Asunnon hinnasta 60% taloyhtiölainaa ja nyt korot nousee, rahoitusvastike nousee kohta kun raketti monilla

Nyt en ymmärrä. Jos hinnat ovat karanneet käsistä kalliin energian vuoksi, niin miten ne hinnat laskevat nostamalla korkoja? Eikö ne sillä nouse vain enemmän? Vai onko sen korkojen nousun tarkoitus ajaa konkurssiin firmoja ja pakottamaan asuntolainaiset myymään asuntonsa halvalla? Eli vähän niinkuin puhdistaa huonommat pois?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikanaan ostettiin uusi rivitalo-asunto. Pankki kehotti ottamaan koko lainan omiin nimiin, eikä jättämään taloyhtiölainaa. Onko nykyään eri systeemit? Meillä on jo kyseinen asunto myyty ja nyt asutaan omakotitalossa. Korkokatto on, joten ei hätää koroista.

Yleisin muoto taitaa nykyään olla että 60 tai jopa 80 pinnaa taloyhtiölainaa ja loput sitten myyntihintaa. Siitäkin sitten useammalla henkilökohtainen lainaosuus. 2 vuoden lyhennysvapaat alkuun joka on ihan älytön systeemi kun mitä suurempi lainapääoma, sitä suurempi osuus menee korkoihin.

Sitten kun alkaa lyhennykset juosta niin ne on aikamoiset, ja mitä ne on kun korot nousee? Aikamoiset ja päälle.

Näin asuntosijoittajan näkökulmasta tuo sun ajattelutapa ei tee mitään järkeä. Oon vuosia toivonut suurempaa taloyhtiölainaosuutta. Ja mihinkä ne taloyhtiölainat nousee, jos niillä on korkokatto sovittuna? Silloinhan ne just kannattaa, niin omiin lainoihin ei kattoa tarvitse, tai sitte jos korot nousee, niin maksaa lainan pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikanaan ostettiin uusi rivitalo-asunto. Pankki kehotti ottamaan koko lainan omiin nimiin, eikä jättämään taloyhtiölainaa. Onko nykyään eri systeemit? Meillä on jo kyseinen asunto myyty ja nyt asutaan omakotitalossa. Korkokatto on, joten ei hätää koroista.

Oletko tarkistanut missä kohtaan alkaa pankin vastuu siinä korkokatossa. 

Huomasin että meidän pankki tulee vastaan vasta vasta kun korot on yli 3 (kolme) prosenttia.

Me maksetaan korkeita korkoja siihen saakka.

Eli suomeksi sanotttuna, korkokatosta ei ole näillänäkymin mitään hyötyä meille

Ostaako joku muka korkokaton katsomatta missä korkotasossa se aktivoituu?!

Olen tämä omakotitalo asuja, joka ei tiedä kaikkia asunto-osakeyhtiölakeja ja siksi ketjussa vuokra-asujaksi epäilty. Olen muuten asunut kahdessa eri taloyhtiössä, uudessa ja vanhassa ja ihan osakkaana. Puolisoni on ollut myös hallituksen puheenjohtaja, mutta en minä ole siihen touhuun jaksanut liikoja puuttua. Ei ole ollut tarvetta asuntojen haltuunottoon, joten ei ole ihan tuttu asia minulle.

Kuitenkin vastaan tuohon korkokattoasiaan. Meidän korkokatto on 2% ja vielä voimassa 9 vuotta, joten en nyt kauheasti hätäile korkojen nousun kanssa. Tuskin nousee edes kattoon asti, mutta on ainakin varauduttu.

Onko tällaisia taloyhtiölainoja muualla Euroopassa?

Vierailija kirjoitti:

Oli talous mikä hyvänsä, aina täällä heikkolahjaiset inisevät ja vesi kielellä odottelevat asuntojen hintaromahdusta, jota ei tule koskaan.

Itse ostin ensiasunnon 1992 edullisella korolla 13,6% ja selvisin siitäkin. Nykyään korot on tasolla 2%, joten on niillä vara noustakin.

Yhtiölainassa ei ole lyhennysvapaavuosia. Kyllä sitä maksetaan pois jo ekasta vastikkeesta.

