Deittailumaailma on muuttunut yhä rumemmaksi (HS)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tinder kuulostaa aika hankalalta paikalta. Kannattaako sitä edes yrittää? Olen nainen enkä mitenkään nätti edes.

No riippuu, mitä haluat sieltä. Voittajia siellä ovat seksiä hakevat naiset. Tarjonta on rajatonta. Onnea matkaan!

ja luokatonta.

Seksiä saa ilman tinderiäkin. Jopa kivan miehen kanssa.

Tässä nykynaisen maailma pähkinänkuoressa, olipa oma taso mitä tahansa. Ei siis ihme, että on varaa olla nirso. 

Naisten syy, että miehet ovat helppoja?

Ei, mutta on naisten syy etteivät he opi eroa seksisuhteen ja parisuhteen välillä.

Miehet ovat kyllä yrittäneet selittää. Seksisuhteeseen kelpaa vaatimattomampikin nainen, etenkin jos tämä on mieliksi komistukselle. Mies saa helppoa seksiä, samalla kun yrittää parisuhteeseen oman tasoistaan kauista naista.

Naisilla se menee toisin päin. Moni nainen joka olisi antanut aviomiehelleen vain parisuhteen, olisi antautunut seksisuhteeseen vain aviomiestään komeamman ja viihdyttävämmän miehen kanssa.

Naiset eivät sisäistä kuviota, ja saatuaan huomiota komistuksilta, nostavat rimaa eivätkä hyväksy miehiä jotka olisivat saatavilla parisuhteeseen.

Ei. Kenekään otsassa ei lue onko hän hyvää parisuhdemateriaalia vai ei. Naiset ovat usein yrittäneet ilmaista minkä laatuisen suhteen haluavat ja täälläkin on ollut keskustelua siitä, mistä tunnistaa miehen joka puheistaan huolimatta haluaa vaan seksiä. Mies voi sanoa etsivänsä parisuhdetta, vaikka haluaa vaan seksisuhteen. Mies voi käyttäytyä alkuun kuin etsisi parisuhdetta ja olla sitten kuitenkin vaan sika. Ennen kuin se ero tulee näitä miehiä on melkoisen vaikea erottaa niistä, jotka rehellisesti haluavat parisuhteen, koska myös ne vähän tavanomaisemman oloiset miehet voivat yllättäen muuttaa mielensä ja yhtäkkiä suhde ei olekaan enää mahdollinen. Epärehellisyys ja paremman kaipuu puolin ja toisin tekee parinhausta nykyään niin hel*tin hankalaa, että ihme jos vakka kantensa löytää jonkun deittiapin kautta.

Ja me olemme kertoneet sen teille.

Sen tunnistaa siitä että mies on lähtökohtaisesti komeampi ja kiinnostavampi kuin ne miehet jotka ovat todistetusti halunneet kanssasi parisuhteen.

Okei, asian tekee monimutkaisemmaksi se, että naisen ulkonäkö heikkenee iän myötä. Enemmistöllä huippu on siinä 19-21v, joten kolmekymppisenä saattaa joutua laskemaan ulkonäkörimaa. Tätä naiset eivät osaa arvioida, koska naiset itse näkevät kolmekymppisen naisen kauneimpana.

Te ette osaa arvioida tasoja, siinä perusongelma.

Minulle tasoja on edelleen kaksi: kiinnostaa tai ei kiinnosta. En ole koskaan vertaillut miesystävieni ulkonäköä. Tämä ulkonäköjankutus on kaiken kaikkiaan ihan käsittämätöntä. Tottakai ulkonäöllä on merkitystä, se ratkaisee, herääkö kiinnostus. Kyse on kuitenkin aivan eri asiasta kuin jostain klassisesta komeudesta tai numeroasteikosta.

Niinpä jos jäisin sinkuksi, toimisin ihan kuten ennenkin: jos ja kun joku mies herättäisi kiinnostukseni (ja minä hänen), katsoisin, mihin se johtaa. Miettimättä ollenkaan, onko hän komeampi vai rumempi kuin aikaisemmat kumppanini tai että olemmeko ulkonäöllisesti samalla tasolla.

Ulkonäköjankkaus on käsittämätöntä, mutta ulkonäkö on se, mikä herättää kiinnostuksen? Onko siis 1+1, mikä pariutumisessa on se kaikkein tärkein juttu?

Ulkonäkö ei ole yhtä kuin laatikkoleuka ja täydellinen hiusraja. Esimerkiksi itseeni on aina vedonnut eniten alle 180 cm  hieman tanakat ehdottomasti ei-bodatut miehet. Kaksi elämäni suurista rakkauksista olivat jo pitkälle kaljuuntuneita, toinen heistä oli seurustelumme aikaan 26-28 vuotias, toinen vähän yli kolmekymppinen. Se, mihin heidän ulkonäössään ihastuin oli molempien kohdalla silmät. Ja silmät nykyisessä puolisossanikin ensimmäisenä herättivät huomioni.

Minkä vuoksi sitten mitään tällaisia miespoikkeuksia ei nähdä mallikatalogeissa, naisille suunnattujen hömppädraamojen pääosissa tai ylipäätään naisten keskusteluissa kuumista miehistä? Miksi ne ovat aina se yksi ja sama miestyyppi, jolla juurikin on tämä täydellinen hiusraja ja vahvat leukaperät. Miksi se poikkeuksetta menee näin, jos asiassa ei ole mitään perää? Eivät miehet ole tyhmiä, etteivät he huomaisi oikeasti sitä, miten kaikilla komeiksi luokitelluilla miehillä on poikkeuksetta hiukset päässä. Näin on Channing Tatumin, Ryan Goslingin, Damiano Davidin, Jason Momoan, Johnny Deppin, Brad Pittin ym ym. tapauksessa. Järjestään kaikilla.

Entäs vaikkapa Jason Statham, Dwayne Johnson ja Vin Diesel?

Aina nämä kolme samaa action-figuuria. Satutko huomaamaan, mikä näitä kolmea miestä yhdistää? Oliko se se rasvattomuus ja lihasmassan ultimaattinen määrä (kaljulla lihasta on oltava enemmän).

Mutta onko sillä mitään väliä, minkä näköisiä tällaiset miehet edes ovat? Eihän noiden "ihannemiesten" olemassaolo kuitenkaan mitenkään näytä vaikuttavan vaikka suomalaisten naisten miesvalintoihin. Suurimmalla osalla on ihan tavallisennäköiset miehet. Joten näyttäisi siis siltä, että tavallisennäköiset miehet kyllä päätyvät suhteisiin. Jopa kaljut, vaikka tässä ketjussa on annettu ymmärtää, että yhdenkin hiukset tippuminen on käytännössä sosiaalinen kuolema.

Kyse on valinnanvapaudesta. Komealla miehellä on mahdollisuus valita kumppani (kuten suurimmalla osalla naisista) ja "tavallinen" mies on yleensä yksin tai valitsee yhden naisen, jota ei välttämättä edes halua, koska ainoastaan yksi voi ihastua tällaiseen mieheen. Kyse on valinnanvapaudesta, ei yhdestä parisuhteesta, joka voi hyvin jopa päättyä joskus.

Millainen valinnanmahdollisuus on mielestäsi suurimmalla osalla naisista?

Jos tavallisen miehen mahdollisuudet ovat noin heikot, niin eikö kannattaisi edes pyrkiä olemaan tavallisten miesten joukossa sitä parhaimmistoa? Ei ehkä saa jotain unelmanaisen näköistä, mutta voi silti saada hyvännäköisen tavisnaisen. Eikö se olisi jo parempi kuin se, että joutuu tyytymään yhteen ainoaan vaihtoehtoon, jota ei edes haluaisi? Oman ulkonäön parantaminen auttaa tässäkin kummasti.

Hyvännäköinenkin voi silti kokea, ettei saa haluamaansa. Jos sattuu rakastumaan henkilöön, jolta ei saa vastakaikua, ei yhtään lämmitä ajatus, että 20 muuta olisi kyllä tarjolla - kun ne eivät ole se, kenet olisi halunnut.

Ja jos käsityksesi on, että valtaosa naisista voi valikoida millaisen miehen ikinä haluavat, niin silloinhan sen täyty tarkoittaa, että he oikeastaan haluavat aika tavallisia miehiä. Koska valtaosa naisista on parisuhteessa ihan tavallisten miesten kanssa. Ja tästä taas tullaan siihen, että jos kerran tavallisia miehiä päätyy suhteisiin noin paljon, niin miten voi olla mahdollista, että he kaikki joutuvat tyytymään? Onko siis niin, että naiset kyllä haluavat tavallisia miehiä, mutta tavalliset miehet itse haluaisivat paljon kauniimpia naisia eivätkä tavalliset naiset ole muuta kuin pelkkää tyytymistä?

Kuka muka haluaa tyytyä tavisnaiseen jos on mahdollisuus saada laatunainen?

Kysyn tämän ihan vakavasti, koska näin naisena en ole yhtään varma mitä tuo "laatu" naisessa edes tarkoittaa. Ihmisillä on preferenssejä, sen ymmärrän, joku tykkää laihasta ja joku vähän pulleammasta, joku pitkistä ja joku lyhyistä hiuksista, mutta mikä tekee naisesta laadukkaan? Rahalla saa hiuslisäkkeitä ja tekokynsiä, nättejä vaatteita ym., mutta jos pelkkä ulkonäkö lasketaan niin silloin moni tavis muuttuisi ammattilaisten käsissä laatunaiseksi jahka lyö rahaa pöytään. Joten miehet, kertokaa mikä on se laatunaisen mitta joka erottaa hänet niin selvästi taviksesta?

Laatunainen: ei päihde- tai muuta riippuvuusongelmaa, ei talousongelmia, ei mielenterveysongelmia, ei tyhmä tai ilkeä. Top 60% ulkonäkö. Monogaminen. Hetero. Kyky tehdä asioita pitkäjänteisesti.

Nämä vaatimukset ymmärrän paremmin, koska näitä samoja asioita vaadin myös mieheltä. Olen silti yllättynyt, että palstalla valittavat miehet eivät löydä tällaisia naisia mistään ja nämä naiset on nostettu laadun korkealle jalustalle. Jos ulkonäköön kiinnitetään ensin huomiota, niin top 60% antaa niin paljon anteeksi, että en ymmärrä miten se voi olla ongelma kun kerta kuusi naista kymmenestä kelpaisi ulkonäön puolesta.  Nuo muut ominaisuudet ovat sitten vaikeampia, mikäli ihmisellä ei saa olla vähäisiäkään ongelmia missään mainituista seikoista ikinä. Monogamia ja heterous ovat melko selkeitä, mutta kuka tahansa voi kokea haasteita mielenterveyden tai talouden kanssa ja tällaisessa elämänvaiheessa nainen ilmeisesti putoaa tavisten joukkoon.

Ohis, mutta oletan nyt itse että mielenterveysongelmilla ei tarkoiteta vaikka onnettomuuden jälkeistä henkistä toipumista tai taloudellisilla ongelmilla sitä, jos 20 000 euron kk-tuloilla kokee, ettei raha riitä ihan kaikkeen, mitä tekisi mieli. Eli veikkaan, että se kirjoittaja itse tuntee enemmän mt-ongelmaisia ja jotain sossuntuloilla eläviä ja mieltää siksi sellaisen tavallisuudeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tinder kuulostaa aika hankalalta paikalta. Kannattaako sitä edes yrittää? Olen nainen enkä mitenkään nätti edes.

No riippuu, mitä haluat sieltä. Voittajia siellä ovat seksiä hakevat naiset. Tarjonta on rajatonta. Onnea matkaan!

ja luokatonta.

Seksiä saa ilman tinderiäkin. Jopa kivan miehen kanssa.

Tässä nykynaisen maailma pähkinänkuoressa, olipa oma taso mitä tahansa. Ei siis ihme, että on varaa olla nirso. 

Naisten syy, että miehet ovat helppoja?

Ei, mutta on naisten syy etteivät he opi eroa seksisuhteen ja parisuhteen välillä.

Miehet ovat kyllä yrittäneet selittää. Seksisuhteeseen kelpaa vaatimattomampikin nainen, etenkin jos tämä on mieliksi komistukselle. Mies saa helppoa seksiä, samalla kun yrittää parisuhteeseen oman tasoistaan kauista naista.

Naisilla se menee toisin päin. Moni nainen joka olisi antanut aviomiehelleen vain parisuhteen, olisi antautunut seksisuhteeseen vain aviomiestään komeamman ja viihdyttävämmän miehen kanssa.

Naiset eivät sisäistä kuviota, ja saatuaan huomiota komistuksilta, nostavat rimaa eivätkä hyväksy miehiä jotka olisivat saatavilla parisuhteeseen.

Ei. Kenekään otsassa ei lue onko hän hyvää parisuhdemateriaalia vai ei. Naiset ovat usein yrittäneet ilmaista minkä laatuisen suhteen haluavat ja täälläkin on ollut keskustelua siitä, mistä tunnistaa miehen joka puheistaan huolimatta haluaa vaan seksiä. Mies voi sanoa etsivänsä parisuhdetta, vaikka haluaa vaan seksisuhteen. Mies voi käyttäytyä alkuun kuin etsisi parisuhdetta ja olla sitten kuitenkin vaan sika. Ennen kuin se ero tulee näitä miehiä on melkoisen vaikea erottaa niistä, jotka rehellisesti haluavat parisuhteen, koska myös ne vähän tavanomaisemman oloiset miehet voivat yllättäen muuttaa mielensä ja yhtäkkiä suhde ei olekaan enää mahdollinen. Epärehellisyys ja paremman kaipuu puolin ja toisin tekee parinhausta nykyään niin hel*tin hankalaa, että ihme jos vakka kantensa löytää jonkun deittiapin kautta.

Ja me olemme kertoneet sen teille.

Sen tunnistaa siitä että mies on lähtökohtaisesti komeampi ja kiinnostavampi kuin ne miehet jotka ovat todistetusti halunneet kanssasi parisuhteen.

Okei, asian tekee monimutkaisemmaksi se, että naisen ulkonäkö heikkenee iän myötä. Enemmistöllä huippu on siinä 19-21v, joten kolmekymppisenä saattaa joutua laskemaan ulkonäkörimaa. Tätä naiset eivät osaa arvioida, koska naiset itse näkevät kolmekymppisen naisen kauneimpana.

Te ette osaa arvioida tasoja, siinä perusongelma.

Minulle tasoja on edelleen kaksi: kiinnostaa tai ei kiinnosta. En ole koskaan vertaillut miesystävieni ulkonäköä. Tämä ulkonäköjankutus on kaiken kaikkiaan ihan käsittämätöntä. Tottakai ulkonäöllä on merkitystä, se ratkaisee, herääkö kiinnostus. Kyse on kuitenkin aivan eri asiasta kuin jostain klassisesta komeudesta tai numeroasteikosta.

Niinpä jos jäisin sinkuksi, toimisin ihan kuten ennenkin: jos ja kun joku mies herättäisi kiinnostukseni (ja minä hänen), katsoisin, mihin se johtaa. Miettimättä ollenkaan, onko hän komeampi vai rumempi kuin aikaisemmat kumppanini tai että olemmeko ulkonäöllisesti samalla tasolla.

Ulkonäköjankkaus on käsittämätöntä, mutta ulkonäkö on se, mikä herättää kiinnostuksen? Onko siis 1+1, mikä pariutumisessa on se kaikkein tärkein juttu?

Ulkonäkö ei ole yhtä kuin laatikkoleuka ja täydellinen hiusraja. Esimerkiksi itseeni on aina vedonnut eniten alle 180 cm  hieman tanakat ehdottomasti ei-bodatut miehet. Kaksi elämäni suurista rakkauksista olivat jo pitkälle kaljuuntuneita, toinen heistä oli seurustelumme aikaan 26-28 vuotias, toinen vähän yli kolmekymppinen. Se, mihin heidän ulkonäössään ihastuin oli molempien kohdalla silmät. Ja silmät nykyisessä puolisossanikin ensimmäisenä herättivät huomioni.

Minkä vuoksi sitten mitään tällaisia miespoikkeuksia ei nähdä mallikatalogeissa, naisille suunnattujen hömppädraamojen pääosissa tai ylipäätään naisten keskusteluissa kuumista miehistä? Miksi ne ovat aina se yksi ja sama miestyyppi, jolla juurikin on tämä täydellinen hiusraja ja vahvat leukaperät. Miksi se poikkeuksetta menee näin, jos asiassa ei ole mitään perää? Eivät miehet ole tyhmiä, etteivät he huomaisi oikeasti sitä, miten kaikilla komeiksi luokitelluilla miehillä on poikkeuksetta hiukset päässä. Näin on Channing Tatumin, Ryan Goslingin, Damiano Davidin, Jason Momoan, Johnny Deppin, Brad Pittin ym ym. tapauksessa. Järjestään kaikilla.

Entäs vaikkapa Jason Statham, Dwayne Johnson ja Vin Diesel?

Aina nämä kolme samaa action-figuuria. Satutko huomaamaan, mikä näitä kolmea miestä yhdistää? Oliko se se rasvattomuus ja lihasmassan ultimaattinen määrä (kaljulla lihasta on oltava enemmän).

Mutta onko sillä mitään väliä, minkä näköisiä tällaiset miehet edes ovat? Eihän noiden "ihannemiesten" olemassaolo kuitenkaan mitenkään näytä vaikuttavan vaikka suomalaisten naisten miesvalintoihin. Suurimmalla osalla on ihan tavallisennäköiset miehet. Joten näyttäisi siis siltä, että tavallisennäköiset miehet kyllä päätyvät suhteisiin. Jopa kaljut, vaikka tässä ketjussa on annettu ymmärtää, että yhdenkin hiukset tippuminen on käytännössä sosiaalinen kuolema.

Kyse on valinnanvapaudesta. Komealla miehellä on mahdollisuus valita kumppani (kuten suurimmalla osalla naisista) ja "tavallinen" mies on yleensä yksin tai valitsee yhden naisen, jota ei välttämättä edes halua, koska ainoastaan yksi voi ihastua tällaiseen mieheen. Kyse on valinnanvapaudesta, ei yhdestä parisuhteesta, joka voi hyvin jopa päättyä joskus.

Millainen valinnanmahdollisuus on mielestäsi suurimmalla osalla naisista?

Jos tavallisen miehen mahdollisuudet ovat noin heikot, niin eikö kannattaisi edes pyrkiä olemaan tavallisten miesten joukossa sitä parhaimmistoa? Ei ehkä saa jotain unelmanaisen näköistä, mutta voi silti saada hyvännäköisen tavisnaisen. Eikö se olisi jo parempi kuin se, että joutuu tyytymään yhteen ainoaan vaihtoehtoon, jota ei edes haluaisi? Oman ulkonäön parantaminen auttaa tässäkin kummasti.

Hyvännäköinenkin voi silti kokea, ettei saa haluamaansa. Jos sattuu rakastumaan henkilöön, jolta ei saa vastakaikua, ei yhtään lämmitä ajatus, että 20 muuta olisi kyllä tarjolla - kun ne eivät ole se, kenet olisi halunnut.

Ja jos käsityksesi on, että valtaosa naisista voi valikoida millaisen miehen ikinä haluavat, niin silloinhan sen täyty tarkoittaa, että he oikeastaan haluavat aika tavallisia miehiä. Koska valtaosa naisista on parisuhteessa ihan tavallisten miesten kanssa. Ja tästä taas tullaan siihen, että jos kerran tavallisia miehiä päätyy suhteisiin noin paljon, niin miten voi olla mahdollista, että he kaikki joutuvat tyytymään? Onko siis niin, että naiset kyllä haluavat tavallisia miehiä, mutta tavalliset miehet itse haluaisivat paljon kauniimpia naisia eivätkä tavalliset naiset ole muuta kuin pelkkää tyytymistä?

Kuka muka haluaa tyytyä tavisnaiseen jos on mahdollisuus saada laatunainen?

Kysyn tämän ihan vakavasti, koska näin naisena en ole yhtään varma mitä tuo "laatu" naisessa edes tarkoittaa. Ihmisillä on preferenssejä, sen ymmärrän, joku tykkää laihasta ja joku vähän pulleammasta, joku pitkistä ja joku lyhyistä hiuksista, mutta mikä tekee naisesta laadukkaan? Rahalla saa hiuslisäkkeitä ja tekokynsiä, nättejä vaatteita ym., mutta jos pelkkä ulkonäkö lasketaan niin silloin moni tavis muuttuisi ammattilaisten käsissä laatunaiseksi jahka lyö rahaa pöytään. Joten miehet, kertokaa mikä on se laatunaisen mitta joka erottaa hänet niin selvästi taviksesta?

