Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Asunnon hinnasta 60% taloyhtiölainaa ja nyt korot nousee, rahoitusvastike nousee kohta kun raketti monilla
Nyt ne massiiviset yhtiölainaosuusriskit sitten realisoituu, ja moni maksaa vasta korkoja kun ekat vuodet lyhennysvapaata. Kuka näitä ostaa sitten kun lyhennykset alkaa ja pitää päästä eroon? Markkinat on kohta täynnä lähes uusia asuntoja joissa kulut karmeat
Kommentit (1761)
Kannattaa ehdottaa, tai saattaapi pankkikin ehdottaa, tälläistä diiliä. Miettii ekaksi paljonko tarvitsee käyttää asunnon rahoitukseen kuukaudessa. Oletetaan että 600€. Sitten jaetaan tämä sijoitukseksi ja lainanlyhennykseksi. Vaikka 150€ sijoitusta ja 450€ lainanhoitoa. Tässä on se ajatus, että lainan lyhennyksen rinnalla säästetään. Ajatus on myös, että jossain loppuvaiheessa säästöä on loppulainan verran. Tai jos esim. asunto-osakeyhtiössä tulee remontteja, niin ne voi maksaa säästöosasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uuden rivitalokolmion sai 60 000 eurolla - 90-luvun lopulla, nyt se voi maksaa 150 000.
Maakunnissa. PK-seudulla se voi maksaa helposti puoli miljoonaa.
Johtuu siitä että hesassa on samat hinnat kuin kaliforniassa, että myös helsinki on maailman rikkain ja menestynein talousalue. Helsingistä löytyy maailman mittakaavassa menestyneimmät yritykset kuten massiivinen julkinen sektori.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikanaan ostettiin uusi rivitalo-asunto. Pankki kehotti ottamaan koko lainan omiin nimiin, eikä jättämään taloyhtiölainaa. Onko nykyään eri systeemit? Meillä on jo kyseinen asunto myyty ja nyt asutaan omakotitalossa. Korkokatto on, joten ei hätää koroista.
Oletko tarkistanut missä kohtaan alkaa pankin vastuu siinä korkokatossa.
Huomasin että meidän pankki tulee vastaan vasta vasta kun korot on yli 3 (kolme) prosenttia.
Me maksetaan korkeita korkoja siihen saakka.Eli suomeksi sanotttuna, korkokatosta ei ole näillänäkymin mitään hyötyä meille
Vaihda pankkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hätää, taloyhtiö ottaa kaikki velkaiset asunnot haltuunsa ja vuokraa maksukyvyllisille
Taloyhtiö muodostuu osakkaista, jotka ovat siis niitä ihmisiä joilla on asunto-osake taloyhtiössä. Eli niitä joilla on myös itsellään asuntolaina ja taloyhtiölaina. Miten kuvittelet että osakkaat voivat lunastaa itselleen maksuvaikeuksissa olevien asunnot? Kun hädin tuskin pystyy omaa velkaa maksamaan? Ei se taloyhtiö ole mikään irrallinen ulkopuolinen taho.
Kun ostaa asunnon, pitää laskea jo valmiiksi vaihtoehtoisin koroin ja mitoittaa asunnon osto omien varojen mukaan. Kannattaa maksaa yhtiölainaa pois ostohetkellä mahdollisimman paljon pankkilainalla.
Esimerkiksi Kruunuvuorenrannan uusissa asunnoissa ei ole mahdollisuutaa lyhentää taloyhtiölainaa, eikä sitä voi maksaa poiskaan - koska taloyhtiölaina on lainarahaa sijoittajilta jotka elää lainasta saatavilla koroilla
Tässäpä tämän palstan neropatti.
Kruunuvuorenrannat on kaupungin uusi luksusasuntoalue, jossa meri, luonto ja kaupunkielämä kohtaa toisensa. Kruunuvuorensillat on tähän kirsikkana kakun päälle. Alue, joita sijoitusyhtiöt ovat ennustaneet, että tulee nousemaan kuin raketti seuraavan 20v aikana ja kovin nousija neliöhinnoissa.
Joku ropellipää palstalla sitten on toista mieltä. Jäikö asunto hankkimatta sieltä?
Kuulin kaupungin virkamieheltä vähän spekulaatiota että jos taloustilanne kiristyy nopeasti niin tuo silta on ensimmäisenä karsittavien joukossa.
