Miten estää juhlissa rohmuajien käytös?
Vinkkejä? Eli kun järkkäät juhlat joissa on ruuat, kahvit ym, niin miten estää ilmiö jossa jotkut rohmuaa kaiken "paremman"? Eli lohi salaatti, fetat, lohikeitto jne. Rohmu ottaa kaiken lohen/fetan ja muille jää perunat ja salaatin lehdet. Ymmärrät mitä tarkoitan? Suvussa jossa on paljon ruoka allergiaa, ei voi yhdistää esim. salaattia kaikkea sekaan vaan näitä lajeja täytyy olla erikseen. Ja lohikeitosta on helppo rohmuta vain lohet. Jokainen tietää näitä ihmisiä. Täyte kakkua otetaan hirveä pala ja muille jää keksit, pullat. Jos isot juhlat, yli 50 henkeä, tulisi konkurssi jos ostaisi sadan hengen edestä lohta, fetaa, täytekakkua. Tämän lisäksi sitten se viinin ottaminen kaksin käsin.
Kommentit (2539)
Vierailija kirjoitti:
Laitat tarpeeksi tarjottavaa tai jätät rohmuajat kutsumatta.
Näin helppoa se on.
Rohmut ovat usein sukulaisia, joita ei voi hyvien tapojen nimessä jättää kutsumatta. Tarjoilujen hinta muodostuu taas ongelmaksi, jos kaikkea on varattava valtavasti.
Helppoa ratkaisua ei oikein ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Av-palstalta opittua: Parin viikon päästä oleviin juhliin, menemme ravintolan kautta. Osa 9 hengen seurueesta tulee lentäen, osa ajaa 200-500 km matkan. Osa on jo varannut hotellin, osa yöpyy sukulaisissa ja osa lähtee juhlien jälkeen pois. Seurueessa kaksi isoruokaista, ei rohmua, kaksi erittäin pieni ruokaista ja kolme lasta. Kaupungissa on hintava ravintola, alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka 120-150/henkilö, mihin olen halunnut tutustua. Me saamme viettää aikaa keskenämme, käyttäydymme juhlissa sivistyneesti maistellen vain kakkua. Lahjaksi riittää 4 perheeltä(osa tulee ilman puolisoa) varmaankin sata euroa, av:n mukaan 20 on hyvä lahja . Tuolla tavoin tulee alle viisisataa kalliimmaksi kuin alun alkaen suunniteltu lahja, emmekä menetä mainettamme. Toki luulen, että isovanhempien korttia vingutetaan ravintolassa.
No mikä tässä suunnitelmassa on vikana? Enkö saa käyttää rahojani niin kuin haluan? Kyllähän puolen tunnin käynti riittää hyvin kohteliaisuuskäynniksi, emmekä rasita isäntäväkeä.
Omissa häissämme olimme kieltäneet lahjat kokonaan eli lahjojen takia emme juhlia pitäneet.
En ymmärrä kumpaakaan ääripäätä; siis porukkaa joka pitää juhlia tienatakseen tai porukkaa joka mässää vastaavasti ruokia vieraana hyötyäkseen rahallisesti. Molemmat ovat mielestäni moukkia.
Miten joku kuvittelee tienaavansa häillä ?
Kyllähän näistä kuulee! Joko niin että juhlapari teettää hääjuhlat vanhemmillaan ja pyytää itselleen törkeän isot lahjarahat tms. Tai sitten tekee lähes nollabudjetilla hääjuhlat itse (seurakuntakodissa Jalostajan hernarin äärellä) ja kutsuu parisataa vierasta ja pyytää lahjaksi vain rahaa.
Nimenomaan kuulee. Mutta tapahtuuko näin ?
Jos hääparin vanhemmat maksaa häät , se näkyy pienemmässä perinnössä, viime kädessä.
Suomessa ei anneta törkeän suuria summia.
Veikkaan että nuo tarinat ovat palstaprovoja, mihin on saatu inspiraatio jostain jenkkilän tosi-tv:stä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni on huonoa emännöintiä millään tavalla kytätä, mitä kukakin ottaa ja minkä verran. Parasta on varata kaikkea sen verran reilusti, että riittää varmasti kaikille. Tähteitä voi syöttää perheelle ja naapureille monta päivää. Parasta olisi, ettei ihan kaikkea laiteta kerralla tarjolle, vaan ruokaa tuodaan ainakin kerran lisää tarjolle.