Uusissa yhtiöissä on 1-3 vuotta vain koronmaksu yhtiövelasta, lyhennyksiä taitaa harva osata laske eivätkä nuoremmat älyä kysyä.

Omistusasuntoasiat näyttävät olevan hepreaa liian monille.

Vierailija kirjoitti:

Nyt en ymmärrä. Jos hinnat ovat karanneet käsistä kalliin energian vuoksi, niin miten ne hinnat laskevat nostamalla korkoja? Eikö ne sillä nouse vain enemmän? Vai onko sen korkojen nousun tarkoitus ajaa konkurssiin firmoja ja pakottamaan asuntolainaiset myymään asuntonsa halvalla? Eli vähän niinkuin puhdistaa huonommat pois?

Korkojen nousu aiheuttaa tilanteen jossa moneen hankkeeseen ei saa enää rahoitusta ja tämä puolestaan laskee kysyntää. Ja kun kysyntä laskee, se ainakin jarruttaa hintojennousua.

Vierailija kirjoitti:

Nyt en ymmärrä. Jos hinnat ovat karanneet käsistä kalliin energian vuoksi, niin miten ne hinnat laskevat nostamalla korkoja? Eikö ne sillä nouse vain enemmän? Vai onko sen korkojen nousun tarkoitus ajaa konkurssiin firmoja ja pakottamaan asuntolainaiset myymään asuntonsa halvalla? Eli vähän niinkuin puhdistaa huonommat pois?

Korkeampaa korkoa seuraa talouden hyytyminen, mikä kääntää myös energian hinnan laskuun, kun energian kysyntäkin vähenee.

Vierailija kirjoitti:

Mä ostin luottotiedottomana ja työttömänä veljeni nimissä asunnon. Nyt makselen sen pois asumistuella sekä tt rahalla. Sit ku maksettu ni veli myy sen ja saan käteisenä rahat. Oonko keskiluokan mieleen

Me tehtiin siskon kanssa samalla tavalla. Asuttiin toistemme asunnoissa ja maksettiin suoraan yhtiö- ja rahoitusvastikkeet toisillemme niin ei tullut lahja- eikä pääomaveroa maksettavaksi. Sitten käytiin kaksi vuotta töissä, muutettiin päiksemme ja myytiin verovapaasti.

Voitolla perustettiin osakeyhtiö, jolla on nyt 6 asuntoa. Nyt ollaan taas molemmat työttöminä ja matkustellaan ku on aikaa. Enää pari vuotta pitää ajateltiin nostaa tukia, sitten muutetaan päiksemme ja tehdään sama uusiksi. Tarkoituksena olisi päästä viimeistään kolmekymppisinä eläkkeelle ja muuttaa aasiaan. Mutta luultavasti pidetään kirjat Suomessa, että saadaan tuet päälle.

Osakeyhtiössä emme nosta palkkaa vaan voitolla "ostamme" kryptoilla "sijoitusneuvontapalvelua", jottei tule maksettavaksi yhteisöveroa ja johon "häviämme" tuoton. Ajatus on nostaa sitten aasiassa niitä kryptoja ja välillä on nostettu muutenkin, kun kryptolompakothan on anonyymejä.

Mut juu, pari vuotta eläkkeeseen vielä. Sitte vain asunto pohjille, että kirjat pysyy Suomessa ja saa tukea. Viimeisenä vuotena ajateltiin tehdä 10kk koodarin töitä, niin saadaan kiva pesämuna eläköitymiseen ja ansiosidonnainen pohjalle aasian matkailuun..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneks oma asunto on jo maksettu

Niin mitä sitten?

Jos muut asunnot eivät mene kaupaksi sinä ja muut osakkaat joudutte maksumiehiksi, katsos kun talo pitää pitää kunnossa, lämmittää jne. Ja jos vaikkapa 20 asunnon talosta on 10 tyhjillään niin muut osakkaat maksaa tietysti enemmän. Koittakaa nyt selvittää itsellenne asiat, ennen kuin tuommoiseen typerään loukkuun itsenne asetatte.

