Äiti on pääportinvartija, joka vaikuttaa eniten lastensa sukulaisuussuhteisiin

Vierailija kirjoitti:

Ei siinä ole mitään portinvartijaa, vaan sisäänheittäjä ja äiti ei aina vaan jaksa. Isäkin voi välillä kuskata lapsia sukulaisiaan tapaamaan.

Juuri näin, ja samoin isän sukulaiset voivat pitää yhteyttä myös äitiin ja äidin kautta lapseen, eikä vain soitella isälle ja arpoa olisiko hän joskus lapsensa kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siinä ole mitään portinvartijaa, vaan sisäänheittäjä ja äiti ei aina vaan jaksa. Isäkin voi välillä kuskata lapsia sukulaisiaan tapaamaan.

Juuri näin, ja samoin isän sukulaiset voivat pitää yhteyttä myös äitiin ja äidin kautta lapseen, eikä vain soitella isälle ja arpoa olisiko hän joskus lapsensa kanssa.

Miksi? Isä on heidän kasvatuksensa tulosta joten kantakoon työnsä hedelmät.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kysymys äitien syyllistämisestä. Nainen/ vaimo/ äiti joka on myös lapsen synnyttänyt vaikuttaa siihen minkälaiset välit ovat isänpuolen sukuun.

Pienille lapsille voi aina sanoa: ei heitä kiinnosta tai eivät he välitä, joka on tietysti hyvin lyhytnäköistä ja typerää. Koska loppuviimein se on lapsi, joka tästä kärsii.

Lapsilla on oikeus isovanhempiensa ja suhteeseen vaikuttaa eniten äiti.

Jos asia sälytetään lähes kokonaan äidin harteille, niin väistämättäkin se on juuri äiti, jota aiheesta syyllistetään.

Ehkä äidillä ei ole jaksamista huolehtia vielä tuostakin asiasta, vaikka miehen tai omaa sukua vastaan ei mitään olisikaan.

Suku ja isovanhemmat voinevat myös itse vaikuttaa äidin asenteisiin, koska joskushan kyse on tästäkin.

Ja entäs se isä sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kysymys äitien syyllistämisestä. Nainen/ vaimo/ äiti joka on myös lapsen synnyttänyt vaikuttaa siihen minkälaiset välit ovat isänpuolen sukuun.

Pienille lapsille voi aina sanoa: ei heitä kiinnosta tai eivät he välitä, joka on tietysti hyvin lyhytnäköistä ja typerää. Koska loppuviimein se on lapsi, joka tästä kärsii.

Lapsilla on oikeus isovanhempiensa ja suhteeseen vaikuttaa eniten äiti.

Jos asia sälytetään lähes kokonaan äidin harteille, niin väistämättäkin se on juuri äiti, jota aiheesta syyllistetään.

Ehkä äidillä ei ole jaksamista huolehtia vielä tuostakin asiasta, vaikka miehen tai omaa sukua vastaan ei mitään olisikaan.

Suku ja isovanhemmat voinevat myös itse vaikuttaa äidin asenteisiin, koska joskushan kyse on tästäkin.

Ja entäs se isä sitten.

Osalle tämä on ilmeisesti jo myöhäistä, mutta te naiset jotka aiotte lisääntyä jonkun miehen kanssa. Pitäkää nyt hyvän tähden alusta asti huoli siitä ettette ala miniöimään. Tehkää selväksi kaikille osapuolille että te olette sopineet miehen kanssa että molemmat hoitavat omn sukunsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siinä ole mitään portinvartijaa, vaan sisäänheittäjä ja äiti ei aina vaan jaksa. Isäkin voi välillä kuskata lapsia sukulaisiaan tapaamaan.

Juuri näin, ja samoin isän sukulaiset voivat pitää yhteyttä myös äitiin ja äidin kautta lapseen, eikä vain soitella isälle ja arpoa olisiko hän joskus lapsensa kanssa.

Miksi? Isä on heidän kasvatuksensa tulosta joten kantakoon työnsä hedelmät.

No jos sukulaiset ignooraavat äitiä, niin silloin välit lienevät poikki. Silloin lapsen suhteet isän sukuun eivät missään nimessä ole äidin vastuulla

Toimii molempiin suuntiin. Moni luulee, että perheessä äitillä on myös joku mystinen oikeus määritellä ketä tavataan ja mitä tehdään milloinkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on ollut niin, että miehen suku on olettanut että kaikki juhlapyhät ollaan heidän kanssa. Jossain vaiheessa haluttiin alkaa olla ihan vain oman perheen kanssa, ja tästäkös suututtiin.

