Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Nyt tarvitaan kulttuuritulkkia! Poika kirjoitti ylioppilaaksi ja anoppi haluaa mummon lyyran tms. Mikä juttu tää on?
27.05.2022 |
Siis ilmeisesti meidän tuoreen ylioppilaan pitäisi ostaa joku lahja anopille, joka on asunut 350 km:n päässä koko hänen elämän ajan.
Minun aivot ei nyt ihan taivu tämän kuvion ympärille. Voisiko joku ystävällisesti selittää mistä on kysymys?
Kommentit (115)
Oletko nyt aivan varma, että anoppisi on tällä palstalla vastaamassa? Jospa tekisit niin uhkarohkean tempun, että kysyisit asiaa ihan suoraan häneltä itseltään. Äidinlyyrakin alkaa olla katoavaa kansanperinnettä. Minun lapseni halusi antaa minulle ihan vaan osoitukseksi siitä, että huomasi minun arvostavan ja tukevan opiskelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ostin itselle, äidilleni ja anopille lyyrat. Tiedän, ettei olisi tarvinnut, mutta tykkään tästä perinteestä. Anopille tulee ensimmäinen lyyra ja tiedän, että hän tulee olemaan ylpeä saadessaan lyyran.
Siis kuka tässä on ostanut ne lyyrat? Oletko tämän kevään ylioppilas, joka on ostanut itselleen, äidilleen ja anopilleen lyyrat? Vai oletko ylioppilaan äiti, joka on ne nuoren puolesta hankkinut? Se, että itse ostaa lyyran, on minusta vähän surullisen kuuloista. Sama kuin hankkisi itselleen äitienpäiväkortin ja -kukat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli äiti saa jokaisesta ylioppilaaksi kirjoittaneesta lapsestaan lyyra-rintaneulan. Jos on viisi yo-lasta, hänellä on sitten viimeisissä juhlissa viisi rintaneulaa.
Tämä vain selityksenä ap:lle. Mummo sekoilee, mitään mummonlyyraa ei ole olemassa.
Miksi minun pitäisi sitten saada joku koru lapseni opintomenestyksen vuoksi?
En nyt ihan ymmärrä!
(Ja olen itse ylioppilas, FM ja FT enkä ole minun vanhemmilleni mitään lyyria ostellut missään vaiheessa.)
Ap
Ei sinun pidä saada, mutta lapsi voi haluta antaa sen sinulle kahdesta syystä: 1. hän arvostaa perinteitä ja 2. haluaa osoittaa kiitosta kasvatuksesta, ja viimeksi kannustamisesta opinnoissa. Minun lapsellani oli ilmeisesti molemmat syyt, kun lyyran sain ihan pyytämättä. Hänen ylioppilasjuhliensa jälkeen en ole kyllä koskaan sitä käyttänyt.
Olen nähnyt vanhemman sukupolven äitejä, joilla on ollut koko katraan lyyrat yhteen kiinnitettynä niin, että on vain yksi koru. Onhan se hienoa vaikka äitienpäiväjuhlassa, joita niitäkin nykyään järjestetään harvoin ja kutsutaan vain palkittavia äitejä, muuallakin kuin presidentin juhlaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli äiti saa jokaisesta ylioppilaaksi kirjoittaneesta lapsestaan lyyra-rintaneulan. Jos on viisi yo-lasta, hänellä on sitten viimeisissä juhlissa viisi rintaneulaa.
Tämä vain selityksenä ap:lle. Mummo sekoilee, mitään mummonlyyraa ei ole olemassa.
Miksi minun pitäisi sitten saada joku koru lapseni opintomenestyksen vuoksi?
En nyt ihan ymmärrä!
(Ja olen itse ylioppilas, FM ja FT enkä ole minun vanhemmilleni mitään lyyria ostellut missään vaiheessa.)
Ap
Oho. Tuolla taustalla luulisi, että tuntee jonkin verran tapaperinteitä.
En minäkään ole ostellut. Jo äitini sanoi suoraan, ettei sellaista halua. Mutta sentään tiedän, mikä on kyseessä.
Äidin ei ole tarkoitus ostaa sitä itse saati jaella sukulaisille.
Ylioppilas lahjoittaa sen äidilleen kiitokseksi. Se on sen idea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidin lyyrasta oon kuullut,eikai isovanhemmille tavata ostaa.
No mikä se äidin lyyra sitten on?
Ap
Etkö sitäkään tiedä? Miten noin tyhmän äidin poika on ylioppilaaksi päässyt? Tullut ehkä isänsä sukuun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli äiti saa jokaisesta ylioppilaaksi kirjoittaneesta lapsestaan lyyra-rintaneulan. Jos on viisi yo-lasta, hänellä on sitten viimeisissä juhlissa viisi rintaneulaa.