Ehkä kommentoijalla onkin oma asunto maksettuna yhtiössä, jossa taloyhtiölainaa ei ole lainkaan jäljellä. Taloyhtiöissä on paljon eroja juuri taloudellisen tilanteen ja taloudenhoidon suhteen. Ne asiat vain on kaikista tärkeintä selvittää ennen asunto-osakkeen hankkimista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuntolainojen todellinen keskikorko oli vuonna 1994 9,76%. Ruotsissa olivat huippukorot 90-luvun alussa yli 20%. 12% oli pitkään normaali korko.

Kun inflaatio on nyt 8% niin lyhyiden korkojen pitäisi olla muutaman prosenttiyksikön enemmän, tai lainanantaja toimii tappiolla.

Talous tekee aaltoliikettä, niinkuin se on aina tehnyt. Saas nähdä laukeaako tästä vielä talouskriisi. Myrskyn merkit näkyvät jo!

"Maailmanpankki varoittaa: Kaikki aiemmat globaalit velkaantumisen kasvuaallot ovat päätyneet finanssikriisiin – nyt aalto on suurempi, laajempi ja nopeampi kuin koskaan"

https://www.hs.fi/talous/art-2000006372634.html

Ottakaanhan vaan lisää asunto- ja taloyhtiölainaa

Inflaatioaikaan on hyvä olla lainaa - kunhan pystyy maksamaan korkonsa. Inflaatio syö velkaa hyvin, kuten myös rahasäästöt. 70- ja 80-lukujen inflaatiovuosina ja valuuttasäännöstelyn aikansa oli lähinnä lottovoitto jos sai lainaa kun yli 10% vuotuinen inflaatio söi velan. Inflaatio loi monelle hyvinvointia. Rahatalouden vapauttaminen toikin sitten nopeasti 90-luvun alun talouskriisin. Nykyinen energian hinnannousu taitaa muuten jättää 70-luvun öljykriisin kakkoseksi. Tuolloin öljykriisi aiheutti pitkän talouskriisin. Nyt ennustetaan elintarvikkeille reipasta hinnannousua. Tullee selvemmäksi kunhan viime vuoden sadot on kulutettu elikkä syksymmällä. Moni asia viittaa inflaation kiihtymiseen. Mikä on riittävän vakavaraisille positiivista. Ihan köyhää vuokralla asujaa se paljoakaan haittaa. Niillä jotka jo nyt kitkuttavat isojen lainojen kanssa odottavat tylymmät ajat.

Ehkä tyypillisin harha koskaan. 70-luvulla inflaatio todellakin söi velkapääomaa, koska korot olivat kiinteitä ja palkankorotukset oli suuria ja ne ylittivät inflaation ja korkojen vaikutuksen. Tätä ei ole tapahtunut sen jälkeen eikä tule enää tapahtumaankaan. Nyt inflaatio ja korot nousevat ja ostovoima heikkenee eli EI MITÄÄN HYÖTYÄ.

Totta. Palkankorotukset on olennaisin tekijä kuviossa ja sellaisia palkankorotuksia ei tulla näkemään, että ne ylittäisivät nykyisen inflaation ja koron kumulatiivisen vaikutuksen ostovoimalle. Hämmästyttävää, että tänä päivänä vielä uskotaan moiseen.

Suurin ero on että nyt ei ole pelkkä inflaatio vaan myös taantuma ellei syvä lama, stagflaatio. 500 euron työttömyyskorvauksella ei paljoa vastikkeita maksella.

Ei ole vielä mitään stagflaatiota. Se tarkoittaa inflaation lisäksi myös lamaa ja suurtyöttömyyttä, ja kumpaakaan ei vielä ole. Vaikka olisi tulossa. Pysytään faktoissa.

