Lue keskustelun säännöt.
Asioita, joita ette kehtaa julkisesti myöntää, ettette osaa?
Minä aloitan; en muista väli-ilmansuuntia sumplimatta. Sumplin niin, että Karjala on kaakossa ja Lounais-Suomi on varmaan lounaassa. Sitten koillinen ja luode menee silti sekaisin. Olen muuten FM ja asiantuntijatyössä :D
Kommentit (827)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taskuparkeerata sulavasti ja ajella peräkärryn kanssa vaikka olen miespuolinen.
Minulla ihan sama juttu, mutta en kylläkään häpeä sanoa noista. Taskuparkkeeraamisen sijaan olen jo 20-vuoden ajan etsinyt helpomman parkkipaikan ja vaikka vähän kauempaakin ja peräkärryn ollessa auton perässä (raksahommissa usein on) vaihdamme työkavereiden kanssa paikkaa, jos pitää alkaa pakittelemaan enempiä kärryn kanssa. Ei ole kiinnostanut opetellakaan noita, kun olen pärjännyt oppimattakin. :D
Jep, juuri tuon takiahan nämä taidot puuttuvat koska en ole niitä kummemmin tarvinnut mutta kohtapa pitäisi peräkärryn kanssa ajella. Vähän jännittää ja siitä keksinkin vastata ketjuun. Muistan vaan kun isä opetti joskus ajamaan ja kun se eka taskuparkkeeraus ei onnistunut, niin sai kuulla että mikä ihmeen mies se ei osaa parkeerata. Kaikki pitäisi osa luonnostaan ja tuo asenne aika vahva monien "työukkojen" keskuudessa.
Minunkin työkavereina on astetta karskimpeja alfoja ja aluksi kun yritin säätää sen peräkärryn kanssa uudestaan ja uudestaan, niin kyllähän ne kyllästyivät katselemaan sitä räpellystä ja käskivät pois ratin takaa. Helpommat pakitukset toki hoitelen itsekin, mutta haastavammissa vaihdetaan nykyään automaattisesti paikkaa, kun moinen tilanne tulee. Muutoin olen lähes aina ratissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väli-ilmansuuntien muistisääntö:
kolo ja kalu
Laita kynä paperille, pidä se papeissa kiinni ja piirrä pikari.
Eli aloitat ylhäältä oikealta KO etenet viistosti alas vasemmalle LO, siitä suoraan oikealle KA ja siitä viistosti vasemmalle ylös LU.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaisia päässälaskuja, kuten esim. 7+8. Täytyy käyttää sormia. (Olen kuitenkin kirjottanut ällän matematiikasta.)
No häh, noinko helposti ällä irtoaa? Eikö siinä tarvi osata mitään ilman laskinta
Minä olen matemaatikko ja laskisin tuon siten, että muistan ulkoa, mitä on 7+7 eli 14 ja siihen sitten 1 lisää. 14+1=15.
Käytän välillä tuota samaa, toinen konsti on laskea täysiin kymmeniin, eli 8+2=10 ja 7-2=5. Vastaus on siis 15.
En osaa pubiruusuilla, ts. olla elämänkoululaisten tasolla. Moni tuttava on matalapalkka-alalla oleva "kadun tyttö" , itse akateemisella taustalla oleva. Meillä on joskus todella vaikeaa saada älykästä ja/tai hedelmällistä keskustelua aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa sitoa kengännauhoja muuta kuin sillä lapsellisella pupunkorvatyylillä. Itse asiassa siitä ei edes ole hirveän pitkä aika kun ylipäänsä opin, että on muitakin tapoja sitoa kengännauhat...
Noista väli-ilmansuunnista.
Itse käyn ne mielessäni läpi aina ulkoa-opittuna listana, joka ikinen kerta, kun pitää miettiä mikä sijaitsi missäkin. Lähden pohjoisesta ja etenen kellon suuntaisesti: koillinen, kaakko, lounas, luode.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa ymmärtää palstan mielivaltaisia ilmiantajia.
Väli-ilmasuunnista syötävät ja juotavat on alhaalla (lounas ja kaakao) ja samalla kirjaimella alkavat samalla sivulla. Eli on vaan muistettava joko lounaan tai kaakon sijainti ja sillä pääsee eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa ajaa autoa, vaikka on ajokortti.
En osaa tehdä hyvää ruokaa vaikka olen perheenäiti. Sääliksi käy lapsia :( Tuskin ovat sitä mieltä, että äidin tekemä ruoka on parasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on jäänyt monta matkaa tekemättä, koska eksyn ihan varmasti uudessa kaupungissa. En osaa käyttää karttaa. Katson ihan ällistyneenä ihmisiä, jotka ovat ensimmäistä kertaa vaikkapa Roomassa tai Lontoossa ja osaavat kaikkialle mennä yksin. Itse eksyisin varmaan jo hotellini ovella. Olen säälittävä, tiedän. Ai niin vielä, lentokentät ovat myös painajainen minulle. En ymmärrä niistä mitään. Jo Helsinki-Vantaa saa minulla sydämentykytyksiä aikaan. En ole koskaan kertonut tästä kenellekään. Muuten olen ihan fiksu ihminen.
