Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Äiti on pääportinvartija, joka vaikuttaa eniten lastensa sukulaisuussuhteisiin
Kommentit (212)
Tarkoittaa sitä, että äiti on aloitteellinen tai ei ole asian suhteen. Kysymys ei ole mistään työnjaosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sitä mieltä että äitiyden ongelmista pitäisi pystyä keskustelemaan eikä tabuilla.
Jatkuvasti pyörii täysin toisarvoiset seikat äitiyden haasteista pinnalla, eli purkkiruuan syönti, imettäminen, kestovaippailu, ruuhkavuosien painolasti, riittämättömyyden tunne vanhempana jne, eli ns helpot asiat.
Missä on kaikki keskustelu siitä kun äitiys sakkaa mitä hirveimmillä tavoilla.
Vieraannuttaminen, kaltoinkohtelu, emotionaalinen hylkääminen, pahoinpitely, kiusaaminen, eristäminen suvu(i)sta, kavereista, kontrollin ja vallanhimoisuus, lapselle kostaminen, muille kostaminen lapsen kautta, pelinappulana kohtelu, jne.
Katson parhaillaan sivusta kahta keissiä joissa äidit ovat pilanneet teini-ikäisten lastensa elämän systemaattisesti lapsuudesta asti, joten kyllä, olen hieman herkillä asian suhteen.
Anna kun arvaan. Olet isän sisko.
Vierailija kirjoitti:
Tarkoittaa sitä, että äiti on aloitteellinen tai ei ole asian suhteen. Kysymys ei ole mistään työnjaosta.
Minkä asian suhteen?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä portinvartija on se joka pitää isovanhemmat oven ulkopuolella, vaikka olisi lapsilla synttärit tms
Meillä se on akatemisen tytären aviomiehen pätös ! Kun olen ei akateminen. Asun stadin vuokra asunto.Enkä mutant kalisen lumo vuokra asunto tai kalisen Keva vuokra asunto: Olen roskaa!
Vierailija kirjoitti:
Tästä huushollista ei olisi ikinä 30 vuoden aikana postitettu yhtään ainoaa korttia kenellekään sukulaiselle saati tuttaville/ystäville, ellen minä nainen olisi sitä tehnyt. Pidin huolen merkkipäivistä ja vainajien omaisten muistamisesta, päivitin kaikkien osoitetiedot ja puhelinnumerot. Kehotin vähän väliä Pekkaa soittamaan omaisille että edes silloin tällöin kysäisisi miten menee.
Sitten kun lakkasin huolehtimasta, ei tullut meillekään yhtään korttia kun kerta meiltäkään ei lähetetty. Kuulemma. Puhelutkin Pekan suvun puolelta ja sinne päin ovat tyystin loppuneet.
Yksikään ei ole ihmetellyt, miksei Pekka koskaan muista ketään millään tavoin. Minua piikitellään muistamattomuudesta.
Ei vain jaksa enää.
Kun aloin olemaan yhdessä mieheni kanssa tein selväksi heti että en aio yhtään korttia tai muuta lähettää, tai muista mitenkään, ellemme sitten ole menossa kylään jotain merkkipäivää varten. Wa-ryhmä meillä on jossa onnitellaan puolin ja toisin, paitsi minua, koska en koskaan ilmoita että minulla on tänään synttärit.
Edellisen mieheni kanssa jotenkin muodostui selviöksi että jokainen sunnuntai tuhlataan hänen vanhempiensa luona syömässä pahaa ruokaa, ja istumassa niinniinjoojoo on niitä ilmoja pidellyt puheita kuunnellen hela dag. Sitten syyllistettiin jos en lähtenyt.
Jos heti aluksi alkaa tekemään jotain, niin se otetaan selviöksi, ja sitten loukkaannutaan kun se loppuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erikoisia kommentteja. Lapsen isovanhemmat ovat lastenne verisukulaisia, eli lapsissanne on osa heitä. Joten hyvä kohtelu on paikallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä portinvartija on se joka pitää isovanhemmat oven ulkopuolella, vaikka olisi lapsilla synttärit tms
Meillä se on akatemisen tytären aviomiehen pätös ! Kun olen ei akateminen. Asun stadin vuokra asunto.Enkä mutant kalisen lumo vuokra asunto tai kalisen Keva vuokra asunto: Olen roskaa!
Eikä se johdu mistään asunnoista tai koulutuksesta, vaan siitä miten olet käyttäytynyt ja käyttäydyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sitä mieltä että äitiyden ongelmista pitäisi pystyä keskustelemaan eikä tabuilla.
Jatkuvasti pyörii täysin toisarvoiset seikat äitiyden haasteista pinnalla, eli purkkiruuan syönti, imettäminen, kestovaippailu, ruuhkavuosien painolasti, riittämättömyyden tunne vanhempana jne, eli ns helpot asiat.
Missä on kaikki keskustelu siitä kun äitiys sakkaa mitä hirveimmillä tavoilla.
Vieraannuttaminen, kaltoinkohtelu, emotionaalinen hylkääminen, pahoinpitely, kiusaaminen, eristäminen suvu(i)sta, kavereista, kontrollin ja vallanhimoisuus, lapselle kostaminen, muille kostaminen lapsen kautta, pelinappulana kohtelu, jne.
