Törkein/ahnein perinnönjakoon liittyvä tarinasi?
Itsellä se, kun lasten mummi kuoli. Mummilla 6 lastenlasta, joista 4 tyttöä. Meidän 2 lasta ja miehen siskolla 4 lasta.
Miehen sisko ei ollut vuosiin ollut äitiinsä yhteydessä. Mieheni hoiti kaikki asiat: järjesti hoitokotipaikan ja hoiti ylipäätään kaikki käytännön asiat jo silloin, kun mummo asui vielä yksin.
Mummolla oli jotakin koruja, mitkä hän halusi jättää lapsenlapsille ja varsinkin tytöille (aikuisia hekin).
No, kun mummo kuoli, tuli miehen sisko salamana paikalle toiselta paikkakunnalta ja keräsi mukaansa kaikki korut, turkin ja vähänkin arvokkaamman kaman
Niin jäi tytöt ilman perintökoruja.
Kommentit (1715)
Olen huomannut että perintöasioista kirjoittaminen tälläkin palstalla saa äkkiä kaikenkarvaiset perijät haastamaan riitaa. Ei täällä kannata kysyä niistä! Tottakai perinnönjako pitää olla tasapuolinen, ei niin että lellikki tahtoo ja vie kaiken. Eikä niinkään että poikalapsi saa suuren osan, eihän me enää 1800-luvulla eletä. Testamentti puheeksi ja kuntoon jo elinaikana ja huom! silloinkin lellikit saattavat yrittää saada enemmistön omaisuudesta jo ennakkoon itselleen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä asuin toisessa kaupungissa kun isäni ja veljeni. Isä kuoli, veli hoiti asioita. Kun ihmettelin että miten hautajaiset hoidetaan kun eikö niiden aika jo olisi ja miten vuokrakämpän tyhjentäminen jne niin isä oli tuhkattu ja kämppä tyhjätty. Mitään en saanut muistoksi isän kämpästä, en kuvia en mitään. En voi todistaa että veli kämpän käänsi koska ei ole valokuvia mitä kaikkea siellä oli. Mitään valtakirjaa en ollut kirjoittanut joten kyllä tämä on Suomessakin mahdollista.
Miten perunkirjoitus hoidettiin? Vai jätettinkö hoitamatta?
Sain kotiin valmiiksi tehdyn perukirjan josta puuttui vain minun allekirjoitus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä asuin toisessa kaupungissa kun isäni ja veljeni. Isä kuoli, veli hoiti asioita. Kun ihmettelin että miten hautajaiset hoidetaan kun eikö niiden aika jo olisi ja miten vuokrakämpän tyhjentäminen jne niin isä oli tuhkattu ja kämppä tyhjätty. Mitään en saanut muistoksi isän kämpästä, en kuvia en mitään. En voi todistaa että veli kämpän käänsi koska ei ole valokuvia mitä kaikkea siellä oli. Mitään valtakirjaa en ollut kirjoittanut joten kyllä tämä on Suomessakin mahdollista.
Miten perunkirjoitus hoidettiin? Vai jätettinkö hoitamatta?
Sain kotiin valmiiksi tehdyn perukirjan josta puuttui vain minun allekirjoitus.
Ei perukirjaan tarvita sinun allekirjoitusta.
Vierailija kirjoitti:
Kai mummo nyt voi toivoa ja lahjoittaa korujansa lapsenlapsille? Ja varsinkin niille, kenen kanssa on ollut tekemisissä?
Eikä niin, että joku, ketkä ei ole elävä ihminen kiinnostanut yhtään, tulee heti haaskalle ja vie parhaat päältä!!
Ei sitten näköjään, kun ei ollut tehnyt testamenttia niiden lastenlasten hyväksi. Ehkä viime hetkenään kuitenkin päätti, että omaisuus jaetaan lasten kesken. Muutenhan testamentti olisi olemassa. Mutta eipä mummu sitten sellaista ollut halunnut tehdä. Jostain sekin kertoo.