Onhan nää aikamoisia. Yksiö Tampereella, pyyntihinta 234000 euroa, asumiskulut yli 1000 euroa kuussa. Siinä mukava kohde vaikka sinkulle ensiasunnon ostajalle.

https://www.etuovi.com/kohde/520930?utm_source=etuovi&utm_medium=email&…

Vierailija kirjoitti:

Onhan nää aikamoisia. Yksiö Tampereella, pyyntihinta 234000 euroa, asumiskulut yli 1000 euroa kuussa. Siinä mukava kohde vaikka sinkulle ensiasunnon ostajalle.

https://www.etuovi.com/kohde/520930?utm_source=etuovi&utm_medium=email&…

Hienosti yritit vedättää. Jos tuosta asunnosta maksaa sen 234 000 eur, niin asumiskulut on 140 eur kk. 1000 euron asumiskulut saa vain, jos ei lunasta lainaa, jolloin asunto maksaa reilu 100 000 eur. Tuo on muuten ihan edukas asunto. Tampereen keskustasta ylin kerros ja talo on kuusi vuotta vanha.

Vierailija kirjoitti:

Sitten käytiin kaksi vuotta töissä, muutettiin päiksemme ja myytiin verovapaasti.

Paitsi myydäksesi asunnon verovapaasti omistaja täytyy asua siellä se pari vuotta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuntolainojen todellinen keskikorko oli vuonna 1994 9,76%. Ruotsissa olivat huippukorot 90-luvun alussa yli 20%. 12% oli pitkään normaali korko.

Kun inflaatio on nyt 8% niin lyhyiden korkojen pitäisi olla muutaman prosenttiyksikön enemmän, tai lainanantaja toimii tappiolla.

Talous tekee aaltoliikettä, niinkuin se on aina tehnyt. Saas nähdä laukeaako tästä vielä talouskriisi. Myrskyn merkit näkyvät jo!

"Maailmanpankki varoittaa: Kaikki aiemmat globaalit velkaantumisen kasvuaallot ovat päätyneet finanssikriisiin – nyt aalto on suurempi, laajempi ja nopeampi kuin koskaan"

https://www.hs.fi/talous/art-2000006372634.html

Ottakaanhan vaan lisää asunto- ja taloyhtiölainaa

Inflaatioaikaan on hyvä olla lainaa - kunhan pystyy maksamaan korkonsa. Inflaatio syö velkaa hyvin, kuten myös rahasäästöt. 70- ja 80-lukujen inflaatiovuosina ja valuuttasäännöstelyn aikansa oli lähinnä lottovoitto jos sai lainaa kun yli 10% vuotuinen inflaatio söi velan. Inflaatio loi monelle hyvinvointia. Rahatalouden vapauttaminen toikin sitten nopeasti 90-luvun alun talouskriisin. Nykyinen energian hinnannousu taitaa muuten jättää 70-luvun öljykriisin kakkoseksi. Tuolloin öljykriisi aiheutti pitkän talouskriisin. Nyt ennustetaan elintarvikkeille reipasta hinnannousua. Tullee selvemmäksi kunhan viime vuoden sadot on kulutettu elikkä syksymmällä. Moni asia viittaa inflaation kiihtymiseen. Mikä on riittävän vakavaraisille positiivista. Ihan köyhää vuokralla asujaa se paljoakaan haittaa. Niillä jotka jo nyt kitkuttavat isojen lainojen kanssa odottavat tylymmät ajat.

Ehkä tyypillisin harha koskaan. 70-luvulla inflaatio todellakin söi velkapääomaa, koska korot olivat kiinteitä ja palkankorotukset oli suuria ja ne ylittivät inflaation ja korkojen vaikutuksen. Tätä ei ole tapahtunut sen jälkeen eikä tule enää tapahtumaankaan. Nyt inflaatio ja korot nousevat ja ostovoima heikkenee eli EI MITÄÄN HYÖTYÄ.

Totta. Palkankorotukset on olennaisin tekijä kuviossa ja sellaisia palkankorotuksia ei tulla näkemään, että ne ylittäisivät nykyisen inflaation ja koron kumulatiivisen vaikutuksen ostovoimalle. Hämmästyttävää, että tänä päivänä vielä uskotaan moiseen.

Suurin ero on että nyt ei ole pelkkä inflaatio vaan myös taantuma ellei syvä lama, stagflaatio. 500 euron työttömyyskorvauksella ei paljoa vastikkeita maksella.

