En tiennyt miten moni suomalainen kärsii siitä ettei koskaan saanut hymypatsasta
En saanut itsekään koskaan, mutta en osaa ajatella että siitä se elämän epäreiluus sitten starttasi. Joku sen sai ja elämä jatkui. En ymmärrä miten niin moni on edelleen aikuisenakin katkera siitä, että joku patsas meni väärälle tyypille tai eivät saaneet sitä itse.
Kommentit (151)
Vierailija kirjoitti:
Kuka sadisti on edes keksinyt koko patsasajatuksen. Eriarvoistaa tuo oppilaat sehän on selvä.
Pilluhallitus
Minäkin opin vasta korona-aikana minkä kaiken väliin/saamatta jäämisestä olisi pitänyt ymmärtää traumatisoitua.
Vierailija kirjoitti:
Meillä suurin osa luokasta äänesti sitä kaikkein ärsyttävintä tyyppiä, joka luuli olevansa jumalasta seuraava. Hihiteltiin sisäisesti, kun tämä kuspää kävi onnesta soikeana pokkaamassa pystin.
Paras!👍😄
Koulussani ei tuota jaettu minun aikanani, mutta muistan että lukioaikana jaettiin ryhtisormus. Se ainakin meni oikeaan osoitteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Sekä mun kouluaikana että oman lapsen kouluaikana tuon patsaan sai luokan pahin kiusaaja, jota äänesti sen pari parasta kaveria, joille se varmasti olikin kiva ja myös muut muut äänesti, mutta vain koska pelkäsivät seurauksia jos eivät äänestä.
Onhan se yhdenlaista sosiaalista lahjakkuutta manipuloida ja uhkailla ihmisiä jo pienenä, mutta pitääkö sellaisesta palkita, se on sitten eri asia.
En itsekään olisi ansainnut patsasta, en tosiaan ollut kaikkien kaveri, en kestänyt näitä kiusaajia yhtään enkä heille edes jutellut, mutta luokalla oli muutama tosi kiva oppilas, jotka oikeasti olivat kaikille reiluja ja auttavaisia, heistä joku olisi patsaan ansainnut, eikä tuo kiusaaja.
Oman lapsen luokalla patsaan sai kiusaaja, joka aiheutti mm. yhden oppilaan koulun vaihtamisen kiusaamisellaan.
Tässä on juuri se syy, miksi monet vastustavat näitä patsaita. Syy ei siis ole kateus, kuten jotkut näyttävät kuvittelevan.
Eniten näissä hymy/stipendijutuissa tympi se, että ala-asteella ja yläasteella sama kympin oppilas sai kouluaikanaan varmaan 15 eri palkintoa eli joka vuosi aina yhden tai kaksi.
Opettajien pitäisi pitää näistä palkinnoista kirjaa ja pitää huolta, että sama ihminen voi korkeintaan viiden vuoden välein saada palkinnon.
Jokaisessa oppilaassa on jotain niin hyvää, että ansaitsee tulla huomioiduksi ainakin kerran kouluaikanaan.
Ja tämän vuoksi heidän kurkkunsa viillellään auki, ettäs tiedätte.
Riikka Leppämäki Karjaa
En kyllä yhtään muista, kuka/ketkä saivat hymypatsaan. Minä se en ollut ja ihan syystä. Olin sellainen ujo, hiljainen hissukka, joka ei uskaltanut ottaa oma-aloitteisesti kontaktia muihin. Olisin ollut helppo kiusaamisen kohde, mutta ei minua kiusattu ja kavereita oli.