Katson parhaillaan sivusta kahta keissiä joissa äidit ovat pilanneet teini-ikäisten lastensa elämän systemaattisesti lapsuudesta asti, joten kyllä, olen hieman herkillä asian suhteen.
Anna kun arvaan. Olet isän sisko.
Nyt en ymmärtäny. Miten voi olla isän sisko? Sukurutsaa?
Vierailija kirjoitti:
Erikoisia kommentteja. Lapsen isovanhemmat ovat lastenne verisukulaisia, eli lapsissanne on osa heitä. Joten hyvä kohtelu on paikallaan.
Ei se automaattisesti oikeuta yhtään mihinkään, vaan käytös ratkaisee. Eikä äidillä ole mitään velvollisuutta huolehtia isän sukulaisista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sitä mieltä että äitiyden ongelmista pitäisi pystyä keskustelemaan eikä tabuilla.
Jatkuvasti pyörii täysin toisarvoiset seikat äitiyden haasteista pinnalla, eli purkkiruuan syönti, imettäminen, kestovaippailu, ruuhkavuosien painolasti, riittämättömyyden tunne vanhempana jne, eli ns helpot asiat.
Missä on kaikki keskustelu siitä kun äitiys sakkaa mitä hirveimmillä tavoilla.
Vieraannuttaminen, kaltoinkohtelu, emotionaalinen hylkääminen, pahoinpitely, kiusaaminen, eristäminen suvu(i)sta, kavereista, kontrollin ja vallanhimoisuus, lapselle kostaminen, muille kostaminen lapsen kautta, pelinappulana kohtelu, jne.
Katson parhaillaan sivusta kahta keissiä joissa äidit ovat pilanneet teini-ikäisten lastensa elämän systemaattisesti lapsuudesta asti, joten kyllä, olen hieman herkillä asian suhteen.
Anna kun arvaan. Olet isän sisko.
Nyt en ymmärtäny. Miten voi olla isän sisko? Sukurutsaa?
Perheessä on isä, äiti, lapset. Isän sisko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erikoisia kommentteja. Lapsen isovanhemmat ovat lastenne verisukulaisia, eli lapsissanne on osa heitä. Joten hyvä kohtelu on paikallaan.
Ei se automaattisesti oikeuta yhtään mihinkään, vaan käytös ratkaisee. Eikä äidillä ole mitään velvollisuutta huolehtia isän sukulaisista.
Ei tietenkään ole velvollisuutta. Koskaan en edes ottaisi minkäänlaista apua vastaan häneltä.
Kyse on aina lapsista, joiden vuoksi pyritään toimimaan mahdollisimman oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miettikää sellainen keskustelu missä valitettaisiin siitä kun lasten isä ei hoida lasten sukulaissuhteita äidinpuolen sukuun. Ei pysty edes miettimään. Tämä on ihan absurdia että olisi jotenkin naisen tehtävä hoitaa suhteet kummankin puolen sukuun.
En tunne yhtään naista, joka tekis noin. Mitä mummeleita te olette?
N36
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äiti? Höpö höpö. Hänellä on yksi sisarus ja miun puolella 8 sisarusta, joihin vaimolla ei ole mitään yhteyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erikoisia kommentteja. Lapsen isovanhemmat ovat lastenne verisukulaisia, eli lapsissanne on osa heitä. Joten hyvä kohtelu on paikallaan.
Ei se automaattisesti oikeuta yhtään mihinkään, vaan käytös ratkaisee. Eikä äidillä ole mitään velvollisuutta huolehtia isän sukulaisista.
Ei tietenkään ole velvollisuutta. Koskaan en edes ottaisi minkäänlaista apua vastaan häneltä.
Kyse on aina lapsista, joiden vuoksi pyritään toimimaan mahdollisimman oikein.
Tämä pitää muistaa kaikkien eikä kohdella lasten äitiä kuin paskaa ja sitten vielä syyllistää.
Niinpä, eiväthän naiset kieroile ollenkaan, vaan ovat aina avoimia kaikelle. ( Ironiaa)
Tämä sosiologian apulaisprofessori Mirkka Danielsbacka n juttu/ tutkimus on luettavissa Helsingin Sanomissa tilaajille.
Meillä on ollut niin, että miehen suku on olettanut että kaikki juhlapyhät ollaan heidän kanssa. Jossain vaiheessa haluttiin alkaa olla ihan vain oman perheen kanssa, ja tästäkös suututtiin.
Ollaan kyllä molempien sukujen kanssa tekemisissä, mutta en minä mitenkään erityisesti huolehdi noista asioista.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ollut niin, että miehen suku on olettanut että kaikki juhlapyhät ollaan heidän kanssa. Jossain vaiheessa haluttiin alkaa olla ihan vain oman perheen kanssa, ja tästäkös suututtiin.
Ollaan kyllä molempien sukujen kanssa tekemisissä, mutta en minä mitenkään erityisesti huolehdi noista asioista.
Siksipä kannattaa olla alusta asti tarkka ettei tällaisia saavutettuja etuja pääse syntymään.
Itse olin niin pöljä että suostuin alussa majoittamaan miehen sukulaisia Helsingissä ja he alkoi kuvitella että meillä on täällä 24/7 hotelli.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä suhteeseen vaikuttaa ennen kaikkea ne sukulaiset. Se millaisia ovat ja miten käyttäytyvät jo ennen lapsia. Ja miten antavat äidille/isälle tilaa olla vanhempi.