Riippuu, tarkoitatko laatunaista ulkonäön puolesta vai naista, joka kelpaisi aina parisuhteeseen saakka? Ulkonäön puolesta nainen pääsee melko pitkälle hoikkuudella ja pitkillä hiuksilla. Ns. "vaimomatsku" on paljon monimutkaisempi asia, johon jokaisella miehillä on sitten omat kriteeristönsä.

Ahaa. Ja pitääkö tämän ulkonäöllisen laadun sisältyä miehillä "vaimomatskuun" automaattisesti? Vai onko niin, että kyseessä on vähän samanlainen mutkikas asia, kuin mitä naisten pariutuminen miesten kanssa on ja jokaisella on lopulta omat kriteeristönsä.

Miehellä on yleensä kolme ajatusta: 1) Naisen ulkoiset ominaisuudet (hoikkuus erittäin tärkeä asia) ja luonne (mahdotonta sanoa, mikä on kellekin miehelle kriteeristö) ovat niin sopivia, että jopa parisuhdetta voi miettiä. Yleensä ulkonäkö on suuremmassa roolissa tässäkin. Ns. vaimomatsku 2) Nainen on juuri niin sopivan ruma/ihan ok, että hänen kanssaan voi harrastaa säännöllistä seksiä rakastumatta tai harrastaa seksiä kerran, jos sellainen ihmeellinen tilaisuus sattuisi 3) Nainen on liian kaunis/liian ruma, eli seksi ei tule kysymykseen

Jännä. Vaimomatsku tarkoittaa siis naista, joka on sekä hoikka että luonteeltaan sopiva/miellyttävä. Eli parisuhteeseen kelpaavat naiset ovat hoikkia. Miksi sitten iso osa parisuhteessa olevista naisista ei ole hoikkia, iso osa on jopa lihavia?

Ei sillä, että tämä häiritsisi. Olen itse ollut aina hoikka, tosin en halua olla suhteessa ihmisen kanssa, joka käyttää sanaa vaimomatsku, enkä oikeastaan halua, että minusta puhutaan kyseisellä termillä. Kuulostaa jotenkin junttimaiselta.

Ei välttämättä, mutta hoikkuus tekee suhteen löytämisen naiselle huomattavasti helpommaksi. Ja nyt tällä kertaa puhun ihan parisuhteesta, koska lihavat naiset saavat seksiä ihan samalla tavalla, kuin hoikatkin. Vähän, kuten se hiusraja ja lihakset pienellä rasvaprosentilla tekevät miehelle helpommaksi niin seksin, kuin parisuhteenkin löytämisen.

Niin, uskon kyllä että hoikka nainen löytää pääsääntöisesti helpommin suhteen kuin lihava, koska valtaosan mielestä hoikkuus ja normaalipainoisuus ovat miellyttävämpi ominaisuus kuin lihavuus. Tässä ei ole mitään ihmeellistä. Mutta käytännössähän sitten iso osa miehistä aloittaa suhteen sellaisen kanssa, joka ei ole ns. vaimomatskua, koska aika monen kumppani kuitenkaan ei ole hoikka. Joten mitä merkitystä on käsitteellä vaimomatsku, jos se on vain teoriaa eikä toteudu käytännössä?

Varmaan se merkitys, että "vaimomatskua" on sellainen nainen jonka vuoksi se "huonompi" nainen dumbataan? Eli mies ottaa parisuhteeseen kenet tahansa jottei tarvitse olla yksin ja saa säännöllistä seksiä, mutta vaimomatskua oleva on aina sen verran parempi kuin se edellinen, että se edellinen "varalla oleva" uskalletaan jättää? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tinder kuulostaa aika hankalalta paikalta. Kannattaako sitä edes yrittää? Olen nainen enkä mitenkään nätti edes.

No riippuu, mitä haluat sieltä. Voittajia siellä ovat seksiä hakevat naiset. Tarjonta on rajatonta. Onnea matkaan!

ja luokatonta.

Seksiä saa ilman tinderiäkin. Jopa kivan miehen kanssa.

Tässä nykynaisen maailma pähkinänkuoressa, olipa oma taso mitä tahansa. Ei siis ihme, että on varaa olla nirso. 

Naisten syy, että miehet ovat helppoja?

Ei, mutta on naisten syy etteivät he opi eroa seksisuhteen ja parisuhteen välillä.

Miehet ovat kyllä yrittäneet selittää. Seksisuhteeseen kelpaa vaatimattomampikin nainen, etenkin jos tämä on mieliksi komistukselle. Mies saa helppoa seksiä, samalla kun yrittää parisuhteeseen oman tasoistaan kauista naista.

Naisilla se menee toisin päin. Moni nainen joka olisi antanut aviomiehelleen vain parisuhteen, olisi antautunut seksisuhteeseen vain aviomiestään komeamman ja viihdyttävämmän miehen kanssa.

Naiset eivät sisäistä kuviota, ja saatuaan huomiota komistuksilta, nostavat rimaa eivätkä hyväksy miehiä jotka olisivat saatavilla parisuhteeseen.

Ei. Kenekään otsassa ei lue onko hän hyvää parisuhdemateriaalia vai ei. Naiset ovat usein yrittäneet ilmaista minkä laatuisen suhteen haluavat ja täälläkin on ollut keskustelua siitä, mistä tunnistaa miehen joka puheistaan huolimatta haluaa vaan seksiä. Mies voi sanoa etsivänsä parisuhdetta, vaikka haluaa vaan seksisuhteen. Mies voi käyttäytyä alkuun kuin etsisi parisuhdetta ja olla sitten kuitenkin vaan sika. Ennen kuin se ero tulee näitä miehiä on melkoisen vaikea erottaa niistä, jotka rehellisesti haluavat parisuhteen, koska myös ne vähän tavanomaisemman oloiset miehet voivat yllättäen muuttaa mielensä ja yhtäkkiä suhde ei olekaan enää mahdollinen. Epärehellisyys ja paremman kaipuu puolin ja toisin tekee parinhausta nykyään niin hel*tin hankalaa, että ihme jos vakka kantensa löytää jonkun deittiapin kautta.

Ja me olemme kertoneet sen teille.

Sen tunnistaa siitä että mies on lähtökohtaisesti komeampi ja kiinnostavampi kuin ne miehet jotka ovat todistetusti halunneet kanssasi parisuhteen.

Okei, asian tekee monimutkaisemmaksi se, että naisen ulkonäkö heikkenee iän myötä. Enemmistöllä huippu on siinä 19-21v, joten kolmekymppisenä saattaa joutua laskemaan ulkonäkörimaa. Tätä naiset eivät osaa arvioida, koska naiset itse näkevät kolmekymppisen naisen kauneimpana.

Te ette osaa arvioida tasoja, siinä perusongelma.

Minulle tasoja on edelleen kaksi: kiinnostaa tai ei kiinnosta. En ole koskaan vertaillut miesystävieni ulkonäköä. Tämä ulkonäköjankutus on kaiken kaikkiaan ihan käsittämätöntä. Tottakai ulkonäöllä on merkitystä, se ratkaisee, herääkö kiinnostus. Kyse on kuitenkin aivan eri asiasta kuin jostain klassisesta komeudesta tai numeroasteikosta.

Niinpä jos jäisin sinkuksi, toimisin ihan kuten ennenkin: jos ja kun joku mies herättäisi kiinnostukseni (ja minä hänen), katsoisin, mihin se johtaa. Miettimättä ollenkaan, onko hän komeampi vai rumempi kuin aikaisemmat kumppanini tai että olemmeko ulkonäöllisesti samalla tasolla.

Ulkonäköjankkaus on käsittämätöntä, mutta ulkonäkö on se, mikä herättää kiinnostuksen? Onko siis 1+1, mikä pariutumisessa on se kaikkein tärkein juttu?

Ulkonäkö ei ole yhtä kuin laatikkoleuka ja täydellinen hiusraja. Esimerkiksi itseeni on aina vedonnut eniten alle 180 cm  hieman tanakat ehdottomasti ei-bodatut miehet. Kaksi elämäni suurista rakkauksista olivat jo pitkälle kaljuuntuneita, toinen heistä oli seurustelumme aikaan 26-28 vuotias, toinen vähän yli kolmekymppinen. Se, mihin heidän ulkonäössään ihastuin oli molempien kohdalla silmät. Ja silmät nykyisessä puolisossanikin ensimmäisenä herättivät huomioni.

Minkä vuoksi sitten mitään tällaisia miespoikkeuksia ei nähdä mallikatalogeissa, naisille suunnattujen hömppädraamojen pääosissa tai ylipäätään naisten keskusteluissa kuumista miehistä? Miksi ne ovat aina se yksi ja sama miestyyppi, jolla juurikin on tämä täydellinen hiusraja ja vahvat leukaperät. Miksi se poikkeuksetta menee näin, jos asiassa ei ole mitään perää? Eivät miehet ole tyhmiä, etteivät he huomaisi oikeasti sitä, miten kaikilla komeiksi luokitelluilla miehillä on poikkeuksetta hiukset päässä. Näin on Channing Tatumin, Ryan Goslingin, Damiano Davidin, Jason Momoan, Johnny Deppin, Brad Pittin ym ym. tapauksessa. Järjestään kaikilla.

Entäs vaikkapa Jason Statham, Dwayne Johnson ja Vin Diesel?

Aina nämä kolme samaa action-figuuria. Satutko huomaamaan, mikä näitä kolmea miestä yhdistää? Oliko se se rasvattomuus ja lihasmassan ultimaattinen määrä (kaljulla lihasta on oltava enemmän).

Mutta onko sillä mitään väliä, minkä näköisiä tällaiset miehet edes ovat? Eihän noiden "ihannemiesten" olemassaolo kuitenkaan mitenkään näytä vaikuttavan vaikka suomalaisten naisten miesvalintoihin. Suurimmalla osalla on ihan tavallisennäköiset miehet. Joten näyttäisi siis siltä, että tavallisennäköiset miehet kyllä päätyvät suhteisiin. Jopa kaljut, vaikka tässä ketjussa on annettu ymmärtää, että yhdenkin hiukset tippuminen on käytännössä sosiaalinen kuolema.

Kyse on valinnanvapaudesta. Komealla miehellä on mahdollisuus valita kumppani (kuten suurimmalla osalla naisista) ja "tavallinen" mies on yleensä yksin tai valitsee yhden naisen, jota ei välttämättä edes halua, koska ainoastaan yksi voi ihastua tällaiseen mieheen. Kyse on valinnanvapaudesta, ei yhdestä parisuhteesta, joka voi hyvin jopa päättyä joskus.

Millainen valinnanmahdollisuus on mielestäsi suurimmalla osalla naisista?

Jos tavallisen miehen mahdollisuudet ovat noin heikot, niin eikö kannattaisi edes pyrkiä olemaan tavallisten miesten joukossa sitä parhaimmistoa? Ei ehkä saa jotain unelmanaisen näköistä, mutta voi silti saada hyvännäköisen tavisnaisen. Eikö se olisi jo parempi kuin se, että joutuu tyytymään yhteen ainoaan vaihtoehtoon, jota ei edes haluaisi? Oman ulkonäön parantaminen auttaa tässäkin kummasti.

Hyvännäköinenkin voi silti kokea, ettei saa haluamaansa. Jos sattuu rakastumaan henkilöön, jolta ei saa vastakaikua, ei yhtään lämmitä ajatus, että 20 muuta olisi kyllä tarjolla - kun ne eivät ole se, kenet olisi halunnut.

Ja jos käsityksesi on, että valtaosa naisista voi valikoida millaisen miehen ikinä haluavat, niin silloinhan sen täyty tarkoittaa, että he oikeastaan haluavat aika tavallisia miehiä. Koska valtaosa naisista on parisuhteessa ihan tavallisten miesten kanssa. Ja tästä taas tullaan siihen, että jos kerran tavallisia miehiä päätyy suhteisiin noin paljon, niin miten voi olla mahdollista, että he kaikki joutuvat tyytymään? Onko siis niin, että naiset kyllä haluavat tavallisia miehiä, mutta tavalliset miehet itse haluaisivat paljon kauniimpia naisia eivätkä tavalliset naiset ole muuta kuin pelkkää tyytymistä?

Kuka muka haluaa tyytyä tavisnaiseen jos on mahdollisuus saada laatunainen?

Kysyn tämän ihan vakavasti, koska näin naisena en ole yhtään varma mitä tuo "laatu" naisessa edes tarkoittaa. Ihmisillä on preferenssejä, sen ymmärrän, joku tykkää laihasta ja joku vähän pulleammasta, joku pitkistä ja joku lyhyistä hiuksista, mutta mikä tekee naisesta laadukkaan? Rahalla saa hiuslisäkkeitä ja tekokynsiä, nättejä vaatteita ym., mutta jos pelkkä ulkonäkö lasketaan niin silloin moni tavis muuttuisi ammattilaisten käsissä laatunaiseksi jahka lyö rahaa pöytään. Joten miehet, kertokaa mikä on se laatunaisen mitta joka erottaa hänet niin selvästi taviksesta?

Riippuu, tarkoitatko laatunaista ulkonäön puolesta vai naista, joka kelpaisi aina parisuhteeseen saakka? Ulkonäön puolesta nainen pääsee melko pitkälle hoikkuudella ja pitkillä hiuksilla. Ns. "vaimomatsku" on paljon monimutkaisempi asia, johon jokaisella miehillä on sitten omat kriteeristönsä.

Ahaa. Ja pitääkö tämän ulkonäöllisen laadun sisältyä miehillä "vaimomatskuun" automaattisesti? Vai onko niin, että kyseessä on vähän samanlainen mutkikas asia, kuin mitä naisten pariutuminen miesten kanssa on ja jokaisella on lopulta omat kriteeristönsä.

Miehellä on yleensä kolme ajatusta: 1) Naisen ulkoiset ominaisuudet (hoikkuus erittäin tärkeä asia) ja luonne (mahdotonta sanoa, mikä on kellekin miehelle kriteeristö) ovat niin sopivia, että jopa parisuhdetta voi miettiä. Yleensä ulkonäkö on suuremmassa roolissa tässäkin. Ns. vaimomatsku 2) Nainen on juuri niin sopivan ruma/ihan ok, että hänen kanssaan voi harrastaa säännöllistä seksiä rakastumatta tai harrastaa seksiä kerran, jos sellainen ihmeellinen tilaisuus sattuisi 3) Nainen on liian kaunis/liian ruma, eli seksi ei tule kysymykseen

Jännä. Vaimomatsku tarkoittaa siis naista, joka on sekä hoikka että luonteeltaan sopiva/miellyttävä. Eli parisuhteeseen kelpaavat naiset ovat hoikkia. Miksi sitten iso osa parisuhteessa olevista naisista ei ole hoikkia, iso osa on jopa lihavia?

Ei sillä, että tämä häiritsisi. Olen itse ollut aina hoikka, tosin en halua olla suhteessa ihmisen kanssa, joka käyttää sanaa vaimomatsku, enkä oikeastaan halua, että minusta puhutaan kyseisellä termillä. Kuulostaa jotenkin junttimaiselta.

Ei välttämättä, mutta hoikkuus tekee suhteen löytämisen naiselle huomattavasti helpommaksi. Ja nyt tällä kertaa puhun ihan parisuhteesta, koska lihavat naiset saavat seksiä ihan samalla tavalla, kuin hoikatkin. Vähän, kuten se hiusraja ja lihakset pienellä rasvaprosentilla tekevät miehelle helpommaksi niin seksin, kuin parisuhteenkin löytämisen.

Niin, uskon kyllä että hoikka nainen löytää pääsääntöisesti helpommin suhteen kuin lihava, koska valtaosan mielestä hoikkuus ja normaalipainoisuus ovat miellyttävämpi ominaisuus kuin lihavuus. Tässä ei ole mitään ihmeellistä. Mutta käytännössähän sitten iso osa miehistä aloittaa suhteen sellaisen kanssa, joka ei ole ns. vaimomatskua, koska aika monen kumppani kuitenkaan ei ole hoikka. Joten mitä merkitystä on käsitteellä vaimomatsku, jos se on vain teoriaa eikä toteudu käytännössä?

Syy on aika sama, kuin se, miksi nainen saattaa pariutua miehen kanssa, joka ei vastaa hänen ihanteitaan: perhe ja lapset. Todennäköisesti halu olla jonkun kanssa, eikä yksin. Kyllä miehilläkin on järki päässä, että jos ei halua itse laihduttaa ja treenata, niin kumppani on löydyttävä lihavasta naisesta. Tai sitten on yksin. Ulkonäkö ulkonäöstä. Tai raha ulkonäöstä, kun puhutaan naisen suhteesta mieheen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tinder kuulostaa aika hankalalta paikalta. Kannattaako sitä edes yrittää? Olen nainen enkä mitenkään nätti edes.

No riippuu, mitä haluat sieltä. Voittajia siellä ovat seksiä hakevat naiset. Tarjonta on rajatonta. Onnea matkaan!

ja luokatonta.

Seksiä saa ilman tinderiäkin. Jopa kivan miehen kanssa.

Tässä nykynaisen maailma pähkinänkuoressa, olipa oma taso mitä tahansa. Ei siis ihme, että on varaa olla nirso. 

Naisten syy, että miehet ovat helppoja?

Ei, mutta on naisten syy etteivät he opi eroa seksisuhteen ja parisuhteen välillä.

Miehet ovat kyllä yrittäneet selittää. Seksisuhteeseen kelpaa vaatimattomampikin nainen, etenkin jos tämä on mieliksi komistukselle. Mies saa helppoa seksiä, samalla kun yrittää parisuhteeseen oman tasoistaan kauista naista.

Naisilla se menee toisin päin. Moni nainen joka olisi antanut aviomiehelleen vain parisuhteen, olisi antautunut seksisuhteeseen vain aviomiestään komeamman ja viihdyttävämmän miehen kanssa.

Naiset eivät sisäistä kuviota, ja saatuaan huomiota komistuksilta, nostavat rimaa eivätkä hyväksy miehiä jotka olisivat saatavilla parisuhteeseen.

Ei. Kenekään otsassa ei lue onko hän hyvää parisuhdemateriaalia vai ei. Naiset ovat usein yrittäneet ilmaista minkä laatuisen suhteen haluavat ja täälläkin on ollut keskustelua siitä, mistä tunnistaa miehen joka puheistaan huolimatta haluaa vaan seksiä. Mies voi sanoa etsivänsä parisuhdetta, vaikka haluaa vaan seksisuhteen. Mies voi käyttäytyä alkuun kuin etsisi parisuhdetta ja olla sitten kuitenkin vaan sika. Ennen kuin se ero tulee näitä miehiä on melkoisen vaikea erottaa niistä, jotka rehellisesti haluavat parisuhteen, koska myös ne vähän tavanomaisemman oloiset miehet voivat yllättäen muuttaa mielensä ja yhtäkkiä suhde ei olekaan enää mahdollinen. Epärehellisyys ja paremman kaipuu puolin ja toisin tekee parinhausta nykyään niin hel*tin hankalaa, että ihme jos vakka kantensa löytää jonkun deittiapin kautta.

Ja me olemme kertoneet sen teille.

Sen tunnistaa siitä että mies on lähtökohtaisesti komeampi ja kiinnostavampi kuin ne miehet jotka ovat todistetusti halunneet kanssasi parisuhteen.

Okei, asian tekee monimutkaisemmaksi se, että naisen ulkonäkö heikkenee iän myötä. Enemmistöllä huippu on siinä 19-21v, joten kolmekymppisenä saattaa joutua laskemaan ulkonäkörimaa. Tätä naiset eivät osaa arvioida, koska naiset itse näkevät kolmekymppisen naisen kauneimpana.

Te ette osaa arvioida tasoja, siinä perusongelma.

Minulle tasoja on edelleen kaksi: kiinnostaa tai ei kiinnosta. En ole koskaan vertaillut miesystävieni ulkonäköä. Tämä ulkonäköjankutus on kaiken kaikkiaan ihan käsittämätöntä. Tottakai ulkonäöllä on merkitystä, se ratkaisee, herääkö kiinnostus. Kyse on kuitenkin aivan eri asiasta kuin jostain klassisesta komeudesta tai numeroasteikosta.

Niinpä jos jäisin sinkuksi, toimisin ihan kuten ennenkin: jos ja kun joku mies herättäisi kiinnostukseni (ja minä hänen), katsoisin, mihin se johtaa. Miettimättä ollenkaan, onko hän komeampi vai rumempi kuin aikaisemmat kumppanini tai että olemmeko ulkonäöllisesti samalla tasolla.

Ulkonäköjankkaus on käsittämätöntä, mutta ulkonäkö on se, mikä herättää kiinnostuksen? Onko siis 1+1, mikä pariutumisessa on se kaikkein tärkein juttu?