Kyllä ne sen rakentaa. Koko hesa pyörii grynderien tahdon mukaan. Joku siitäkin tienaa mijoonat ja gryndertit kuola valuten rakentamassa lisää tyhjiksi jääviä miniasuntoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hätää, taloyhtiö ottaa kaikki velkaiset asunnot haltuunsa ja vuokraa maksukyvyllisille
Taloyhtiö muodostuu osakkaista, jotka ovat siis niitä ihmisiä joilla on asunto-osake taloyhtiössä. Eli niitä joilla on myös itsellään asuntolaina ja taloyhtiölaina. Miten kuvittelet että osakkaat voivat lunastaa itselleen maksuvaikeuksissa olevien asunnot? Kun hädin tuskin pystyy omaa velkaa maksamaan? Ei se taloyhtiö ole mikään irrallinen ulkopuolinen taho.
Kun ostaa asunnon, pitää laskea jo valmiiksi vaihtoehtoisin koroin ja mitoittaa asunnon osto omien varojen mukaan. Kannattaa maksaa yhtiölainaa pois ostohetkellä mahdollisimman paljon pankkilainalla.
Esimerkiksi Kruunuvuorenrannan uusissa asunnoissa ei ole mahdollisuutaa lyhentää taloyhtiölainaa, eikä sitä voi maksaa poiskaan - koska taloyhtiölaina on lainarahaa sijoittajilta jotka elää lainasta saatavilla koroilla
Tässäpä tämän palstan neropatti.
Kruunuvuorenrannat on kaupungin uusi luksusasuntoalue, jossa meri, luonto ja kaupunkielämä kohtaa toisensa. Kruunuvuorensillat on tähän kirsikkana kakun päälle. Alue, joita sijoitusyhtiöt ovat ennustaneet, että tulee nousemaan kuin raketti seuraavan 20v aikana ja kovin nousija neliöhinnoissa.
Joku ropellipää palstalla sitten on toista mieltä. Jäikö asunto hankkimatta sieltä?
Kuulin kaupungin virkamieheltä vähän spekulaatiota että jos taloustilanne kiristyy nopeasti niin tuo silta on ensimmäisenä karsittavien joukossa.
Kyllä ne sen rakentaa. Koko hesa pyörii grynderien tahdon mukaan. Joku siitäkin tienaa mijoonat ja gryndertit kuola valuten rakentamassa lisää tyhjiksi jääviä miniasuntoja.
Vähän ihmettelen, miksi Kruunusiltojen rakentaminen jätettäisiin kesken. Mikä järki siinä olisi? Kun katson ikkunasta ulos, näen ihan omilla silmilläni, että rakentaminen on j o täydessä käynnissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei huoleta yhtään. Minulla on tuore asuntolaina, jonka mitoitin niin, että lainanhoitokulut (oma osuus) on 12 % 2600e nettopalkastani. Vaikka korot nousisi 10%-yksikköä, niin silti nettopalkasta vain 31% menisi lainan maksuun. Kyllä keskiluokkaisena pärjää vielä vallan hyvin, kunhan ei ala ökyilemään.
Hyvä. Pärjäät hyvin vaikka laskusi on päin persettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka olisi korkokatto, niin pitää pystyä maksamaan korko kattoon saakka. Sen jälkeen koron nousu pysähtyy sinulle. Mutta mutta, korkokatto on voimassa vain muutamia vuosia. Entäs sen jälkeen?
ja toisaalta korkokatosta on maksettu jokin kustannus.
Kuuntelin juuri talouspodcastia jossa joku professori kertoi korkosuojan tulevan käytännössä aina kalliimmaksi kuin olla ilman. En epäile yhtään, sillä tuskinpa niitä hyväntekeväisyysperiaatteella myydään.
Tää on niin tätä, et tarvitse korkosuojaa jos sinulla on rahaa, etkä palo- tai kotivakuutusta..kunnilla ja valtiolla ei ole vakuutuksia, koska vahingot maksetaan kassasta...
Pankin "lainaneuvottelija" "ehdottaa" uusille lainanhakijoille aina "mahdollisia" vakuutuksia lainan lisäksi, koska pankki saa siitä lisää rahaa. Ja silloin aina hölmöä kusetetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uuden rivitalokolmion sai 60 000 eurolla - 90-luvun lopulla, nyt se voi maksaa 150 000.