Olen erittäin pienituloinen ja minun on pakko miettiä, että kuinka paljon teen tarjottavia, eikä minulla ole varaa syöttää naapureita tai syödä itsekään kalliita ruokia monta päivää. Tarjoiluiden määrälle on siis laitettava rajat. Minusta on sikamaista, että rohmut käyttävät vieraanvaraisuuttani hyväksi ( vaikka tietävät, että olen vähävarainen) ja syövät monen ihmisen edestä herkkuja juhlissani.
Tämän ketjun myötä olenkin päättänyt jättää pari rohmua kutsumatta lapsen ylioppilasjuhliin.
Ei sinun vieraanvaraisuuttasi käytetä hyväksi kun sitä ei ole. Sinänsä fiksua pienentää sitä vierasmäärää ennemmin kuin kytätä ja harmitella vieraiden joka suupalaa.
Niin, olen nyt ehkä kyllästynyt järjestämään sikajuhlia.
Kunnioitus sekä sukulaisiasi, tuttaviasi että juhlan aihetta kohtaan aivan huokuu sinusta.
Mitäpä kunnioitusta noita edellä mainittuja kohtaan mielestäsi se rohmuaminen osoittaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sinulla on niin köyhää lohikeittoa, että vieraat joutuvat erikseen etsimään kauhalla sieltä lohenpaloja
Lohikeitto ei ole juhlaruokaa. Ja lohta saa arkisinkin halvalla kaupan kalatiskistä. Lopettakaa se kyllästyttävän lohen tuputus ja tarjotkaa mieluummin vaikka kuhaa tai haukea tai siikaa!
Mies, minä ja molemmat pojat harrastamme kaikki kalastusta. Meillä on kuhaa, haukea, siikaa ja ahventa arkiruokana tosi usein. Lohta on harvoin.
Ellei kalasta itse niin noilla ehdottamillasi kalalajeilla ruokailu tulisi todella kalliiksi eikä kaikilla ole varaa upottaa järjettömiä summia tarjoiluihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi rohmu syö helposti 10 hengen kakun. Pitääkö jokaiselle vieraalle sitten varalta leipoa oma kakkunsa?
Höpö höpö, eikä syö.
Totta ,kun valitsee tarpeeksi raskaan ja makean kakun. Suosittelen popcorn -kinuskikreemikakkua. Jo kakkupohja on raskaampi koska siihen tulee voita ja fariinisokeria. Kuoruteessa on voikreemi, johon vispataan kinuskikastike- tätä laitetaan myös kerrosten väleihin. Päälle popcorneja ja koko komeuden päälle valutetaan kinuskia. Pahinkaan rohmu ei syö edes neljännes kakkua.
Ei ehkä lopulta syö, mutta voi ottaa lautaselleen kyllä!
Totta tämäkin! Hmm, tää on melkoinen keissi, tämä rohmuongelma! Todellakin: jos tekee tuollaisen megaraskaan kakun/muun tarjoilun, ja rohmu ottaa sitä tukkimiehen annoksen, hän ei ottaessaan tiedä sitä että tämä on megaraskas pala. Pitäisikö laittaa laput tuon kinuskikakun kylkeen että "Huomioithan annostellessasi, että tämä kakku vastaa raskauspitoisuudeltaan 3-kertaisesti peruskermakakkua" ;)
Muuten, ihmeen vähän ketjussa on ollut puhetta viinirohmuista. Tunnetusti kun suomalaiselle ilmainen viina maistuu, niin ilmeisesti ruokarohmuilla on eurooppalaiset juomatavat kuitenkin ja heille riittää yhteensä 3 annosta alkoholia per häät.
On neuvottu rohmuja syömään kotona tukevasti ennen häitä, mutta ei ole neuvottu esijuomaan ennen häitä, ettei tarvitsisi siellä tyhjentää koko baarikaappia. Olemme siis edistyneet juomatavoissamme kohti eurooppalaista suuntaa.