Tämä vain selityksenä ap:lle. Mummo sekoilee, mitään mummonlyyraa ei ole olemassa.
Miksi minun pitäisi sitten saada joku koru lapseni opintomenestyksen vuoksi?
En nyt ihan ymmärrä!
(Ja olen itse ylioppilas, FM ja FT enkä ole minun vanhemmilleni mitään lyyria ostellut missään vaiheessa.)
ApKyllä sinullakin on osasi siinä, että lapsesi on päässyt lukioon ja ylioppilaaksi. Kotoa se koulutuksen arvostaminen tulee.
Noita äidinlyyriä oli enemmän suurten ikäluokkien äideillä, joiden lapset oikeasti olivat sukunsa ensimmäisiä ylioppilaita. He käyttivät - tai käyttävät, onhan heitä vielä elossa - lyyriaan kaikissa perhejuhlissa. Niin tärkeä saavutus lasten pääseminen opintielle on heille ollut.
Höpsistä. Tuohan juuri on 1800-luvulle juontava perinne, lyyran käyttö tuli Suomeen samaan aikaan ylioppilaslakin kanssa.
DiInaritaustainen äitini ei sitä halunnut, koska piti sitä itselleen vieraan yhteiskuntaryhmän tapana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidin lyyrasta oon kuullut,eikai isovanhemmille tavata ostaa.
No mikä se äidin lyyra sitten on?
ApEtkö sitäkään tiedä? Miten noin tyhmän äidin poika on ylioppilaaksi päässyt? Tullut ehkä isänsä sukuun?
Eikös ap juuri kertonut olevansa FT. Mikä sinä olet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli äiti saa jokaisesta ylioppilaaksi kirjoittaneesta lapsestaan lyyra-rintaneulan. Jos on viisi yo-lasta, hänellä on sitten viimeisissä juhlissa viisi rintaneulaa.
Tämä vain selityksenä ap:lle. Mummo sekoilee, mitään mummonlyyraa ei ole olemassa.
Miksi minun pitäisi sitten saada joku koru lapseni opintomenestyksen vuoksi?
En nyt ihan ymmärrä!
(Ja olen itse ylioppilas, FM ja FT enkä ole minun vanhemmilleni mitään lyyria ostellut missään vaiheessa.)
ApKyllä sinullakin on osasi siinä, että lapsesi on päässyt lukioon ja ylioppilaaksi. Kotoa se koulutuksen arvostaminen tulee.
Noita äidinlyyriä oli enemmän suurten ikäluokkien äideillä, joiden lapset oikeasti olivat sukunsa ensimmäisiä ylioppilaita. He käyttivät - tai käyttävät, onhan heitä vielä elossa - lyyriaan kaikissa perhejuhlissa. Niin tärkeä saavutus lasten pääseminen opintielle on heille ollut.
Näin on ollut. Muistan että mun äidinäitini piti useinkin juhla-asussaan niitä kahta kultaista lyyraa (kaksi lasta, kaksi ylioppilasta). Äitini oli suvun ensimmäinen ylioppilas suoraan alenevassa polvessa.
Oi mikä kunnia. Tulee ihan "ylioppilas Larvanto" mieleen :DDDDDDDD
Ei se lippalakki ole nykyään enää niin kova sana kuin joskus 1950-luvulla.
Ivaa mitä ivaat trolli.
Mun mummi hoiti äitiä ja oli viimeisillään raskaana n. 20 kilometrin päässä Venäjän rajalta ja sieltä ne neuvostokoneet tulivat äkkiä pommittamaan, ennen kuin sireenit lakkasivat soimasta, hyvä kun perunakellariin ehtivät. Ukkini, äidinisä, oli siellä rajalla taistelemassa isänmaan puolesta. Yksin mummo joutui kaikesta selviämään.
Äitini, pikkutyttö, säilyi pommituksista ja kulkutaudeista hengissä, mutta isoäiti joutui synnyttämään kohtuun kuolleen vauvan.
Sodan jälkeen hän sai kotiin taisteluissa ja pakkasessa vammautuneen ja traumatisoituneen miehensä. Isoisä taisteli mm. Raatteen tiellä. Yhden lapsen he vielä saivat heti sodan jälkeen. Kummankin isoäiti kasvatti ylioppilaaksi asti.
Joten kyllä mummi oli ne lyyransa ansainnut.
Ai nuo sodan koettelemukset kuitataan lyyralla. Selvä. Jotenkin en nyt ole samaa mieltä.
Miten joku voi ymmärtää näin täydellisen väärin edellisen kirjoittajan? Ei olisi tuolla vastauksella tullut ylioppilaskirjoituksissa edes hyväksyttyä. Lyyralla kuitattiin se, että lapset saivat opiskella siitä huolimatta, että sodan jälkeen elämä oli monin tavoin vaikeampaa ja köyhempää. Sinä et osaa sellaista edes kuvitella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidinlyyra on ihan oma käsitteensä ja perinne. Niitä voi hankkia kultasepänliikkeistä.
