Aikuinen tytär haluaa muuttaa takaisin kotiin
Mieheni ja minä olemme viisikymppisiä. Lapset ovat muuttaneet kotoa pois, mutta nyt 25v tyttäremme on muuttamassa ulkomailta takaisin. Hän tarvitsee asuinpaikan jotta saa säästettyä rahaa omaa asuntoaan varten. Looginen päätös on siis se, että hän tulee vuodeksi, pariksi takaisin kotiin.
Mutta minä en ole tästä kovinkaan innoissani. Meillä on omat rutiini me ja mukava, rauhallinen elämä. Rakastamme lapsiamme, mutta nyt olisi aika nauttia omasta ajasta ja rauhasta. Tyttäreni on minulle äärettömän tärkeä, mutta hän ei ole helppo ihminen. Tunnen syyllisyyttä näistä tunteista, ja tunnustan, että olisin hyvilläni jos hän hankkisi asuinpaikan kaverinsa ym luota. Olemme tarjonneet raha-apua, mutta tytön mielestä on kaikin tavoin helpompaa että hän tulee kotiin. Oman äitini mielestä olen itsekäs ja "luonnoton" äiti. Hän tarjosi myös tyttärelleni asuinpaikkaa, mutta se on liian kaukana hänen tulevasta työpaikastaan.
Kommentit (549)
Vierailija kirjoitti:
oma äitisi sanoi totuuden: olet itsekäs ja luonnoton äiti. Tuosta nyt ei kuitenkaan tarvitse kantaa syyllisyyttä, sillä myös itsekkäät ihmiset tekevät lapsia ja koska lapsi ei vanhempiaan voi valita, niin ei voi mitään. Parempi, että olet rehellinen sekä itsellesi, että myös tyttäresi suuntaan. JA mitä pikemmin asiasta sanot, sitä enemmän se tytärtäsi auttaa vuokra-asunnon löytämisen suhteen. Hänhän voi tinkiä siellä asuinmukavuudestaan ja hakea markkinoiden halvinta ja näin voi säästää nopeammin.
Varmaa kuitenkin on, että jos kieltäydyt tarjoamasta asuinpaikkaa tyttärellesi, niin se saa aikaan särön suhteisiinne, mutta se on sen hinta. Välit voi aina korjata jälkeenpäin, ellei tyttöresi ole sitten pitkävihaista laatua.
Voi v*ttu mitä passiivisaggressiota :D.
Vierailija kirjoitti:
Jouduin asumaan mieheni kanssa vanhempieni omakotitalossa heidän kanssaan 3kk putkiremonttimme ajan. Huh se oli jo kamalaa, en ikinä haluaisi muuttaa aikuisena pysyvästi vanhempieni luo :D
Tässä ap:n tapauksessa onkin selvästi ollut kyse lepsusta kaverivanhemmuudesta tai vaihtoehtoisesti mt-ongelmista, ei aikuinen muuten halua muuttaa takaisin vanhempiensa nurkkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
oma äitisi sanoi totuuden: olet itsekäs ja luonnoton äiti. Tuosta nyt ei kuitenkaan tarvitse kantaa syyllisyyttä, sillä myös itsekkäät ihmiset tekevät lapsia ja koska lapsi ei vanhempiaan voi valita, niin ei voi mitään. Parempi, että olet rehellinen sekä itsellesi, että myös tyttäresi suuntaan. JA mitä pikemmin asiasta sanot, sitä enemmän se tytärtäsi auttaa vuokra-asunnon löytämisen suhteen. Hänhän voi tinkiä siellä asuinmukavuudestaan ja hakea markkinoiden halvinta ja näin voi säästää nopeammin.
Varmaa kuitenkin on, että jos kieltäydyt tarjoamasta asuinpaikkaa tyttärellesi, niin se saa aikaan särön suhteisiinne, mutta se on sen hinta. Välit voi aina korjata jälkeenpäin, ellei tyttöresi ole sitten pitkävihaista laatua.
Voi v*ttu mitä passiivisaggressiota :D.
Eihän tuo ole edes passiivisaggressiivista. Kys. pe lle sanoo suoraan että ap on itsekäs ja luonnoton äiti.
Olisi kiva nähdä millaista elämää tuollainen tyyppi elää. Ei varmaan ole saanut kasvatettua omista lapsistaan itsenäisiä toimijoita, vaan talo on täynnä syrjäytyneitä surkimuksia jotka repivät äidin helmoja vielä keski-ikää lähestyessään.
Mun silmään pisti toi, että tytär "ei ole helppo ihminen". En suostuisi ehdoin tahdoin ottamaan meille asumaan hankalaa ihmistä, oli sitten vaikka oma lapsi. Eikö sun miehellä ole asiaan mielipidettä, vai eikö sitä kysytä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole itsekäs. Aikuinenkin lapsi taantuu teiniksi kotiin palatessaan.
Asia pitää puhua selväksi, tytär tekee osansa kotitöistä, osallistuu maksuihin jne, jos käy töissä.