Onhan suomalaisten alkoholinkulutus vähentynyt paljonkin. Nyt on tullut tilalle uusi ongelma eli ylensyönti. Siksi kai tämä ketjukin nyt jaksaa puhuttaa. Tarvittaisiin näköjään samanlaisia valistuskampanjoita kuin alkoholista aikanaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Av-palstalta opittua: Parin viikon päästä oleviin juhliin, menemme ravintolan kautta. Osa 9 hengen seurueesta tulee lentäen, osa ajaa 200-500 km matkan. Osa on jo varannut hotellin, osa yöpyy sukulaisissa ja osa lähtee juhlien jälkeen pois. Seurueessa kaksi isoruokaista, ei rohmua, kaksi erittäin pieni ruokaista ja kolme lasta. Kaupungissa on hintava ravintola, alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka 120-150/henkilö, mihin olen halunnut tutustua. Me saamme viettää aikaa keskenämme, käyttäydymme juhlissa sivistyneesti maistellen vain kakkua. Lahjaksi riittää 4 perheeltä(osa tulee ilman puolisoa) varmaankin sata euroa, av:n mukaan 20 on hyvä lahja . Tuolla tavoin tulee alle viisisataa kalliimmaksi kuin alun alkaen suunniteltu lahja, emmekä menetä mainettamme. Toki luulen, että isovanhempien korttia vingutetaan ravintolassa.
No mikä tässä suunnitelmassa on vikana? Enkö saa käyttää rahojani niin kuin haluan? Kyllähän puolen tunnin käynti riittää hyvin kohteliaisuuskäynniksi, emmekä rasita isäntäväkeä.
Omissa häissämme olimme kieltäneet lahjat kokonaan eli lahjojen takia emme juhlia pitäneet.
En ymmärrä kumpaakaan ääripäätä; siis porukkaa joka pitää juhlia tienatakseen tai porukkaa joka mässää vastaavasti ruokia vieraana hyötyäkseen rahallisesti. Molemmat ovat mielestäni moukkia.
Miten joku kuvittelee tienaavansa häillä ?
Kyllähän näistä kuulee! Joko niin että juhlapari teettää hääjuhlat vanhemmillaan ja pyytää itselleen törkeän isot lahjarahat tms. Tai sitten tekee lähes nollabudjetilla hääjuhlat itse (seurakuntakodissa Jalostajan hernarin äärellä) ja kutsuu parisataa vierasta ja pyytää lahjaksi vain rahaa.
Nimenomaan kuulee. Mutta tapahtuuko näin ?
Jos hääparin vanhemmat maksaa häät , se näkyy pienemmässä perinnössä, viime kädessä.
Suomessa ei anneta törkeän suuria summia.
Omien häitteni kestityksen aikoinaan 80-luvulla maksoivat vanhemmat. Se oli ainakin meillä päin maalla tapana. Häät olivat lisäksi isot, vieraina oli koko kylä ja sukulaisia pikkuserkkuihin asti. Omissa häissäni oli liki 200 vierasta. Samoin vanhemmat maksoivat myös sisarteni häiden kestitykset. Hääkakku oli ainoa valmiina tilattu syötävä, kaikki muut tehtiin itse.
Häiden maksaminen ei tietenkään näy mitenkään perinnössä, mitä ihmettä kirjoittaja tuolla tarkoitti?
Vierailija kirjoitti:
Av-palstalta opittua: Parin viikon päästä oleviin juhliin, menemme ravintolan kautta. Osa 9 hengen seurueesta tulee lentäen, osa ajaa 200-500 km matkan. Osa on jo varannut hotellin, osa yöpyy sukulaisissa ja osa lähtee juhlien jälkeen pois. Seurueessa kaksi isoruokaista, ei rohmua, kaksi erittäin pieni ruokaista ja kolme lasta. Kaupungissa on hintava ravintola, alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka 120-150/henkilö, mihin olen halunnut tutustua. Me saamme viettää aikaa keskenämme, käyttäydymme juhlissa sivistyneesti maistellen vain kakkua. Lahjaksi riittää 4 perheeltä(osa tulee ilman puolisoa) varmaankin sata euroa, av:n mukaan 20 on hyvä lahja . Tuolla tavoin tulee alle viisisataa kalliimmaksi kuin alun alkaen suunniteltu lahja, emmekä menetä mainettamme. Toki luulen, että isovanhempien korttia vingutetaan ravintolassa.
Minä taas olen palstalta oppinut, että kaunisteleva ilmaus "isoruokainen" tarkoittaa lihavaa miestä joka syö neljä kertaa isomman annoksen kuin aikuinen nainen ja pitää sitä täysin normaalina.
Neljä. Kertaa. Isomman.
