Papillon oli koskettavin kirja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen kanssa tällaisen suomalaisen ihmisen joka kertoo toisten tarinoita ominaan.

Kertoo mm. omasta lapsestaan kuinka taapero teki sitä ja tätä, ja tällä ihmiselle ei ole edes lasta. Kuullut toisen ihmisen lapsikertomuksia ja kerää näistä omaa elämäntarinaansa. Keski-ikänen ihminen.

Samaa osastoa kuin tämä Papillonin kirjoittajakin.

Papilloomavirusta on jokatapauksessa niin hyvä kirja, että on vaikea uskoa, että joku pystyisi niin tarkasti kokemuksen kuvailemaan, jos ei ole itse sitä kokenut.

Kusettajiakin löytyy. Pahin on mun ei-pomo, jonka kuulin kertovan mun juttua omanaan.

Hyvin uskottava se tämäkin valetarinoiden kertoja on ja jos ei tietäisi että valehtelee niin menisi täydestä.

Jos ihminen ei kykenisi uskottavasti valehtelemaan niin ketään ei olisi koskaan vedetty retkuun. Yksinkertaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen kanssa tällaisen suomalaisen ihmisen joka kertoo toisten tarinoita ominaan.

Kertoo mm. omasta lapsestaan kuinka taapero teki sitä ja tätä, ja tällä ihmiselle ei ole edes lasta. Kuullut toisen ihmisen lapsikertomuksia ja kerää näistä omaa elämäntarinaansa. Keski-ikänen ihminen.

Samaa osastoa kuin tämä Papillonin kirjoittajakin.

Papilloomavirusta on jokatapauksessa niin hyvä kirja, että on vaikea uskoa, että joku pystyisi niin tarkasti kokemuksen kuvailemaan, jos ei ole itse sitä kokenut.

Kusettajiakin löytyy. Pahin on mun ei-pomo, jonka kuulin kertovan mun juttua omanaan.

Kuullut oikealta papillonilta ja laittanut vähän lisää tarinaan vain meinaatko, että Harry Potterinkin kirjoittaja on ne oikeasti itse kokenut!

Kuten noissa linkeissä kerrottiin, ei ole voinut kokea kaikkea ja miksi vanhus sekä kuolemassa oleva valehtilisi, että on oikea papillon.

Lisäksi tästä kirjoittajasta ei löydy vankilan kirjanpidon mukaan merkintää, ette olisi edes ollut siellä!

Tämä: 

"...miksi vanhus sekä kuolemassa oleva valehtilisi, että on oikea papillon"

Ei miksikään. Jos olisi halunnut hyötyä tästä paljastuksesta niin hän olisi kertonut jo aiemmin olleensa Papilon kuin viimeisillä päivillään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

”Uskollisuus kunniamme on sotaromaanien klassikko. Armoton, pelkistetyn rehellinen kerronta ja jännittävät tapahtumat vievät lukijan mukanaan. Heti ensimmäisellä sivulla noustaan sodan vankkureihin, Muukalaislegioonan ajoneuvoon, joka kuljettaa karheita miehiä Afrikan helteessä. Miehiä, jotka pakenivat menneisyyttään Muukalaislegioonaan ja jotka viimein etsivät tulevaisuuttaan pakenemalla legioonasta. Seikkailurikas lukumatka vie toisen maailmansodan raunioittamasta Euroopasta Indokiinan viidakoihin ja Saharan autiomaihin. Romaanin keskushenkilö on nuori saksalainen Robert Altmann. Hän on aikakautensa kasvatti; sotilas. Toisen maailmansodan päätyttyä Altmann liittyy Muukalaislegioonaan ja saa taistelutovereikseen kansainvälisen seikkailijain joukon. Heidän elämäntehtävänsä on sota, eivätkä he kysele sen tarkoitusta. Uskollisuus kunniamme on kertomus miehisestä toveruudesta, pelosta, toivosta ja rakkaudesta. Se on lukuelämys.”

Ulkosaksalaisen, Swen Hasselin, kirjat on myös hyviä. Varsinkin koulutusjakson kuvaus.

Sven Hasselin kirjat ovat hyviä ja originaaleja. Ne kohdat, jotka ovat hyviä eivät ole originaaleja ja ne kohdat, jotka ovat originaaleja eivät ole hyviä.