Asuu myös kodin sääntöjen mukaan ts. kavereiden vierailuista pitää sopia, asuminen ei häiritse vanhempia ym.
Ja 25 vuotias muuttaisi pariksi vuodeksi kotiin jossa ei saa häiritä muita. Ihan varmasti. Tuskin tuo ainakaan niitä välejä parantaisi.
Kun on selvät säännöt, niin tekee mieli hankkia nopeasti oma asunto. Nuorihan tulee ko tapauksessa vanhempiensa kotiin, joten kodin säännöillä eletään. En esim katsoisi hyvällä, jos lapsen vieraat valloittaisivat olohuoneen sohvan ihan milloin vain tai että tapaisin aamulla ylimääräisiä ihmisiä omassa kylppärissäni. Ei kai tuollaisten asioiden sanominen pahenna välejä?
Kaksi vuotta yhteisasumista vaikean persoonan kanssa on pitkä aika. Voi mennä välit lopullisesti. Auttakaa asunnon etsimisessä ja tarjoutukaa maksamaan takuuvuokra. Jos asuntoa ei ennen Suomeen muuttamista löydy, niin väliaikaismajoitus sohvalla erittäin tiukoilla säännöillä ja edellytyksenä, että joka päivä pitää tehdä töitä asunnon löytymisen eteen. Älkää vain antako "asettua taloksi" tai ette pääse loisesta koskaan eroon.
Jos meillä olisi tilaa niin suostuisin. Itse en ole vanhempien luota muuton jälkeen ollut siellä kuin yhden yön eikä sinne todellakaan mahtuisi majoittumaan.
Vierailija kirjoitti:
Mun silmään pisti toi, että tytär "ei ole helppo ihminen". En suostuisi ehdoin tahdoin ottamaan meille asumaan hankalaa ihmistä, oli sitten vaikka oma lapsi. Eikö sun miehellä ole asiaan mielipidettä, vai eikö sitä kysytä?
Ilmeisesti mies on lapanen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole itsekäs. Aikuinenkin lapsi taantuu teiniksi kotiin palatessaan.
Asia pitää puhua selväksi, tytär tekee osansa kotitöistä, osallistuu maksuihin jne, jos käy töissä.
Asuu myös kodin sääntöjen mukaan ts. kavereiden vierailuista pitää sopia, asuminen ei häiritse vanhempia ym.
Ja 25 vuotias muuttaisi pariksi vuodeksi kotiin jossa ei saa häiritä muita. Ihan varmasti. Tuskin tuo ainakaan niitä välejä parantaisi.
Kun on selvät säännöt, niin tekee mieli hankkia nopeasti oma asunto. Nuorihan tulee ko tapauksessa vanhempiensa kotiin, joten kodin säännöillä eletään. En esim katsoisi hyvällä, jos lapsen vieraat valloittaisivat olohuoneen sohvan ihan milloin vain tai että tapaisin aamulla ylimääräisiä ihmisiä omassa kylppärissäni. Ei kai tuollaisten asioiden sanominen pahenna välejä?
Selvät säännöt voi ihan samalla tavalla olla se että ei sovi. "Emme halua että muutat tänne. Hankitaan sulle yksiö jostain tästä läheltä." Loukaantua voi ihan mistä tahansa, joten yhtä hyvin tuosta kuin siitäkin että ei voi vaikka tuoda kotiin niitä ystäviä milloin haluaa.
Miten se aikuinen tytär teidän elämään muka vaikuttaa? Miksi muuttaisitte elämäänne tai rytmiänne?
Meidän lapset on vielä pieniä, mutta tietävät jo nyt, että kotiin saa aina tulla, aikuisenakin.
Ahaa. Ollaan urbaanina ja modernina maailmanmatkaajana lähdetty pois junttilasta ja nyt ollaan tultu maitojunalla takaisin, kun kaikkea ei saakaan ulkomailla yhtä helposti kuin täällä?
Näyttää hyvältä kun minä minä minä sukupolvi saa lapsia, välittäminen omista lapsista loppuu siihen kun lain velvoittama pakko loppuu.
Minäkään en saanu vanhemmiltani mitään, tiedän ihan kokemuksesta et siinä kohtaa kun olette vanhoja tää empatia kyvyttömyys kostautuu, ihan turha odottaa lapsenlapsia kylään, seuraavan kerran tavataan haudalle pissatessa.
Vierailija kirjoitti:
Miten se aikuinen tytär teidän elämään muka vaikuttaa? Miksi muuttaisitte elämäänne tai rytmiänne?
Meidän lapset on vielä pieniä, mutta tietävät jo nyt, että kotiin saa aina tulla, aikuisenakin.
Sulle siis sopii että aikuiset lapset ovat kuin kotonaan. Tuovat vieraita silloin kun se heille sopii. Syövät mitä haluavat eivätkä välitä niistä ruuasta joita sinä kokkaat. Ihan kiva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun silmään pisti toi, että tytär "ei ole helppo ihminen". En suostuisi ehdoin tahdoin ottamaan meille asumaan hankalaa ihmistä, oli sitten vaikka oma lapsi. Eikö sun miehellä ole asiaan mielipidettä, vai eikö sitä kysytä?
