Miksi joistakin ihmisistä tuntuvat pitävän kaikki?
Eräs samalla alalla, mutta eri organisaatiossa, työskentelevä kollegani on tällainen tapaus. Tuosta kolmekymppisestä naisesta tuntuvat pitävän kaikki ja elämä on todella mallillaan. On todella pidetty alamme töissä ja on edennyt nopeasti. On monissa luottamustoimissa ja kunnallispolitiikassa mukana, sai heti ensimmäisellä kerralla ehdolla ollessaan äänivyöryn. Naisella on pienet lapset, mies, omistusasunto ja paljon ystäviä. Naisella riittää harrastuksia ja jatkuvasti on monta rautaa tulessa. Tarvitseeko edes sanoa, että on vielä kaunis ja liikunnallinen. Olen itsekin tavannut tuon naisen ammattialan tilaisuudessa kerran ja hän oli todella mukava, ulospäinsuuntautunut ja ystävällinen. Myös muut viihtyivät hänen seurassaan. Jos tuo nainen julkaisee somessakin jotain, niin tykkäysten määrä on valtava ja ihmiset ovat sankoin joukoin onnittelemassa, jos naiselle tapahtuu jotain mukavaa.
Miksi joistakin ihmisistä tuntuvat pitävän kaikki? Mitkä tekijät tekevät sen, että joku on todella pidetty muiden keskuudessa? Koska olen törmännyt siihenkin, että joku "vähemmän menestynyt" voi olla todella suosittu ja joku tuon kertomani naisen tavoin pärjäävä ihminen voi taas olla muiden kateuden kohde tai epäsuosittu. Eli aina ei tuo suosio johdu ulkoisista seikoista.
Kiinnostaisi kuulla, miksi joistakin pidetään niin paljon ja voiko tuollaiseksi ihmiseksi tulla vai onko se jotenkin sisäsyntyistä?
Kommentit (60)
Tunnen ihmisen, joka on kaunis, hyvä puhumaan. Hän keräilee ihmisiä piiriinsä, joita piisaa. Kaikki menee hyvin niin kauan kuin teet kaiken kuten hän haluaa. Kun sitten toimit vastoin hänen tahtoaan, hän kykenee olemaan julma. Hän käyttää ihmisiä hyväkseen ja haluaa tutustua sellaisiin, joita voi käyttää. Hieman yksinäisiin, arkoihin tms. Hän tutustuu mielellään anteliaisiin tai varakkaisiin. Jostain kumman syystä.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen ihmisen, joka on kaunis, hyvä puhumaan. Hän keräilee ihmisiä piiriinsä, joita piisaa. Kaikki menee hyvin niin kauan kuin teet kaiken kuten hän haluaa. Kun sitten toimit vastoin hänen tahtoaan, hän kykenee olemaan julma. Hän käyttää ihmisiä hyväkseen ja haluaa tutustua sellaisiin, joita voi käyttää. Hieman yksinäisiin, arkoihin tms. Hän tutustuu mielellään anteliaisiin tai varakkaisiin. Jostain kumman syystä.
Sosiopaatti. Yksi sisaruksistani on tällainen. Tietää tismalleen mitä narua vetää ja kuinka paljon saadakseen haluamansa. Monet eivät näe tämän läpi, koska heillä ei ole koskaan ollut mitään sellaista, mitä sosiopaatti haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Osaan vastata siihen, miksi joistakin ei pidetä:
-jos olet luonteeltasi veemäinen niin se ja sama, oletko menestynyt. osa saattaa pelätä sinua, mutta aitoja ystäviä ei tuolla kerää.
-jos olet menestynyt ja leuhkit sillä tai painat muita maahan itsesi kustannuksella, niin kukaan ei pidä sinusta.
Siisti ulkokuorikin voi herättää kateutta. Ja jos vielä ystävällinen, se se vasta herättääkin kateutta erityisesti naisihmisissä.
Olisi kiva tietää, missä menee se raja, että jotakin kivaa ja menestyvää ihmistä ihaillaan ja toiselle taas ollaan kateellisia.
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiva tietää, missä menee se raja, että jotakin kivaa ja menestyvää ihmistä ihaillaan ja toiselle taas ollaan kateellisia.
Raja menee sillä henkilöllä joka ihailee ja on kateellinen. Joten tiettyä rajaa ei ole, vaan subjektiivinen kokemus.
Toiset ovat katkeria ja kateellisia ihan joka asiasta. Toiset osaavat iloita myös muiden onnesta ymmärtäen, että se ei ole heiltä pois. Tätä kutsutaan empatiaksi.
Vierailija kirjoitti:
"hän oli todella mukava, ulospäinsuuntautunut ja ystävällinen"
siinä vastauksesi.