Hassel ei ollut ulkosaksalainen vaan ihan täysi tanskalainen. Hän ei missään vaiheessa palvellut Saksan armeijassa. Hän yritti pian Tanskan miehityksen jälkeen liittyä SS-joukkoihin, mutta siinä vaiheessa SS piti vielä kovia pääsyvaatimuksia yllä, joten Hassel raakattiin pois rikosrekisterin takia. Siinä vaiheessa, kun SS-rupesi ottamaan joukkoihinsa ihan keitä tahansa, Hasselia ei enää huvittanut lähteä rintamalle.

Hassel plagioi toisten kirjailijoiden kirjoja ihan urakalla. Joskus kauan sitten, kun hänen tuotantoaan luin läpi tunnistin kymmenkunta lähdekirjaa ja pari elokuvaa. Sieltä löytyy muun materiaalin seasta myös monia Tuntemattoman sotilaan kohtauksia (esim. Rokan ja Baranovin "painimaaottelu" on yhdessä kirjassa, Hassel itse sankarina). Naurettavimmat plagioinnit ovat elokuvasta Kelly's Heroes, jonka maalilla-ampumiskohtaus oli yhdessä kirjoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin Papillonin 14-vuotiaana. Pikku naisia tuli luettua 10-vuotiaana. Ei toinen sulje pois toista. Luen edelleen laidasta laitaan kirjoja, myös chicklitiä siinä missä jotain Clancyäkin. Typerä ihminen rajoittaa lukemisen vain tiettyihin lajeihin.

Itsellä sama. Jäin viime syksynä leskeksi ja olen iltasatuna lukenut pojillemme Neiti Etsiviä isänsä muistoksi. Hän oli yksi joulu nähnyt hirveän vaivan ja etsinyt koko sarjan 80-90- luvun vaihteen kansilla koska muisti että lapsena niitä aina kirjastoautosta lainasin ison pinon. Se oli liikuttavaa että hän muisti tollasen jutun mitä kirjoja olen lainaillut koska eihän me ekaluokkalaiset uskallettu edes moikata toisiamme kun oltiin ihastuneita. Olikin kirjoittanut jokaisen etusivulle Rakkaudella: Stalkkerisi. Anyways, mitä tahdon sanoa on että noloa tässä ei ole se että meidän pojat kuuntelee korvat höröllään jotain Neiti Etsiviä vaan se että itse huomaan olevani niin nostalginen että usein luen monta sivua itsekseni vaikka pojat jo nukkuu:D

Nainen38v

Siis perustitko sä perheen lapsuudeni hastuksessi kanssa ja olet tossa iässä jo leski?

Vierailija kirjoitti:

Naisille, ei ehkä sitä parasta lukemista. Hyvä kirja ja hyvä elokuva, se vanhempi filmi

Mies54v

Sopii ihan hyvin myös naisille. Olen lukenut sen joskus 60-70 -luvulla ja muistan edelleen erittäin hyvänä kirjana.

Myös leffa on hyvä.

Vierailija kirjoitti:

h

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisille, ei ehkä sitä parasta lukemista. Hyvä kirja ja hyvä elokuva, se vanhempi filmi

Mies54v

Mikä olis naisille sit hyvä kirja 🤔

No vaikka " pikkunaisia"

Mies54v

😄 mistä se kertoo, pienistä naisista vai

Suurista tunteista, varttuvien naisten elämässä.

Mies54v

Ei varmaan sovi sulle, kun oot m?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisille, ei ehkä sitä parasta lukemista. Hyvä kirja ja hyvä elokuva, se vanhempi filmi

Mies54v

Mikä olis naisille sit hyvä kirja 🤔

No vaikka " pikkunaisia"

Mies54v

😄 mistä se kertoo, pienistä naisista vai

Alcot: Pikkunaisia, kertoo neljän sisaruksen elämästä Yhdysvaltojen sisällissodan aikana. Ns. tyttökirja.

Papillonin otin sedän kirjahyllystä noin 12-vuotiaana. Mieleen on jäänyt strippaus-kohtaus.

Luin kirjan 11 vuoden iässä, teki kyllä vaikutuksen. Myös aikuisena lukenut useamman kerran, jatko-osan myös. Alkuperäinen elokuva hyvä.

Tuli muuten vielä mieleen mammoille sopiva kirja, jonka luin paremman puutteessa. Moskovan enkeli, joka kertoo saksalaisesta tytöstä joka jäi venäläisten sotavangiksi ja joutui sotavankeuteen siperiaan. Lopulta naisesta tuli KGB:n agentti ja pääsi loikkaamaan länteen. Hyvä kirja, kannattaa lukea. muistaakseni perustui osittain tositapahtumiin. Naisen nimi oli Helga Wannemacher..kirjoittajaa en muista

mies54v