Ei ole vielä mitään stagflaatiota. Se tarkoittaa inflaation lisäksi myös lamaa ja suurtyöttömyyttä, ja kumpaakaan ei vielä ole. Vaikka olisi tulossa. Pysytään faktoissa.

Toivotaan ettei tule stagflaatiota. Riski siihen on olemassa.

Vaikka nyt työllisyys on kohentunut, kuljemme silti ohuella jäällä. Työpaikat ovat talousasiantuntijoiden mukaan väärissä paikoissa ja tuottavuus on jäänyt jälkeen. Työpaikkoja pitäisi saada enemmän aloille, jotka tuovat maahan rahaa.

Korkea inflaatio ei ole mitenkään ongelmaton jos palkat eivät nouse inflaation mukana. Nyt näyttää siltä että vain korot ja inflaatio nousevat. Ei siinä tilanteessa asuntovelkainen juhli, vaikka moni tuntuu innolla odottavan että inflaatio syö asuntolainan. Pikemminkin siinä käy niin että ei ole varaa maksaa lainoja kun kaikki rahat menee ruokaan ja muihin välttämättömyyksiin. Pahimmillaan laina alkaa vain kasvamaan korkoa korolle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan nää aikamoisia. Yksiö Tampereella, pyyntihinta 234000 euroa, asumiskulut yli 1000 euroa kuussa. Siinä mukava kohde vaikka sinkulle ensiasunnon ostajalle.

https://www.etuovi.com/kohde/520930?utm_source=etuovi&utm_medium=email&…

Hienosti yritit vedättää. Jos tuosta asunnosta maksaa sen 234 000 eur, niin asumiskulut on 140 eur kk. 1000 euron asumiskulut saa vain, jos ei lunasta lainaa, jolloin asunto maksaa reilu 100 000 eur. Tuo on muuten ihan edukas asunto. Tampereen keskustasta ylin kerros ja talo on kuusi vuotta vanha.

Harvemmalla lienee se 234 000 tilillä eli jotain kuluja lainasta tai rahoitusvastikkeesta tiedossa. En kyllä kutsuisu tuota edukkaaksi, vaikkakin Tampereellakin tarjolla yli 300 000 euron yksiöitä uudiskohteissa. 

Ei mene välttämättä siten, vaan kulut jyvitetään ongelma-asuntojen osalta niillekin jotka ovat hoitaneet oman tonttinsa hyvin. Sitten vasta kun vastiketta, siis ilman tuota lainaosuutta ei saa maksettua voi taloyhtiö tehdä haltuunoton määräajaksi ja laittaa vuokralle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ne remontit omakotitaloon on murto-osan siitä hinnasta, mitä osakkeista niistä maksetaan.

Tehtiin kaverin kanssa samana vuonna putkiremppa (ts.kaverihan ei päättänyt kun asui taloyhtiössä) hänen kupposen kaksionsa rahoitusosuus putkirempasta oli reilu 20 000 me maksoimme omakotitalon putkirempasta siis samana vuonna ihan kuitille tehtynä ammattilaisen toimesta 2500.

Osakkeissa asuvat vaan on niin tyhmiä, että niitä on helppo kusettaa, kun ei ymmärrystä ole todellisesta hintatasosta.

Eipä se asumismuoto itsessään tuo sen suurempaa viisautta tai tyhmyyttä, kuten kirjoituksesi hyvin tuo esille Kerrostaloissa putkiremontit on paljon työläämpiä kuin omakotitalossa. Mutta jos uusittaisiin vaikkapa ikkunat, niin on aivan eri asia ostaa ikkunoita 400 kuin 4 

Tämä.

Aina kuulee saman mantran putkiremonteista, mutta entäpä omakotitalon sokkeli/salaoja remontti? Julkisivu remontti? Kattoremontti? Energia remontti? Kiinteät vuosikulut vakuutuksineen, lämmityksineen ja käyttösähköineen jne?

Isossa kt yhtiössä saa myös isoja skaala etuja hankinnoissa ja kilpailutettaessa remontteja. Ainakin meillä päin saman alueen saman ikäiset yhtiöt myös kilpailuttavat könttänä tietyt remontit. Vanhoja kt yhtiöitä ainakin täällä pk-seudulla myös pääosin huolletaan ja remontoidaan erinomaisen hyvin, jolloin arvokin säilyy.

