta kaksioon välittömästi, kun nuorempi lapsista lähti inttiin. Siinä oli pojalla kiva tulla kotilomille nukkumaan olkkarin sohvalla. Aika vahva vinkki, että ei ole intin jälkeen enää asiaa kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Et ole huono äiti, vaan ymmärrän kyllä täysin. Mun kaverin vanhemmat muuttivat kolmiosta kaksioon välittömästi, kun nuorempi lapsista lähti inttiin. Siinä oli pojalla kiva tulla kotilomille nukkumaan olkkarin sohvalla. Aika vahva vinkki, että ei ole intin jälkeen enää asiaa kotiin.
Sinä et voi tietää, miksi he niin tekivät. Syynä on voinut olla pakosta halvempaan asuntoon muutto tai entiseen taloon oli tulossa isot ja kalliit remontit.
Ei missään nimessä vaikka asuisi tytär tai poika lähellä kotia. Sitä ei tule kuin riitaa ja tämäkin palsta täytyisi lisää kirjotuksia: Paska hullu äiti/Isä,Mummo/ anoppi.
Minä taas ottaisin, toivottaisin lapseni tervetulleeksi, elen niin tehnytkin. Koskaan ei tiedä, milloin olen samassa tilanteessa, mies voi kuolla rinnalta tai muuta surullista. Saattaa tulla tilanne eteen, jolloin on kallisarvoista jos lapsi sanoo, että äit me kyllä tuemme ja autamme. Kuten nyt lapseni sanoi, kun tavaistelin hintasoa Suomessa ja sitä, että riittääkö eläkkeeni jatkossa. Saan sentään työeläkettä, moni joutuu pärjäämään pelkällä kansaeläkkeellä.