Vaarin silakka juttua ei julkaistu.
perintölokki: ylisosiaalinen, impulsiivinen, voimakas tunnekokemus, korkea moraali ("miten asioiden PITÄISI olla"). Hlö sitoutuu fantasiaansa tunnetasolla ja menettää ainakin tässä asiassa kosketuksen todellisuuden. Mikään tieto ei auta koska on tärkeämpää miten maailman pitäisi seistä kuin miten se seisoo. jos lähipiirissäsi on joku tällainen hlö, hän todennäköisesti on se joka aiheuttaa harmeja. samallaiset ihmiset ovat muuten niitä jotka käyttävät yhdistyksen varoja ominaan ollessaan jne
kyse ei ole ahneudesta eikä pahuudesta. näihin ihmisiin ei auta kuin virkavalta, väkivalta ja täydellinen blokki. älä ikinä kuvittele tekeväsi tuollainen tyypin kanssa kompromissejä.
Isälläni on kaksi siskoa, joista kumpikaan ei osallistunut millään tapaa iäkkäiden vanhempiensa hoitamiseen, eivätkä he olleet edes väleissä isovanhempien kanssa. Mummi ja ukki saivat asua ja elää loppuun saakka kotonaan maaseudulla isäni hoidon ja säännöllisen ylläpidon ansiosta. Kun sitten lopulta aika molemmista jätti, tädit saivat kuulla kuolemasta kylän viidakkorumpua pitkin ja koettivat pelata isäni pois perinnönjaosta väärentämällä paperin, jossa tämä olisi muka vapaaehtoisesti luopunut perinnöstä. Oikeudessa jankattiin ja paperi lopulta todistettiin väärennökseksi, ja tätien osuus perinnöstä kului oikeuskulujen/korvausten kattamiseen. Ahneella on.... sellainen loppu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sisar ei maksanut omaa perintövero osuuttaan, vaan jätti toiselle sisarelleen ulosottovaatimukseen asti maksamatta. Siinä meni useita tonneja varas-siskolle toisen maksellessa omasta perinnöstään!
Mitenkäs tämä onnistui, sillä perintövero on henkilökohtainen. Sitä ei määrätä kuolinpesälle, josta sen maksaa "sitten joku, jolla on rahaa".
Kuolinpesä ei maksa Suomessa perintöveroa. Mahdollinen perintövero määrätään Suomessa perillisille, testamentinsaajille ja lähisukulaisille vakuutuskorvausten edunsaajina. Perintövero on myös henkilökohtainen, joten jokainen vastaa vain omasta perintöverostaan
https://www.veronmaksajat.fi/ajankohtaista/Ajankohtaista/Verojuristi-va…
Nimenomaan henkilökohtainen, mutta kun sen jättää maksamatta joutuu toinen sisar maksamaan sen lopulta, koska maksamaton vero menee ulosottoon. Tämän ulkomailla oleva sisar tiesi, köytti hyväksi ja maksatti siis oman osansa sisarellaan Suomessa.
tuo tarina ei voi mitenkään pitää paikkaansa, toisten verot eivät periydy siskolle tuolla tavoin. Nyt jätit jotain kertomatta, ehkä olitkin itse se sisko jolla oli kaikenlaisia velkoja ja vippejä jotka jouduit maksamaan itse vaikka piileksit. Ulkomailla ei ole mikään piilomaan avaruus johon vain "kadotaan" kyllä sieltäkin tavoittaa eikä mikään virkamies pysty heittämään toisen velkoja toiselle henkilölle, oli sukua tai ei. Jos siskosi jätti maksamatta niin silloin velka menisi ulosottoon siskosi nimellä eikä sinun. Ja jos joku virkamies olisi niin tumpelo että tekisi virheen niin asiasta voisi tehdä valituksen ja selvityksen jossa asia ratkeasi.
