Leikkimielinen ketju: kerro miestyyppisi?

Tumma mies eli mustat, paksut hyvinhoidetut hiukset, musta parransänki (mustat rintakarvat )Tummanruskeat/ mustat silmät; lempeä katse/ pilke silmäkulmassa

Kaunis suu/ hyvinhoidetut hampaat, valloittava hymy

Kauniit kädet, matala, miehekäs, samettinen ääni

Pitkä, hoikka, jäntevä

jne.jne.jne.

Mariano Di Vaio-

n. kymmenen vuotta vanhempana

Vierailija kirjoitti:

Minun miestyyppini on hoikka mutta harteikas. Tuimat kulmakarvat, hyvät hampaat ja kauniit silmät. Ei

Minkälaiset ovat tuimat kulmakarvat? Taitaa vähän riippua murrealueesta?

En ole koskaan miettinyt asiaa ennen palstalle tuloani, mutta onhan se mahdollista määritellä tosi tarkasti, kun ryhtyy analysoimaan. Miestyyppi on ollut tismalleen sama jo varhaisista teiniajoista asti - jopa niin, että eräs tuttu mies pystyi osoittamaan kihlattuni isosta miesjoukosta sen perusteella, että tiesi miltä kaksi edellistä poikaystävääni näyttivät. Ja mieheni pystyi sanomaan viime kesänä terassilla, että tuossa meni sinun miestyyppisi ohi (harvinaista, koska sellaisia ei kovin usein näe, mutta en ehtinyt nähdä miestä kuin takaa, joten en tiedä oliko mies minun miestyyppini).

Vartalo: pitkä, yli 190 cm, luonnostaan leveät hartiat, pitkät jalat ja kädet, kapea lantio, isot jalat ja kädet (ei suipot sormet vaan lapiomaiset kädet), kapea vartalomalli (ei Hercules-malli). Vartalon malli on sama kuin Diskobolos-patsaalla.

Kasvot: Kapea, ei leveä kasvojen malli, kapeanmalliset "metsästäjän silmät", suuri nenä, ohuet tai normaalit huulet (ei missään tapauksessa paksuja huulia), arpinen tai rokonarpinen iho on plussaa.

Ristiverinen, semikarvainen, ei missään tapauksessa kiharat hiukset, mahdollisimman lyhyet hiukset tai kalju.

Siinä se. Tuonnnäköisiä ovat olleet kaikki mieheni paitsi ensirakkaus, jolla ei ollut arpia ihossa.

Lisäksi vielä täytyy mainita, että mies ei saa olla sellainen "pullavalla" tavalla pyylevä, vaikka pieni mahakumpu voi olla (tuossa ruumiinrakenteessa pieni mahakumpu ei näy). Kaikki mieheni kyllä ovat olleet hoikkia tai jopa laihoja, näkyviä lihaksia ei missään tapauksessa, en tykkää yhtään. En pidä lainkaan urheilijamiehistä, mieheni ovat olleet kävelijöitä, hyötyliikkujia, sivistyneitä kirjamiehiä. Aviomieheni on akateeminen, muut olivat duunareita.

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan miettinyt asiaa ennen palstalle tuloani, mutta onhan se mahdollista määritellä tosi tarkasti, kun ryhtyy analysoimaan. Miestyyppi on ollut tismalleen sama jo varhaisista teiniajoista asti - jopa niin, että eräs tuttu mies pystyi osoittamaan kihlattuni isosta miesjoukosta sen perusteella, että tiesi miltä kaksi edellistä poikaystävääni näyttivät. Ja mieheni pystyi sanomaan viime kesänä terassilla, että tuossa meni sinun miestyyppisi ohi (harvinaista, koska sellaisia ei kovin usein näe, mutta en ehtinyt nähdä miestä kuin takaa, joten en tiedä oliko mies minun miestyyppini).

Vartalo: pitkä, yli 190 cm, luonnostaan leveät hartiat, pitkät jalat ja kädet, kapea lantio, isot jalat ja kädet (ei suipot sormet vaan lapiomaiset kädet), kapea vartalomalli (ei Hercules-malli). Vartalon malli on sama kuin Diskobolos-patsaalla.

Kasvot: Kapea, ei leveä kasvojen malli, kapeanmalliset "metsästäjän silmät", suuri nenä, ohuet tai norma

Luonnepuolesta en alkanut luettelemaan kliseitä (rehellinen, sanojensa mittainen, älykäs jne.), mutta täydennän parilla jutulla, jotka muutenkin ovat asioita, jotka tekevät minuun vaikutuksen miehessä, ehkäpä siksi, että isäni (jonka perustalla varmaankin miesihanteeni iskän prinsessana rakentuu) on samanlainen. Eli kaikilla miehilläni on ollut lyhytsanainen, naseva huumori, joka ei kohdistu kehenkään pilkkaavasti, vaan hän kykenee kiteyttämään olennaisen humoristisesti asiasta kuin asiasta.

Pidän miesten ajattelutavasta kovasti, siksi on arvokasta tuntea fiksuja miehiä. Suoraan asiaan -ajattelu on tosi arvokasta kaltaiselleni spekuloijalle ja kaleidoskooppimaisesti pohtivalle tyypille. Pidän myös miesten reiluudesta ja eräänlaisesta yksinkertaisuudesta - pidän maskuliinisisista miehistä. Mitkään taiteilijatyypit eivät siis ole milloinkaan vedonneet. Vaikka eka poikaystäväni oli rokkistara, niin hänkään ei ollut ns. taiteellinen tyyppi ja hankkikin ihan normiammatin samalla kun soitti bändissä.