Ilmeisesti mies on lapanen.
Eihän miehellä ole nykyään muuta mahdollisuutta, joko on lapanen tai sitten on ex-mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se aikuinen tytär teidän elämään muka vaikuttaa? Miksi muuttaisitte elämäänne tai rytmiänne?
Meidän lapset on vielä pieniä, mutta tietävät jo nyt, että kotiin saa aina tulla, aikuisenakin.
Sulle siis sopii että aikuiset lapset ovat kuin kotonaan. Tuovat vieraita silloin kun se heille sopii. Syövät mitä haluavat eivätkä välitä niistä ruuasta joita sinä kokkaat. Ihan kiva.
Miksi he toimisivat niin? Kasvatuksesta koskaan kuullut?
Vierailija kirjoitti:
Miten se aikuinen tytär teidän elämään muka vaikuttaa? Miksi muuttaisitte elämäänne tai rytmiänne?
Meidän lapset on vielä pieniä, mutta tietävät jo nyt, että kotiin saa aina tulla, aikuisenakin.
Tottakai saa tulla käymään, aikuisenakin. Nyt on kyse siitä, että 25 v palaa asumaan kotiinsa jopa vuosiksi tarkoituksella säästää omaan asuntoon.
Kyllä se muuttaa elämää ja rytmiä, jos nuori päättää pitää vaikka juhlia omille ystävilleen tai nuorella käy vaikka yövieraita. En voisi kulkea kotonani vapaasti esim vähissä vaatteissa, jos vaikkapa joku ystävä olisi jäänyt kylään. Nämä asiat pitää sopia etukäteen, ettei tule yllätyksiä.
On ollut hienoa lukea teidän kokemuksianne sekä lasten kotiin muutosta, että siitä kun itse muutitte vanhempienne luokse takaisin. Kiitos kaikille asiallisista kommenteista. Selvitän tässä myös sen, että mieheni mielipide on sama kuin minun, hän nimenomaan tarjosi tyttärelle rahaa että saisi oman paikan.
Tyttären ulkomailla asuminen ei mennyt ihan niinkuin piti, eli ei oikein osannut asettua, ei nauttinut siitä, ikävöi Suomeen. Siksi palaa kotiin. Säästöt ovat kuluneet vuokraan ja ihan normaaliin nuoren ihmisen eloon. Ja kuvaukseni siitä että hän ei ole helppo ihminen, tarkoittaa juuri tuota hänen tapaansa tehdä nopeita ajattelemattomia päätöksiä. Se ehkä kuuluukin nuoren elämään, mutta se tulee esille myös äkkipikaisuutena ja niin, että hän antaa periksi monien asioiden suhteen ennenkuin on edes kunnolla kokeillut. Hän on, kuten sanoin, hyvin rakas meille.
En sanoisi ehdotonta eitä, mutta en lupaisi vuotta saati kahta.
Jos saataisi sovittua selkeät pelisäännöt niin taloudellisesti kuin kotitöiden osalta (ruoanlaitto, siivous, pyykkäys jne.) voisin 1-2 kk ajaksi luvatakin. Jatko sitten katsottaisi sen mukaan, kuinka yhteiselo lähtee oikeasti sujumaan.
Isoin riski tuossa on se, että siinä menee äidin ja tyttären välit pilalle lopullisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se aikuinen tytär teidän elämään muka vaikuttaa? Miksi muuttaisitte elämäänne tai rytmiänne?
Meidän lapset on vielä pieniä, mutta tietävät jo nyt, että kotiin saa aina tulla, aikuisenakin.
Sulle siis sopii että aikuiset lapset ovat kuin kotonaan. Tuovat vieraita silloin kun se heille sopii. Syövät mitä haluavat eivätkä välitä niistä ruuasta joita sinä kokkaat. Ihan kiva.
Miksi he toimisivat niin? Kasvatuksesta koskaan kuullut?
Jossain vaiheessa ne lapset tuppaavat itsenäistymään kasvatuksesta huolimatta (tai ainakin itselläni kasvatus nimenomaan tähtää siihen itsenäistymiseen) itsenäistyminen tuo mukanaan vastuita mutta myös oikeuden päättää mm siitä miten haluaa elää, koska haluaa ystäviä kylään, mitä haluaa syödä, koska haluaa syödä jne.
Soluasuntoon jo muutettaessa on varauduttava siihen että häiriöitä syntyy. Halutaan katsoa eri ohjelmia tv:stä, katsoa niitä eri aikoina. Syödä eri aikaan yms. Vanhemmat tuskin ovat ajatelleet soluasuntoon muuttamista ja on ymmärrettävää että asunnossa mennään heidän säännöillään. Soluasuminen ei ole toisen nurkissa asumista vaan siinä säännöt luodaan yhdessä.