Voitaisiinko lakata puhumasta mistään isoruokaisista kun se oikeasti tarkoittaa hillitöntä ja epäterveellistä ylensyömistä? Naisten kohdalla tätä ilmaisua ei tietenkään edes tunneta, naiset tietävät jo ja saavat jatkuvasti kuulla syövänsä liikaa. Mutta voisi olla aika miestenkin havahtua siihen, että se mättäminen ei ole normaalia. Tämä nyt ei koske pelkästään juhlasyömistä vaan kansanterveyttä laajemminkin.
Kerronpa tähän piristykseksi tarinan markka-ajalta. Erän tuttavani oli menossa noin vuoden päästä naimisiin. Etsi ja löysi itselleen 5 000 mk (tosi kallis siihen aikaan) hääpuvun. Osti siis sen. Kului muutama kuukausi ja tätä morsmaikkua vastaan tuli vielä kivempi hääpuku. Sattumoisin siihen ensimmäiseen pukuun oli ehditty tuossa vaiheessa tehdä jo muutoksia, joten sitä ei voinut enää palauttaa. Rahaakaan ei morsmaikulla enää ylimääräistä toista 5 000 mk ollut. Mutta koska hän niin HALUSI sen toisen hääpuvun, hän teki liikkeen kanssa diilin, että maksaa puvun häälahjaksi saatavilla rahoilla. Rahaa tuli niin paljon että puku saatiin maksettua. Pariskunnan kuva komeili myös kuukausia valokuvausliikkeen ikkunassa mainoksena. Sitä en tiedä kestikö avioliitto. Itse en sulhasena olisi kylläkään sietänyt häälahjarahojen käyttämistä ylimääräiseen hääpukuun kun se ensimmäinen maksettu pukukin oli tosi kaunis ja kallis.
Vierailija kirjoitti:
Kerronpa tähän piristykseksi tarinan markka-ajalta. Erän tuttavani oli menossa noin vuoden päästä naimisiin. Etsi ja löysi itselleen 5 000 mk (tosi kallis siihen aikaan) hääpuvun. Osti siis sen. Kului muutama kuukausi ja tätä morsmaikkua vastaan tuli vielä kivempi hääpuku. Sattumoisin siihen ensimmäiseen pukuun oli ehditty tuossa vaiheessa tehdä jo muutoksia, joten sitä ei voinut enää palauttaa. Rahaakaan ei morsmaikulla enää ylimääräistä toista 5 000 mk ollut. Mutta koska hän niin HALUSI sen toisen hääpuvun, hän teki liikkeen kanssa diilin, että maksaa puvun häälahjaksi saatavilla rahoilla. Rahaa tuli niin paljon että puku saatiin maksettua. Pariskunnan kuva komeili myös kuukausia valokuvausliikkeen ikkunassa mainoksena. Sitä en tiedä kestikö avioliitto. Itse en sulhasena olisi kylläkään sietänyt häälahjarahojen käyttämistä ylimääräiseen hääpukuun kun se ensimmäinen maksettu pukukin oli tosi kaunis ja kallis.
Minä taas en ymmärrä mitä se ulkopuolisille kuuluu, jos joku haluaa käyttää sen 800 euroa täydelliseen pukuun ehkä elämän tärkeimmissä juhlissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi rohmu syö helposti 10 hengen kakun. Pitääkö jokaiselle vieraalle sitten varalta leipoa oma kakkunsa?
Höpö höpö, eikä syö.
Totta ,kun valitsee tarpeeksi raskaan ja makean kakun. Suosittelen popcorn -kinuskikreemikakkua. Jo kakkupohja on raskaampi koska siihen tulee voita ja fariinisokeria. Kuoruteessa on voikreemi, johon vispataan kinuskikastike- tätä laitetaan myös kerrosten väleihin. Päälle popcorneja ja koko komeuden päälle valutetaan kinuskia. Pahinkaan rohmu ei syö edes neljännes kakkua.
Ei ehkä lopulta syö, mutta voi ottaa lautaselleen kyllä!
Totta tämäkin! Hmm, tää on melkoinen keissi, tämä rohmuongelma! Todellakin: jos tekee tuollaisen megaraskaan kakun/muun tarjoilun, ja rohmu ottaa sitä tukkimiehen annoksen, hän ei ottaessaan tiedä sitä että tämä on megaraskas pala. Pitäisikö laittaa laput tuon kinuskikakun kylkeen että "Huomioithan annostellessasi, että tämä kakku vastaa raskauspitoisuudeltaan 3-kertaisesti peruskermakakkua" ;)
Muuten, ihmeen vähän ketjussa on ollut puhetta viinirohmuista. Tunnetusti kun suomalaiselle ilmainen viina maistuu, niin ilmeisesti ruokarohmuilla on eurooppalaiset juomatavat kuitenkin ja heille riittää yhteensä 3 annosta alkoholia per häät.