Ulkonäkö ei ole yhtä kuin laatikkoleuka ja täydellinen hiusraja. Esimerkiksi itseeni on aina vedonnut eniten alle 180 cm  hieman tanakat ehdottomasti ei-bodatut miehet. Kaksi elämäni suurista rakkauksista olivat jo pitkälle kaljuuntuneita, toinen heistä oli seurustelumme aikaan 26-28 vuotias, toinen vähän yli kolmekymppinen. Se, mihin heidän ulkonäössään ihastuin oli molempien kohdalla silmät. Ja silmät nykyisessä puolisossanikin ensimmäisenä herättivät huomioni.

Minkä vuoksi sitten mitään tällaisia miespoikkeuksia ei nähdä mallikatalogeissa, naisille suunnattujen hömppädraamojen pääosissa tai ylipäätään naisten keskusteluissa kuumista miehistä? Miksi ne ovat aina se yksi ja sama miestyyppi, jolla juurikin on tämä täydellinen hiusraja ja vahvat leukaperät. Miksi se poikkeuksetta menee näin, jos asiassa ei ole mitään perää? Eivät miehet ole tyhmiä, etteivät he huomaisi oikeasti sitä, miten kaikilla komeiksi luokitelluilla miehillä on poikkeuksetta hiukset päässä. Näin on Channing Tatumin, Ryan Goslingin, Damiano Davidin, Jason Momoan, Johnny Deppin, Brad Pittin ym ym. tapauksessa. Järjestään kaikilla.

Entäs vaikkapa Jason Statham, Dwayne Johnson ja Vin Diesel?

Aina nämä kolme samaa action-figuuria. Satutko huomaamaan, mikä näitä kolmea miestä yhdistää? Oliko se se rasvattomuus ja lihasmassan ultimaattinen määrä (kaljulla lihasta on oltava enemmän).

Mutta onko sillä mitään väliä, minkä näköisiä tällaiset miehet edes ovat? Eihän noiden "ihannemiesten" olemassaolo kuitenkaan mitenkään näytä vaikuttavan vaikka suomalaisten naisten miesvalintoihin. Suurimmalla osalla on ihan tavallisennäköiset miehet. Joten näyttäisi siis siltä, että tavallisennäköiset miehet kyllä päätyvät suhteisiin. Jopa kaljut, vaikka tässä ketjussa on annettu ymmärtää, että yhdenkin hiukset tippuminen on käytännössä sosiaalinen kuolema.

Kyse on valinnanvapaudesta. Komealla miehellä on mahdollisuus valita kumppani (kuten suurimmalla osalla naisista) ja "tavallinen" mies on yleensä yksin tai valitsee yhden naisen, jota ei välttämättä edes halua, koska ainoastaan yksi voi ihastua tällaiseen mieheen. Kyse on valinnanvapaudesta, ei yhdestä parisuhteesta, joka voi hyvin jopa päättyä joskus.

Millainen valinnanmahdollisuus on mielestäsi suurimmalla osalla naisista?

Jos tavallisen miehen mahdollisuudet ovat noin heikot, niin eikö kannattaisi edes pyrkiä olemaan tavallisten miesten joukossa sitä parhaimmistoa? Ei ehkä saa jotain unelmanaisen näköistä, mutta voi silti saada hyvännäköisen tavisnaisen. Eikö se olisi jo parempi kuin se, että joutuu tyytymään yhteen ainoaan vaihtoehtoon, jota ei edes haluaisi? Oman ulkonäön parantaminen auttaa tässäkin kummasti.

Hyvännäköinenkin voi silti kokea, ettei saa haluamaansa. Jos sattuu rakastumaan henkilöön, jolta ei saa vastakaikua, ei yhtään lämmitä ajatus, että 20 muuta olisi kyllä tarjolla - kun ne eivät ole se, kenet olisi halunnut.

Ja jos käsityksesi on, että valtaosa naisista voi valikoida millaisen miehen ikinä haluavat, niin silloinhan sen täyty tarkoittaa, että he oikeastaan haluavat aika tavallisia miehiä. Koska valtaosa naisista on parisuhteessa ihan tavallisten miesten kanssa. Ja tästä taas tullaan siihen, että jos kerran tavallisia miehiä päätyy suhteisiin noin paljon, niin miten voi olla mahdollista, että he kaikki joutuvat tyytymään? Onko siis niin, että naiset kyllä haluavat tavallisia miehiä, mutta tavalliset miehet itse haluaisivat paljon kauniimpia naisia eivätkä tavalliset naiset ole muuta kuin pelkkää tyytymistä?

Kuka muka haluaa tyytyä tavisnaiseen jos on mahdollisuus saada laatunainen?

Kysyn tämän ihan vakavasti, koska näin naisena en ole yhtään varma mitä tuo "laatu" naisessa edes tarkoittaa. Ihmisillä on preferenssejä, sen ymmärrän, joku tykkää laihasta ja joku vähän pulleammasta, joku pitkistä ja joku lyhyistä hiuksista, mutta mikä tekee naisesta laadukkaan? Rahalla saa hiuslisäkkeitä ja tekokynsiä, nättejä vaatteita ym., mutta jos pelkkä ulkonäkö lasketaan niin silloin moni tavis muuttuisi ammattilaisten käsissä laatunaiseksi jahka lyö rahaa pöytään. Joten miehet, kertokaa mikä on se laatunaisen mitta joka erottaa hänet niin selvästi taviksesta?

Riippuu, tarkoitatko laatunaista ulkonäön puolesta vai naista, joka kelpaisi aina parisuhteeseen saakka? Ulkonäön puolesta nainen pääsee melko pitkälle hoikkuudella ja pitkillä hiuksilla. Ns. "vaimomatsku" on paljon monimutkaisempi asia, johon jokaisella miehillä on sitten omat kriteeristönsä.

Ahaa. Ja pitääkö tämän ulkonäöllisen laadun sisältyä miehillä "vaimomatskuun" automaattisesti? Vai onko niin, että kyseessä on vähän samanlainen mutkikas asia, kuin mitä naisten pariutuminen miesten kanssa on ja jokaisella on lopulta omat kriteeristönsä.

Miehellä on yleensä kolme ajatusta: 1) Naisen ulkoiset ominaisuudet (hoikkuus erittäin tärkeä asia) ja luonne (mahdotonta sanoa, mikä on kellekin miehelle kriteeristö) ovat niin sopivia, että jopa parisuhdetta voi miettiä. Yleensä ulkonäkö on suuremmassa roolissa tässäkin. Ns. vaimomatsku 2) Nainen on juuri niin sopivan ruma/ihan ok, että hänen kanssaan voi harrastaa säännöllistä seksiä rakastumatta tai harrastaa seksiä kerran, jos sellainen ihmeellinen tilaisuus sattuisi 3) Nainen on liian kaunis/liian ruma, eli seksi ei tule kysymykseen

Jännä. Vaimomatsku tarkoittaa siis naista, joka on sekä hoikka että luonteeltaan sopiva/miellyttävä. Eli parisuhteeseen kelpaavat naiset ovat hoikkia. Miksi sitten iso osa parisuhteessa olevista naisista ei ole hoikkia, iso osa on jopa lihavia?

Ei sillä, että tämä häiritsisi. Olen itse ollut aina hoikka, tosin en halua olla suhteessa ihmisen kanssa, joka käyttää sanaa vaimomatsku, enkä oikeastaan halua, että minusta puhutaan kyseisellä termillä. Kuulostaa jotenkin junttimaiselta.

Ei välttämättä, mutta hoikkuus tekee suhteen löytämisen naiselle huomattavasti helpommaksi. Ja nyt tällä kertaa puhun ihan parisuhteesta, koska lihavat naiset saavat seksiä ihan samalla tavalla, kuin hoikatkin. Vähän, kuten se hiusraja ja lihakset pienellä rasvaprosentilla tekevät miehelle helpommaksi niin seksin, kuin parisuhteenkin löytämisen.

Niin, uskon kyllä että hoikka nainen löytää pääsääntöisesti helpommin suhteen kuin lihava, koska valtaosan mielestä hoikkuus ja normaalipainoisuus ovat miellyttävämpi ominaisuus kuin lihavuus. Tässä ei ole mitään ihmeellistä. Mutta käytännössähän sitten iso osa miehistä aloittaa suhteen sellaisen kanssa, joka ei ole ns. vaimomatskua, koska aika monen kumppani kuitenkaan ei ole hoikka. Joten mitä merkitystä on käsitteellä vaimomatsku, jos se on vain teoriaa eikä toteudu käytännössä?

Syy on aika sama, kuin se, miksi nainen saattaa pariutua miehen kanssa, joka ei vastaa hänen ihanteitaan: perhe ja lapset. Todennäköisesti halu olla jonkun kanssa, eikä yksin. Kyllä miehilläkin on järki päässä, että jos ei halua itse laihduttaa ja treenata, niin kumppani on löydyttävä lihavasta naisesta. Tai sitten on yksin. Ulkonäkö ulkonäöstä. Tai raha ulkonäöstä, kun puhutaan naisen suhteesta mieheen.

Pakko kommentoida tuota ihan loppua... Kyllä naisellekin miehen ulkonäkö merkitsee. Minusta on erittäin valitettavaa, että uskottelette itsellenne ja muille miehille, että miehen kohdalla ulkonäkö ei merkitsisi. Kyllä se merkitsee. Ulkonäkö ulkonäöstä pätee myös naisen suhteessa mieheen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tinder kuulostaa aika hankalalta paikalta. Kannattaako sitä edes yrittää? Olen nainen enkä mitenkään nätti edes.

No riippuu, mitä haluat sieltä. Voittajia siellä ovat seksiä hakevat naiset. Tarjonta on rajatonta. Onnea matkaan!

ja luokatonta.

Seksiä saa ilman tinderiäkin. Jopa kivan miehen kanssa.

Tässä nykynaisen maailma pähkinänkuoressa, olipa oma taso mitä tahansa. Ei siis ihme, että on varaa olla nirso. 

Naisten syy, että miehet ovat helppoja?

Ei, mutta on naisten syy etteivät he opi eroa seksisuhteen ja parisuhteen välillä.

Miehet ovat kyllä yrittäneet selittää. Seksisuhteeseen kelpaa vaatimattomampikin nainen, etenkin jos tämä on mieliksi komistukselle. Mies saa helppoa seksiä, samalla kun yrittää parisuhteeseen oman tasoistaan kauista naista.

Naisilla se menee toisin päin. Moni nainen joka olisi antanut aviomiehelleen vain parisuhteen, olisi antautunut seksisuhteeseen vain aviomiestään komeamman ja viihdyttävämmän miehen kanssa.

Naiset eivät sisäistä kuviota, ja saatuaan huomiota komistuksilta, nostavat rimaa eivätkä hyväksy miehiä jotka olisivat saatavilla parisuhteeseen.

Ei. Kenekään otsassa ei lue onko hän hyvää parisuhdemateriaalia vai ei. Naiset ovat usein yrittäneet ilmaista minkä laatuisen suhteen haluavat ja täälläkin on ollut keskustelua siitä, mistä tunnistaa miehen joka puheistaan huolimatta haluaa vaan seksiä. Mies voi sanoa etsivänsä parisuhdetta, vaikka haluaa vaan seksisuhteen. Mies voi käyttäytyä alkuun kuin etsisi parisuhdetta ja olla sitten kuitenkin vaan sika. Ennen kuin se ero tulee näitä miehiä on melkoisen vaikea erottaa niistä, jotka rehellisesti haluavat parisuhteen, koska myös ne vähän tavanomaisemman oloiset miehet voivat yllättäen muuttaa mielensä ja yhtäkkiä suhde ei olekaan enää mahdollinen. Epärehellisyys ja paremman kaipuu puolin ja toisin tekee parinhausta nykyään niin hel*tin hankalaa, että ihme jos vakka kantensa löytää jonkun deittiapin kautta.

Ja me olemme kertoneet sen teille.

Sen tunnistaa siitä että mies on lähtökohtaisesti komeampi ja kiinnostavampi kuin ne miehet jotka ovat todistetusti halunneet kanssasi parisuhteen.

Okei, asian tekee monimutkaisemmaksi se, että naisen ulkonäkö heikkenee iän myötä. Enemmistöllä huippu on siinä 19-21v, joten kolmekymppisenä saattaa joutua laskemaan ulkonäkörimaa. Tätä naiset eivät osaa arvioida, koska naiset itse näkevät kolmekymppisen naisen kauneimpana.

Te ette osaa arvioida tasoja, siinä perusongelma.

Minulle tasoja on edelleen kaksi: kiinnostaa tai ei kiinnosta. En ole koskaan vertaillut miesystävieni ulkonäköä. Tämä ulkonäköjankutus on kaiken kaikkiaan ihan käsittämätöntä. Tottakai ulkonäöllä on merkitystä, se ratkaisee, herääkö kiinnostus. Kyse on kuitenkin aivan eri asiasta kuin jostain klassisesta komeudesta tai numeroasteikosta.

Niinpä jos jäisin sinkuksi, toimisin ihan kuten ennenkin: jos ja kun joku mies herättäisi kiinnostukseni (ja minä hänen), katsoisin, mihin se johtaa. Miettimättä ollenkaan, onko hän komeampi vai rumempi kuin aikaisemmat kumppanini tai että olemmeko ulkonäöllisesti samalla tasolla.

Ulkonäköjankkaus on käsittämätöntä, mutta ulkonäkö on se, mikä herättää kiinnostuksen? Onko siis 1+1, mikä pariutumisessa on se kaikkein tärkein juttu?

Ulkonäkö ei ole yhtä kuin laatikkoleuka ja täydellinen hiusraja. Esimerkiksi itseeni on aina vedonnut eniten alle 180 cm  hieman tanakat ehdottomasti ei-bodatut miehet. Kaksi elämäni suurista rakkauksista olivat jo pitkälle kaljuuntuneita, toinen heistä oli seurustelumme aikaan 26-28 vuotias, toinen vähän yli kolmekymppinen. Se, mihin heidän ulkonäössään ihastuin oli molempien kohdalla silmät. Ja silmät nykyisessä puolisossanikin ensimmäisenä herättivät huomioni.

Minkä vuoksi sitten mitään tällaisia miespoikkeuksia ei nähdä mallikatalogeissa, naisille suunnattujen hömppädraamojen pääosissa tai ylipäätään naisten keskusteluissa kuumista miehistä? Miksi ne ovat aina se yksi ja sama miestyyppi, jolla juurikin on tämä täydellinen hiusraja ja vahvat leukaperät. Miksi se poikkeuksetta menee näin, jos asiassa ei ole mitään perää? Eivät miehet ole tyhmiä, etteivät he huomaisi oikeasti sitä, miten kaikilla komeiksi luokitelluilla miehillä on poikkeuksetta hiukset päässä. Näin on Channing Tatumin, Ryan Goslingin, Damiano Davidin, Jason Momoan, Johnny Deppin, Brad Pittin ym ym. tapauksessa. Järjestään kaikilla.

Entäs vaikkapa Jason Statham, Dwayne Johnson ja Vin Diesel?

Aina nämä kolme samaa action-figuuria. Satutko huomaamaan, mikä näitä kolmea miestä yhdistää? Oliko se se rasvattomuus ja lihasmassan ultimaattinen määrä (kaljulla lihasta on oltava enemmän).

Mutta onko sillä mitään väliä, minkä näköisiä tällaiset miehet edes ovat? Eihän noiden "ihannemiesten" olemassaolo kuitenkaan mitenkään näytä vaikuttavan vaikka suomalaisten naisten miesvalintoihin. Suurimmalla osalla on ihan tavallisennäköiset miehet. Joten näyttäisi siis siltä, että tavallisennäköiset miehet kyllä päätyvät suhteisiin. Jopa kaljut, vaikka tässä ketjussa on annettu ymmärtää, että yhdenkin hiukset tippuminen on käytännössä sosiaalinen kuolema.

Kyse on valinnanvapaudesta. Komealla miehellä on mahdollisuus valita kumppani (kuten suurimmalla osalla naisista) ja "tavallinen" mies on yleensä yksin tai valitsee yhden naisen, jota ei välttämättä edes halua, koska ainoastaan yksi voi ihastua tällaiseen mieheen. Kyse on valinnanvapaudesta, ei yhdestä parisuhteesta, joka voi hyvin jopa päättyä joskus.

Millainen valinnanmahdollisuus on mielestäsi suurimmalla osalla naisista?

Jos tavallisen miehen mahdollisuudet ovat noin heikot, niin eikö kannattaisi edes pyrkiä olemaan tavallisten miesten joukossa sitä parhaimmistoa? Ei ehkä saa jotain unelmanaisen näköistä, mutta voi silti saada hyvännäköisen tavisnaisen. Eikö se olisi jo parempi kuin se, että joutuu tyytymään yhteen ainoaan vaihtoehtoon, jota ei edes haluaisi? Oman ulkonäön parantaminen auttaa tässäkin kummasti.

Hyvännäköinenkin voi silti kokea, ettei saa haluamaansa. Jos sattuu rakastumaan henkilöön, jolta ei saa vastakaikua, ei yhtään lämmitä ajatus, että 20 muuta olisi kyllä tarjolla - kun ne eivät ole se, kenet olisi halunnut.

Ja jos käsityksesi on, että valtaosa naisista voi valikoida millaisen miehen ikinä haluavat, niin silloinhan sen täyty tarkoittaa, että he oikeastaan haluavat aika tavallisia miehiä. Koska valtaosa naisista on parisuhteessa ihan tavallisten miesten kanssa. Ja tästä taas tullaan siihen, että jos kerran tavallisia miehiä päätyy suhteisiin noin paljon, niin miten voi olla mahdollista, että he kaikki joutuvat tyytymään? Onko siis niin, että naiset kyllä haluavat tavallisia miehiä, mutta tavalliset miehet itse haluaisivat paljon kauniimpia naisia eivätkä tavalliset naiset ole muuta kuin pelkkää tyytymistä?

Kuka muka haluaa tyytyä tavisnaiseen jos on mahdollisuus saada laatunainen?

Kysyn tämän ihan vakavasti, koska näin naisena en ole yhtään varma mitä tuo "laatu" naisessa edes tarkoittaa. Ihmisillä on preferenssejä, sen ymmärrän, joku tykkää laihasta ja joku vähän pulleammasta, joku pitkistä ja joku lyhyistä hiuksista, mutta mikä tekee naisesta laadukkaan? Rahalla saa hiuslisäkkeitä ja tekokynsiä, nättejä vaatteita ym., mutta jos pelkkä ulkonäkö lasketaan niin silloin moni tavis muuttuisi ammattilaisten käsissä laatunaiseksi jahka lyö rahaa pöytään. Joten miehet, kertokaa mikä on se laatunaisen mitta joka erottaa hänet niin selvästi taviksesta?

Riippuu, tarkoitatko laatunaista ulkonäön puolesta vai naista, joka kelpaisi aina parisuhteeseen saakka? Ulkonäön puolesta nainen pääsee melko pitkälle hoikkuudella ja pitkillä hiuksilla. Ns. "vaimomatsku" on paljon monimutkaisempi asia, johon jokaisella miehillä on sitten omat kriteeristönsä.

Ahaa. Ja pitääkö tämän ulkonäöllisen laadun sisältyä miehillä "vaimomatskuun" automaattisesti? Vai onko niin, että kyseessä on vähän samanlainen mutkikas asia, kuin mitä naisten pariutuminen miesten kanssa on ja jokaisella on lopulta omat kriteeristönsä.

Miehellä on yleensä kolme ajatusta: 1) Naisen ulkoiset ominaisuudet (hoikkuus erittäin tärkeä asia) ja luonne (mahdotonta sanoa, mikä on kellekin miehelle kriteeristö) ovat niin sopivia, että jopa parisuhdetta voi miettiä. Yleensä ulkonäkö on suuremmassa roolissa tässäkin. Ns. vaimomatsku 2) Nainen on juuri niin sopivan ruma/ihan ok, että hänen kanssaan voi harrastaa säännöllistä seksiä rakastumatta tai harrastaa seksiä kerran, jos sellainen ihmeellinen tilaisuus sattuisi 3) Nainen on liian kaunis/liian ruma, eli seksi ei tule kysymykseen

Jännä. Vaimomatsku tarkoittaa siis naista, joka on sekä hoikka että luonteeltaan sopiva/miellyttävä. Eli parisuhteeseen kelpaavat naiset ovat hoikkia. Miksi sitten iso osa parisuhteessa olevista naisista ei ole hoikkia, iso osa on jopa lihavia?

Ei sillä, että tämä häiritsisi. Olen itse ollut aina hoikka, tosin en halua olla suhteessa ihmisen kanssa, joka käyttää sanaa vaimomatsku, enkä oikeastaan halua, että minusta puhutaan kyseisellä termillä. Kuulostaa jotenkin junttimaiselta.