oma perinnönjakoon liittyvä tositarina on tähän aivan liian pitkä ja tuntuu jatkuvan aina vain vuosienkin jälkeen mutta tässä lyhyesti: yksi sukulainen todella ahne, ahnein kaikista, yritti viedä aivan kaiken mitä irti lähti siinä onnistuen vain noin 70% varmuudella mutta ei kokonaan onnistunut. Sitten tähän ilmestyi sekasotkuun vielä toinen uusi lakimies, joka myös äärimmäisen ahne henkilö ja vienyt rahaa välistä mutta sitä ei aluksi uskottu. Yritin tehdä perinnönjaon moitteen joka vei oman aikansa turhaan, tuli hylkäys ja osasyynä myös korona-aika jolloin en saanut oikeusapua, oikeusaputoimistot suljettiin syynä "korona". Siitä kiitoksena yritettiin lätkäistä vielä 500e käsittelylasku. Lakimies kuvittelee nyt yhä vielä vuosienkin jälkeen että hän saisi pitää perinnönjaon rahoja, ajatteli että perilliset unohtavat ne tuosta noin vaan. Nyt on taas jälleen valitus lähtenyt ja saas nähdä miten tämä "oikeusvaltio" toimii, oma usko jo alkanut loppua kun ei edes omaa osuuttaan saa mikä on luvattu. Varmaan käyttänyt jo perinnönjaon rahat omiin menoihinsa tai juomiseen niin ei haluaisi maksaa luvattua perintöä edes että näinkin voi käydä oli virallinen lakimies.
Vierailija kirjoitti:
Saavatko adoptoidut lapset perinnön biologisilta vanhemmiltaan? Minusta eivät, miten on.
Jos adoptio on tehty ennen vuotta 1980, niin saa, sen jälkeisistä ei (paitsi testamentilla).
Kyllä nuo perimiset on pellen hommaa. - Anoppi oli kirjoituttanut äidillään avioehdon ja kun sitten koitti pesänjako, uuden miehen sukua oli kerääntynyt paikalle, mutta anoppi ainoana lapsena tietysti peri äitinsä niin kuin oikein olikin. - Ei siinä mtään, pari ok-tonttia ja metsikköjä. - Kaiken anoppi heitteli taivaan tuuliin, vaikka oli kovapalkkaisessa virassa ja yhden pojan äiti. Mieheni vielä joutui autoon bensarahatkin jostakin tienaamaan, kun äiti oli kitupiikki. - Kun oma äitini oli leski, minulla oli tapana käydessäni selata vanhoja valokuvia. No, kerran ne olivat kovasti harvenneet eikä äitini kertonut kenelle oli jakanut. Hän ei myöskään kertonut minne oli kadonnut hyllyn päältä nätisti asettelemani koriste-esinerivistö. - Äitini vihasi minua. Arvatenkin isosiskolleni oli krääsä kelvannut. - Kun sitten tämä sama sisko oli isoisämme kuolinpesästä, ok-talosta, tavaraa pois roudaamassa, hänelle tuli mieleen kysyä minulta haluaisinko jotakin. No en halunnut, mutta olisihan se ollut hassua, kun kamat oli jo siskon autossa. - Ärsyttäviä elämäntilanteita, joissa tiivistyy ihmisten matalaotsaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sisar ei maksanut omaa perintövero osuuttaan, vaan jätti toiselle sisarelleen ulosottovaatimukseen asti maksamatta. Siinä meni useita tonneja varas-siskolle toisen maksellessa omasta perinnöstään!
Mitenkäs tämä onnistui, sillä perintövero on henkilökohtainen. Sitä ei määrätä kuolinpesälle, josta sen maksaa "sitten joku, jolla on rahaa".
Kuolinpesä ei maksa Suomessa perintöveroa. Mahdollinen perintövero määrätään Suomessa perillisille, testamentinsaajille ja lähisukulaisille vakuutuskorvausten edunsaajina. Perintövero on myös henkilökohtainen, joten jokainen vastaa vain omasta perintöverostaan
https://www.veronmaksajat.fi/ajankohtaista/Ajankohtaista/Verojuristi-va…
Nimenomaan henkilökohtainen, mutta kun sen jättää maksamatta joutuu toinen sisar maksamaan sen lopulta, koska maksamaton vero menee ulosottoon. Tämän ulkomailla oleva sisar tiesi, köytti hyväksi ja maksatti siis oman osansa sisarellaan Suomessa.