Ollaan kyllä molempien sukujen kanssa tekemisissä, mutta en minä mitenkään erityisesti huolehdi noista asioista.

Siksipä kannattaa olla alusta asti tarkka ettei tällaisia saavutettuja etuja pääse syntymään.

Itse olin niin pöljä että suostuin alussa majoittamaan miehen sukulaisia Helsingissä ja he alkoi kuvitella että meillä on täällä 24/7 hotelli.

Kokisin kyllä tuollaisen raskaaksi. Tykkään vieraista, yövieraistakin, mutta en mitenkään jaksaisi että koko ajan olisi joku tulossa.

Miten tuo teillä sitten ilmeni? Tuliko nuo sukulaiset teille ihan kysymättä ja tyyliin ilmoittivat että tullaan silloin ja silloin? Hirveän epäkohteliasta.

Me on kyllä majoitettu vieraita, mutta vieraat on kyselleet aina että olisko sopinut silloin.. Ja ovat olleet kyllä todella huomaavaisia meillä ollessaan.

Ainoastaan yksi ihminen on lampsinut tänne lähes kelloon katsomatta ja valittanut, kun ei aina olla oltukaan kotona.

Mun anoppini oli aivan järkyttävän hirveä mulle ennen häitä. Siis vuosia.

Häiden jälkeen lähetti naistenlehden ilmaiskylkiäisenä tulleen osoitekirjan (lehtitilauksen sai tietenkin tyttärensä) johon oli rustannut kaikkien mahsollisten sukulaistensa kaikki mahdolliset merkkipäivät. Ja oletti että minä alan lähetellä jotain toisen nimen nimipäivälahjoja kymmenille töysin oudoille ihmisille.

Kun saatiin esikoinen, sovittiin että mennään heille näyttämään lasta. Ajettiin tuntitolkulla ja he ei olleetkaan kotona.

Ja ei en tunne yhtään huonoa omaatuntoa etten nosta tikkua ristiin tuon rskasakin suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen sitä mieltä että äitiyden ongelmista pitäisi pystyä keskustelemaan eikä tabuilla.

Jatkuvasti pyörii täysin toisarvoiset seikat äitiyden haasteista pinnalla, eli purkkiruuan syönti, imettäminen, kestovaippailu, ruuhkavuosien painolasti, riittämättömyyden tunne vanhempana jne, eli ns helpot asiat.

Missä on kaikki keskustelu siitä kun äitiys sakkaa mitä hirveimmillä tavoilla. 

Vieraannuttaminen, kaltoinkohtelu, emotionaalinen hylkääminen, pahoinpitely, kiusaaminen, eristäminen suvu(i)sta, kavereista, kontrollin ja vallanhimoisuus, lapselle kostaminen, muille kostaminen lapsen kautta, pelinappulana kohtelu, jne.

Katson parhaillaan sivusta kahta keissiä joissa äidit ovat pilanneet teini-ikäisten lastensa elämän systemaattisesti lapsuudesta asti, joten kyllä, olen hieman herkillä asian suhteen.

Olen samaa mieltä. Miksi otetaan niin herkästi itseen? Eikö se olisi hyvä että äitien tekemät kaltoinkohtelut lapsiaan kohtaan tulisivat näkyväksi, jolloin niihin pystyttäisiin puuttumaan? 

Alapeukku tarkoittaa että halutaan äidin voivan satuttaa lastaan.

Vierailija kirjoitti:

Toimii molempiin suuntiin. Moni luulee, että perheessä äitillä on myös joku mystinen oikeus määritellä ketä tavataan ja mitä tehdään milloinkin.

Meillä näistä jutuista jutellaan yhdessä.

Toki jos mies ei itse halua tavata sukuaan, niin siinäkinhän on tosi hyvä syyttää äitiä.

Vierailija kirjoitti:

Toimii molempiin suuntiin. Moni luulee, että perheessä äitillä on myös joku mystinen oikeus määritellä ketä tavataan ja mitä tehdään milloinkin.

Lapsen kanssa suoraan ei voi sopia eikä vanhemman niin että toinen vanhempi ei tiedä.