Ei välttämättä, mutta hoikkuus tekee suhteen löytämisen naiselle huomattavasti helpommaksi. Ja nyt tällä kertaa puhun ihan parisuhteesta, koska lihavat naiset saavat seksiä ihan samalla tavalla, kuin hoikatkin. Vähän, kuten se hiusraja ja lihakset pienellä rasvaprosentilla tekevät miehelle helpommaksi niin seksin, kuin parisuhteenkin löytämisen.

Niin, uskon kyllä että hoikka nainen löytää pääsääntöisesti helpommin suhteen kuin lihava, koska valtaosan mielestä hoikkuus ja normaalipainoisuus ovat miellyttävämpi ominaisuus kuin lihavuus. Tässä ei ole mitään ihmeellistä. Mutta käytännössähän sitten iso osa miehistä aloittaa suhteen sellaisen kanssa, joka ei ole ns. vaimomatskua, koska aika monen kumppani kuitenkaan ei ole hoikka. Joten mitä merkitystä on käsitteellä vaimomatsku, jos se on vain teoriaa eikä toteudu käytännössä?

Syy on aika sama, kuin se, miksi nainen saattaa pariutua miehen kanssa, joka ei vastaa hänen ihanteitaan: perhe ja lapset. Todennäköisesti halu olla jonkun kanssa, eikä yksin. Kyllä miehilläkin on järki päässä, että jos ei halua itse laihduttaa ja treenata, niin kumppani on löydyttävä lihavasta naisesta. Tai sitten on yksin. Ulkonäkö ulkonäöstä. Tai raha ulkonäöstä, kun puhutaan naisen suhteesta mieheen.

Pakko kommentoida tuota ihan loppua... Kyllä naisellekin miehen ulkonäkö merkitsee. Minusta on erittäin valitettavaa, että uskottelette itsellenne ja muille miehille, että miehen kohdalla ulkonäkö ei merkitsisi. Kyllä se merkitsee. Ulkonäkö ulkonäöstä pätee myös naisen suhteessa mieheen.

No en varmasti sanonut, ettei merkitsisi. Ulkonäkö on ykkösasia naiselle miehessä. Siksi tuossa luki ulkonäkö ulkonäöstä. Mutta poikkeuksena se, että mies voi rahalla kompensoida ikänsä ja ulkonäkönsä puutteita (kts. Renny Harlin).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tinder kuulostaa aika hankalalta paikalta. Kannattaako sitä edes yrittää? Olen nainen enkä mitenkään nätti edes.

No riippuu, mitä haluat sieltä. Voittajia siellä ovat seksiä hakevat naiset. Tarjonta on rajatonta. Onnea matkaan!

ja luokatonta.

Seksiä saa ilman tinderiäkin. Jopa kivan miehen kanssa.

Tässä nykynaisen maailma pähkinänkuoressa, olipa oma taso mitä tahansa. Ei siis ihme, että on varaa olla nirso. 

Naisten syy, että miehet ovat helppoja?

Ei, mutta on naisten syy etteivät he opi eroa seksisuhteen ja parisuhteen välillä.

Miehet ovat kyllä yrittäneet selittää. Seksisuhteeseen kelpaa vaatimattomampikin nainen, etenkin jos tämä on mieliksi komistukselle. Mies saa helppoa seksiä, samalla kun yrittää parisuhteeseen oman tasoistaan kauista naista.

Naisilla se menee toisin päin. Moni nainen joka olisi antanut aviomiehelleen vain parisuhteen, olisi antautunut seksisuhteeseen vain aviomiestään komeamman ja viihdyttävämmän miehen kanssa.

Naiset eivät sisäistä kuviota, ja saatuaan huomiota komistuksilta, nostavat rimaa eivätkä hyväksy miehiä jotka olisivat saatavilla parisuhteeseen.

Ei. Kenekään otsassa ei lue onko hän hyvää parisuhdemateriaalia vai ei. Naiset ovat usein yrittäneet ilmaista minkä laatuisen suhteen haluavat ja täälläkin on ollut keskustelua siitä, mistä tunnistaa miehen joka puheistaan huolimatta haluaa vaan seksiä. Mies voi sanoa etsivänsä parisuhdetta, vaikka haluaa vaan seksisuhteen. Mies voi käyttäytyä alkuun kuin etsisi parisuhdetta ja olla sitten kuitenkin vaan sika. Ennen kuin se ero tulee näitä miehiä on melkoisen vaikea erottaa niistä, jotka rehellisesti haluavat parisuhteen, koska myös ne vähän tavanomaisemman oloiset miehet voivat yllättäen muuttaa mielensä ja yhtäkkiä suhde ei olekaan enää mahdollinen. Epärehellisyys ja paremman kaipuu puolin ja toisin tekee parinhausta nykyään niin hel*tin hankalaa, että ihme jos vakka kantensa löytää jonkun deittiapin kautta.

Ja me olemme kertoneet sen teille.

Sen tunnistaa siitä että mies on lähtökohtaisesti komeampi ja kiinnostavampi kuin ne miehet jotka ovat todistetusti halunneet kanssasi parisuhteen.

Okei, asian tekee monimutkaisemmaksi se, että naisen ulkonäkö heikkenee iän myötä. Enemmistöllä huippu on siinä 19-21v, joten kolmekymppisenä saattaa joutua laskemaan ulkonäkörimaa. Tätä naiset eivät osaa arvioida, koska naiset itse näkevät kolmekymppisen naisen kauneimpana.

Te ette osaa arvioida tasoja, siinä perusongelma.

Minulle tasoja on edelleen kaksi: kiinnostaa tai ei kiinnosta. En ole koskaan vertaillut miesystävieni ulkonäköä. Tämä ulkonäköjankutus on kaiken kaikkiaan ihan käsittämätöntä. Tottakai ulkonäöllä on merkitystä, se ratkaisee, herääkö kiinnostus. Kyse on kuitenkin aivan eri asiasta kuin jostain klassisesta komeudesta tai numeroasteikosta.

Niinpä jos jäisin sinkuksi, toimisin ihan kuten ennenkin: jos ja kun joku mies herättäisi kiinnostukseni (ja minä hänen), katsoisin, mihin se johtaa. Miettimättä ollenkaan, onko hän komeampi vai rumempi kuin aikaisemmat kumppanini tai että olemmeko ulkonäöllisesti samalla tasolla.

Ulkonäköjankkaus on käsittämätöntä, mutta ulkonäkö on se, mikä herättää kiinnostuksen? Onko siis 1+1, mikä pariutumisessa on se kaikkein tärkein juttu?

Ulkonäkö ei ole yhtä kuin laatikkoleuka ja täydellinen hiusraja. Esimerkiksi itseeni on aina vedonnut eniten alle 180 cm  hieman tanakat ehdottomasti ei-bodatut miehet. Kaksi elämäni suurista rakkauksista olivat jo pitkälle kaljuuntuneita, toinen heistä oli seurustelumme aikaan 26-28 vuotias, toinen vähän yli kolmekymppinen. Se, mihin heidän ulkonäössään ihastuin oli molempien kohdalla silmät. Ja silmät nykyisessä puolisossanikin ensimmäisenä herättivät huomioni.

Minkä vuoksi sitten mitään tällaisia miespoikkeuksia ei nähdä mallikatalogeissa, naisille suunnattujen hömppädraamojen pääosissa tai ylipäätään naisten keskusteluissa kuumista miehistä? Miksi ne ovat aina se yksi ja sama miestyyppi, jolla juurikin on tämä täydellinen hiusraja ja vahvat leukaperät. Miksi se poikkeuksetta menee näin, jos asiassa ei ole mitään perää? Eivät miehet ole tyhmiä, etteivät he huomaisi oikeasti sitä, miten kaikilla komeiksi luokitelluilla miehillä on poikkeuksetta hiukset päässä. Näin on Channing Tatumin, Ryan Goslingin, Damiano Davidin, Jason Momoan, Johnny Deppin, Brad Pittin ym ym. tapauksessa. Järjestään kaikilla.

Entäs vaikkapa Jason Statham, Dwayne Johnson ja Vin Diesel?

Aina nämä kolme samaa action-figuuria. Satutko huomaamaan, mikä näitä kolmea miestä yhdistää? Oliko se se rasvattomuus ja lihasmassan ultimaattinen määrä (kaljulla lihasta on oltava enemmän).

Mutta onko sillä mitään väliä, minkä näköisiä tällaiset miehet edes ovat? Eihän noiden "ihannemiesten" olemassaolo kuitenkaan mitenkään näytä vaikuttavan vaikka suomalaisten naisten miesvalintoihin. Suurimmalla osalla on ihan tavallisennäköiset miehet. Joten näyttäisi siis siltä, että tavallisennäköiset miehet kyllä päätyvät suhteisiin. Jopa kaljut, vaikka tässä ketjussa on annettu ymmärtää, että yhdenkin hiukset tippuminen on käytännössä sosiaalinen kuolema.

Kyse on valinnanvapaudesta. Komealla miehellä on mahdollisuus valita kumppani (kuten suurimmalla osalla naisista) ja "tavallinen" mies on yleensä yksin tai valitsee yhden naisen, jota ei välttämättä edes halua, koska ainoastaan yksi voi ihastua tällaiseen mieheen. Kyse on valinnanvapaudesta, ei yhdestä parisuhteesta, joka voi hyvin jopa päättyä joskus.

Millainen valinnanmahdollisuus on mielestäsi suurimmalla osalla naisista?

Jos tavallisen miehen mahdollisuudet ovat noin heikot, niin eikö kannattaisi edes pyrkiä olemaan tavallisten miesten joukossa sitä parhaimmistoa? Ei ehkä saa jotain unelmanaisen näköistä, mutta voi silti saada hyvännäköisen tavisnaisen. Eikö se olisi jo parempi kuin se, että joutuu tyytymään yhteen ainoaan vaihtoehtoon, jota ei edes haluaisi? Oman ulkonäön parantaminen auttaa tässäkin kummasti.

Hyvännäköinenkin voi silti kokea, ettei saa haluamaansa. Jos sattuu rakastumaan henkilöön, jolta ei saa vastakaikua, ei yhtään lämmitä ajatus, että 20 muuta olisi kyllä tarjolla - kun ne eivät ole se, kenet olisi halunnut.

Ja jos käsityksesi on, että valtaosa naisista voi valikoida millaisen miehen ikinä haluavat, niin silloinhan sen täyty tarkoittaa, että he oikeastaan haluavat aika tavallisia miehiä. Koska valtaosa naisista on parisuhteessa ihan tavallisten miesten kanssa. Ja tästä taas tullaan siihen, että jos kerran tavallisia miehiä päätyy suhteisiin noin paljon, niin miten voi olla mahdollista, että he kaikki joutuvat tyytymään? Onko siis niin, että naiset kyllä haluavat tavallisia miehiä, mutta tavalliset miehet itse haluaisivat paljon kauniimpia naisia eivätkä tavalliset naiset ole muuta kuin pelkkää tyytymistä?

Kuka muka haluaa tyytyä tavisnaiseen jos on mahdollisuus saada laatunainen?

Kysyn tämän ihan vakavasti, koska näin naisena en ole yhtään varma mitä tuo "laatu" naisessa edes tarkoittaa. Ihmisillä on preferenssejä, sen ymmärrän, joku tykkää laihasta ja joku vähän pulleammasta, joku pitkistä ja joku lyhyistä hiuksista, mutta mikä tekee naisesta laadukkaan? Rahalla saa hiuslisäkkeitä ja tekokynsiä, nättejä vaatteita ym., mutta jos pelkkä ulkonäkö lasketaan niin silloin moni tavis muuttuisi ammattilaisten käsissä laatunaiseksi jahka lyö rahaa pöytään. Joten miehet, kertokaa mikä on se laatunaisen mitta joka erottaa hänet niin selvästi taviksesta?

Laatunainen: ei päihde- tai muuta riippuvuusongelmaa, ei talousongelmia, ei mielenterveysongelmia, ei tyhmä tai ilkeä. Top 60% ulkonäkö. Monogaminen. Hetero. Kyky tehdä asioita pitkäjänteisesti.

Nämä vaatimukset ymmärrän paremmin, koska näitä samoja asioita vaadin myös mieheltä. Olen silti yllättynyt, että palstalla valittavat miehet eivät löydä tällaisia naisia mistään ja nämä naiset on nostettu laadun korkealle jalustalle. Jos ulkonäköön kiinnitetään ensin huomiota, niin top 60% antaa niin paljon anteeksi, että en ymmärrä miten se voi olla ongelma kun kerta kuusi naista kymmenestä kelpaisi ulkonäön puolesta.  Nuo muut ominaisuudet ovat sitten vaikeampia, mikäli ihmisellä ei saa olla vähäisiäkään ongelmia missään mainituista seikoista ikinä. Monogamia ja heterous ovat melko selkeitä, mutta kuka tahansa voi kokea haasteita mielenterveyden tai talouden kanssa ja tällaisessa elämänvaiheessa nainen ilmeisesti putoaa tavisten joukkoon.

Ohis, mutta oletan nyt itse että mielenterveysongelmilla ei tarkoiteta vaikka onnettomuuden jälkeistä henkistä toipumista tai taloudellisilla ongelmilla sitä, jos 20 000 euron kk-tuloilla kokee, ettei raha riitä ihan kaikkeen, mitä tekisi mieli. Eli veikkaan, että se kirjoittaja itse tuntee enemmän mt-ongelmaisia ja jotain sossuntuloilla eläviä ja mieltää siksi sellaisen tavallisuudeksi.

Voi olla että on noin, mutta se kannattaa sitten myös ilmaista noin. Tuollaiset ehdottoman kuuloiset eit kuulostavat muuten äärimmäisen rajaavilta ja poissulkevat ihmisiä, jotka voisivat kelvata. Ei talousongelmia tarkoittaa muutenkin ihmisille eri asioita. Jollekin se on sitä, että pystyy elättämään itsensä ja pärjää tuloillaan ja on esim. mahdollisuus saada lainaa tai laittaa osa palkasta talteen. Jollekin toiselle se voi tarkoittaa sitä, että vaikka eläisi sossun rahoilla niin homma on ok kunhan ne jotenkin riittävät seuraavaan tukien maksuun eikä ole velkoja. Vastaavasti joku voi pitää ihan hyväksyttävänä, että deitti on allapäin pidempään ja käsittelee vaikka läheisen kuolemaa, kun taas joku ei tällaistakaan jaksa katsella yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tinder kuulostaa aika hankalalta paikalta. Kannattaako sitä edes yrittää? Olen nainen enkä mitenkään nätti edes.

No riippuu, mitä haluat sieltä. Voittajia siellä ovat seksiä hakevat naiset. Tarjonta on rajatonta. Onnea matkaan!

ja luokatonta.

Seksiä saa ilman tinderiäkin. Jopa kivan miehen kanssa.

Tässä nykynaisen maailma pähkinänkuoressa, olipa oma taso mitä tahansa. Ei siis ihme, että on varaa olla nirso. 

Naisten syy, että miehet ovat helppoja?

Ei, mutta on naisten syy etteivät he opi eroa seksisuhteen ja parisuhteen välillä.

Miehet ovat kyllä yrittäneet selittää. Seksisuhteeseen kelpaa vaatimattomampikin nainen, etenkin jos tämä on mieliksi komistukselle. Mies saa helppoa seksiä, samalla kun yrittää parisuhteeseen oman tasoistaan kauista naista.

Naisilla se menee toisin päin. Moni nainen joka olisi antanut aviomiehelleen vain parisuhteen, olisi antautunut seksisuhteeseen vain aviomiestään komeamman ja viihdyttävämmän miehen kanssa.

Naiset eivät sisäistä kuviota, ja saatuaan huomiota komistuksilta, nostavat rimaa eivätkä hyväksy miehiä jotka olisivat saatavilla parisuhteeseen.

Ei. Kenekään otsassa ei lue onko hän hyvää parisuhdemateriaalia vai ei. Naiset ovat usein yrittäneet ilmaista minkä laatuisen suhteen haluavat ja täälläkin on ollut keskustelua siitä, mistä tunnistaa miehen joka puheistaan huolimatta haluaa vaan seksiä. Mies voi sanoa etsivänsä parisuhdetta, vaikka haluaa vaan seksisuhteen. Mies voi käyttäytyä alkuun kuin etsisi parisuhdetta ja olla sitten kuitenkin vaan sika. Ennen kuin se ero tulee näitä miehiä on melkoisen vaikea erottaa niistä, jotka rehellisesti haluavat parisuhteen, koska myös ne vähän tavanomaisemman oloiset miehet voivat yllättäen muuttaa mielensä ja yhtäkkiä suhde ei olekaan enää mahdollinen. Epärehellisyys ja paremman kaipuu puolin ja toisin tekee parinhausta nykyään niin hel*tin hankalaa, että ihme jos vakka kantensa löytää jonkun deittiapin kautta.

Ja me olemme kertoneet sen teille.

Sen tunnistaa siitä että mies on lähtökohtaisesti komeampi ja kiinnostavampi kuin ne miehet jotka ovat todistetusti halunneet kanssasi parisuhteen.

Okei, asian tekee monimutkaisemmaksi se, että naisen ulkonäkö heikkenee iän myötä. Enemmistöllä huippu on siinä 19-21v, joten kolmekymppisenä saattaa joutua laskemaan ulkonäkörimaa. Tätä naiset eivät osaa arvioida, koska naiset itse näkevät kolmekymppisen naisen kauneimpana.

Te ette osaa arvioida tasoja, siinä perusongelma.

Minulle tasoja on edelleen kaksi: kiinnostaa tai ei kiinnosta. En ole koskaan vertaillut miesystävieni ulkonäköä. Tämä ulkonäköjankutus on kaiken kaikkiaan ihan käsittämätöntä. Tottakai ulkonäöllä on merkitystä, se ratkaisee, herääkö kiinnostus. Kyse on kuitenkin aivan eri asiasta kuin jostain klassisesta komeudesta tai numeroasteikosta.

Niinpä jos jäisin sinkuksi, toimisin ihan kuten ennenkin: jos ja kun joku mies herättäisi kiinnostukseni (ja minä hänen), katsoisin, mihin se johtaa. Miettimättä ollenkaan, onko hän komeampi vai rumempi kuin aikaisemmat kumppanini tai että olemmeko ulkonäöllisesti samalla tasolla.

Ulkonäköjankkaus on käsittämätöntä, mutta ulkonäkö on se, mikä herättää kiinnostuksen? Onko siis 1+1, mikä pariutumisessa on se kaikkein tärkein juttu?

Ulkonäkö ei ole yhtä kuin laatikkoleuka ja täydellinen hiusraja. Esimerkiksi itseeni on aina vedonnut eniten alle 180 cm  hieman tanakat ehdottomasti ei-bodatut miehet. Kaksi elämäni suurista rakkauksista olivat jo pitkälle kaljuuntuneita, toinen heistä oli seurustelumme aikaan 26-28 vuotias, toinen vähän yli kolmekymppinen. Se, mihin heidän ulkonäössään ihastuin oli molempien kohdalla silmät. Ja silmät nykyisessä puolisossanikin ensimmäisenä herättivät huomioni.

Minkä vuoksi sitten mitään tällaisia miespoikkeuksia ei nähdä mallikatalogeissa, naisille suunnattujen hömppädraamojen pääosissa tai ylipäätään naisten keskusteluissa kuumista miehistä? Miksi ne ovat aina se yksi ja sama miestyyppi, jolla juurikin on tämä täydellinen hiusraja ja vahvat leukaperät. Miksi se poikkeuksetta menee näin, jos asiassa ei ole mitään perää? Eivät miehet ole tyhmiä, etteivät he huomaisi oikeasti sitä, miten kaikilla komeiksi luokitelluilla miehillä on poikkeuksetta hiukset päässä. Näin on Channing Tatumin, Ryan Goslingin, Damiano Davidin, Jason Momoan, Johnny Deppin, Brad Pittin ym ym. tapauksessa. Järjestään kaikilla.

Entäs vaikkapa Jason Statham, Dwayne Johnson ja Vin Diesel?

Aina nämä kolme samaa action-figuuria. Satutko huomaamaan, mikä näitä kolmea miestä yhdistää? Oliko se se rasvattomuus ja lihasmassan ultimaattinen määrä (kaljulla lihasta on oltava enemmän).

Mutta onko sillä mitään väliä, minkä näköisiä tällaiset miehet edes ovat? Eihän noiden "ihannemiesten" olemassaolo kuitenkaan mitenkään näytä vaikuttavan vaikka suomalaisten naisten miesvalintoihin. Suurimmalla osalla on ihan tavallisennäköiset miehet. Joten näyttäisi siis siltä, että tavallisennäköiset miehet kyllä päätyvät suhteisiin. Jopa kaljut, vaikka tässä ketjussa on annettu ymmärtää, että yhdenkin hiukset tippuminen on käytännössä sosiaalinen kuolema.