Eli ulosottomies teki virheen ja äitisi teki toisen kun maksoi.
Muuten en ymmärrä minkä pykälän perusteella pesä olisi yhteisvastuullinen kaikkien osakkaiden omista veroista.
Mistä tähän äiti keksittiin?? On tämä ketju, ei mitään ymmärrystä ja sotketaan huvikseen asiat.
Siis vielä kerran: kun ulkomailla asuva suomen kansalainen eli sisar EI MAKSANUT KARHUAMISKIRJEENKÄÄN jälkeen omaa osuuttaan veroista, joutui Suomessa asuva maksamaan ulkomailla asuvan sisaren veron. Muuten olisi mennyt ulosottoon pesänhoitajana olleen suomessa asuvan sisaren rahoista. Eli oli pakko maksaa, ettei mene ulosottoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sisar ei maksanut omaa perintövero osuuttaan, vaan jätti toiselle sisarelleen ulosottovaatimukseen asti maksamatta. Siinä meni useita tonneja varas-siskolle toisen maksellessa omasta perinnöstään!
Mitenkäs tämä onnistui, sillä perintövero on henkilökohtainen. Sitä ei määrätä kuolinpesälle, josta sen maksaa "sitten joku, jolla on rahaa".
Kuolinpesä ei maksa Suomessa perintöveroa. Mahdollinen perintövero määrätään Suomessa perillisille, testamentinsaajille ja lähisukulaisille vakuutuskorvausten edunsaajina. Perintövero on myös henkilökohtainen, joten jokainen vastaa vain omasta perintöverostaan
https://www.veronmaksajat.fi/ajankohtaista/Ajankohtaista/Verojuristi-va…
Nimenomaan henkilökohtainen, mutta kun sen jättää maksamatta joutuu toinen sisar maksamaan sen lopulta, koska maksamaton vero menee ulosottoon. Tämän ulkomailla oleva sisar tiesi, köytti hyväksi ja maksatti siis oman osansa sisarellaan Suomessa.
tuo tarina ei voi mitenkään pitää paikkaansa, toisten verot eivät periydy siskolle tuolla tavoin. Nyt jätit jotain kertomatta, ehkä olitkin itse se sisko jolla oli kaikenlaisia velkoja ja vippejä jotka jouduit maksamaan itse vaikka piileksit. Ulkomailla ei ole mikään piilomaan avaruus johon vain "kadotaan" kyllä sieltäkin tavoittaa eikä mikään virkamies pysty heittämään toisen velkoja toiselle henkilölle, oli sukua tai ei. Jos siskosi jätti maksamatta niin silloin velka menisi ulosottoon siskosi nimellä eikä sinun. Ja jos joku virkamies olisi niin tumpelo että tekisi virheen niin asiasta voisi tehdä valituksen ja selvityksen jossa asia ratkeasi.
Ei ollut mitään vippejä tms. Pesä oli jaettu, tietysti, ei muuten voida henkilökohtaisia veroja määrätä! Ja turha sun syytellä, kun et ole tilanteessa ollut. Totuus on, että Suomessa asuva sisar joutui pesän vastuuhenkilönä maksamaan ulkomailla asuvan veron, jota hän ei maksanut, vaan kylmästi ryösti sen osuuden maksamatta verojaan Suomeen.