Valitettavan monissa vanhemmissa omakotitaloissa, jopa täällä pk-seudulla, omakotitalon annetaan hiljalleen lahota käsiin, kun se ensimmäinen remontti suma iskee päälle 20-30-vuoden välillä. Tämä on jotain mitä en koskaan ole käsittänyt.

Molemmissa asumismuodoissa on toki puolensa, enkä väheksy omakotitalo asumisen hyviäkin puolia, kuten omaa rauhaa ja mahdollisuutta tehdä myös itse remontteja (jos ammattitaitoa ja aikaa löytyy).

Kt asuminen on kuitenkin huomattavasti helpompaa ja taloudellisesti turvallisempaa, kunhan vain ei osta asuntoa vuokratontilla sijaitsevasta ja pääosin sijoittajien omistamia 1-2h asuntoja sisältämästä uudehkosta yhtiöstä.

Tuo on osaltaan harhaa, että taloja pitäisi koko ajan remontoida. Tehdä kalliita kymmenien tuhansien eurojen isoja remontteja harva se vuosi. Eihän se vastaa todellisuutta laisinkaan. Monesti voi vanhassakin talossa mennä jopa kymmenen vuotta ilman mitään merkittäviä remontteja. Sisätilojen pintaremontit on asia erikseen ja nehän on ihan samanlaiset asumismuodosta riippumatta. Keittiöremontti on ihan sama omakotitalossa, rivitalossa tai kerrostalossa asuessa.

Tuo on harhaa, että useimmissa taloyhtiössä uusittaisiin julkisivua, kattoa, putkia tai parvekkeita harva se vuosi. Kyllä se on niin päin, että viime tipassa niitä korjataan. Hieman eri tavalla ne kuluvatkin kerrostaloissa kuin jossain yhden perheen asuttamassa ok-talossa. 

Liioittelun makua monessa kommentissa, jossa demonisoidaan kerrostalojen remontteja. 

Vierailija kirjoitti:

Tehtiin kaverin kanssa samana vuonna putkiremppa (ts.kaverihan ei päättänyt kun asui taloyhtiössä) hänen kupposen kaksionsa rahoitusosuus putkirempasta oli reilu 20 000 me maksoimme omakotitalon putkirempasta siis samana vuonna ihan kuitille tehtynä ammattilaisen toimesta 2500.

Ihan hyvä, ettei kaverisi päässyt päättämään yksin pitääkö rei'ille kuluneet putket uusia vai ei. Hän myös varmasti mielellään joi vanhoissa ruostuneissa putkissa kulkevaa vettä, mutta muut eivät. 

Putkirempat maksaa usein 800-1000 euroa neliö, joten kaverisi pääsi halvalla, kun asuu pienessä yksiössä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehtiin kaverin kanssa samana vuonna putkiremppa (ts.kaverihan ei päättänyt kun asui taloyhtiössä) hänen kupposen kaksionsa rahoitusosuus putkirempasta oli reilu 20 000 me maksoimme omakotitalon putkirempasta siis samana vuonna ihan kuitille tehtynä ammattilaisen toimesta 2500.

Ihan hyvä, ettei kaverisi päässyt päättämään yksin pitääkö rei'ille kuluneet putket uusia vai ei. Hän myös varmasti mielellään joi vanhoissa ruostuneissa putkissa kulkevaa vettä, mutta muut eivät. 

Putkirempat maksaa usein 800-1000 euroa neliö, joten kaverisi pääsi halvalla, kun asuu pienessä yksiössä. 

Korjaus tähän. Tarkoitin tietysti, että kaksiossa, kuten edellä sanottiin, mutta siis todellakin halpa hinta putkiremontille kerrostalossa. 

Vierailija kirjoitti:

hirveä paniikki jostain alle 1% korosta 😂

Just näin. 90-luvun laman aikaan asuntolainakorko hipoi lähemmäs 25%, niin siinä alkoi vähän porukoilla paniikki painaa päälle.