Kyse on valinnanvapaudesta. Komealla miehellä on mahdollisuus valita kumppani (kuten suurimmalla osalla naisista) ja "tavallinen" mies on yleensä yksin tai valitsee yhden naisen, jota ei välttämättä edes halua, koska ainoastaan yksi voi ihastua tällaiseen mieheen. Kyse on valinnanvapaudesta, ei yhdestä parisuhteesta, joka voi hyvin jopa päättyä joskus.

Millainen valinnanmahdollisuus on mielestäsi suurimmalla osalla naisista?

Jos tavallisen miehen mahdollisuudet ovat noin heikot, niin eikö kannattaisi edes pyrkiä olemaan tavallisten miesten joukossa sitä parhaimmistoa? Ei ehkä saa jotain unelmanaisen näköistä, mutta voi silti saada hyvännäköisen tavisnaisen. Eikö se olisi jo parempi kuin se, että joutuu tyytymään yhteen ainoaan vaihtoehtoon, jota ei edes haluaisi? Oman ulkonäön parantaminen auttaa tässäkin kummasti.

Hyvännäköinenkin voi silti kokea, ettei saa haluamaansa. Jos sattuu rakastumaan henkilöön, jolta ei saa vastakaikua, ei yhtään lämmitä ajatus, että 20 muuta olisi kyllä tarjolla - kun ne eivät ole se, kenet olisi halunnut.

Ja jos käsityksesi on, että valtaosa naisista voi valikoida millaisen miehen ikinä haluavat, niin silloinhan sen täyty tarkoittaa, että he oikeastaan haluavat aika tavallisia miehiä. Koska valtaosa naisista on parisuhteessa ihan tavallisten miesten kanssa. Ja tästä taas tullaan siihen, että jos kerran tavallisia miehiä päätyy suhteisiin noin paljon, niin miten voi olla mahdollista, että he kaikki joutuvat tyytymään? Onko siis niin, että naiset kyllä haluavat tavallisia miehiä, mutta tavalliset miehet itse haluaisivat paljon kauniimpia naisia eivätkä tavalliset naiset ole muuta kuin pelkkää tyytymistä?

Kuka muka haluaa tyytyä tavisnaiseen jos on mahdollisuus saada laatunainen?

Kysyn tämän ihan vakavasti, koska näin naisena en ole yhtään varma mitä tuo "laatu" naisessa edes tarkoittaa. Ihmisillä on preferenssejä, sen ymmärrän, joku tykkää laihasta ja joku vähän pulleammasta, joku pitkistä ja joku lyhyistä hiuksista, mutta mikä tekee naisesta laadukkaan? Rahalla saa hiuslisäkkeitä ja tekokynsiä, nättejä vaatteita ym., mutta jos pelkkä ulkonäkö lasketaan niin silloin moni tavis muuttuisi ammattilaisten käsissä laatunaiseksi jahka lyö rahaa pöytään. Joten miehet, kertokaa mikä on se laatunaisen mitta joka erottaa hänet niin selvästi taviksesta?

Riippuu, tarkoitatko laatunaista ulkonäön puolesta vai naista, joka kelpaisi aina parisuhteeseen saakka? Ulkonäön puolesta nainen pääsee melko pitkälle hoikkuudella ja pitkillä hiuksilla. Ns. "vaimomatsku" on paljon monimutkaisempi asia, johon jokaisella miehillä on sitten omat kriteeristönsä.

Ahaa. Ja pitääkö tämän ulkonäöllisen laadun sisältyä miehillä "vaimomatskuun" automaattisesti? Vai onko niin, että kyseessä on vähän samanlainen mutkikas asia, kuin mitä naisten pariutuminen miesten kanssa on ja jokaisella on lopulta omat kriteeristönsä.

Miehellä on yleensä kolme ajatusta: 1) Naisen ulkoiset ominaisuudet (hoikkuus erittäin tärkeä asia) ja luonne (mahdotonta sanoa, mikä on kellekin miehelle kriteeristö) ovat niin sopivia, että jopa parisuhdetta voi miettiä. Yleensä ulkonäkö on suuremmassa roolissa tässäkin. Ns. vaimomatsku 2) Nainen on juuri niin sopivan ruma/ihan ok, että hänen kanssaan voi harrastaa säännöllistä seksiä rakastumatta tai harrastaa seksiä kerran, jos sellainen ihmeellinen tilaisuus sattuisi 3) Nainen on liian kaunis/liian ruma, eli seksi ei tule kysymykseen

Jännä. Vaimomatsku tarkoittaa siis naista, joka on sekä hoikka että luonteeltaan sopiva/miellyttävä. Eli parisuhteeseen kelpaavat naiset ovat hoikkia. Miksi sitten iso osa parisuhteessa olevista naisista ei ole hoikkia, iso osa on jopa lihavia?

Ei sillä, että tämä häiritsisi. Olen itse ollut aina hoikka, tosin en halua olla suhteessa ihmisen kanssa, joka käyttää sanaa vaimomatsku, enkä oikeastaan halua, että minusta puhutaan kyseisellä termillä. Kuulostaa jotenkin junttimaiselta.

Ei välttämättä, mutta hoikkuus tekee suhteen löytämisen naiselle huomattavasti helpommaksi. Ja nyt tällä kertaa puhun ihan parisuhteesta, koska lihavat naiset saavat seksiä ihan samalla tavalla, kuin hoikatkin. Vähän, kuten se hiusraja ja lihakset pienellä rasvaprosentilla tekevät miehelle helpommaksi niin seksin, kuin parisuhteenkin löytämisen.

Niin, uskon kyllä että hoikka nainen löytää pääsääntöisesti helpommin suhteen kuin lihava, koska valtaosan mielestä hoikkuus ja normaalipainoisuus ovat miellyttävämpi ominaisuus kuin lihavuus. Tässä ei ole mitään ihmeellistä. Mutta käytännössähän sitten iso osa miehistä aloittaa suhteen sellaisen kanssa, joka ei ole ns. vaimomatskua, koska aika monen kumppani kuitenkaan ei ole hoikka. Joten mitä merkitystä on käsitteellä vaimomatsku, jos se on vain teoriaa eikä toteudu käytännössä?

Syy on aika sama, kuin se, miksi nainen saattaa pariutua miehen kanssa, joka ei vastaa hänen ihanteitaan: perhe ja lapset. Todennäköisesti halu olla jonkun kanssa, eikä yksin. Kyllä miehilläkin on järki päässä, että jos ei halua itse laihduttaa ja treenata, niin kumppani on löydyttävä lihavasta naisesta. Tai sitten on yksin. Ulkonäkö ulkonäöstä. Tai raha ulkonäöstä, kun puhutaan naisen suhteesta mieheen.

Pakko kommentoida tuota ihan loppua... Kyllä naisellekin miehen ulkonäkö merkitsee. Minusta on erittäin valitettavaa, että uskottelette itsellenne ja muille miehille, että miehen kohdalla ulkonäkö ei merkitsisi. Kyllä se merkitsee. Ulkonäkö ulkonäöstä pätee myös naisen suhteessa mieheen.

No en varmasti sanonut, ettei merkitsisi. Ulkonäkö on ykkösasia naiselle miehessä. Siksi tuossa luki ulkonäkö ulkonäöstä. Mutta poikkeuksena se, että mies voi rahalla kompensoida ikänsä ja ulkonäkönsä puutteita (kts. Renny Harlin).

Ei ulkonäkö ole ykkösasia - tuollainen ajattelu on vähän lapsellista. Ei ole mitään "ykkösasiaa", vaan on kokonaisuus, joka joko toimii tai ei. Kiinnostaa tai ei. Siihen kuuluu aika monenlaisia asioita, joista vetovoima on yksi. Mutta ulkonäkö sinänsä ei vielä takaa vetovoimaa. Voisin nyt tässä vaikka luetella ihannemiehen ulkonäöllisiä ominaisuuksia, ja silti tällainen paperilla hyvä ei välttämättä ulkonäkönsä puolesta olekaan kiinnostava tai puoleensavetävä. Sekin on niin moniulotteinen kokonaisuus.

Rahalla voi kompensoida tietynlaisten ihmisten kohdalla. Tämä kannattaa muistaa. Raha houkuttelee tietynlaisia ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tinder kuulostaa aika hankalalta paikalta. Kannattaako sitä edes yrittää? Olen nainen enkä mitenkään nätti edes.

No riippuu, mitä haluat sieltä. Voittajia siellä ovat seksiä hakevat naiset. Tarjonta on rajatonta. Onnea matkaan!

ja luokatonta.

Seksiä saa ilman tinderiäkin. Jopa kivan miehen kanssa.

Tässä nykynaisen maailma pähkinänkuoressa, olipa oma taso mitä tahansa. Ei siis ihme, että on varaa olla nirso. 

Naisten syy, että miehet ovat helppoja?

Ei, mutta on naisten syy etteivät he opi eroa seksisuhteen ja parisuhteen välillä.

Miehet ovat kyllä yrittäneet selittää. Seksisuhteeseen kelpaa vaatimattomampikin nainen, etenkin jos tämä on mieliksi komistukselle. Mies saa helppoa seksiä, samalla kun yrittää parisuhteeseen oman tasoistaan kauista naista.

Naisilla se menee toisin päin. Moni nainen joka olisi antanut aviomiehelleen vain parisuhteen, olisi antautunut seksisuhteeseen vain aviomiestään komeamman ja viihdyttävämmän miehen kanssa.

Naiset eivät sisäistä kuviota, ja saatuaan huomiota komistuksilta, nostavat rimaa eivätkä hyväksy miehiä jotka olisivat saatavilla parisuhteeseen.

Ei. Kenekään otsassa ei lue onko hän hyvää parisuhdemateriaalia vai ei. Naiset ovat usein yrittäneet ilmaista minkä laatuisen suhteen haluavat ja täälläkin on ollut keskustelua siitä, mistä tunnistaa miehen joka puheistaan huolimatta haluaa vaan seksiä. Mies voi sanoa etsivänsä parisuhdetta, vaikka haluaa vaan seksisuhteen. Mies voi käyttäytyä alkuun kuin etsisi parisuhdetta ja olla sitten kuitenkin vaan sika. Ennen kuin se ero tulee näitä miehiä on melkoisen vaikea erottaa niistä, jotka rehellisesti haluavat parisuhteen, koska myös ne vähän tavanomaisemman oloiset miehet voivat yllättäen muuttaa mielensä ja yhtäkkiä suhde ei olekaan enää mahdollinen. Epärehellisyys ja paremman kaipuu puolin ja toisin tekee parinhausta nykyään niin hel*tin hankalaa, että ihme jos vakka kantensa löytää jonkun deittiapin kautta.

Ja me olemme kertoneet sen teille.

Sen tunnistaa siitä että mies on lähtökohtaisesti komeampi ja kiinnostavampi kuin ne miehet jotka ovat todistetusti halunneet kanssasi parisuhteen.

Okei, asian tekee monimutkaisemmaksi se, että naisen ulkonäkö heikkenee iän myötä. Enemmistöllä huippu on siinä 19-21v, joten kolmekymppisenä saattaa joutua laskemaan ulkonäkörimaa. Tätä naiset eivät osaa arvioida, koska naiset itse näkevät kolmekymppisen naisen kauneimpana.

Te ette osaa arvioida tasoja, siinä perusongelma.

Minulle tasoja on edelleen kaksi: kiinnostaa tai ei kiinnosta. En ole koskaan vertaillut miesystävieni ulkonäköä. Tämä ulkonäköjankutus on kaiken kaikkiaan ihan käsittämätöntä. Tottakai ulkonäöllä on merkitystä, se ratkaisee, herääkö kiinnostus. Kyse on kuitenkin aivan eri asiasta kuin jostain klassisesta komeudesta tai numeroasteikosta.

Niinpä jos jäisin sinkuksi, toimisin ihan kuten ennenkin: jos ja kun joku mies herättäisi kiinnostukseni (ja minä hänen), katsoisin, mihin se johtaa. Miettimättä ollenkaan, onko hän komeampi vai rumempi kuin aikaisemmat kumppanini tai että olemmeko ulkonäöllisesti samalla tasolla.

Ulkonäköjankkaus on käsittämätöntä, mutta ulkonäkö on se, mikä herättää kiinnostuksen? Onko siis 1+1, mikä pariutumisessa on se kaikkein tärkein juttu?

Ulkonäkö ei ole yhtä kuin laatikkoleuka ja täydellinen hiusraja. Esimerkiksi itseeni on aina vedonnut eniten alle 180 cm  hieman tanakat ehdottomasti ei-bodatut miehet. Kaksi elämäni suurista rakkauksista olivat jo pitkälle kaljuuntuneita, toinen heistä oli seurustelumme aikaan 26-28 vuotias, toinen vähän yli kolmekymppinen. Se, mihin heidän ulkonäössään ihastuin oli molempien kohdalla silmät. Ja silmät nykyisessä puolisossanikin ensimmäisenä herättivät huomioni.

Minkä vuoksi sitten mitään tällaisia miespoikkeuksia ei nähdä mallikatalogeissa, naisille suunnattujen hömppädraamojen pääosissa tai ylipäätään naisten keskusteluissa kuumista miehistä? Miksi ne ovat aina se yksi ja sama miestyyppi, jolla juurikin on tämä täydellinen hiusraja ja vahvat leukaperät. Miksi se poikkeuksetta menee näin, jos asiassa ei ole mitään perää? Eivät miehet ole tyhmiä, etteivät he huomaisi oikeasti sitä, miten kaikilla komeiksi luokitelluilla miehillä on poikkeuksetta hiukset päässä. Näin on Channing Tatumin, Ryan Goslingin, Damiano Davidin, Jason Momoan, Johnny Deppin, Brad Pittin ym ym. tapauksessa. Järjestään kaikilla.

Entäs vaikkapa Jason Statham, Dwayne Johnson ja Vin Diesel?

Aina nämä kolme samaa action-figuuria. Satutko huomaamaan, mikä näitä kolmea miestä yhdistää? Oliko se se rasvattomuus ja lihasmassan ultimaattinen määrä (kaljulla lihasta on oltava enemmän).

Mutta onko sillä mitään väliä, minkä näköisiä tällaiset miehet edes ovat? Eihän noiden "ihannemiesten" olemassaolo kuitenkaan mitenkään näytä vaikuttavan vaikka suomalaisten naisten miesvalintoihin. Suurimmalla osalla on ihan tavallisennäköiset miehet. Joten näyttäisi siis siltä, että tavallisennäköiset miehet kyllä päätyvät suhteisiin. Jopa kaljut, vaikka tässä ketjussa on annettu ymmärtää, että yhdenkin hiukset tippuminen on käytännössä sosiaalinen kuolema.

Kyse on valinnanvapaudesta. Komealla miehellä on mahdollisuus valita kumppani (kuten suurimmalla osalla naisista) ja "tavallinen" mies on yleensä yksin tai valitsee yhden naisen, jota ei välttämättä edes halua, koska ainoastaan yksi voi ihastua tällaiseen mieheen. Kyse on valinnanvapaudesta, ei yhdestä parisuhteesta, joka voi hyvin jopa päättyä joskus.

Millainen valinnanmahdollisuus on mielestäsi suurimmalla osalla naisista?

Jos tavallisen miehen mahdollisuudet ovat noin heikot, niin eikö kannattaisi edes pyrkiä olemaan tavallisten miesten joukossa sitä parhaimmistoa? Ei ehkä saa jotain unelmanaisen näköistä, mutta voi silti saada hyvännäköisen tavisnaisen. Eikö se olisi jo parempi kuin se, että joutuu tyytymään yhteen ainoaan vaihtoehtoon, jota ei edes haluaisi? Oman ulkonäön parantaminen auttaa tässäkin kummasti.

Hyvännäköinenkin voi silti kokea, ettei saa haluamaansa. Jos sattuu rakastumaan henkilöön, jolta ei saa vastakaikua, ei yhtään lämmitä ajatus, että 20 muuta olisi kyllä tarjolla - kun ne eivät ole se, kenet olisi halunnut.

Ja jos käsityksesi on, että valtaosa naisista voi valikoida millaisen miehen ikinä haluavat, niin silloinhan sen täyty tarkoittaa, että he oikeastaan haluavat aika tavallisia miehiä. Koska valtaosa naisista on parisuhteessa ihan tavallisten miesten kanssa. Ja tästä taas tullaan siihen, että jos kerran tavallisia miehiä päätyy suhteisiin noin paljon, niin miten voi olla mahdollista, että he kaikki joutuvat tyytymään? Onko siis niin, että naiset kyllä haluavat tavallisia miehiä, mutta tavalliset miehet itse haluaisivat paljon kauniimpia naisia eivätkä tavalliset naiset ole muuta kuin pelkkää tyytymistä?

Kuka muka haluaa tyytyä tavisnaiseen jos on mahdollisuus saada laatunainen?

Kysyn tämän ihan vakavasti, koska näin naisena en ole yhtään varma mitä tuo "laatu" naisessa edes tarkoittaa. Ihmisillä on preferenssejä, sen ymmärrän, joku tykkää laihasta ja joku vähän pulleammasta, joku pitkistä ja joku lyhyistä hiuksista, mutta mikä tekee naisesta laadukkaan? Rahalla saa hiuslisäkkeitä ja tekokynsiä, nättejä vaatteita ym., mutta jos pelkkä ulkonäkö lasketaan niin silloin moni tavis muuttuisi ammattilaisten käsissä laatunaiseksi jahka lyö rahaa pöytään. Joten miehet, kertokaa mikä on se laatunaisen mitta joka erottaa hänet niin selvästi taviksesta?

Riippuu, tarkoitatko laatunaista ulkonäön puolesta vai naista, joka kelpaisi aina parisuhteeseen saakka? Ulkonäön puolesta nainen pääsee melko pitkälle hoikkuudella ja pitkillä hiuksilla. Ns. "vaimomatsku" on paljon monimutkaisempi asia, johon jokaisella miehillä on sitten omat kriteeristönsä.

Ahaa. Ja pitääkö tämän ulkonäöllisen laadun sisältyä miehillä "vaimomatskuun" automaattisesti? Vai onko niin, että kyseessä on vähän samanlainen mutkikas asia, kuin mitä naisten pariutuminen miesten kanssa on ja jokaisella on lopulta omat kriteeristönsä.

Miehellä on yleensä kolme ajatusta: 1) Naisen ulkoiset ominaisuudet (hoikkuus erittäin tärkeä asia) ja luonne (mahdotonta sanoa, mikä on kellekin miehelle kriteeristö) ovat niin sopivia, että jopa parisuhdetta voi miettiä. Yleensä ulkonäkö on suuremmassa roolissa tässäkin. Ns. vaimomatsku 2) Nainen on juuri niin sopivan ruma/ihan ok, että hänen kanssaan voi harrastaa säännöllistä seksiä rakastumatta tai harrastaa seksiä kerran, jos sellainen ihmeellinen tilaisuus sattuisi 3) Nainen on liian kaunis/liian ruma, eli seksi ei tule kysymykseen

Jännä. Vaimomatsku tarkoittaa siis naista, joka on sekä hoikka että luonteeltaan sopiva/miellyttävä. Eli parisuhteeseen kelpaavat naiset ovat hoikkia. Miksi sitten iso osa parisuhteessa olevista naisista ei ole hoikkia, iso osa on jopa lihavia?

Ei sillä, että tämä häiritsisi. Olen itse ollut aina hoikka, tosin en halua olla suhteessa ihmisen kanssa, joka käyttää sanaa vaimomatsku, enkä oikeastaan halua, että minusta puhutaan kyseisellä termillä. Kuulostaa jotenkin junttimaiselta.

Ei välttämättä, mutta hoikkuus tekee suhteen löytämisen naiselle huomattavasti helpommaksi. Ja nyt tällä kertaa puhun ihan parisuhteesta, koska lihavat naiset saavat seksiä ihan samalla tavalla, kuin hoikatkin. Vähän, kuten se hiusraja ja lihakset pienellä rasvaprosentilla tekevät miehelle helpommaksi niin seksin, kuin parisuhteenkin löytämisen.

Niin, uskon kyllä että hoikka nainen löytää pääsääntöisesti helpommin suhteen kuin lihava, koska valtaosan mielestä hoikkuus ja normaalipainoisuus ovat miellyttävämpi ominaisuus kuin lihavuus. Tässä ei ole mitään ihmeellistä. Mutta käytännössähän sitten iso osa miehistä aloittaa suhteen sellaisen kanssa, joka ei ole ns. vaimomatskua, koska aika monen kumppani kuitenkaan ei ole hoikka. Joten mitä merkitystä on käsitteellä vaimomatsku, jos se on vain teoriaa eikä toteudu käytännössä?