On neuvottu rohmuja syömään kotona tukevasti ennen häitä, mutta ei ole neuvottu esijuomaan ennen häitä, ettei tarvitsisi siellä tyhjentää koko baarikaappia. Olemme siis edistyneet juomatavoissamme kohti eurooppalaista suuntaa.
Meillä oli häissä viininkaataja näitä varten. Kävi ruokailun aikana kiertämässä pari kierrosta. Toki osa tuli kyselemään myöhemmin, mistä saa viiniä lisää. Yksi ilmoitti vain että oli onneksi löytänyt viinit keittiöstä... No siinä vaiheessa lapsiperheet tekivät jo lähtöä joten asia oli ihan ok. Mutta en ikimaailmassa halua järjestää juhlia, joissa lapset joutuvat katsomaan humalaisia aikuisia.
Vierailija kirjoitti:
Kerronpa tähän piristykseksi tarinan markka-ajalta. Erän tuttavani oli menossa noin vuoden päästä naimisiin. Etsi ja löysi itselleen 5 000 mk (tosi kallis siihen aikaan) hääpuvun. Osti siis sen. Kului muutama kuukausi ja tätä morsmaikkua vastaan tuli vielä kivempi hääpuku. Sattumoisin siihen ensimmäiseen pukuun oli ehditty tuossa vaiheessa tehdä jo muutoksia, joten sitä ei voinut enää palauttaa. Rahaakaan ei morsmaikulla enää ylimääräistä toista 5 000 mk ollut. Mutta koska hän niin HALUSI sen toisen hääpuvun, hän teki liikkeen kanssa diilin, että maksaa puvun häälahjaksi saatavilla rahoilla. Rahaa tuli niin paljon että puku saatiin maksettua. Pariskunnan kuva komeili myös kuukausia valokuvausliikkeen ikkunassa mainoksena. Sitä en tiedä kestikö avioliitto. Itse en sulhasena olisi kylläkään sietänyt häälahjarahojen käyttämistä ylimääräiseen hääpukuun kun se ensimmäinen maksettu pukukin oli tosi kaunis ja kallis.
Huh mikä juttu. Vähän ehkä prinsessapähkähullumeininkiä kun ei edes rahaa ollut tuohon pukuun? Onkohan sulhanen ollut joku tossu mies kun tuollaiseen suostui? Moni mies ei suostuisi. Ja tota se meno on sitten jatkossakin, nainen käyttää äkkiä kaiken rahan itseensä, jopa sellaisen rahan mitä ei vielä edes ole.
Siihen ei muuten ihmeitä tarvita että kuva on liikkeen ikkunassa, itsellä oli tusinapuku ja siellä ne meidän naamat komeili kanssa. Ei olla edes mitään kovin kauniita tai komeita. Toki lupa kysyttiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläasteelaiset jo taitaa ton homman. Rohmuavat kalapuikkoja kilpaa lautasen täydeltä. Keittäjä ja ope on tylsiä jos pitävät jöötä lukumääristä. Kotoo sit soitetaa et meiän vilijooseppi ei o saanu ruokaa koulussa.... Muusia, salaattia eikä näkkäriä eikä maitoo näkyny pojan tarjottimella.
Olisko myös kotikasvatuksen paikka.Omalle teinille olen pienestä asti paasannut juuri tuota kalapuikko -esimerkkiä käyttäen, että jos on nälkä syödään lisukkeita, salaattia ja leipää. Saarnaani kuuluu myös isoon ääneen selittää, että ei se ruoka ilmaista ole vaan veronmaksajien maksamaa.
Vuosien saarnaaminen ei kuitenkaan ole tuottanut tulosta. Sivukorvalla kuulin kerran kuinka poika selitti siskolleen syöneen koulussa 15 kalapuikkoa ARGH!!!