Maakunnissa. PK-seudulla se voi maksaa helposti puoli miljoonaa.
Johtuu siitä että hesassa on samat hinnat kuin kaliforniassa, että myös helsinki on maailman rikkain ja menestynein talousalue. Helsingistä löytyy maailman mittakaavassa menestyneimmät yritykset kuten massiivinen julkinen sektori.
Suomen valtionhallinto onkin niin hyvä elintason tuoja että sitä kannattaisi lähteä myymään kansainvälisille markkinoille
Vierailija kirjoitti:
Työpaikkoja Suomeen ja verotuloja tuo se, että ihmiset käyvät partureissa, kahviloissa, ravintoloissa, vaatekaupoissa, sisustusliikkeissä, teettävät remonttia.
Se, että maksat isoa lainaerää asunnosta ja lähdet ulkomaille kahviloihin, ravintoloihin ja ostoksille ei tuo Suomeen työpaikkoja.
Toivottavasti suomalaiset tällä kertaa (jos lama kunnolla iskee) muistavat tukea omiaan ja suosivat suomalaisia tuotteita ja palveluita aina, kun mahdollista. Vaikka se tarkoittaisi muutaman päivän lyhyempää lomamatkaa tai harvemmin ostettavia kestokulutushyödykkeitä. Kannattaa selvittää tarkkaan (kun tieto on nykyään niin helposti saatavilla), että tuotteita / palveluita tarjoava yritys on varmasti suomalainen omistukseltaan, ja myös maksaa kaikki veronsa Suomeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei huoleta yhtään. Minulla on tuore asuntolaina, jonka mitoitin niin, että lainanhoitokulut (oma osuus) on 12 % 2600e nettopalkastani. Vaikka korot nousisi 10%-yksikköä, niin silti nettopalkasta vain 31% menisi lainan maksuun. Kyllä keskiluokkaisena pärjää vielä vallan hyvin, kunhan ei ala ökyilemään.
Hyvä. Pärjäät hyvin vaikka laskusi on päin persettä.
Tonttu, osaatko itse ajatella?
Eihän tuossa sanottu, että koko 12% nettopalkasta on korkoa, vaan se kattaa pääomalyhennyksen ja koron joten koron osuus on melko pieni kokonaisuudesta. Näin ollen 31% on täysin uskottava lukema.
t. eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uuden rivitalokolmion sai 60 000 eurolla - 90-luvun lopulla, nyt se voi maksaa 150 000.
Voi hohhoijaa. Otahan selvää rahan arvon kehityksestä ja palkkatasosta (reaalipalkoista) 90-luvun ja nykypäivän välillä.
En ole saanut mistään työpaikasta niin hyvää palkkaa kuin tehdastöistä -90-luvun lopulla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei huoleta yhtään. Minulla on tuore asuntolaina, jonka mitoitin niin, että lainanhoitokulut (oma osuus) on 12 % 2600e nettopalkastani. Vaikka korot nousisi 10%-yksikköä, niin silti nettopalkasta vain 31% menisi lainan maksuun. Kyllä keskiluokkaisena pärjää vielä vallan hyvin, kunhan ei ala ökyilemään.
Hyvä. Pärjäät hyvin vaikka laskusi on päin persettä.
Tonttu, osaatko itse ajatella?
Eihän tuossa sanottu, että koko 12% nettopalkasta on korkoa, vaan se kattaa pääomalyhennyksen ja koron joten koron osuus on melko pieni kokonaisuudesta. Näin ollen 31% on täysin uskottava lukema.
t. eri
Oikeasti. Eikö ihmiset osaa laskea! Ei mikään ihme että talousasiat ovat pielessä.
t. toinen eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uuden rivitalokolmion sai 60 000 eurolla - 90-luvun lopulla, nyt se voi maksaa 150 000.
Voi hohhoijaa. Otahan selvää rahan arvon kehityksestä ja palkkatasosta (reaalipalkoista) 90-luvun ja nykypäivän välillä.
