Mitä ajattelet naisesta, joka ei koskaan ole halunnut saada lasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajattelen sellaista naista järkevänä ihmisenä. Sellaisena, joka rakentaa elämänsä muille saavutuksille kuin äitiydelle.

Minä taas ajattelen, että kaikki uraan liittyvät saavutukseni kalpenevat sen rinnalla, mitä on olla äiti. En rakenna elämääni uralle ENKÄ äitiyteen, vaan ne on molemmat tärkeitä elämän puolia. Silti, oikeasti enemmän merkitsee se että saan rakastaa lapsiani. Myös se, että saan olla hyvä ystävä, merkitsee enemmän kuin työhöni liittyvät asiat.

Näin koen, onko väärin koettu?

Minusta vaikuttaa, että prioriteettisi ovat oikealla tolalla. Itselläni on lapsi, ja haluaisin Iraniin, mutta sellaista taas en ole saanut ainakaan vielä. Kaikki ei elämässä mene aina putkeen kuitenkaan, on lapsia tai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelisin vähän, koska lapsethan on aika ihania, ainakin omat lapset ja monesti naisilla on suuri tarve saada lapsia. Mutta en koskaan kysyisi asiasta ja voisin olla myös erittäin läheinen ystävä tällaisen ihmisen kanssa. En toisi siis koskaan julki hetkellistä ihmettelyäni.

Miten niin "monesti naisilla" - mikä tutkimus kyseessä? Typerä oletus, että sukupuoli määrää lisääntymistarvetta. Jos näin on, niin sitten olen mies.

Miehillähän on vielä suurempi biologinen tarve lisääntyä. Näin ainakin kaikkien luonto-ohjelmien mukaan. Ja mieshän ei ole sen kummempi uros kuin muutkaan paviaanit.

En kuitenkaan työtön kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajattelen sellaista naista järkevänä ihmisenä. Sellaisena, joka rakentaa elämänsä muille saavutuksille kuin äitiydelle.

Minä taas ajattelen, että kaikki uraan liittyvät saavutukseni kalpenevat sen rinnalla, mitä on olla äiti. En rakenna elämääni uralle ENKÄ äitiyteen, vaan ne on molemmat tärkeitä elämän puolia. Silti, oikeasti enemmän merkitsee se että saan rakastaa lapsiani. Myös se, että saan olla hyvä ystävä, merkitsee enemmän kuin työhöni liittyvät asiat.

Näin koen, onko väärin koettu?

Minusta vaikuttaa, että prioriteettisi ovat oikealla tolalla. Itselläni on lapsi, ja haluaisin Iraniin, mutta sellaista taas en ole saanut ainakaan vielä. Kaikki ei elämässä mene aina putkeen kuitenkaan, on lapsia tai ei.

Ei Iraniin vaan työuran 😂

Itse luulin olevani vela reilu kolmekymppiseksi, jolloin tulin yllättäen melko tuoreessa suhteessa raskaaksi. Onneksi tulin - en olisi ikimaailmassa tehnyt tietoisesti lasta ja olisin varmasti ollut onnellinen silloinkin kun en muusta olisi tiennyt, mutta kyllä lapsi on parasta mitä elämässäni on. Ajattelen siis, että vela ei onneksi tiedä mitä menettää, jos nyt jotakin ajattelen,vaikka toki tämäkin ajatus on vain omasta kokemuksesta kumpuavaa ja jotenkin ehkä ylimielistä. Onneksi nykyään voi tehdä näitä valintoja eikä pakosta hankkia lapsia jos ei siihen tunne vetoa.