Miksi se ei voi olla myös isoäidinlyyra?
Miksi ihmeessä sen pitäisi olla? Random sukulainen.
Muistakaapas sitten, että tekin olette sen lapsenne lapsen tulevia random - sukulaisia.
Mulle kyllä mummi oli enemmän.
Ei, ei, ei tietenkään isoäidille ei kuulu lyyra tässä tapauksessa. Jos isoäiti olisi asunut 49 km:n päässä, silloin olisi ylioppilaan kuulunut (siis jos olisi halunnut noudattaa vanhoja perinteitä) ostaa mummelilleen lyyra. Mutta nyt kun tuota välimatkaa on ollut 350 km, ei tarvitse ostaa mitään. Eikä tietenkään tarvitse myöskään kutsua juhlaan. Eikä isoäidin myöskään tarvotse ostaa lahjaa uudelle yllioppilaalle. Nih
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä pyysin etteivät lapseni osta minulle lyyraa. Se on ulkokultaisuutta, jota en arvosta. Kultasepänliikkeiden keksintöä monet turhat tavarat joilla ei ole mitään järkevää käyttöä. Samaten kummilusikat ja hopeakehykset valokuviin. Mielummin rahat unicefille kuin johonkin lyyraan. Mutta vapaa maa, ostaa ja pyytää ken haluaa. Minä en killuttimia kerää.
Kuulostat mahtavalta juhlien emännältä ja vieraalta. Toivottavasti kerrot nämä mielipiteesi muille aina tilaisuuden tullen. Erityisesti jos paikalla on joku 90-vuotias mummo, joka ylpeänä kantaa lyyriaan, on hyvä sanoa mahdollisimman merkitsevällä äänensävyllä, kuinka sinä et moisia killuttimia viitsi kerätä.
Ei kai noita ääneen kailoteta juhlissa? Äitini ainakin sanoi ennakkoon minulle, ettei halua lyyraa. Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli äiti saa jokaisesta ylioppilaaksi kirjoittaneesta lapsestaan lyyra-rintaneulan. Jos on viisi yo-lasta, hänellä on sitten viimeisissä juhlissa viisi rintaneulaa.
Tämä vain selityksenä ap:lle. Mummo sekoilee, mitään mummonlyyraa ei ole olemassa.
Miksi minun pitäisi sitten saada joku koru lapseni opintomenestyksen vuoksi?
En nyt ihan ymmärrä!
(Ja olen itse ylioppilas, FM ja FT enkä ole minun vanhemmilleni mitään lyyria ostellut missään vaiheessa.)
Ap
Kuulet siis asiasta ensimmäistä kertaa? No tiedätkö mikä on lyyra? Varmaan ymmärrät, että jopa pienessä maassa on erilaisia perinteitä. Joillekin lyyrat on tärkeitä. Meillä ne ei ole ollut käytössä. Isoäidilläni olisi 7 Lyyraa ja äidilläni viisi. No seuraavat voisi kierrättää niitä sitten. Tuo isoäidin lyyra on kaukaa haettu. Voisin antaa sellaisen, jos hän olisi osallistunut kasvatukseen tai koulutuksen maksamiseen yms. Mutta jos isoäiti haluaa sen itselleen natsaksi, leveiltäväksi, niin silloin saisi jäädä ilman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei, ei, ei tietenkään isoäidille ei kuulu lyyra tässä tapauksessa. Jos isoäiti olisi asunut 49 km:n päässä, silloin olisi ylioppilaan kuulunut (siis jos olisi halunnut noudattaa vanhoja perinteitä) ostaa mummelilleen lyyra. Mutta nyt kun tuota välimatkaa on ollut 350 km, ei tarvitse ostaa mitään. Eikä tietenkään tarvitse myöskään kutsua juhlaan. Eikä isoäidin myöskään tarvotse ostaa lahjaa uudelle yllioppilaalle. Nih
Onko isoäiti ollut mukana lapsen kouluaisoissa? Pelkkä edellissukupolven geenien levittäminen ei kelpaa syyksi antaa hänelle kunniaa lapsenlapsen pääsystä ylioppilaaksi. Ja kenenkään ei tarvitse ostaa lahjaa kenellekään. Itse olen halunut muistaa ja antaa lahjan myös niille kenen juhlissa en ole ollut. 50 on minulle pieni raha, mutta opiskelijalle suuri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli äiti saa jokaisesta ylioppilaaksi kirjoittaneesta lapsestaan lyyra-rintaneulan. Jos on viisi yo-lasta, hänellä on sitten viimeisissä juhlissa viisi rintaneulaa.