En ole saanut mistään työpaikasta niin hyvää palkkaa kuin tehdastöistä -90-luvun lopulla
Mikä oli palkan suuruus mk per tunti tai kuukausi silloin, niin voidaan laskea sen arvo tämän päivän rahassa? Ja millä alalla teit tehdastyötä, ja mikä koulutus siihen vaadittiin? Ilman tarkempia tietoja heittosi on vähän tyhjän päällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka olisi korkokatto, niin pitää pystyä maksamaan korko kattoon saakka. Sen jälkeen koron nousu pysähtyy sinulle. Mutta mutta, korkokatto on voimassa vain muutamia vuosia. Entäs sen jälkeen?
ja toisaalta korkokatosta on maksettu jokin kustannus.
Kuuntelin juuri talouspodcastia jossa joku professori kertoi korkosuojan tulevan käytännössä aina kalliimmaksi kuin olla ilman. En epäile yhtään, sillä tuskinpa niitä hyväntekeväisyysperiaatteella myydään.
Niin, korkosuojahan on eräänlainen vakuutus, joka antaa tiettyä mielenrauhaa vakuutuksen ottajalle. Ja jos mietitään mitä tahansa vakuutusta, niin keskimäärin ainoa voittoa tekevä taho on vakuutusyhtiö. Mutta sitten jos se vahinko napsahtaa, niin vakuutuksen olemassaoleminen helpottaa tuskaa.
Itselläni on korkosuoja hankittuna ja kattaa vielä seuraavat 5 vuotta. Ei maksanut paljoa ja nykyisessä tilanteessa veikkaan jopa hyötyväni tuosta taloudellisesti. Se suurin lisäarvo tuolle korkosuojalle on kuitenkin se oma mielenrauha ja tämä koskee siis kaikkia vakuutuksia, koska ne yleensä ovat vain turhia menoeriä.
Jos olet ottanut sen melko hiljattain, niin saatat hyötyä. Jos se on ollut sulla jo vaikka 5 vuotta, niin et hyödy, koska se jo maksettu ylimääräinen raha pitäisi ensi saada kuolettua. Noista suojista hyötyy vain, jos korot nousee aikalailla heti suojan ottamisen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei huoleta yhtään. Minulla on tuore asuntolaina, jonka mitoitin niin, että lainanhoitokulut (oma osuus) on 12 % 2600e nettopalkastani. Vaikka korot nousisi 10%-yksikköä, niin silti nettopalkasta vain 31% menisi lainan maksuun. Kyllä keskiluokkaisena pärjää vielä vallan hyvin, kunhan ei ala ökyilemään.
Hyvä. Pärjäät hyvin vaikka laskusi on päin persettä.
Tonttu, osaatko itse ajatella?
Eihän tuossa sanottu, että koko 12% nettopalkasta on korkoa, vaan se kattaa pääomalyhennyksen ja koron joten koron osuus on melko pieni kokonaisuudesta. Näin ollen 31% on täysin uskottava lukema.
t. eri
Oikeasti. Eikö ihmiset osaa laskea! Ei mikään ihme että talousasiat ovat pielessä.
t. toinen eri
Niinpä, ja täasä ketjussa sen varsinkin huomaa 🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uuden rivitalokolmion sai 60 000 eurolla - 90-luvun lopulla, nyt se voi maksaa 150 000.
Voi hohhoijaa. Otahan selvää rahan arvon kehityksestä ja palkkatasosta (reaalipalkoista) 90-luvun ja nykypäivän välillä.
En ole saanut mistään työpaikasta niin hyvää palkkaa kuin tehdastöistä -90-luvun lopulla
Mikä oli palkan suuruus mk per tunti tai kuukausi silloin, niin voidaan laskea sen arvo tämän päivän rahassa? Ja millä alalla teit tehdastyötä, ja mikä koulutus siihen vaadittiin? Ilman tarkempia tietoja heittosi on vähän tyhjän päällä.
Ei voi kertoa, koska en halua laittaa liian tunnistettavia tietoja.
Moni eläkepariskunta saa eläkettä 4000 netto yhteensä, kun ollut tehtaassa töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uuden rivitalokolmion sai 60 000 eurolla - 90-luvun lopulla, nyt se voi maksaa 150 000.
Voi hohhoijaa. Otahan selvää rahan arvon kehityksestä ja palkkatasosta (reaalipalkoista) 90-luvun ja nykypäivän välillä.