Vierailija kirjoitti:
En pysty napsauttamaan sormiani
Tuotako et kehtaa myöntää julkisesti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen umpisurkea ruoanlaittaja. Kotona ei kukaan opettanut ja koulun kotitaloustunneista on liikaa aikaa. Viime aikoina olen vähän opetellut jotain helppoja ruokia, mutta ennen jokaista ruokalajia on pitänyt opiskella vaihe vaiheelta netistä ja keittokirjasta, mitä pitää tehdä. Haluaisin käyttää valkosipulia, mutta minulla ei ole aavistustakaan, mitä sille pitää tehdä. Jonain päivänä vielä. Viime viikolla teurastin jo mangon! Onneksi kukaan ei näe, kun kokkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaisia päässälaskuja, kuten esim. 7+8. Täytyy käyttää sormia. (Olen kuitenkin kirjottanut ällän matematiikasta.)
No häh, noinko helposti ällä irtoaa? Eikö siinä tarvi osata mitään ilman laskinta
Laskinta sai käyttää onneksija oli ne vähän monimutkasempia laskuja. 😁
Taisi olla lyhyt matikka? Kai pitkässä pitää jotain osata ilmankin laskinta
Höpsistä. Varsinkin pitkässä matikassa laskut olivat joskus todella monimutkaisia eikä niitä enää päässä pystynyt laskemaan, ellei sitten ollut joku harvinainen matikkanero.
Matikassa on kyllä paljon monimutkaisia laskuja tai tehtäviä, jotka on kuitenkin mahdollista laskea päässä muuttaen luvut helpompaan muotoon tai trigonometriaa apuna käyttäen (yksikköympyrä)
Toki osaa laskuista ei ole mahdollista laskea päässä, mutta jos 7+8 ei onnistu ilman sormia tuskin onnistuu nuokaan mitkä on helposti päässä laskettavia
Vierailija kirjoitti:
Paneminen. En vaan osaa ja harjoitteleminen on sinkkuna haastavaa.
Opit kyllä sopivan kumppanin kanssa.
Ja taas, vaikka paneminen sujuisi taivaallisesti jonkun kanssa, ei se kahden seuraavan kanssa välttämättä luonnistukaan kaksisesti.
Kyse ei ole tekniikasta, vaan yhteensopivuudesta. Ilman tunteita kyse on vain suorituksesta, joskus tosin nautinnollisesta sellaisesta.
En itsekään alle 30 v:nä osaa käyttää somen sovelluksia. En ole ollut facessa, en instassa, en twitterissä jostain tik tokista puhumattakaan. Samoin eka älypuhelin vuonna 2014 jolla oikeastaan vaan soitin ja viestittelin. Eli en käyttänyt muuhun, kun oli huono muutenkin. Kunnon älypuhelin vasta vuonna 2020 jota olen nyt opetellut käyttämään, mutta vieläkin opin uutta siihen liittyen. Joskus olen esim jossain ns puhelinliikkeessä hävennyt kun on pitänyt kysyä jotain apua puhelimen kanssa. Eräs tilanne se, kun olin tilannut puhelimen verkkokaupasta, mutta kun se tuli niin en meinannut käsittää miten saan sen sirukortin vanhasta uuteen. En ollut koskaan nähnyt älypuhelimen sirukortin laittoa ja en tajunnut mitään miten sen korttipaikan saa auki. Vanhassa Nokia lumiassa sai vielä normaalisti kuoren auki. Siellä sitten ihmettelin nolona asiaa ja nuori mies myyjä laittoi kortin paikalleen. Tosin niin nopeasti etten vieläkään tajunnut miten sen kortti juttu avataan. Tämän lisäksi en osaa leipoa kunnolla enkä omaa ajokorttia. Enkä osaa meikata. Nämä nyt ainakin.
En osaa small talkia ja välttelen sitä viimeiseen asti. Menen täysin lukkoon. Muutoin olen taitava ja syvällinen keskustelija, eikä moni varmaan edes tajua, etten osaa jutella ilman oikeaa asiaa.
Vierailija kirjoitti:
En pysty napsauttamaan sormiani
Tähän voi auttaa, kun tajuaa, että se ääni kuuluu, kun sormi osuu kämmeneen tai siis peukalon juureen ja sillä itse sormiliikkeellö ei ole mitään muuta väliä, kuin saada se tapahtumaan tarpeeksi nopeasti.
Kyllä mulle on helpoin ollut opetella ulkon ihan vain rimpsu koillinen-kaakko-lounas-luode, ja se alkaa pohjoisesta itäänpäin.. Sen sijaan jos muistisäännöistä puhutaan, niin ne pitää olla sellaisia jotka itse musitaa. Mä pärjäilen monissa asioissa pelkästään itse keksimien muistisääntöjen avulla.
Jos haluaisi käyttää tuota koot ovat idässä ja ällät lännessä-muistisääntöä, niin sen musitaisi siitä että L on Lännessä, alkavat siis samalla kirjaimella. Koolla alkaviahan ei tarvitse sitten enää muistaa erikseen.