Olisi muuten hauska tietää mitä järkeä ja mieltä on miinustaa muiden ihannemiestyypin kuvauksia? Täällä on paljon järjettömiä juttuja, tuo tietty on vain yksi niistä. En vain käsitä.

Iso ja vähän mahakas, karvainen, lämmin, huumorintajuinen ja aito suomalainen mies. 

Saa olla vaikka kirveellä veistetty, jos on luotettava ja tekevä mies. Ulkonäkö seikat turhanpäiväisiä, luonne se on mikä totuuden  sanoo ihmisestä...

Hoikka, jopa femiinisiä piirteitä omaava, nörttimäinen mies.

Pharrell Williamsin kaltainen erittäin luova mies. 

Älykäs, keskustelullinen, huumorintajuinen, lempeä, rohkea, perinteisellä tavalla miehekäs, päihteetön, kotona viihtyvä, arvomaailmaltaan enemmän konservatiivinen mutta ei talousoikeistolainen, mielellään kristitty.

En kuitenkaan etsi puolisoa. Olen onnellinen naimattomanakin.

Täydennystä vielä viesteihin 124 ja 125: poliittisesti kaikki mieheni ovat olleet hieman enemmän vasemmalla ja feministisempiä kuin minä itse. Tosin vasta aviomieheni kanssa näistä on keskusteltu enemmän, mutta luulisin, että noin. 

Arvomaailma miehessä on tasapainoinen ja porvarillinen, ei äärilaitoja missään asiassa. Feminismin ja suvaitsevaisuuden symppaaminen luultavasti perustuu hyväntahtoisuuteen ja tietämättömyyteen eli siihen, ettei mieheni ole noiden juttujen varjopuoliin perehtynyt kuten itse olen. On siis tavallaan hieman asiaankuuluvaa omissa piireissäni olla naisten puolella, vastustaa sovinismia jne. En tunne yhtäkään sovinistia tai rassea.

Arvomaailmojen tulee suhteessa olla hyvin samanlaiset, muuten en itse näe suhteessa mitään järkeä, toki pieniä nyanssieroja voi jossain olla kuten siinä, että mieheni mielestä feminismi on tosi jees ja minusta nykyisellään aika perceestä :)

KYRPÄINEN

Vierailija kirjoitti:

Hoikka, jopa femiinisiä piirteitä omaava, nörttimäinen mies.

Osaatko sanoa mihin perustuu miesihanteesi? Isäsuhteeseen hyvässä tai pahassa, nuoruuden kokemuksiin, millaisiin asioihin? 

Ihanne olisi virtaviivainen joogimies, voitais yhdessä harrastaa henkeviä juttuja, kuten meditointia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoikka, jopa femiinisiä piirteitä omaava, nörttimäinen mies.

Osaatko sanoa mihin perustuu miesihanteesi? Isäsuhteeseen hyvässä tai pahassa, nuoruuden kokemuksiin, millaisiin asioihin? 

Mä vain viehätyn sen näköisistä miehistä. Pitääkö olla joku trauma jos viehättyy femiinisistä piirteistä ja älystä? Isäni oli vallan ihana mies, älykäs ja lempeä, mutta aivan päinvastainen ulkoiselta olemukseltaan. 

Lyhyesti ja ytimekkäästi.

Pitkätukkaiset rokkarit ja lökäpöksy räppärit.

Eniten kuitenkin Joel Hokka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoikka, jopa femiinisiä piirteitä omaava, nörttimäinen mies.

Osaatko sanoa mihin perustuu miesihanteesi? Isäsuhteeseen hyvässä tai pahassa, nuoruuden kokemuksiin, millaisiin asioihin? 

Mä vain viehätyn sen näköisistä miehistä. Pitääkö olla joku trauma jos viehättyy femiinisistä piirteistä ja älystä? Isäni oli vallan ihana mies, älykäs ja lempeä, mutta aivan päinvastainen ulkoiselta olemukseltaan. 

Ajatteletko, että vain traumat rakentavat ihmistä? Itse ajattelen aika lailla päinvastoin eli vasta se että on turvallinen kiintymyssuhde tuo esille aitoa yksilöllisyyttä elämän valinnoissa. Traumaattisia asioita kokeneilla on toistamispakkoa, joten heidän elämänsä muodostuu kaavamaisemmaksi, jos he eivät käy läpi elämäänsä. Ja toiseksi se, että kaikki ihmisen kokemat asiat, eivät vain vanhemmat, rakentavat ihmistä. Pariutumiseen liittyen erityisesti teini-ikä kokemuksineen.

Vastauksestasi käy ilmi, ettet ole liiemmin pohtinut mistä miesmakusi on peräisin. En minäkään oikeastaan ollut sitä pohtinut, aloin vain miettiä palstalle tuloni jälkeen sitä mihin perustuu vastenmielisyyteni esimerkiksi parrakkaita, kiharatukkaisia miehiä kohtaan (syynkin keksin, ainakin osittaisen). Ja sitten muitakin asioita.

Kalju partanaama, 169 senttinen, paino n. 110 kg, kaikkiruokainen, tykkää kaljasta ja sohvalla röhnottämisestä. Tehnyt röhnöttämistä avioliittomme ajan, 40 vuotta. On kohta 70-vuotias mutta ei päivään yli 80-vuotiaan näköinen.

OIKEA MIES <3

Vierailija kirjoitti:

Kalju partanaama, 169 senttinen, paino n. 110 kg, kaikkiruokainen, tykkää kaljasta ja sohvalla röhnottämisestä. Tehnyt röhnöttämistä avioliittomme ajan, 40 vuotta. On kohta 70-vuotias mutta ei päivään yli 80-vuotiaan näköinen.

OIKEA MIES <3

Itseäskö kuvailit?