Ei tämäkään pelkästään tunnu auttavan. Tunnen ihmisiä jotka ovat tällaisia ja heillä on paljon kavereita.
Itse olen tällainen eikä ole samanlaista kaveritulvaa vaikka en yksinäinenkään ole.
Tunnistan ihmistyypin. Itse uskon, että se on henkilön jonkinlaista sisäsyntyistä karismaa; puoleensavetävyyttä ja vetovoimaa, jolle hän ei itse tietoisesti tee mitään. Sitä joko on tai ei ole. Sen takia varmaan joistain tulee supertähtiä ja toisista taas ei, vaikka miten olisi taitoa ja lahjakkuutta. Auttaa paljon myös, jos on myös ulkonäköä ja miellyttävä luonne. Suosio tuntuu kasvavan eksponentiaalisesti; mitä enemmän on jo suosiota ja kavereita, niin sen helpommin niitä saa lisää, kun muut saavat käsityksen, että tuon on oltava hyvä tyyppi. Mutta kukaan ei kuitenkaan ole täydellinen, eikä kellään kaikki ole täydellisesti elämässä, vaikka somessa se saattaa siltä näyttää ja ihmiset ovat usein valheellisia; jopa itselleen. Tällaisella ihmisellä voi esimerkiksi ne lukuisat kaverisuhteet olla vain pintapuolisia kaverisuhteita, mutta mitään syvällisempää aidompaa ihmissuhdetta ei ole. Tai avioliitto pelkkää kulissia. Noin esimerkkinä vaikkapa.
Vierailija kirjoitti:
Synnynnäinen karisma
Sopivat meemit ja feromonit...
Semmoiset ihmiset joista kaikki pitää eivät ole aitoja omia itsejään, vaan todella taidokkaita sosiaalisesti ja manipuloimaan.
Joillain ihmisillä on todella vahva karisma joka vetoaa ihmisiin. Tyttäreni bestis on tällainen ihminen ja se on aika rankkaa ystävyydessä. Hassua on että oma kouluaikainen bestikseni oli myös se suosittu, kaikkien huomion keräävä tyyppi. Joissain on vaan selittämätöntä vetovoimaa. Itse olen se harmaavarpunen jota kukaan ei muista. Vanhat luokkakaverit muistavat minut vasta kun sanon että niin olin se xx:n kaveri. Sitten muistan.
Tuo on sellainen itseään ruokkiva jatkumo ja ilmiö jonka alkusaamiseksi tarvitsee vain pari ihmisistä jotka jaksaa pitää erinomaisuudestasi isoa meteliä somessa ym. Sen jälkeen onkin "suosittu" vaikka suurin osa pitääkin vain siksi, että tyypistä kuuluu pitää koska "kaikki" muutkin pitää.
Ja kun "kaikki" pitää on helppoa olla pidetty, mukava ja ulospäinsuuntautunut. Ei juurikaan tule eteen sellaisia tilanteita kuin tavalliselle ihmiselle vaan kaikki on mukavia ja hyvät asiat vaan tapahtuu ja osin jopa pyytämättä.
Vierailija kirjoitti:
Semmoiset ihmiset joista kaikki pitää eivät ole aitoja omia itsejään, vaan todella taidokkaita sosiaalisesti ja manipuloimaan.
Totta, ainakin tuo osuus, etteivät ole aitoja. Eivät ole aitoja siinä mielessä, että eivät oikein tunnu omaavan omia mielipiteitä tai näkemyksiä, tai ehkä omaavat, mutteivät uskalla sanoa ääneen, ettei kukaan vain pahoita mieltänsä. Myötäilevät vain muita. Sellaisia joojoo-tyyppejä. Alfanaaraan/uroksen takana kulkevia laumasieluja, joiden suurin pelko on jäädä porukan ulkopuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Varmasti tuo ulospäin suuntautuneisuus merkitsee paljon ja sen lisäksi pitää olla karismaa. Ujoista ei yleensä tykätä. Mun äiti on juuri tuollainen josta kaikki tykkää, mutta hän onkin aina ollut todella sosiaalinen. Itse taas olen aina ollut ujo, vetäytyvä ja hiljainen eikä minusta tykätä helposti.
Täällä myös ujo ja hiljainen yksinäinen susi -tyyppi, joka huomannut saman. Iso osa naisista suhtautuu negatiivisesti, samoin miehistä supersosiaaliset, feminiiniset juoruilijatyypit, joilla on laaja, molemmista sukupuolista koostuva kaveripiiri. Positiivisinta suhtautuminen on yleensä sellaisilla oman tien kulkijoilla, jotka eivät viihdy laumoissa.