Syy on aika sama, kuin se, miksi nainen saattaa pariutua miehen kanssa, joka ei vastaa hänen ihanteitaan: perhe ja lapset. Todennäköisesti halu olla jonkun kanssa, eikä yksin. Kyllä miehilläkin on järki päässä, että jos ei halua itse laihduttaa ja treenata, niin kumppani on löydyttävä lihavasta naisesta. Tai sitten on yksin. Ulkonäkö ulkonäöstä. Tai raha ulkonäöstä, kun puhutaan naisen suhteesta mieheen.

Eli muutkin kuin ihannemiehet siis saavat parisuhteen? Ketjussa on esitetty, että joku mies voi saada naisen rahojensa vuoksi, ja se on nähty ihan hyvänä ja miehen kannalta positiivisena asiana, joten onko jotenkin huonompi asia saada nainen siksi, että nainen haluaa parisuhteen ja perheen? Lopputuloshan on kuitenkin sama: mies saa naisen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tinder kuulostaa aika hankalalta paikalta. Kannattaako sitä edes yrittää? Olen nainen enkä mitenkään nätti edes.

No riippuu, mitä haluat sieltä. Voittajia siellä ovat seksiä hakevat naiset. Tarjonta on rajatonta. Onnea matkaan!

ja luokatonta.

Seksiä saa ilman tinderiäkin. Jopa kivan miehen kanssa.

Tässä nykynaisen maailma pähkinänkuoressa, olipa oma taso mitä tahansa. Ei siis ihme, että on varaa olla nirso. 

Naisten syy, että miehet ovat helppoja?

Ei, mutta on naisten syy etteivät he opi eroa seksisuhteen ja parisuhteen välillä.

Miehet ovat kyllä yrittäneet selittää. Seksisuhteeseen kelpaa vaatimattomampikin nainen, etenkin jos tämä on mieliksi komistukselle. Mies saa helppoa seksiä, samalla kun yrittää parisuhteeseen oman tasoistaan kauista naista.

Naisilla se menee toisin päin. Moni nainen joka olisi antanut aviomiehelleen vain parisuhteen, olisi antautunut seksisuhteeseen vain aviomiestään komeamman ja viihdyttävämmän miehen kanssa.

Naiset eivät sisäistä kuviota, ja saatuaan huomiota komistuksilta, nostavat rimaa eivätkä hyväksy miehiä jotka olisivat saatavilla parisuhteeseen.

Ei. Kenekään otsassa ei lue onko hän hyvää parisuhdemateriaalia vai ei. Naiset ovat usein yrittäneet ilmaista minkä laatuisen suhteen haluavat ja täälläkin on ollut keskustelua siitä, mistä tunnistaa miehen joka puheistaan huolimatta haluaa vaan seksiä. Mies voi sanoa etsivänsä parisuhdetta, vaikka haluaa vaan seksisuhteen. Mies voi käyttäytyä alkuun kuin etsisi parisuhdetta ja olla sitten kuitenkin vaan sika. Ennen kuin se ero tulee näitä miehiä on melkoisen vaikea erottaa niistä, jotka rehellisesti haluavat parisuhteen, koska myös ne vähän tavanomaisemman oloiset miehet voivat yllättäen muuttaa mielensä ja yhtäkkiä suhde ei olekaan enää mahdollinen. Epärehellisyys ja paremman kaipuu puolin ja toisin tekee parinhausta nykyään niin hel*tin hankalaa, että ihme jos vakka kantensa löytää jonkun deittiapin kautta.

Ja me olemme kertoneet sen teille.

Sen tunnistaa siitä että mies on lähtökohtaisesti komeampi ja kiinnostavampi kuin ne miehet jotka ovat todistetusti halunneet kanssasi parisuhteen.

Okei, asian tekee monimutkaisemmaksi se, että naisen ulkonäkö heikkenee iän myötä. Enemmistöllä huippu on siinä 19-21v, joten kolmekymppisenä saattaa joutua laskemaan ulkonäkörimaa. Tätä naiset eivät osaa arvioida, koska naiset itse näkevät kolmekymppisen naisen kauneimpana.

Te ette osaa arvioida tasoja, siinä perusongelma.

Minulle tasoja on edelleen kaksi: kiinnostaa tai ei kiinnosta. En ole koskaan vertaillut miesystävieni ulkonäköä. Tämä ulkonäköjankutus on kaiken kaikkiaan ihan käsittämätöntä. Tottakai ulkonäöllä on merkitystä, se ratkaisee, herääkö kiinnostus. Kyse on kuitenkin aivan eri asiasta kuin jostain klassisesta komeudesta tai numeroasteikosta.

Niinpä jos jäisin sinkuksi, toimisin ihan kuten ennenkin: jos ja kun joku mies herättäisi kiinnostukseni (ja minä hänen), katsoisin, mihin se johtaa. Miettimättä ollenkaan, onko hän komeampi vai rumempi kuin aikaisemmat kumppanini tai että olemmeko ulkonäöllisesti samalla tasolla.

Ulkonäköjankkaus on käsittämätöntä, mutta ulkonäkö on se, mikä herättää kiinnostuksen? Onko siis 1+1, mikä pariutumisessa on se kaikkein tärkein juttu?

Ulkonäkö ei ole yhtä kuin laatikkoleuka ja täydellinen hiusraja. Esimerkiksi itseeni on aina vedonnut eniten alle 180 cm  hieman tanakat ehdottomasti ei-bodatut miehet. Kaksi elämäni suurista rakkauksista olivat jo pitkälle kaljuuntuneita, toinen heistä oli seurustelumme aikaan 26-28 vuotias, toinen vähän yli kolmekymppinen. Se, mihin heidän ulkonäössään ihastuin oli molempien kohdalla silmät. Ja silmät nykyisessä puolisossanikin ensimmäisenä herättivät huomioni.

Minkä vuoksi sitten mitään tällaisia miespoikkeuksia ei nähdä mallikatalogeissa, naisille suunnattujen hömppädraamojen pääosissa tai ylipäätään naisten keskusteluissa kuumista miehistä? Miksi ne ovat aina se yksi ja sama miestyyppi, jolla juurikin on tämä täydellinen hiusraja ja vahvat leukaperät. Miksi se poikkeuksetta menee näin, jos asiassa ei ole mitään perää? Eivät miehet ole tyhmiä, etteivät he huomaisi oikeasti sitä, miten kaikilla komeiksi luokitelluilla miehillä on poikkeuksetta hiukset päässä. Näin on Channing Tatumin, Ryan Goslingin, Damiano Davidin, Jason Momoan, Johnny Deppin, Brad Pittin ym ym. tapauksessa. Järjestään kaikilla.

Entäs vaikkapa Jason Statham, Dwayne Johnson ja Vin Diesel?

Aina nämä kolme samaa action-figuuria. Satutko huomaamaan, mikä näitä kolmea miestä yhdistää? Oliko se se rasvattomuus ja lihasmassan ultimaattinen määrä (kaljulla lihasta on oltava enemmän).

Mutta onko sillä mitään väliä, minkä näköisiä tällaiset miehet edes ovat? Eihän noiden "ihannemiesten" olemassaolo kuitenkaan mitenkään näytä vaikuttavan vaikka suomalaisten naisten miesvalintoihin. Suurimmalla osalla on ihan tavallisennäköiset miehet. Joten näyttäisi siis siltä, että tavallisennäköiset miehet kyllä päätyvät suhteisiin. Jopa kaljut, vaikka tässä ketjussa on annettu ymmärtää, että yhdenkin hiukset tippuminen on käytännössä sosiaalinen kuolema.

Kyse on valinnanvapaudesta. Komealla miehellä on mahdollisuus valita kumppani (kuten suurimmalla osalla naisista) ja "tavallinen" mies on yleensä yksin tai valitsee yhden naisen, jota ei välttämättä edes halua, koska ainoastaan yksi voi ihastua tällaiseen mieheen. Kyse on valinnanvapaudesta, ei yhdestä parisuhteesta, joka voi hyvin jopa päättyä joskus.

Millainen valinnanmahdollisuus on mielestäsi suurimmalla osalla naisista?

Jos tavallisen miehen mahdollisuudet ovat noin heikot, niin eikö kannattaisi edes pyrkiä olemaan tavallisten miesten joukossa sitä parhaimmistoa? Ei ehkä saa jotain unelmanaisen näköistä, mutta voi silti saada hyvännäköisen tavisnaisen. Eikö se olisi jo parempi kuin se, että joutuu tyytymään yhteen ainoaan vaihtoehtoon, jota ei edes haluaisi? Oman ulkonäön parantaminen auttaa tässäkin kummasti.

Hyvännäköinenkin voi silti kokea, ettei saa haluamaansa. Jos sattuu rakastumaan henkilöön, jolta ei saa vastakaikua, ei yhtään lämmitä ajatus, että 20 muuta olisi kyllä tarjolla - kun ne eivät ole se, kenet olisi halunnut.

Ja jos käsityksesi on, että valtaosa naisista voi valikoida millaisen miehen ikinä haluavat, niin silloinhan sen täyty tarkoittaa, että he oikeastaan haluavat aika tavallisia miehiä. Koska valtaosa naisista on parisuhteessa ihan tavallisten miesten kanssa. Ja tästä taas tullaan siihen, että jos kerran tavallisia miehiä päätyy suhteisiin noin paljon, niin miten voi olla mahdollista, että he kaikki joutuvat tyytymään? Onko siis niin, että naiset kyllä haluavat tavallisia miehiä, mutta tavalliset miehet itse haluaisivat paljon kauniimpia naisia eivätkä tavalliset naiset ole muuta kuin pelkkää tyytymistä?

Kuka muka haluaa tyytyä tavisnaiseen jos on mahdollisuus saada laatunainen?

Kysyn tämän ihan vakavasti, koska näin naisena en ole yhtään varma mitä tuo "laatu" naisessa edes tarkoittaa. Ihmisillä on preferenssejä, sen ymmärrän, joku tykkää laihasta ja joku vähän pulleammasta, joku pitkistä ja joku lyhyistä hiuksista, mutta mikä tekee naisesta laadukkaan? Rahalla saa hiuslisäkkeitä ja tekokynsiä, nättejä vaatteita ym., mutta jos pelkkä ulkonäkö lasketaan niin silloin moni tavis muuttuisi ammattilaisten käsissä laatunaiseksi jahka lyö rahaa pöytään. Joten miehet, kertokaa mikä on se laatunaisen mitta joka erottaa hänet niin selvästi taviksesta?

Riippuu, tarkoitatko laatunaista ulkonäön puolesta vai naista, joka kelpaisi aina parisuhteeseen saakka? Ulkonäön puolesta nainen pääsee melko pitkälle hoikkuudella ja pitkillä hiuksilla. Ns. "vaimomatsku" on paljon monimutkaisempi asia, johon jokaisella miehillä on sitten omat kriteeristönsä.

Ahaa. Ja pitääkö tämän ulkonäöllisen laadun sisältyä miehillä "vaimomatskuun" automaattisesti? Vai onko niin, että kyseessä on vähän samanlainen mutkikas asia, kuin mitä naisten pariutuminen miesten kanssa on ja jokaisella on lopulta omat kriteeristönsä.

Miehellä on yleensä kolme ajatusta: 1) Naisen ulkoiset ominaisuudet (hoikkuus erittäin tärkeä asia) ja luonne (mahdotonta sanoa, mikä on kellekin miehelle kriteeristö) ovat niin sopivia, että jopa parisuhdetta voi miettiä. Yleensä ulkonäkö on suuremmassa roolissa tässäkin. Ns. vaimomatsku 2) Nainen on juuri niin sopivan ruma/ihan ok, että hänen kanssaan voi harrastaa säännöllistä seksiä rakastumatta tai harrastaa seksiä kerran, jos sellainen ihmeellinen tilaisuus sattuisi 3) Nainen on liian kaunis/liian ruma, eli seksi ei tule kysymykseen

Jännä. Vaimomatsku tarkoittaa siis naista, joka on sekä hoikka että luonteeltaan sopiva/miellyttävä. Eli parisuhteeseen kelpaavat naiset ovat hoikkia. Miksi sitten iso osa parisuhteessa olevista naisista ei ole hoikkia, iso osa on jopa lihavia?

Ei sillä, että tämä häiritsisi. Olen itse ollut aina hoikka, tosin en halua olla suhteessa ihmisen kanssa, joka käyttää sanaa vaimomatsku, enkä oikeastaan halua, että minusta puhutaan kyseisellä termillä. Kuulostaa jotenkin junttimaiselta.

Ei välttämättä, mutta hoikkuus tekee suhteen löytämisen naiselle huomattavasti helpommaksi. Ja nyt tällä kertaa puhun ihan parisuhteesta, koska lihavat naiset saavat seksiä ihan samalla tavalla, kuin hoikatkin. Vähän, kuten se hiusraja ja lihakset pienellä rasvaprosentilla tekevät miehelle helpommaksi niin seksin, kuin parisuhteenkin löytämisen.

Niin, uskon kyllä että hoikka nainen löytää pääsääntöisesti helpommin suhteen kuin lihava, koska valtaosan mielestä hoikkuus ja normaalipainoisuus ovat miellyttävämpi ominaisuus kuin lihavuus. Tässä ei ole mitään ihmeellistä. Mutta käytännössähän sitten iso osa miehistä aloittaa suhteen sellaisen kanssa, joka ei ole ns. vaimomatskua, koska aika monen kumppani kuitenkaan ei ole hoikka. Joten mitä merkitystä on käsitteellä vaimomatsku, jos se on vain teoriaa eikä toteudu käytännössä?

Syy on aika sama, kuin se, miksi nainen saattaa pariutua miehen kanssa, joka ei vastaa hänen ihanteitaan: perhe ja lapset. Todennäköisesti halu olla jonkun kanssa, eikä yksin. Kyllä miehilläkin on järki päässä, että jos ei halua itse laihduttaa ja treenata, niin kumppani on löydyttävä lihavasta naisesta. Tai sitten on yksin. Ulkonäkö ulkonäöstä. Tai raha ulkonäöstä, kun puhutaan naisen suhteesta mieheen.

Pakko kommentoida tuota ihan loppua... Kyllä naisellekin miehen ulkonäkö merkitsee. Minusta on erittäin valitettavaa, että uskottelette itsellenne ja muille miehille, että miehen kohdalla ulkonäkö ei merkitsisi. Kyllä se merkitsee. Ulkonäkö ulkonäöstä pätee myös naisen suhteessa mieheen.

No en varmasti sanonut, ettei merkitsisi. Ulkonäkö on ykkösasia naiselle miehessä. Siksi tuossa luki ulkonäkö ulkonäöstä. Mutta poikkeuksena se, että mies voi rahalla kompensoida ikänsä ja ulkonäkönsä puutteita (kts. Renny Harlin).

Ei ulkonäkö ole ykkösasia - tuollainen ajattelu on vähän lapsellista. Ei ole mitään "ykkösasiaa", vaan on kokonaisuus, joka joko toimii tai ei. Kiinnostaa tai ei. Siihen kuuluu aika monenlaisia asioita, joista vetovoima on yksi. Mutta ulkonäkö sinänsä ei vielä takaa vetovoimaa. Voisin nyt tässä vaikka luetella ihannemiehen ulkonäöllisiä ominaisuuksia, ja silti tällainen paperilla hyvä ei välttämättä ulkonäkönsä puolesta olekaan kiinnostava tai puoleensavetävä. Sekin on niin moniulotteinen kokonaisuus.

Rahalla voi kompensoida tietynlaisten ihmisten kohdalla. Tämä kannattaa muistaa. Raha houkuttelee tietynlaisia ihmisiä.

Kyllä ulkonäkö on ensisijainen asia, koska erityisesti nykypäivänä online-deittailun takia se määrittää sen, kehen ihastutaan ja kenestä ollaan kiinnostuneita. Se, mikä tulee ensin, on tärkein. Ilman sitä et pääse näyttämään muita ominaisuuksia, vaikka ne olisivat kuinka hyviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tinder kuulostaa aika hankalalta paikalta. Kannattaako sitä edes yrittää? Olen nainen enkä mitenkään nätti edes.

No riippuu, mitä haluat sieltä. Voittajia siellä ovat seksiä hakevat naiset. Tarjonta on rajatonta. Onnea matkaan!

ja luokatonta.

Seksiä saa ilman tinderiäkin. Jopa kivan miehen kanssa.

Tässä nykynaisen maailma pähkinänkuoressa, olipa oma taso mitä tahansa. Ei siis ihme, että on varaa olla nirso. 

Naisten syy, että miehet ovat helppoja?

Ei, mutta on naisten syy etteivät he opi eroa seksisuhteen ja parisuhteen välillä.

Miehet ovat kyllä yrittäneet selittää. Seksisuhteeseen kelpaa vaatimattomampikin nainen, etenkin jos tämä on mieliksi komistukselle. Mies saa helppoa seksiä, samalla kun yrittää parisuhteeseen oman tasoistaan kauista naista.

Naisilla se menee toisin päin. Moni nainen joka olisi antanut aviomiehelleen vain parisuhteen, olisi antautunut seksisuhteeseen vain aviomiestään komeamman ja viihdyttävämmän miehen kanssa.

Naiset eivät sisäistä kuviota, ja saatuaan huomiota komistuksilta, nostavat rimaa eivätkä hyväksy miehiä jotka olisivat saatavilla parisuhteeseen.

Ei. Kenekään otsassa ei lue onko hän hyvää parisuhdemateriaalia vai ei. Naiset ovat usein yrittäneet ilmaista minkä laatuisen suhteen haluavat ja täälläkin on ollut keskustelua siitä, mistä tunnistaa miehen joka puheistaan huolimatta haluaa vaan seksiä. Mies voi sanoa etsivänsä parisuhdetta, vaikka haluaa vaan seksisuhteen. Mies voi käyttäytyä alkuun kuin etsisi parisuhdetta ja olla sitten kuitenkin vaan sika. Ennen kuin se ero tulee näitä miehiä on melkoisen vaikea erottaa niistä, jotka rehellisesti haluavat parisuhteen, koska myös ne vähän tavanomaisemman oloiset miehet voivat yllättäen muuttaa mielensä ja yhtäkkiä suhde ei olekaan enää mahdollinen. Epärehellisyys ja paremman kaipuu puolin ja toisin tekee parinhausta nykyään niin hel*tin hankalaa, että ihme jos vakka kantensa löytää jonkun deittiapin kautta.

Ja me olemme kertoneet sen teille.

Sen tunnistaa siitä että mies on lähtökohtaisesti komeampi ja kiinnostavampi kuin ne miehet jotka ovat todistetusti halunneet kanssasi parisuhteen.

Okei, asian tekee monimutkaisemmaksi se, että naisen ulkonäkö heikkenee iän myötä. Enemmistöllä huippu on siinä 19-21v, joten kolmekymppisenä saattaa joutua laskemaan ulkonäkörimaa. Tätä naiset eivät osaa arvioida, koska naiset itse näkevät kolmekymppisen naisen kauneimpana.

Te ette osaa arvioida tasoja, siinä perusongelma.

Minulle tasoja on edelleen kaksi: kiinnostaa tai ei kiinnosta. En ole koskaan vertaillut miesystävieni ulkonäköä. Tämä ulkonäköjankutus on kaiken kaikkiaan ihan käsittämätöntä. Tottakai ulkonäöllä on merkitystä, se ratkaisee, herääkö kiinnostus. Kyse on kuitenkin aivan eri asiasta kuin jostain klassisesta komeudesta tai numeroasteikosta.

Niinpä jos jäisin sinkuksi, toimisin ihan kuten ennenkin: jos ja kun joku mies herättäisi kiinnostukseni (ja minä hänen), katsoisin, mihin se johtaa. Miettimättä ollenkaan, onko hän komeampi vai rumempi kuin aikaisemmat kumppanini tai että olemmeko ulkonäöllisesti samalla tasolla.

Ulkonäköjankkaus on käsittämätöntä, mutta ulkonäkö on se, mikä herättää kiinnostuksen? Onko siis 1+1, mikä pariutumisessa on se kaikkein tärkein juttu?

Ulkonäkö ei ole yhtä kuin laatikkoleuka ja täydellinen hiusraja. Esimerkiksi itseeni on aina vedonnut eniten alle 180 cm  hieman tanakat ehdottomasti ei-bodatut miehet. Kaksi elämäni suurista rakkauksista olivat jo pitkälle kaljuuntuneita, toinen heistä oli seurustelumme aikaan 26-28 vuotias, toinen vähän yli kolmekymppinen. Se, mihin heidän ulkonäössään ihastuin oli molempien kohdalla silmät. Ja silmät nykyisessä puolisossanikin ensimmäisenä herättivät huomioni.