En ole saanut mistään työpaikasta niin hyvää palkkaa kuin tehdastöistä -90-luvun lopulla
Mikä oli palkan suuruus mk per tunti tai kuukausi silloin, niin voidaan laskea sen arvo tämän päivän rahassa? Ja millä alalla teit tehdastyötä, ja mikä koulutus siihen vaadittiin? Ilman tarkempia tietoja heittosi on vähän tyhjän päällä.
Ei voi kertoa, koska en halua laittaa liian tunnistettavia tietoja.
Moni eläkepariskunta saa eläkettä 4000 netto yhteensä, kun ollut tehtaassa töissä.
Ok, laita sitten pelkkä palkka, koska sen perusteella on täysin mahdotonta tunnistaa yhtään ketään?
2000 euroa netto eläkettä per eläkeläinen on siis tarkoittanut noin 4000 euron bruttopalkkaa, mikä on ollut tyypillinen tulotaso viime vuosina lähinnä paperiteollisuudessa kolmivuorityössä, ja ehkä joillakin muilla marginaalisilla aloilla tehdastyössä. 90-luvulla ei paperiduunari kyllä vielä tienannut ihan neljää tonnia muistaakseni 🤔
Eikä tilanne ollut toinen 90-luvullakaan, päinvastoin, työttömyys duunarialoilla oli paljon suurempi ongelma. En kuitenkaan koskaan kadehtisi ketään kolmivuorotyöntekijää monestakaan syystä, oli sitten duunari tai esim. lääkäri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uuden rivitalokolmion sai 60 000 eurolla - 90-luvun lopulla, nyt se voi maksaa 150 000.
Voi hohhoijaa. Otahan selvää rahan arvon kehityksestä ja palkkatasosta (reaalipalkoista) 90-luvun ja nykypäivän välillä.
En ole saanut mistään työpaikasta niin hyvää palkkaa kuin tehdastöistä -90-luvun lopulla
Mikä oli palkan suuruus mk per tunti tai kuukausi silloin, niin voidaan laskea sen arvo tämän päivän rahassa? Ja millä alalla teit tehdastyötä, ja mikä koulutus siihen vaadittiin? Ilman tarkempia tietoja heittosi on vähän tyhjän päällä.
Ei voi kertoa, koska en halua laittaa liian tunnistettavia tietoja.
Moni eläkepariskunta saa eläkettä 4000 netto yhteensä, kun ollut tehtaassa töissä.
Ok, laita sitten pelkkä palkka, koska sen perusteella on täysin mahdotonta tunnistaa yhtään ketään?
2000 euroa netto eläkettä per eläkeläinen on siis tarkoittanut noin 4000 euron bruttopalkkaa, mikä on ollut tyypillinen tulotaso viime vuosina lähinnä paperiteollisuudessa kolmivuorityössä, ja ehkä joillakin muilla marginaalisilla aloilla tehdastyössä. 90-luvulla ei paperiduunari kyllä vielä tienannut ihan neljää tonnia muistaakseni 🤔
Eikä tilanne ollut toinen 90-luvullakaan, päinvastoin, työttömyys duunarialoilla oli paljon suurempi ongelma. En kuitenkaan koskaan kadehtisi ketään kolmivuorotyöntekijää monestakaan syystä, oli sitten duunari tai esim. lääkäri.
Kolmen tonnin kieppeillä kuukaudessa ollut paperiduunarin keskiverto palkka ysärillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uuden rivitalokolmion sai 60 000 eurolla - 90-luvun lopulla, nyt se voi maksaa 150 000.
Voi hohhoijaa. Otahan selvää rahan arvon kehityksestä ja palkkatasosta (reaalipalkoista) 90-luvun ja nykypäivän välillä.
En ole saanut mistään työpaikasta niin hyvää palkkaa kuin tehdastöistä -90-luvun lopulla
Mites sijoitit palkkasi. Nyt on varmaan jo asunto maksettu ja vaihdettu suurempaan.
Paljonko on pääomasijoituksia ja säästöjä eläkettä varten?
Alue: Aihe vapaa
Ei huoleta yhtään. Minulla on tuore asuntolaina, jonka mitoitin niin, että lainanhoitokulut (oma osuus) on 12 % 2600e nettopalkastani. Vaikka korot nousisi 10%-yksikköä, niin silti nettopalkasta vain 31% menisi lainan maksuun. Kyllä keskiluokkaisena pärjää vielä vallan hyvin, kunhan ei ala ökyilemään.