Kaikki lähtee hyvästä itsetunnosta. Kun viihtyy omissa nahoissaan saa muutkin viihtymään. Lisänä myönteinen asenne ja kiinnostus myös muita kuin omia tarinoitaan kohtaan auttaa kummasti. Hankalista ihmisistä, joilla naama vääränä, on haasteellista pitää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Semmoiset ihmiset joista kaikki pitää eivät ole aitoja omia itsejään, vaan todella taidokkaita sosiaalisesti ja manipuloimaan.
Totta, ainakin tuo osuus, etteivät ole aitoja. Eivät ole aitoja siinä mielessä, että eivät oikein tunnu omaavan omia mielipiteitä tai näkemyksiä, tai ehkä omaavat, mutteivät uskalla sanoa ääneen, ettei kukaan vain pahoita mieltänsä. Myötäilevät vain muita. Sellaisia joojoo-tyyppejä. Alfanaaraan/uroksen takana kulkevia laumasieluja, joiden suurin pelko on jäädä porukan ulkopuolelle.
Olen eri mieltä. Voi olla aito ihminen tuomatta aina sitä omaa näkemystään esiin joka paikassa.
Minä en esimerkiksi pidä lapsista, mutta en koe siitä puhumista niin tärkeäksi itselleni, että toisin asiaa esiin jos minulta ei kysytä siitä. Pitää myös osata lukea huonetta, eli olla kohtelias siinä mitä ottaa puheeksi. Ehkä se on jonkinlaista sosiaalista lahjakkuutta kyllä, mutta aitouden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiva tietää, missä menee se raja, että jotakin kivaa ja menestyvää ihmistä ihaillaan ja toiselle taas ollaan kateellisia.
Ihailu ei estä kateutta, eikä kateus ihailua. Ei kateus ole negatiivinen asia. Se on vain tunne. Inhimillinen tunne, joka saa esimerkiksi tavoittelemaan samaa kuin toisella on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Semmoiset ihmiset joista kaikki pitää eivät ole aitoja omia itsejään, vaan todella taidokkaita sosiaalisesti ja manipuloimaan.
Totta, ainakin tuo osuus, etteivät ole aitoja. Eivät ole aitoja siinä mielessä, että eivät oikein tunnu omaavan omia mielipiteitä tai näkemyksiä, tai ehkä omaavat, mutteivät uskalla sanoa ääneen, ettei kukaan vain pahoita mieltänsä. Myötäilevät vain muita. Sellaisia joojoo-tyyppejä. Alfanaaraan/uroksen takana kulkevia laumasieluja, joiden suurin pelko on jäädä porukan ulkopuolelle.
Olen eri mieltä. Voi olla aito ihminen tuomatta aina sitä omaa näkemystään esiin joka paikassa.
Minä en esimerkiksi pidä lapsista, mutta en koe siitä puhumista niin tärkeäksi itselleni, että toisin asiaa esiin jos minulta ei kysytä siitä. Pitää myös osata lukea huonetta, eli olla kohtelias siinä mitä ottaa puheeksi. Ehkä se on jonkinlaista sosiaalista lahjakkuutta kyllä, mutta aitouden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Voi olla, että ajattelemme asiasta eri tavalla tai kenties tulkitsemme nyt erilaisia ihmisiä. Kun en tarkoittanut sellaista, ettei osaa ajatella tilannekohtaisesti tai että törttöilisi vain. Tunnen monia sellaisia, jotka eivät oikein sano ikinä mitään mihinkään ja komppaavat kaikkea ja kaikkia. Heistä pidetään sillä lailla neutraalilla tasolla, kun eivät herätä tunteita mihinkään suuntaan. Omapäiset ja kantansa näkyvästi esiin tuovat ihmiset taas herättävät paljon tunteita sekä puolesta että vastaan, heitä joko vihataan tai rakastetaan. Näin kärjistetysti. Olen miettinyt usein, eikö näillä joojoo-ihmisillä oikeasti ole mielipidettä mihinkään asiaan, vai eivätkö vain uskalla tuoda omaa persoonaansa enemmän esiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Semmoiset ihmiset joista kaikki pitää eivät ole aitoja omia itsejään, vaan todella taidokkaita sosiaalisesti ja manipuloimaan.
Totta, ainakin tuo osuus, etteivät ole aitoja. Eivät ole aitoja siinä mielessä, että eivät oikein tunnu omaavan omia mielipiteitä tai näkemyksiä, tai ehkä omaavat, mutteivät uskalla sanoa ääneen, ettei kukaan vain pahoita mieltänsä. Myötäilevät vain muita. Sellaisia joojoo-tyyppejä. Alfanaaraan/uroksen takana kulkevia laumasieluja, joiden suurin pelko on jäädä porukan ulkopuolelle.