Älä suutu. Saattaa olla kyseessä samanlainen kerta kun meidän poika naureskeli siskolleen kerran että oli syönyt 19 kalapuikkoa ja toisella kertaa 12 kananugettia. Minä toruin eka kerralla poikaa ankarasti että eikös ole ollut puhe että otetaan vain se mitä rajoitus. Poika vastasi että oli ottanut ensin 5 kalapuikkoa mikä oli rajoitus, mutta ennenkuin oli ehtinyt lähteä ruokailusta niin keittiöltä oli huudettu, että tulkaas pojat hakeen loput kalapuikot ettei tartte laittaa roskiin. Kaikki ryhmät oli jo syöny ja oli jäänyt yli. Toisella kertaa poika sanoi ennenkuin ehdin kysyä: "Meidän luokka oli viimeisenä syömässä ja keittiö sanoi että saatte syödä loput".
eikö järjetön lahja tovomus lista katakkaan menoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerronpa tähän piristykseksi tarinan markka-ajalta. Erän tuttavani oli menossa noin vuoden päästä naimisiin. Etsi ja löysi itselleen 5 000 mk (tosi kallis siihen aikaan) hääpuvun. Osti siis sen. Kului muutama kuukausi ja tätä morsmaikkua vastaan tuli vielä kivempi hääpuku. Sattumoisin siihen ensimmäiseen pukuun oli ehditty tuossa vaiheessa tehdä jo muutoksia, joten sitä ei voinut enää palauttaa. Rahaakaan ei morsmaikulla enää ylimääräistä toista 5 000 mk ollut. Mutta koska hän niin HALUSI sen toisen hääpuvun, hän teki liikkeen kanssa diilin, että maksaa puvun häälahjaksi saatavilla rahoilla. Rahaa tuli niin paljon että puku saatiin maksettua. Pariskunnan kuva komeili myös kuukausia valokuvausliikkeen ikkunassa mainoksena. Sitä en tiedä kestikö avioliitto. Itse en sulhasena olisi kylläkään sietänyt häälahjarahojen käyttämistä ylimääräiseen hääpukuun kun se ensimmäinen maksettu pukukin oli tosi kaunis ja kallis.
Minä taas en ymmärrä mitä se ulkopuolisille kuuluu, jos joku haluaa käyttää sen 800 euroa täydelliseen pukuun ehkä elämän tärkeimmissä juhlissa.
Vaikka markan ja euron suhde euroon siirtyessä oli 6 : 1, puku oli nykyrahaksi muutettuna tietysti ihan hirveästi kalliimpi. Nyt taitaa hääpuvun hinta olla keskimäärin 1100 - 1400 €, nuo molemmat ostetut hääpuvut asettuisivat nyt luultavasti luokkaan yli 2500 € kpl. Eikä tietenkään hääpukuun käytetty summa tee avioliitosta onnellista.
Mutta olisitko vieraana ja lahjan antajana myös halunnut rahasi menevän pelkästään turhaan ts. toiseen hääpukuun?
miksi järjestät kirjoitti:
eikö järjetön lahja tovomus lista katakkaan menoja.
Mene ravintolaan, jos haluat ostaa itsellesi tarjoilun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläasteelaiset jo taitaa ton homman. Rohmuavat kalapuikkoja kilpaa lautasen täydeltä. Keittäjä ja ope on tylsiä jos pitävät jöötä lukumääristä. Kotoo sit soitetaa et meiän vilijooseppi ei o saanu ruokaa koulussa.... Muusia, salaattia eikä näkkäriä eikä maitoo näkyny pojan tarjottimella.
Olisko myös kotikasvatuksen paikka.Omalle teinille olen pienestä asti paasannut juuri tuota kalapuikko -esimerkkiä käyttäen, että jos on nälkä syödään lisukkeita, salaattia ja leipää. Saarnaani kuuluu myös isoon ääneen selittää, että ei se ruoka ilmaista ole vaan veronmaksajien maksamaa.
Vuosien saarnaaminen ei kuitenkaan ole tuottanut tulosta. Sivukorvalla kuulin kerran kuinka poika selitti siskolleen syöneen koulussa 15 kalapuikkoa ARGH!!!
Älä suutu. Saattaa olla kyseessä samanlainen kerta kun meidän poika naureskeli siskolleen kerran että oli syönyt 19 kalapuikkoa ja toisella kertaa 12 kananugettia. Minä toruin eka kerralla poikaa ankarasti että eikös ole ollut puhe että otetaan vain se mitä rajoitus. Poika vastasi että oli ottanut ensin 5 kalapuikkoa mikä oli rajoitus, mutta ennenkuin oli ehtinyt lähteä ruokailusta niin keittiöltä oli huudettu, että tulkaas pojat hakeen loput kalapuikot ettei tartte laittaa roskiin. Kaikki ryhmät oli jo syöny ja oli jäänyt yli. Toisella kertaa poika sanoi ennenkuin ehdin kysyä: "Meidän luokka oli viimeisenä syömässä ja keittiö sanoi että saatte syödä loput".