Miten testamentti suhtautuu lakiosaan? Kun joku kuolee, lapset saavat lakiosana vähintään puolet omaisuudesta tasan jaettuna (kaksi lasta). Puolet voi testamentata vaikka hyväntekeväisyyteen. Mutta entäs jos hän haluaa suosia toista kahdesta lapsesta ja testamentata tälle sen ei-lakiosapuolikkaan? Saako suosikkilapsi puolet + 1/4 = 75% omaisuudesta vai miten? Vai kaksi kolmasosaa? Ennakoin tulevaa lähipiirin perintökatastrofia...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sisar ei maksanut omaa perintövero osuuttaan, vaan jätti toiselle sisarelleen ulosottovaatimukseen asti maksamatta. Siinä meni useita tonneja varas-siskolle toisen maksellessa omasta perinnöstään!
Mitenkäs tämä onnistui, sillä perintövero on henkilökohtainen. Sitä ei määrätä kuolinpesälle, josta sen maksaa "sitten joku, jolla on rahaa".
Kuolinpesä ei maksa Suomessa perintöveroa. Mahdollinen perintövero määrätään Suomessa perillisille, testamentinsaajille ja lähisukulaisille vakuutuskorvausten edunsaajina. Perintövero on myös henkilökohtainen, joten jokainen vastaa vain omasta perintöverostaan
https://www.veronmaksajat.fi/ajankohtaista/Ajankohtaista/Verojuristi-va…
Nimenomaan henkilökohtainen, mutta kun sen jättää maksamatta joutuu toinen sisar maksamaan sen lopulta, koska maksamaton vero menee ulosottoon. Tämän ulkomailla oleva sisar tiesi, köytti hyväksi ja maksatti siis oman osansa sisarellaan Suomessa.
Eli ulosottomies teki virheen ja äitisi teki toisen kun maksoi.
Muuten en ymmärrä minkä pykälän perusteella pesä olisi yhteisvastuullinen kaikkien osakkaiden omista veroista.
Mistä tähän äiti keksittiin?? On tämä ketju, ei mitään ymmärrystä ja sotketaan huvikseen asiat.
Siis vielä kerran: kun ulkomailla asuva suomen kansalainen eli sisar EI MAKSANUT KARHUAMISKIRJEENKÄÄN jälkeen omaa osuuttaan veroista, joutui Suomessa asuva maksamaan ulkomailla asuvan sisaren veron. Muuten olisi mennyt ulosottoon pesänhoitajana olleen suomessa asuvan sisaren rahoista. Eli oli pakko maksaa, ettei mene ulosottoon.
Ei vaan sinä et nyt ymmärrä asiaa. Perintövero ei tule kuolinpesälle yhteisesti, vaan jokaiselle kuolinpesän osakkaalle määrätäön oma henkilökohtainen perintövero. Oletetaan, että minä ja veljeni Pekka perimme isämme ja meille kummallekin määrätään 5000 euron perintövero. Jos Pekka jättää oman perintöveronsa maksamatta, niin ei minun tarvitse sitä maksaa yhtään sen enempää kuin jos Pekka ottaa 5000 euron pikavipin ja jättää sen maksamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sisar ei maksanut omaa perintövero osuuttaan, vaan jätti toiselle sisarelleen ulosottovaatimukseen asti maksamatta. Siinä meni useita tonneja varas-siskolle toisen maksellessa omasta perinnöstään!
Mitenkäs tämä onnistui, sillä perintövero on henkilökohtainen. Sitä ei määrätä kuolinpesälle, josta sen maksaa "sitten joku, jolla on rahaa".
Kuolinpesä ei maksa Suomessa perintöveroa. Mahdollinen perintövero määrätään Suomessa perillisille, testamentinsaajille ja lähisukulaisille vakuutuskorvausten edunsaajina. Perintövero on myös henkilökohtainen, joten jokainen vastaa vain omasta perintöverostaan
https://www.veronmaksajat.fi/ajankohtaista/Ajankohtaista/Verojuristi-va…
Nimenomaan henkilökohtainen, mutta kun sen jättää maksamatta joutuu toinen sisar maksamaan sen lopulta, koska maksamaton vero menee ulosottoon. Tämän ulkomailla oleva sisar tiesi, köytti hyväksi ja maksatti siis oman osansa sisarellaan Suomessa.