Olen eri mieltä. Voi olla aito ihminen tuomatta aina sitä omaa näkemystään esiin joka paikassa.
Minä en esimerkiksi pidä lapsista, mutta en koe siitä puhumista niin tärkeäksi itselleni, että toisin asiaa esiin jos minulta ei kysytä siitä. Pitää myös osata lukea huonetta, eli olla kohtelias siinä mitä ottaa puheeksi. Ehkä se on jonkinlaista sosiaalista lahjakkuutta kyllä, mutta aitouden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.Voi olla, että ajattelemme asiasta eri tavalla tai kenties tulkitsemme nyt erilaisia ihmisiä. Kun en tarkoittanut sellaista, ettei osaa ajatella tilannekohtaisesti tai että törttöilisi vain. Tunnen monia sellaisia, jotka eivät oikein sano ikinä mitään mihinkään ja komppaavat kaikkea ja kaikkia. Heistä pidetään sillä lailla neutraalilla tasolla, kun eivät herätä tunteita mihinkään suuntaan. Omapäiset ja kantansa näkyvästi esiin tuovat ihmiset taas herättävät paljon tunteita sekä puolesta että vastaan, heitä joko vihataan tai rakastetaan. Näin kärjistetysti. Olen miettinyt usein, eikö näillä joojoo-ihmisillä oikeasti ole mielipidettä mihinkään asiaan, vai eivätkö vain uskalla tuoda omaa persoonaansa enemmän esiin.
Voi olla että eivät halua tuoda esiin ja näyttävät oikean persoonansa vain läheisimmille ihmisille. Ainakaan itse en keksisi yhtäkään syytä, miksi toisin mielipiteitäni esiin ihmisille, joiden kanssa en edes ole läheisemmin tekemisissä. Ei minua kiinnosta väitellä asioista heidän kanssaan.
Uskon, että on kahdenlaisia suosittuja tyyppejä: niitä jotka ovat aidosti hyviä ja hyväntahtoisia, sosiaalisia, hyväitsetuntoisia ja ystävällisiä. Sitten on niitä narsisteja, jotka vain esittävät olevansa ja ovat taitavia manipuloimaan.
Ystäväpiiriini kuuluu tällainen jälkimmäinen tapaus. Hän on hyvännäköinen, liikunnallinen, karismaattinen, hymyilevä, nauravainen, sosiaalinen ja ulospäinsuuntautunut, diplomaattinen kameleontti ja koulutukseltaan ekonomi, joka kannattaa kokoomusta. Hän saa helposti uusia ystäviä ja hänellä on laaja tuttavapiiri. Uusiin ihmisiin tutustuessaan hän saa heti huomion itseensä ja saa muut hymyilemään ja ihailemaan itseään. Hänen kanssaan on helppo olla, koska juttua riittää.
Mutta olen vuosien aikana oppinut näkemään hänestä myös sen pimeän ja itsekkään puolen. Hän on porukassa tosi mairea ja kyselee kiinnostuneena kysymyksiä. Sain kuitenkin jälkeenpäin kuulla, että oli puhunut minusta ivallisesti selän takana ja myöhemmin olen huomannut, että hän tekee samaa joistakin muista. Olin silloin köyhä opiskelija ja masentunut rahavaikeuksien takia. Hän haukkui selän takana sossupummiksi. Hänellä on tapana painaa muita (jotain ei-paikalla olevaa) alas maireasti hymyillen ja naureskellen samalla korostaen omaa menestystään, hoikkuuttaan, lihaksiaan jne. Hänellä on oikeasti hauras itsetunto, jota pönkittää muiden kustannuksella. Hän ei puhu salaisuuksistaan edes meille, jotka olemme tunteneet hänet 20 vuotta. Hän pitää osan itsestään ja elämästään täysin pimennossa. Puhuu vain positiivisista asioista ja liioittelee niitä.
Miettikää vaikka Trumpia tai muita hirmuhallitsijoita. Onhan heilläkin laaja uskollinen kannattajajoukkonsa, vaikka ovat todellisuudessa ilkeitä persoonallisuushäiriöisiä omaan napaan tuijottajia.
Varmasti tuo ulospäin suuntautuneisuus merkitsee paljon ja sen lisäksi pitää olla karismaa. Ujoista ei yleensä tykätä. Mun äiti on juuri tuollainen josta kaikki tykkää, mutta hän onkin aina ollut todella sosiaalinen. Itse taas olen aina ollut ujo, vetäytyvä ja hiljainen eikä minusta tykätä helposti.