Anteeksi että nyt tartuin sinun kommenttiisi, mutta jotenkin ärsyttää että edelleen on tämmöistä sukupuolierottelua kouluissa että tyttöjen kuvitellaan olevan jo täysiä ja poikien kuvitellaan taas jaksavan kuin paljon tahansa! Moni tyttö kokee valmiiksikin jo paineita nuorena siitä että syökö liian paljon, kun on nälkä kahden kalapuikon jälkeen kun Liisikin otti vain puolikkaan kalapuikon! Poika joka taas on tullut täyteen jo neljästä kalapuikosta saa virnuilua osakseen ellei mene "mättämään kalapuikkoja" muun porukan mukana kun keittiöstä huudetaan :-/
En kritisoi nyt kommentin kirjoittajaa, vaan sitä ihmeellistä oletusta että samanikäiset ja samankokoiset pojat ja tytöt jotka liikkuvat yhtä paljon, olisivat jostain syystä hyvinkin eriruokaisia...
miksi järjestät kirjoitti:
eikö järjetön lahja tovomus lista katakkaan menoja.
Ei kai sieltä lahjatoivelistalta ole mikään pakko mitään valita. Enkä ole kyllä kuullut siitäkään, ettäkö lahja häissä olisi edes pakollinen.
Sekö siis antaa rohmulle oikeuden unohtaa tavat, että toivomuslistalla oli jotain kallista? Senhän me kaikki toki tiedämme, ettei rohmu itse osta koskaan lahjaksi mitään kallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerronpa tähän piristykseksi tarinan markka-ajalta. Erän tuttavani oli menossa noin vuoden päästä naimisiin. Etsi ja löysi itselleen 5 000 mk (tosi kallis siihen aikaan) hääpuvun. Osti siis sen. Kului muutama kuukausi ja tätä morsmaikkua vastaan tuli vielä kivempi hääpuku. Sattumoisin siihen ensimmäiseen pukuun oli ehditty tuossa vaiheessa tehdä jo muutoksia, joten sitä ei voinut enää palauttaa. Rahaakaan ei morsmaikulla enää ylimääräistä toista 5 000 mk ollut. Mutta koska hän niin HALUSI sen toisen hääpuvun, hän teki liikkeen kanssa diilin, että maksaa puvun häälahjaksi saatavilla rahoilla. Rahaa tuli niin paljon että puku saatiin maksettua. Pariskunnan kuva komeili myös kuukausia valokuvausliikkeen ikkunassa mainoksena. Sitä en tiedä kestikö avioliitto. Itse en sulhasena olisi kylläkään sietänyt häälahjarahojen käyttämistä ylimääräiseen hääpukuun kun se ensimmäinen maksettu pukukin oli tosi kaunis ja kallis.
Minä taas en ymmärrä mitä se ulkopuolisille kuuluu, jos joku haluaa käyttää sen 800 euroa täydelliseen pukuun ehkä elämän tärkeimmissä juhlissa.
Vaikka markan ja euron suhde euroon siirtyessä oli 6 : 1, puku oli nykyrahaksi muutettuna tietysti ihan hirveästi kalliimpi. Nyt taitaa hääpuvun hinta olla keskimäärin 1100 - 1400 €, nuo molemmat ostetut hääpuvut asettuisivat nyt luultavasti luokkaan yli 2500 € kpl. Eikä tietenkään hääpukuun käytetty summa tee avioliitosta onnellista.
Mutta olisitko vieraana ja lahjan antajana myös halunnut rahasi menevän pelkästään turhaan ts. toiseen hääpukuun?
Totta kai antamani lahjarahat saa käyttää aivan mihin saaja haluaa. En ala arvostella sitä mitä kukin pitää elämässään niin tärkeänä että siihen kannattaa käyttää rahaa. Sen verran nyt annan tilaa muillekin elää.