Minkä vuoksi sitten mitään tällaisia miespoikkeuksia ei nähdä mallikatalogeissa, naisille suunnattujen hömppädraamojen pääosissa tai ylipäätään naisten keskusteluissa kuumista miehistä? Miksi ne ovat aina se yksi ja sama miestyyppi, jolla juurikin on tämä täydellinen hiusraja ja vahvat leukaperät. Miksi se poikkeuksetta menee näin, jos asiassa ei ole mitään perää? Eivät miehet ole tyhmiä, etteivät he huomaisi oikeasti sitä, miten kaikilla komeiksi luokitelluilla miehillä on poikkeuksetta hiukset päässä. Näin on Channing Tatumin, Ryan Goslingin, Damiano Davidin, Jason Momoan, Johnny Deppin, Brad Pittin ym ym. tapauksessa. Järjestään kaikilla.

Entäs vaikkapa Jason Statham, Dwayne Johnson ja Vin Diesel?

Aina nämä kolme samaa action-figuuria. Satutko huomaamaan, mikä näitä kolmea miestä yhdistää? Oliko se se rasvattomuus ja lihasmassan ultimaattinen määrä (kaljulla lihasta on oltava enemmän).

Mutta onko sillä mitään väliä, minkä näköisiä tällaiset miehet edes ovat? Eihän noiden "ihannemiesten" olemassaolo kuitenkaan mitenkään näytä vaikuttavan vaikka suomalaisten naisten miesvalintoihin. Suurimmalla osalla on ihan tavallisennäköiset miehet. Joten näyttäisi siis siltä, että tavallisennäköiset miehet kyllä päätyvät suhteisiin. Jopa kaljut, vaikka tässä ketjussa on annettu ymmärtää, että yhdenkin hiukset tippuminen on käytännössä sosiaalinen kuolema.

Kyse on valinnanvapaudesta. Komealla miehellä on mahdollisuus valita kumppani (kuten suurimmalla osalla naisista) ja "tavallinen" mies on yleensä yksin tai valitsee yhden naisen, jota ei välttämättä edes halua, koska ainoastaan yksi voi ihastua tällaiseen mieheen. Kyse on valinnanvapaudesta, ei yhdestä parisuhteesta, joka voi hyvin jopa päättyä joskus.

Millainen valinnanmahdollisuus on mielestäsi suurimmalla osalla naisista?

Jos tavallisen miehen mahdollisuudet ovat noin heikot, niin eikö kannattaisi edes pyrkiä olemaan tavallisten miesten joukossa sitä parhaimmistoa? Ei ehkä saa jotain unelmanaisen näköistä, mutta voi silti saada hyvännäköisen tavisnaisen. Eikö se olisi jo parempi kuin se, että joutuu tyytymään yhteen ainoaan vaihtoehtoon, jota ei edes haluaisi? Oman ulkonäön parantaminen auttaa tässäkin kummasti.

Hyvännäköinenkin voi silti kokea, ettei saa haluamaansa. Jos sattuu rakastumaan henkilöön, jolta ei saa vastakaikua, ei yhtään lämmitä ajatus, että 20 muuta olisi kyllä tarjolla - kun ne eivät ole se, kenet olisi halunnut.

Ja jos käsityksesi on, että valtaosa naisista voi valikoida millaisen miehen ikinä haluavat, niin silloinhan sen täyty tarkoittaa, että he oikeastaan haluavat aika tavallisia miehiä. Koska valtaosa naisista on parisuhteessa ihan tavallisten miesten kanssa. Ja tästä taas tullaan siihen, että jos kerran tavallisia miehiä päätyy suhteisiin noin paljon, niin miten voi olla mahdollista, että he kaikki joutuvat tyytymään? Onko siis niin, että naiset kyllä haluavat tavallisia miehiä, mutta tavalliset miehet itse haluaisivat paljon kauniimpia naisia eivätkä tavalliset naiset ole muuta kuin pelkkää tyytymistä?

Kuka muka haluaa tyytyä tavisnaiseen jos on mahdollisuus saada laatunainen?

Kysyn tämän ihan vakavasti, koska näin naisena en ole yhtään varma mitä tuo "laatu" naisessa edes tarkoittaa. Ihmisillä on preferenssejä, sen ymmärrän, joku tykkää laihasta ja joku vähän pulleammasta, joku pitkistä ja joku lyhyistä hiuksista, mutta mikä tekee naisesta laadukkaan? Rahalla saa hiuslisäkkeitä ja tekokynsiä, nättejä vaatteita ym., mutta jos pelkkä ulkonäkö lasketaan niin silloin moni tavis muuttuisi ammattilaisten käsissä laatunaiseksi jahka lyö rahaa pöytään. Joten miehet, kertokaa mikä on se laatunaisen mitta joka erottaa hänet niin selvästi taviksesta?

Riippuu, tarkoitatko laatunaista ulkonäön puolesta vai naista, joka kelpaisi aina parisuhteeseen saakka? Ulkonäön puolesta nainen pääsee melko pitkälle hoikkuudella ja pitkillä hiuksilla. Ns. "vaimomatsku" on paljon monimutkaisempi asia, johon jokaisella miehillä on sitten omat kriteeristönsä.

Ahaa. Ja pitääkö tämän ulkonäöllisen laadun sisältyä miehillä "vaimomatskuun" automaattisesti? Vai onko niin, että kyseessä on vähän samanlainen mutkikas asia, kuin mitä naisten pariutuminen miesten kanssa on ja jokaisella on lopulta omat kriteeristönsä.

Miehellä on yleensä kolme ajatusta: 1) Naisen ulkoiset ominaisuudet (hoikkuus erittäin tärkeä asia) ja luonne (mahdotonta sanoa, mikä on kellekin miehelle kriteeristö) ovat niin sopivia, että jopa parisuhdetta voi miettiä. Yleensä ulkonäkö on suuremmassa roolissa tässäkin. Ns. vaimomatsku 2) Nainen on juuri niin sopivan ruma/ihan ok, että hänen kanssaan voi harrastaa säännöllistä seksiä rakastumatta tai harrastaa seksiä kerran, jos sellainen ihmeellinen tilaisuus sattuisi 3) Nainen on liian kaunis/liian ruma, eli seksi ei tule kysymykseen

Jännä. Vaimomatsku tarkoittaa siis naista, joka on sekä hoikka että luonteeltaan sopiva/miellyttävä. Eli parisuhteeseen kelpaavat naiset ovat hoikkia. Miksi sitten iso osa parisuhteessa olevista naisista ei ole hoikkia, iso osa on jopa lihavia?

Ei sillä, että tämä häiritsisi. Olen itse ollut aina hoikka, tosin en halua olla suhteessa ihmisen kanssa, joka käyttää sanaa vaimomatsku, enkä oikeastaan halua, että minusta puhutaan kyseisellä termillä. Kuulostaa jotenkin junttimaiselta.

Ei välttämättä, mutta hoikkuus tekee suhteen löytämisen naiselle huomattavasti helpommaksi. Ja nyt tällä kertaa puhun ihan parisuhteesta, koska lihavat naiset saavat seksiä ihan samalla tavalla, kuin hoikatkin. Vähän, kuten se hiusraja ja lihakset pienellä rasvaprosentilla tekevät miehelle helpommaksi niin seksin, kuin parisuhteenkin löytämisen.

Niin, uskon kyllä että hoikka nainen löytää pääsääntöisesti helpommin suhteen kuin lihava, koska valtaosan mielestä hoikkuus ja normaalipainoisuus ovat miellyttävämpi ominaisuus kuin lihavuus. Tässä ei ole mitään ihmeellistä. Mutta käytännössähän sitten iso osa miehistä aloittaa suhteen sellaisen kanssa, joka ei ole ns. vaimomatskua, koska aika monen kumppani kuitenkaan ei ole hoikka. Joten mitä merkitystä on käsitteellä vaimomatsku, jos se on vain teoriaa eikä toteudu käytännössä?

Syy on aika sama, kuin se, miksi nainen saattaa pariutua miehen kanssa, joka ei vastaa hänen ihanteitaan: perhe ja lapset. Todennäköisesti halu olla jonkun kanssa, eikä yksin. Kyllä miehilläkin on järki päässä, että jos ei halua itse laihduttaa ja treenata, niin kumppani on löydyttävä lihavasta naisesta. Tai sitten on yksin. Ulkonäkö ulkonäöstä. Tai raha ulkonäöstä, kun puhutaan naisen suhteesta mieheen.

Eli muutkin kuin ihannemiehet siis saavat parisuhteen? Ketjussa on esitetty, että joku mies voi saada naisen rahojensa vuoksi, ja se on nähty ihan hyvänä ja miehen kannalta positiivisena asiana, joten onko jotenkin huonompi asia saada nainen siksi, että nainen haluaa parisuhteen ja perheen? Lopputuloshan on kuitenkin sama: mies saa naisen.

Ei ei ei. Parisuhde on parisuhde. Se tulee vasta myöhemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tinder kuulostaa aika hankalalta paikalta. Kannattaako sitä edes yrittää? Olen nainen enkä mitenkään nätti edes.

No riippuu, mitä haluat sieltä. Voittajia siellä ovat seksiä hakevat naiset. Tarjonta on rajatonta. Onnea matkaan!

ja luokatonta.

Seksiä saa ilman tinderiäkin. Jopa kivan miehen kanssa.

Tässä nykynaisen maailma pähkinänkuoressa, olipa oma taso mitä tahansa. Ei siis ihme, että on varaa olla nirso. 

Naisten syy, että miehet ovat helppoja?

Ei, mutta on naisten syy etteivät he opi eroa seksisuhteen ja parisuhteen välillä.

Miehet ovat kyllä yrittäneet selittää. Seksisuhteeseen kelpaa vaatimattomampikin nainen, etenkin jos tämä on mieliksi komistukselle. Mies saa helppoa seksiä, samalla kun yrittää parisuhteeseen oman tasoistaan kauista naista.

Naisilla se menee toisin päin. Moni nainen joka olisi antanut aviomiehelleen vain parisuhteen, olisi antautunut seksisuhteeseen vain aviomiestään komeamman ja viihdyttävämmän miehen kanssa.

Naiset eivät sisäistä kuviota, ja saatuaan huomiota komistuksilta, nostavat rimaa eivätkä hyväksy miehiä jotka olisivat saatavilla parisuhteeseen.

Ei. Kenekään otsassa ei lue onko hän hyvää parisuhdemateriaalia vai ei. Naiset ovat usein yrittäneet ilmaista minkä laatuisen suhteen haluavat ja täälläkin on ollut keskustelua siitä, mistä tunnistaa miehen joka puheistaan huolimatta haluaa vaan seksiä. Mies voi sanoa etsivänsä parisuhdetta, vaikka haluaa vaan seksisuhteen. Mies voi käyttäytyä alkuun kuin etsisi parisuhdetta ja olla sitten kuitenkin vaan sika. Ennen kuin se ero tulee näitä miehiä on melkoisen vaikea erottaa niistä, jotka rehellisesti haluavat parisuhteen, koska myös ne vähän tavanomaisemman oloiset miehet voivat yllättäen muuttaa mielensä ja yhtäkkiä suhde ei olekaan enää mahdollinen. Epärehellisyys ja paremman kaipuu puolin ja toisin tekee parinhausta nykyään niin hel*tin hankalaa, että ihme jos vakka kantensa löytää jonkun deittiapin kautta.

Ja me olemme kertoneet sen teille.

Sen tunnistaa siitä että mies on lähtökohtaisesti komeampi ja kiinnostavampi kuin ne miehet jotka ovat todistetusti halunneet kanssasi parisuhteen.

Okei, asian tekee monimutkaisemmaksi se, että naisen ulkonäkö heikkenee iän myötä. Enemmistöllä huippu on siinä 19-21v, joten kolmekymppisenä saattaa joutua laskemaan ulkonäkörimaa. Tätä naiset eivät osaa arvioida, koska naiset itse näkevät kolmekymppisen naisen kauneimpana.

Te ette osaa arvioida tasoja, siinä perusongelma.

Minulle tasoja on edelleen kaksi: kiinnostaa tai ei kiinnosta. En ole koskaan vertaillut miesystävieni ulkonäköä. Tämä ulkonäköjankutus on kaiken kaikkiaan ihan käsittämätöntä. Tottakai ulkonäöllä on merkitystä, se ratkaisee, herääkö kiinnostus. Kyse on kuitenkin aivan eri asiasta kuin jostain klassisesta komeudesta tai numeroasteikosta.

Niinpä jos jäisin sinkuksi, toimisin ihan kuten ennenkin: jos ja kun joku mies herättäisi kiinnostukseni (ja minä hänen), katsoisin, mihin se johtaa. Miettimättä ollenkaan, onko hän komeampi vai rumempi kuin aikaisemmat kumppanini tai että olemmeko ulkonäöllisesti samalla tasolla.

Ulkonäköjankkaus on käsittämätöntä, mutta ulkonäkö on se, mikä herättää kiinnostuksen? Onko siis 1+1, mikä pariutumisessa on se kaikkein tärkein juttu?

Ulkonäkö ei ole yhtä kuin laatikkoleuka ja täydellinen hiusraja. Esimerkiksi itseeni on aina vedonnut eniten alle 180 cm  hieman tanakat ehdottomasti ei-bodatut miehet. Kaksi elämäni suurista rakkauksista olivat jo pitkälle kaljuuntuneita, toinen heistä oli seurustelumme aikaan 26-28 vuotias, toinen vähän yli kolmekymppinen. Se, mihin heidän ulkonäössään ihastuin oli molempien kohdalla silmät. Ja silmät nykyisessä puolisossanikin ensimmäisenä herättivät huomioni.

Minkä vuoksi sitten mitään tällaisia miespoikkeuksia ei nähdä mallikatalogeissa, naisille suunnattujen hömppädraamojen pääosissa tai ylipäätään naisten keskusteluissa kuumista miehistä? Miksi ne ovat aina se yksi ja sama miestyyppi, jolla juurikin on tämä täydellinen hiusraja ja vahvat leukaperät. Miksi se poikkeuksetta menee näin, jos asiassa ei ole mitään perää? Eivät miehet ole tyhmiä, etteivät he huomaisi oikeasti sitä, miten kaikilla komeiksi luokitelluilla miehillä on poikkeuksetta hiukset päässä. Näin on Channing Tatumin, Ryan Goslingin, Damiano Davidin, Jason Momoan, Johnny Deppin, Brad Pittin ym ym. tapauksessa. Järjestään kaikilla.

Entäs vaikkapa Jason Statham, Dwayne Johnson ja Vin Diesel?

Aina nämä kolme samaa action-figuuria. Satutko huomaamaan, mikä näitä kolmea miestä yhdistää? Oliko se se rasvattomuus ja lihasmassan ultimaattinen määrä (kaljulla lihasta on oltava enemmän).

Mutta onko sillä mitään väliä, minkä näköisiä tällaiset miehet edes ovat? Eihän noiden "ihannemiesten" olemassaolo kuitenkaan mitenkään näytä vaikuttavan vaikka suomalaisten naisten miesvalintoihin. Suurimmalla osalla on ihan tavallisennäköiset miehet. Joten näyttäisi siis siltä, että tavallisennäköiset miehet kyllä päätyvät suhteisiin. Jopa kaljut, vaikka tässä ketjussa on annettu ymmärtää, että yhdenkin hiukset tippuminen on käytännössä sosiaalinen kuolema.

Kyse on valinnanvapaudesta. Komealla miehellä on mahdollisuus valita kumppani (kuten suurimmalla osalla naisista) ja "tavallinen" mies on yleensä yksin tai valitsee yhden naisen, jota ei välttämättä edes halua, koska ainoastaan yksi voi ihastua tällaiseen mieheen. Kyse on valinnanvapaudesta, ei yhdestä parisuhteesta, joka voi hyvin jopa päättyä joskus.

Millainen valinnanmahdollisuus on mielestäsi suurimmalla osalla naisista?

Jos tavallisen miehen mahdollisuudet ovat noin heikot, niin eikö kannattaisi edes pyrkiä olemaan tavallisten miesten joukossa sitä parhaimmistoa? Ei ehkä saa jotain unelmanaisen näköistä, mutta voi silti saada hyvännäköisen tavisnaisen. Eikö se olisi jo parempi kuin se, että joutuu tyytymään yhteen ainoaan vaihtoehtoon, jota ei edes haluaisi? Oman ulkonäön parantaminen auttaa tässäkin kummasti.

Hyvännäköinenkin voi silti kokea, ettei saa haluamaansa. Jos sattuu rakastumaan henkilöön, jolta ei saa vastakaikua, ei yhtään lämmitä ajatus, että 20 muuta olisi kyllä tarjolla - kun ne eivät ole se, kenet olisi halunnut.

Ja jos käsityksesi on, että valtaosa naisista voi valikoida millaisen miehen ikinä haluavat, niin silloinhan sen täyty tarkoittaa, että he oikeastaan haluavat aika tavallisia miehiä. Koska valtaosa naisista on parisuhteessa ihan tavallisten miesten kanssa. Ja tästä taas tullaan siihen, että jos kerran tavallisia miehiä päätyy suhteisiin noin paljon, niin miten voi olla mahdollista, että he kaikki joutuvat tyytymään? Onko siis niin, että naiset kyllä haluavat tavallisia miehiä, mutta tavalliset miehet itse haluaisivat paljon kauniimpia naisia eivätkä tavalliset naiset ole muuta kuin pelkkää tyytymistä?

Kuka muka haluaa tyytyä tavisnaiseen jos on mahdollisuus saada laatunainen?

Kysyn tämän ihan vakavasti, koska näin naisena en ole yhtään varma mitä tuo "laatu" naisessa edes tarkoittaa. Ihmisillä on preferenssejä, sen ymmärrän, joku tykkää laihasta ja joku vähän pulleammasta, joku pitkistä ja joku lyhyistä hiuksista, mutta mikä tekee naisesta laadukkaan? Rahalla saa hiuslisäkkeitä ja tekokynsiä, nättejä vaatteita ym., mutta jos pelkkä ulkonäkö lasketaan niin silloin moni tavis muuttuisi ammattilaisten käsissä laatunaiseksi jahka lyö rahaa pöytään. Joten miehet, kertokaa mikä on se laatunaisen mitta joka erottaa hänet niin selvästi taviksesta?

Riippuu, tarkoitatko laatunaista ulkonäön puolesta vai naista, joka kelpaisi aina parisuhteeseen saakka? Ulkonäön puolesta nainen pääsee melko pitkälle hoikkuudella ja pitkillä hiuksilla. Ns. "vaimomatsku" on paljon monimutkaisempi asia, johon jokaisella miehillä on sitten omat kriteeristönsä.

Ahaa. Ja pitääkö tämän ulkonäöllisen laadun sisältyä miehillä "vaimomatskuun" automaattisesti? Vai onko niin, että kyseessä on vähän samanlainen mutkikas asia, kuin mitä naisten pariutuminen miesten kanssa on ja jokaisella on lopulta omat kriteeristönsä.

Miehellä on yleensä kolme ajatusta: 1) Naisen ulkoiset ominaisuudet (hoikkuus erittäin tärkeä asia) ja luonne (mahdotonta sanoa, mikä on kellekin miehelle kriteeristö) ovat niin sopivia, että jopa parisuhdetta voi miettiä. Yleensä ulkonäkö on suuremmassa roolissa tässäkin. Ns. vaimomatsku 2) Nainen on juuri niin sopivan ruma/ihan ok, että hänen kanssaan voi harrastaa säännöllistä seksiä rakastumatta tai harrastaa seksiä kerran, jos sellainen ihmeellinen tilaisuus sattuisi 3) Nainen on liian kaunis/liian ruma, eli seksi ei tule kysymykseen

Jännä. Vaimomatsku tarkoittaa siis naista, joka on sekä hoikka että luonteeltaan sopiva/miellyttävä. Eli parisuhteeseen kelpaavat naiset ovat hoikkia. Miksi sitten iso osa parisuhteessa olevista naisista ei ole hoikkia, iso osa on jopa lihavia?

Ei sillä, että tämä häiritsisi. Olen itse ollut aina hoikka, tosin en halua olla suhteessa ihmisen kanssa, joka käyttää sanaa vaimomatsku, enkä oikeastaan halua, että minusta puhutaan kyseisellä termillä. Kuulostaa jotenkin junttimaiselta.

Ei välttämättä, mutta hoikkuus tekee suhteen löytämisen naiselle huomattavasti helpommaksi. Ja nyt tällä kertaa puhun ihan parisuhteesta, koska lihavat naiset saavat seksiä ihan samalla tavalla, kuin hoikatkin. Vähän, kuten se hiusraja ja lihakset pienellä rasvaprosentilla tekevät miehelle helpommaksi niin seksin, kuin parisuhteenkin löytämisen.