Tämä vain selityksenä ap:lle. Mummo sekoilee, mitään mummonlyyraa ei ole olemassa.
Miksi minun pitäisi sitten saada joku koru lapseni opintomenestyksen vuoksi?
En nyt ihan ymmärrä!
(Ja olen itse ylioppilas, FM ja FT enkä ole minun vanhemmilleni mitään lyyria ostellut missään vaiheessa.)
ApKuulet siis asiasta ensimmäistä kertaa? No tiedätkö mikä on lyyra? Varmaan ymmärrät, että jopa pienessä maassa on erilaisia perinteitä. Joillekin lyyrat on tärkeitä. Meillä ne ei ole ollut käytössä. Isoäidilläni olisi 7 Lyyraa ja äidilläni viisi. No seuraavat voisi kierrättää niitä sitten. Tuo isoäidin lyyra on kaukaa haettu. Voisin antaa sellaisen, jos hän olisi osallistunut kasvatukseen tai koulutuksen maksamiseen yms. Mutta jos isoäiti haluaa sen itselleen natsaksi, leveiltäväksi, niin silloin saisi jäädä ilman.
Ot. Kirjoitustyylisi on todella epämiellyttävän tyly.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidin lyyrasta oon kuullut,eikai isovanhemmille tavata ostaa.
No mikä se äidin lyyra sitten on?
ApEtkö sitäkään tiedä? Miten noin tyhmän äidin poika on ylioppilaaksi päässyt? Tullut ehkä isänsä sukuun?
Eikös ap juuri kertonut olevansa FT. Mikä sinä olet?
Olen Lidlin kassalla ja tiedän äidin lyyran mutta FT ei tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä pyysin etteivät lapseni osta minulle lyyraa. Se on ulkokultaisuutta, jota en arvosta. Kultasepänliikkeiden keksintöä monet turhat tavarat joilla ei ole mitään järkevää käyttöä. Samaten kummilusikat ja hopeakehykset valokuviin. Mielummin rahat unicefille kuin johonkin lyyraan. Mutta vapaa maa, ostaa ja pyytää ken haluaa. Minä en killuttimia kerää.
Kuulostat mahtavalta juhlien emännältä ja vieraalta. Toivottavasti kerrot nämä mielipiteesi muille aina tilaisuuden tullen. Erityisesti jos paikalla on joku 90-vuotias mummo, joka ylpeänä kantaa lyyriaan, on hyvä sanoa mahdollisimman merkitsevällä äänensävyllä, kuinka sinä et moisia killuttimia viitsi kerätä.
Ei kai noita ääneen kailoteta juhlissa? Äitini ainakin sanoi ennakkoon minulle, ettei halua lyyraa. Eri
Toivottavasti ei. Kirjoittajalla on aiheesta niin voimakas mielipide ja tapa esittää mielipide niin kärkevä, että aavistelen hänellä olevan vaikeuksia pitää asiaa omana tietonaan. Vähintään pientä passiivis-aggressiivista kuittailua kuvittelen olevan luvassa aina silloin, kun kirjoittaja kohtaa jotain, joka ei häntä miellytä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, ei, ei tietenkään isoäidille ei kuulu lyyra tässä tapauksessa. Jos isoäiti olisi asunut 49 km:n päässä, silloin olisi ylioppilaan kuulunut (siis jos olisi halunnut noudattaa vanhoja perinteitä) ostaa mummelilleen lyyra. Mutta nyt kun tuota välimatkaa on ollut 350 km, ei tarvitse ostaa mitään. Eikä tietenkään tarvitse myöskään kutsua juhlaan. Eikä isoäidin myöskään tarvotse ostaa lahjaa uudelle yllioppilaalle. Nih
Onko isoäiti ollut mukana lapsen kouluaisoissa? Pelkkä edellissukupolven geenien levittäminen ei kelpaa syyksi antaa hänelle kunniaa lapsenlapsen pääsystä ylioppilaaksi. Ja kenenkään ei tarvitse ostaa lahjaa kenellekään. Itse olen halunut muistaa ja antaa lahjan myös niille kenen juhlissa en ole ollut. 50 on minulle pieni raha, mutta opiskelijalle suuri.
Isoäiti lienee hoitanut oman lapsensa. Jos e olisi, ei ylioppilaalla olisi sitä vanhempaa.
Aikansa elänyt tyhmä tapa, joka korostaa jälkeläisten omimista, luokkajakoa, sukupuolidiskriminaatiota ja kesrskakulutusta.
Alue: Aihe vapaa
Pitääkö joku oikeesti noita?
En ole ikinä kuullutkaan, ja ollaan ylioppilaita/akateemisia monessa polvessa sekä äidin että isän puolelta (mm kaksi professoria suvussa jo 1700-luvulla)