tuo tarina ei voi mitenkään pitää paikkaansa, toisten verot eivät periydy siskolle tuolla tavoin. Nyt jätit jotain kertomatta, ehkä olitkin itse se sisko jolla oli kaikenlaisia velkoja ja vippejä jotka jouduit maksamaan itse vaikka piileksit. Ulkomailla ei ole mikään piilomaan avaruus johon vain "kadotaan" kyllä sieltäkin tavoittaa eikä mikään virkamies pysty heittämään toisen velkoja toiselle henkilölle, oli sukua tai ei. Jos siskosi jätti maksamatta niin silloin velka menisi ulosottoon siskosi nimellä eikä sinun. Ja jos joku virkamies olisi niin tumpelo että tekisi virheen niin asiasta voisi tehdä valituksen ja selvityksen jossa asia ratkeasi.
Ei ollut mitään vippejä tms. Pesä oli jaettu, tietysti, ei muuten voida henkilökohtaisia veroja määrätä! Ja turha sun syytellä, kun et ole tilanteessa ollut. Totuus on, että Suomessa asuva sisar joutui pesän vastuuhenkilönä maksamaan ulkomailla asuvan veron, jota hän ei maksanut, vaan kylmästi ryösti sen osuuden maksamatta verojaan Suomeen.
Kyllä ne henkilökohtaiset perintöverot määrätään perukirjan perusteella ihan siitä riippumatta, onko pesä jaettu vai ei. Minäkin olen saanut henkilökohtaisen perintöverolaskun vuonna 1991, vaikka kuolinpesää ei ole vieläkään jaettu.
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut mitään vippejä tms. Pesä oli jaettu, tietysti, ei muuten voida henkilökohtaisia veroja määrätä! Ja turha sun syytellä, kun et ole tilanteessa ollut. Totuus on, että Suomessa asuva sisar joutui pesän vastuuhenkilönä maksamaan ulkomailla asuvan veron, jota hän ei maksanut, vaan kylmästi ryösti sen osuuden maksamatta verojaan Suomeen.
Väärin! PerinnönJAKOA ei tarvitse tehdä, mutta kun perunkirjoitus toimitetaan verottajalle, verottaja lähettää kaikille perintöverolaskut. Eli nimenomaan *henkilökohtaiset* perintöverot, jotka perustuvat omaisuuden kokonaissummaan. Eivät ne perintöverot yhteisvastuullisia ole, siksi minä eikä moni muukaan ymmärrä miksi kotimaassa asuva sisar joutui ne maksamaan.
Perintöön ja perintöriitoihin liittyvät asiat ovat sellaisia, että eivät todellakaan selviä täällä vauvapalstalla! Ymmärrän jos jotain kysellään ja joku vähän vastaakin ja kertoo kokemuksiaan, mutta sekaisin meno näiden erilaisten "ohjeiden" kanssa on todennäköistä!
Vanhempamme elävät vielä mutta siskoni ilmoitti, että hän voisi ottaa nyt heidän kesämökkinsä mutta ei halua mitään riitaa. Sanoi, että eihän siitä riitaa tule, maksat vain meidän sisarusten osuudet. Ei sopinut hänelle - olisi halunnut ottaa sen ilmaiseksi.
Ei kukaan joudu maksamaan toisen perintöveroja, vaikka olisikin saman kuolinpesän osakas. Mutta ilmeisesti tässä on jätetty kuolinpesä jakamatta, ja kun sisaren perintöverot ovat menneet ulosottoon, on ulosottomies lähtenyt perimään maksua sisaren osuudesta kuolinpesästä. Syystä tai toisesta Suomeen jäänyt sisar ei ole tässäkään vaiheessa halunnut tai ymmärtänyt jakaa kuolinpesää (jolloin hän olisi saanut siitä oman osuutensa, sisaren osuudesta olisi ensin maksettu tämän perintöverot ja loppu olisi mennyt sisarelle), vaan on mieluummin maksanut sisaren perintöverot. Tämä on ainoa keksimäni selitys tälle tapaukselle.