Eikä hääpukuun käytetty summa tee avioliitosta onnetonta, vaikka selvästi osa vilpittömästi toivoo eroa aina kun joku käyttää "liikaa" rahaa häihin. Mitä kyllä ihmettelen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut "hyvät emännät" täällä kiillottaa sädekehää että pitää aina olla tarpeeksi ruokaa. Kyse ei ole siitä, tottakai on tarpeeksi ruokaa, vaan huonotapaisista ihmisistä. Esim appeni juhlissa aina oikein hieroo käsiään yhteen ennen kun alkaa mättää lautaselleen kasapäin lohta, mätiä ym herkkuja, kun perunoita ja salaatteja voi syödä kotonakin.
Tämäpä juuri ja kun ainakin minä haluaisin tarjota juhlissa jotain parempaa, kuin keittoa ja patonkia, niitä saa arkenakin, mutta rohmut pilaavat sen mahdollisuuden.
Järjestimme porukalla kihlajaiset, vieraita oli n. 50. Teimme tarjottavat itse kun meitä oli naisporukka joka tykkää leipoa. Tarjottavaa varattiin reilusti ja yli jäi mm. kokonainen täytekakku. Leivoimme kolmen hengen voimin aamuyöhön asti edellisenä päivänä ja yönä. (Monet kakut eivät kestä hyvänä pitkää säilytystä, kun joku kuitenkin tähän tarttuu). Meillä oli hauskaa leipoessa ja lopputulos oli upea, vaikka itse sanonkin. Kakut olivat taideteoksia. Ei ehkä ihan konditoriatasoa, mutta vieraat ihastelivat. Ja kuten sanottu, hyvin riitti.
Mutta jos joukkoon olisi eksynyt edes muutama ihminen jotka ottavat neljänneksen tai jopa puolet kakusta, totta kai leipomukset olisivat loppuneet kesken. Tai jos paikalla olisi ollut tulossa tuo mies jonka pitää mielestään kiskaista 3-4 kertainen annos että edes pahin nälkä lähtee, nuo kauniit juhlat olisivat jääneet järjestämättä. Meillä oli 2 ylimääräistä jääkaappia, mutta niitä olisi pitänyt hankkia pari kolme lisää. Ja olisimme tarvinneet kaveriporukkaan kolme leipuria lisää että aika olisi riittänyt.
Tuollaiseen hillittömään syömiseen on normaalin ihmisen täysin mahdotonta varautua. Ei vastuuta voi laittaa juhlien järjestäjälle. Toki tilanne pitää sitten jotenkin hoitaa jos se eteen tulee, esim hakea kiireesti niitä kaupan rumia pakastekakkuja. Mutta tässä keskustelussa en ymmärrä "hyviä emäntiä" joiden mielestä saa rohmuta enkä varsinkaan näitä rohmuja itseään, jotka ovat tulleet keskusteluun pätemään.
Juhlien tasokin pitää huomioida. Tarjoilut on paljon helpompi saada riittämään jos tarjotaan perunasalaattia, lihapullia ja pakastekakkuja. Niitä voi vain hakea peräkärryllä lähimarketista ja sitten latoa pöytään sitä mukaa kuin tavaraa kuluu. Mutta jos haluaa laadukkaat juhlat, asia ei olekaan noin yksinkertainen.
kannattaa valita se juhlien taso, joihin on oikeasti varaa. Tällöin ei tarvitse laskea vieraiden joka suupalaa.
Lukisit tätä ketjua ensin, ja kommentoisit vasta sitten.
Tuossa ei ollut kyse hinnasta. Tarjoilut oli tehty itse. Ainekset sinänsä maksavat ehkä saman verran kuin marketin bulkkitavara-valmiskakut. Kyse oli siitä että leipomista harrastavat ihmiset tekevät näyttäviä, upeita kakkuja jotka tuovat sitä laatua juhliin. Ja siihen vaaditaan todella paljon aikaa ja vaivaa. Jos pari ihmistä sitten mättää puoli kakkua henkeä vetämättä, mahdollisuudet tuollaisten juhlien järjestämiseen ovat pienet. Tasokkaita juhlia on vaikea järjestää, jos paikalla on vieraita jotka eivät osaa käyttäytyä.
Joku kertoi täällä että äidillään oli melkein itku tullut, kun oli huolella tehnyt tarjottavat ja yksi rohmuperhe kiskoi leivonnaisia niin että kesken juhlien piti hakea kaupasta valmiskakkuja viimeisille vieraille. Ymmärrän kyllä miksi harmitti.