Useimmitwn se äiti on edelleen se jolla on kokonaiskuva kaikista perheen menoista. Joten aika selvöä että hän ottaa kantaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on ollut niin, että miehen suku on olettanut että kaikki juhlapyhät ollaan heidän kanssa. Jossain vaiheessa haluttiin alkaa olla ihan vain oman perheen kanssa, ja tästäkös suututtiin.

Ollaan kyllä molempien sukujen kanssa tekemisissä, mutta en minä mitenkään erityisesti huolehdi noista asioista.

Siksipä kannattaa olla alusta asti tarkka ettei tällaisia saavutettuja etuja pääse syntymään.

Itse olin niin pöljä että suostuin alussa majoittamaan miehen sukulaisia Helsingissä ja he alkoi kuvitella että meillä on täällä 24/7 hotelli.

Kai sun miehelläsikin on joku oikeus päättää omien sukulaistensa majoittamisesta, vai onko sinun yksinoikeutesi määritellä asia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimii molempiin suuntiin. Moni luulee, että perheessä äitillä on myös joku mystinen oikeus määritellä ketä tavataan ja mitä tehdään milloinkin.

Lapsen kanssa suoraan ei voi sopia eikä vanhemman niin että toinen vanhempi ei tiedä.

Useimmitwn se äiti on edelleen se jolla on kokonaiskuva kaikista perheen menoista. Joten aika selvöä että hän ottaa kantaa.

Väärin. Isällä on täysimääräisesti sama oikeus kun äidilläkin päättää asioista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen sitä mieltä että äitiyden ongelmista pitäisi pystyä keskustelemaan eikä tabuilla.

Jatkuvasti pyörii täysin toisarvoiset seikat äitiyden haasteista pinnalla, eli purkkiruuan syönti, imettäminen, kestovaippailu, ruuhkavuosien painolasti, riittämättömyyden tunne vanhempana jne, eli ns helpot asiat.

Missä on kaikki keskustelu siitä kun äitiys sakkaa mitä hirveimmillä tavoilla. 

Vieraannuttaminen, kaltoinkohtelu, emotionaalinen hylkääminen, pahoinpitely, kiusaaminen, eristäminen suvu(i)sta, kavereista, kontrollin ja vallanhimoisuus, lapselle kostaminen, muille kostaminen lapsen kautta, pelinappulana kohtelu, jne.

Katson parhaillaan sivusta kahta keissiä joissa äidit ovat pilanneet teini-ikäisten lastensa elämän systemaattisesti lapsuudesta asti, joten kyllä, olen hieman herkillä asian suhteen.

Olen samaa mieltä. Miksi otetaan niin herkästi itseen? Eikö se olisi hyvä että äitien tekemät kaltoinkohtelut lapsiaan kohtaan tulisivat näkyväksi, jolloin niihin pystyttäisiin puuttumaan? 

Alapeukku tarkoittaa että halutaan äidin voivan satuttaa lastaan.

Se sukulsinen voi olla myös entinen kaltoinkohdellut äiti joka nyt edelleen yrittää kaltoinkohdella lastaan ja saada lapsenlapsetkin koukkuun.

Vierailija kirjoitti:

Pojan lasten sukulaisuussuhteiden vaaliminen ei aina toteudukaan.

Ei, koska lasten äiti ihan biologisista syistä suosii omaa sukuaan ja "sorsii" miehen sukua (vieraita ihmisiä, vierailla geeneillä ja vierailla ja täysin väärillä tavoilla ja perinteillä). Se, mikä on aikanaan ollut hyväksi lasten turvallisuuden suojaamiseksi, valitettavasti nykyään kääntyy lasten isän sukua vastaan, jos ei äiti tätä itse tiedosta ja asialle tietoisesti jotain tee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kysymys äitien syyllistämisestä. Nainen/ vaimo/ äiti joka on myös lapsen synnyttänyt vaikuttaa siihen minkälaiset välit ovat isänpuolen sukuun.

Pienille lapsille voi aina sanoa: ei heitä kiinnosta tai eivät he välitä, joka on tietysti hyvin lyhytnäköistä ja typerää. Koska loppuviimein se on lapsi, joka tästä kärsii.

Lapsilla on oikeus isovanhempiensa ja suhteeseen vaikuttaa eniten äiti.

Jos asia sälytetään lähes kokonaan äidin harteille, niin väistämättäkin se on juuri äiti, jota aiheesta syyllistetään.

Ehkä äidillä ei ole jaksamista huolehtia vielä tuostakin asiasta, vaikka miehen tai omaa sukua vastaan ei mitään olisikaan.

Suku ja isovanhemmat voinevat myös itse vaikuttaa äidin asenteisiin, koska joskushan kyse on tästäkin.

Ja entäs se isä sitten.

Osalle tämä on ilmeisesti jo myöhäistä, mutta te naiset jotka aiotte lisääntyä jonkun miehen kanssa. Pitäkää nyt hyvän tähden alusta asti huoli siitä ettette ala miniöimään. Tehkää selväksi kaikille osapuolille että te olette sopineet miehen kanssa että molemmat hoitavat omn sukunsa.

Ja jälleen kerran asia sälytetään naisen niskoille. Ehkä kaikki naiset eivät edes tule ajatelleeksi, että tämä osa-alue olisi jotenkin erityisesti heille kuuluva juttu, koska tästä harvemmin ääneen puhutaan missään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimii molempiin suuntiin. Moni luulee, että perheessä äitillä on myös joku mystinen oikeus määritellä ketä tavataan ja mitä tehdään milloinkin.

Lapsen kanssa suoraan ei voi sopia eikä vanhemman niin että toinen vanhempi ei tiedä.

Useimmitwn se äiti on edelleen se jolla on kokonaiskuva kaikista perheen menoista. Joten aika selvöä että hän ottaa kantaa.

Väärin. Isällä on täysimääräisesti sama oikeus kun äidilläkin päättää asioista.

Oikein. Minä kirjoitin että ei kumpukaan voi tksin mitään sopia.

Ja että ne menot riippuu perheen muista menoista ja niisyä nyt vaan usein on parempi tueto äidillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pojan lasten sukulaisuussuhteiden vaaliminen ei aina toteudukaan.

Ei, koska lasten äiti ihan biologisista syistä suosii omaa sukuaan ja "sorsii" miehen sukua (vieraita ihmisiä, vierailla geeneillä ja vierailla ja täysin väärillä tavoilla ja perinteillä). Se, mikä on aikanaan ollut hyväksi lasten turvallisuuden suojaamiseksi, valitettavasti nykyään kääntyy lasten isän sukua vastaan, jos ei äiti tätä itse tiedosta ja asialle tietoisesti jotain tee.

Isä on ihan irse vastuussa omasta suvustaan ja nämä sukulaiset vastuussa omasta käytöksestään.

Ja lapsi ei ole mikään jätskipaketti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimii molempiin suuntiin. Moni luulee, että perheessä äitillä on myös joku mystinen oikeus määritellä ketä tavataan ja mitä tehdään milloinkin.

Lapsen kanssa suoraan ei voi sopia eikä vanhemman niin että toinen vanhempi ei tiedä.

Useimmitwn se äiti on edelleen se jolla on kokonaiskuva kaikista perheen menoista. Joten aika selvöä että hän ottaa kantaa.

Tässä se tulee hyvin esiin: kaksilla rattailla ajaminen, ajetaan itse itsensä nurkkaan sillä, et "kun mulla on parempi kokonaiskuva asioista, ni mä saan päättää" Ja kas! Kierre on valmis!

Siitä kontrollista pitää osata luopua, jos haluaa että muut kantaa vastuuta. Et voi vaatia tasapuolista työnjakoa ja samalla itsellesi etuoikeuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on ollut niin, että miehen suku on olettanut että kaikki juhlapyhät ollaan heidän kanssa. Jossain vaiheessa haluttiin alkaa olla ihan vain oman perheen kanssa, ja tästäkös suututtiin.

Ollaan kyllä molempien sukujen kanssa tekemisissä, mutta en minä mitenkään erityisesti huolehdi noista asioista.

Siksipä kannattaa olla alusta asti tarkka ettei tällaisia saavutettuja etuja pääse syntymään.

Itse olin niin pöljä että suostuin alussa majoittamaan miehen sukulaisia Helsingissä ja he alkoi kuvitella että meillä on täällä 24/7 hotelli.

"Saavutettuja etuja"? Älä sitten majoita omiasikaan.

Miehen mielipidettä tuskin kysytään mihinkään taas.