Niin, uskon kyllä että hoikka nainen löytää pääsääntöisesti helpommin suhteen kuin lihava, koska valtaosan mielestä hoikkuus ja normaalipainoisuus ovat miellyttävämpi ominaisuus kuin lihavuus. Tässä ei ole mitään ihmeellistä. Mutta käytännössähän sitten iso osa miehistä aloittaa suhteen sellaisen kanssa, joka ei ole ns. vaimomatskua, koska aika monen kumppani kuitenkaan ei ole hoikka. Joten mitä merkitystä on käsitteellä vaimomatsku, jos se on vain teoriaa eikä toteudu käytännössä?

Syy on aika sama, kuin se, miksi nainen saattaa pariutua miehen kanssa, joka ei vastaa hänen ihanteitaan: perhe ja lapset. Todennäköisesti halu olla jonkun kanssa, eikä yksin. Kyllä miehilläkin on järki päässä, että jos ei halua itse laihduttaa ja treenata, niin kumppani on löydyttävä lihavasta naisesta. Tai sitten on yksin. Ulkonäkö ulkonäöstä. Tai raha ulkonäöstä, kun puhutaan naisen suhteesta mieheen.

Vaikka kuntoilisit ja urheilisit joka päivä niin se ruma naama ei siitä muutu miksikään. Tutkimuksen mukaan miehet katsovat vartaloa yhden illan suhteisiin, mutta kasvoja valitessaan vaimoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tinder kuulostaa aika hankalalta paikalta. Kannattaako sitä edes yrittää? Olen nainen enkä mitenkään nätti edes.

No riippuu, mitä haluat sieltä. Voittajia siellä ovat seksiä hakevat naiset. Tarjonta on rajatonta. Onnea matkaan!

ja luokatonta.

Seksiä saa ilman tinderiäkin. Jopa kivan miehen kanssa.

Tässä nykynaisen maailma pähkinänkuoressa, olipa oma taso mitä tahansa. Ei siis ihme, että on varaa olla nirso. 

Naisten syy, että miehet ovat helppoja?

Ei, mutta on naisten syy etteivät he opi eroa seksisuhteen ja parisuhteen välillä.

Miehet ovat kyllä yrittäneet selittää. Seksisuhteeseen kelpaa vaatimattomampikin nainen, etenkin jos tämä on mieliksi komistukselle. Mies saa helppoa seksiä, samalla kun yrittää parisuhteeseen oman tasoistaan kauista naista.

Naisilla se menee toisin päin. Moni nainen joka olisi antanut aviomiehelleen vain parisuhteen, olisi antautunut seksisuhteeseen vain aviomiestään komeamman ja viihdyttävämmän miehen kanssa.

Naiset eivät sisäistä kuviota, ja saatuaan huomiota komistuksilta, nostavat rimaa eivätkä hyväksy miehiä jotka olisivat saatavilla parisuhteeseen.

Ei. Kenekään otsassa ei lue onko hän hyvää parisuhdemateriaalia vai ei. Naiset ovat usein yrittäneet ilmaista minkä laatuisen suhteen haluavat ja täälläkin on ollut keskustelua siitä, mistä tunnistaa miehen joka puheistaan huolimatta haluaa vaan seksiä. Mies voi sanoa etsivänsä parisuhdetta, vaikka haluaa vaan seksisuhteen. Mies voi käyttäytyä alkuun kuin etsisi parisuhdetta ja olla sitten kuitenkin vaan sika. Ennen kuin se ero tulee näitä miehiä on melkoisen vaikea erottaa niistä, jotka rehellisesti haluavat parisuhteen, koska myös ne vähän tavanomaisemman oloiset miehet voivat yllättäen muuttaa mielensä ja yhtäkkiä suhde ei olekaan enää mahdollinen. Epärehellisyys ja paremman kaipuu puolin ja toisin tekee parinhausta nykyään niin hel*tin hankalaa, että ihme jos vakka kantensa löytää jonkun deittiapin kautta.

Ja me olemme kertoneet sen teille.

Sen tunnistaa siitä että mies on lähtökohtaisesti komeampi ja kiinnostavampi kuin ne miehet jotka ovat todistetusti halunneet kanssasi parisuhteen.

Okei, asian tekee monimutkaisemmaksi se, että naisen ulkonäkö heikkenee iän myötä. Enemmistöllä huippu on siinä 19-21v, joten kolmekymppisenä saattaa joutua laskemaan ulkonäkörimaa. Tätä naiset eivät osaa arvioida, koska naiset itse näkevät kolmekymppisen naisen kauneimpana.

Te ette osaa arvioida tasoja, siinä perusongelma.

Minulle tasoja on edelleen kaksi: kiinnostaa tai ei kiinnosta. En ole koskaan vertaillut miesystävieni ulkonäköä. Tämä ulkonäköjankutus on kaiken kaikkiaan ihan käsittämätöntä. Tottakai ulkonäöllä on merkitystä, se ratkaisee, herääkö kiinnostus. Kyse on kuitenkin aivan eri asiasta kuin jostain klassisesta komeudesta tai numeroasteikosta.

Niinpä jos jäisin sinkuksi, toimisin ihan kuten ennenkin: jos ja kun joku mies herättäisi kiinnostukseni (ja minä hänen), katsoisin, mihin se johtaa. Miettimättä ollenkaan, onko hän komeampi vai rumempi kuin aikaisemmat kumppanini tai että olemmeko ulkonäöllisesti samalla tasolla.

Ulkonäköjankkaus on käsittämätöntä, mutta ulkonäkö on se, mikä herättää kiinnostuksen? Onko siis 1+1, mikä pariutumisessa on se kaikkein tärkein juttu?

Ulkonäkö ei ole yhtä kuin laatikkoleuka ja täydellinen hiusraja. Esimerkiksi itseeni on aina vedonnut eniten alle 180 cm  hieman tanakat ehdottomasti ei-bodatut miehet. Kaksi elämäni suurista rakkauksista olivat jo pitkälle kaljuuntuneita, toinen heistä oli seurustelumme aikaan 26-28 vuotias, toinen vähän yli kolmekymppinen. Se, mihin heidän ulkonäössään ihastuin oli molempien kohdalla silmät. Ja silmät nykyisessä puolisossanikin ensimmäisenä herättivät huomioni.

Minkä vuoksi sitten mitään tällaisia miespoikkeuksia ei nähdä mallikatalogeissa, naisille suunnattujen hömppädraamojen pääosissa tai ylipäätään naisten keskusteluissa kuumista miehistä? Miksi ne ovat aina se yksi ja sama miestyyppi, jolla juurikin on tämä täydellinen hiusraja ja vahvat leukaperät. Miksi se poikkeuksetta menee näin, jos asiassa ei ole mitään perää? Eivät miehet ole tyhmiä, etteivät he huomaisi oikeasti sitä, miten kaikilla komeiksi luokitelluilla miehillä on poikkeuksetta hiukset päässä. Näin on Channing Tatumin, Ryan Goslingin, Damiano Davidin, Jason Momoan, Johnny Deppin, Brad Pittin ym ym. tapauksessa. Järjestään kaikilla.

Entäs vaikkapa Jason Statham, Dwayne Johnson ja Vin Diesel?

Aina nämä kolme samaa action-figuuria. Satutko huomaamaan, mikä näitä kolmea miestä yhdistää? Oliko se se rasvattomuus ja lihasmassan ultimaattinen määrä (kaljulla lihasta on oltava enemmän).

Mutta onko sillä mitään väliä, minkä näköisiä tällaiset miehet edes ovat? Eihän noiden "ihannemiesten" olemassaolo kuitenkaan mitenkään näytä vaikuttavan vaikka suomalaisten naisten miesvalintoihin. Suurimmalla osalla on ihan tavallisennäköiset miehet. Joten näyttäisi siis siltä, että tavallisennäköiset miehet kyllä päätyvät suhteisiin. Jopa kaljut, vaikka tässä ketjussa on annettu ymmärtää, että yhdenkin hiukset tippuminen on käytännössä sosiaalinen kuolema.

Kyse on valinnanvapaudesta. Komealla miehellä on mahdollisuus valita kumppani (kuten suurimmalla osalla naisista) ja "tavallinen" mies on yleensä yksin tai valitsee yhden naisen, jota ei välttämättä edes halua, koska ainoastaan yksi voi ihastua tällaiseen mieheen. Kyse on valinnanvapaudesta, ei yhdestä parisuhteesta, joka voi hyvin jopa päättyä joskus.

Millainen valinnanmahdollisuus on mielestäsi suurimmalla osalla naisista?

Jos tavallisen miehen mahdollisuudet ovat noin heikot, niin eikö kannattaisi edes pyrkiä olemaan tavallisten miesten joukossa sitä parhaimmistoa? Ei ehkä saa jotain unelmanaisen näköistä, mutta voi silti saada hyvännäköisen tavisnaisen. Eikö se olisi jo parempi kuin se, että joutuu tyytymään yhteen ainoaan vaihtoehtoon, jota ei edes haluaisi? Oman ulkonäön parantaminen auttaa tässäkin kummasti.

Hyvännäköinenkin voi silti kokea, ettei saa haluamaansa. Jos sattuu rakastumaan henkilöön, jolta ei saa vastakaikua, ei yhtään lämmitä ajatus, että 20 muuta olisi kyllä tarjolla - kun ne eivät ole se, kenet olisi halunnut.

Ja jos käsityksesi on, että valtaosa naisista voi valikoida millaisen miehen ikinä haluavat, niin silloinhan sen täyty tarkoittaa, että he oikeastaan haluavat aika tavallisia miehiä. Koska valtaosa naisista on parisuhteessa ihan tavallisten miesten kanssa. Ja tästä taas tullaan siihen, että jos kerran tavallisia miehiä päätyy suhteisiin noin paljon, niin miten voi olla mahdollista, että he kaikki joutuvat tyytymään? Onko siis niin, että naiset kyllä haluavat tavallisia miehiä, mutta tavalliset miehet itse haluaisivat paljon kauniimpia naisia eivätkä tavalliset naiset ole muuta kuin pelkkää tyytymistä?

Kuka muka haluaa tyytyä tavisnaiseen jos on mahdollisuus saada laatunainen?

Kysyn tämän ihan vakavasti, koska näin naisena en ole yhtään varma mitä tuo "laatu" naisessa edes tarkoittaa. Ihmisillä on preferenssejä, sen ymmärrän, joku tykkää laihasta ja joku vähän pulleammasta, joku pitkistä ja joku lyhyistä hiuksista, mutta mikä tekee naisesta laadukkaan? Rahalla saa hiuslisäkkeitä ja tekokynsiä, nättejä vaatteita ym., mutta jos pelkkä ulkonäkö lasketaan niin silloin moni tavis muuttuisi ammattilaisten käsissä laatunaiseksi jahka lyö rahaa pöytään. Joten miehet, kertokaa mikä on se laatunaisen mitta joka erottaa hänet niin selvästi taviksesta?

Riippuu, tarkoitatko laatunaista ulkonäön puolesta vai naista, joka kelpaisi aina parisuhteeseen saakka? Ulkonäön puolesta nainen pääsee melko pitkälle hoikkuudella ja pitkillä hiuksilla. Ns. "vaimomatsku" on paljon monimutkaisempi asia, johon jokaisella miehillä on sitten omat kriteeristönsä.

Ahaa. Ja pitääkö tämän ulkonäöllisen laadun sisältyä miehillä "vaimomatskuun" automaattisesti? Vai onko niin, että kyseessä on vähän samanlainen mutkikas asia, kuin mitä naisten pariutuminen miesten kanssa on ja jokaisella on lopulta omat kriteeristönsä.

Miehellä on yleensä kolme ajatusta: 1) Naisen ulkoiset ominaisuudet (hoikkuus erittäin tärkeä asia) ja luonne (mahdotonta sanoa, mikä on kellekin miehelle kriteeristö) ovat niin sopivia, että jopa parisuhdetta voi miettiä. Yleensä ulkonäkö on suuremmassa roolissa tässäkin. Ns. vaimomatsku 2) Nainen on juuri niin sopivan ruma/ihan ok, että hänen kanssaan voi harrastaa säännöllistä seksiä rakastumatta tai harrastaa seksiä kerran, jos sellainen ihmeellinen tilaisuus sattuisi 3) Nainen on liian kaunis/liian ruma, eli seksi ei tule kysymykseen

Jännä. Vaimomatsku tarkoittaa siis naista, joka on sekä hoikka että luonteeltaan sopiva/miellyttävä. Eli parisuhteeseen kelpaavat naiset ovat hoikkia. Miksi sitten iso osa parisuhteessa olevista naisista ei ole hoikkia, iso osa on jopa lihavia?

Ei sillä, että tämä häiritsisi. Olen itse ollut aina hoikka, tosin en halua olla suhteessa ihmisen kanssa, joka käyttää sanaa vaimomatsku, enkä oikeastaan halua, että minusta puhutaan kyseisellä termillä. Kuulostaa jotenkin junttimaiselta.

Ei välttämättä, mutta hoikkuus tekee suhteen löytämisen naiselle huomattavasti helpommaksi. Ja nyt tällä kertaa puhun ihan parisuhteesta, koska lihavat naiset saavat seksiä ihan samalla tavalla, kuin hoikatkin. Vähän, kuten se hiusraja ja lihakset pienellä rasvaprosentilla tekevät miehelle helpommaksi niin seksin, kuin parisuhteenkin löytämisen.

Niin, uskon kyllä että hoikka nainen löytää pääsääntöisesti helpommin suhteen kuin lihava, koska valtaosan mielestä hoikkuus ja normaalipainoisuus ovat miellyttävämpi ominaisuus kuin lihavuus. Tässä ei ole mitään ihmeellistä. Mutta käytännössähän sitten iso osa miehistä aloittaa suhteen sellaisen kanssa, joka ei ole ns. vaimomatskua, koska aika monen kumppani kuitenkaan ei ole hoikka. Joten mitä merkitystä on käsitteellä vaimomatsku, jos se on vain teoriaa eikä toteudu käytännössä?

Syy on aika sama, kuin se, miksi nainen saattaa pariutua miehen kanssa, joka ei vastaa hänen ihanteitaan: perhe ja lapset. Todennäköisesti halu olla jonkun kanssa, eikä yksin. Kyllä miehilläkin on järki päässä, että jos ei halua itse laihduttaa ja treenata, niin kumppani on löydyttävä lihavasta naisesta. Tai sitten on yksin. Ulkonäkö ulkonäöstä. Tai raha ulkonäöstä, kun puhutaan naisen suhteesta mieheen.

Vaikka kuntoilisit ja urheilisit joka päivä niin se ruma naama ei siitä muutu miksikään. Tutkimuksen mukaan miehet katsovat vartaloa yhden illan suhteisiin, mutta kasvoja valitessaan vaimoa.

Harvoin ne kasvot niin rumat ovat hyvässä vartalossa. Toki onhan se mahdollista, mutta valtaosa on kasvoiltaan kuitenkin ok-tasolla. Vartalot sen sijaan eivät ole ja ne erottavat hyvät huonoista.

Arvasin jotenkin hiusraja maanikon vetävän hihastaan terveys ja talous kortin. Sinällään onnenonkija nainen vaikuttaa hyvältä, kunhan juurikin paketti pysyy kasassa. Pinnalliset suhteet perustuu pinnallisuuteen. Kirjoittaja on tasan yhtä materialistinen kuin rahoja janoava ostovaimokin.

Vierailija kirjoitti:

Arvasin jotenkin hiusraja maanikon vetävän hihastaan terveys ja talous kortin. Sinällään onnenonkija nainen vaikuttaa hyvältä, kunhan juurikin paketti pysyy kasassa. Pinnalliset suhteet perustuu pinnallisuuteen. Kirjoittaja on tasan yhtä materialistinen kuin rahoja janoava ostovaimokin.

Minä en ole vetänyt mitään talous- ja terveyskortteja. Voin toki vetää talouskortin sen verran esille, että jos miehellä on valtava määrä rahaa, niin se kyllä kompensoi iän ja ulkonäön tuomat puutteet, tehokkaasti. Mutta normaalitilanteessa se hiusraja on erittäin merkittävässä asemassa. Ja mitä kauniimpaa naista itselleen toivoo, sitä tärkeämpään rooliin tulevat pienetkin ulkonäölliset yksityiskohdat. Hiusraja ja lihakset ovat toki pakollisia tuossa tapauksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvasin jotenkin hiusraja maanikon vetävän hihastaan terveys ja talous kortin. Sinällään onnenonkija nainen vaikuttaa hyvältä, kunhan juurikin paketti pysyy kasassa. Pinnalliset suhteet perustuu pinnallisuuteen. Kirjoittaja on tasan yhtä materialistinen kuin rahoja janoava ostovaimokin.

Minä en ole vetänyt mitään talous- ja terveyskortteja. Voin toki vetää talouskortin sen verran esille, että jos miehellä on valtava määrä rahaa, niin se kyllä kompensoi iän ja ulkonäön tuomat puutteet, tehokkaasti. Mutta normaalitilanteessa se hiusraja on erittäin merkittävässä asemassa. Ja mitä kauniimpaa naista itselleen toivoo, sitä tärkeämpään rooliin tulevat pienetkin ulkonäölliset yksityiskohdat. Hiusraja ja lihakset ovat toki pakollisia tuossa tapauksessa.

Kerta naisen täytyy olla vimpan päälle miksei kyseinen nainen saisi odottaa vastaavaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvasin jotenkin hiusraja maanikon vetävän hihastaan terveys ja talous kortin. Sinällään onnenonkija nainen vaikuttaa hyvältä, kunhan juurikin paketti pysyy kasassa. Pinnalliset suhteet perustuu pinnallisuuteen. Kirjoittaja on tasan yhtä materialistinen kuin rahoja janoava ostovaimokin.

Minä en ole vetänyt mitään talous- ja terveyskortteja. Voin toki vetää talouskortin sen verran esille, että jos miehellä on valtava määrä rahaa, niin se kyllä kompensoi iän ja ulkonäön tuomat puutteet, tehokkaasti. Mutta normaalitilanteessa se hiusraja on erittäin merkittävässä asemassa. Ja mitä kauniimpaa naista itselleen toivoo, sitä tärkeämpään rooliin tulevat pienetkin ulkonäölliset yksityiskohdat. Hiusraja ja lihakset ovat toki pakollisia tuossa tapauksessa.

Kerta naisen täytyy olla vimpan päälle miksei kyseinen nainen saisi odottaa vastaavaa?

En ole sanonutkaan, ettei näin saisi olla. Koska näin on. Mutta kun täällä koko ajan väitetään vastaan, että naiset eivät katso lihaksia, hiusrajaa, rasvaprosenttia, pituutta yms. ja tällaiset naiset ovat vain pinnallisia materialisteja, niin eiväthän ne ilmeisesti silloin ole, jos/kun ulkonäkö riittää vaatimaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos Sanna olisi normaali tapus, olisi hän ollut onnellisessa parisuhteessa jo noin 20-30 vuotta.

"Tutustuminen Tinderin maailmaan alkoi, kun Sannan pitkä parisuhde päättyi kahdeksan vuotta sitten."

No nainen niitä avioeroja hakee yleensä, ei mies

Vierailija kirjoitti:

Ei ulkonäkö ole ykkösasia - tuollainen ajattelu on vähän lapsellista. Ei ole mitään "ykkösasiaa", vaan on kokonaisuus, joka joko toimii tai ei. Kiinnostaa tai ei. Siihen kuuluu aika monenlaisia asioita, joista vetovoima on yksi. Mutta ulkonäkö sinänsä ei vielä takaa vetovoimaa. Voisin nyt tässä vaikka luetella ihannemiehen ulkonäöllisiä ominaisuuksia, ja silti tällainen paperilla hyvä ei välttämättä ulkonäkönsä puolesta olekaan kiinnostava tai puoleensavetävä. Sekin on niin moniulotteinen kokonaisuus.

Rahalla voi kompensoida tietynlaisten ihmisten kohdalla. Tämä kannattaa muistaa. Raha houkuttelee tietynlaisia ihmisiä.

Juuri näin. Jos näkee ihmisestä pelkän kuvan, ei voi tietää, onko hän puoleensavetävä vai ei. Kuvasta ei näy silmien pilke, kiinnostava katse, se, miten suupielet nousevat aitoon hymyyn, naurujuonteet, kulmien nostelu, eleet. Kuvasta näkee vain sen, onko ihminen "hyvännäköinen" vai ei.

Olen itse parhaillaan (yksipuolisesti) ihastunut mieheen, jonka katse, hymy, olemus, eleet, ilmeet ja ääni ovat vieneet täysin jalat altani. Periaatteessa siis "ulkonäkö" tai siihen liittyvät asiat, pinnalliset. Mutta jos olisin nähnyt hänen kuvansa jossain deittisovelluksessa, en olisi pysähtynyt hänen kohdalleen vaan sivuuttanut hänet heti. Hän ei ole komea, ei lihaksikas, vaan hyvinkin tavallisen näköinen, ja hänellä on myös piirre, joka monen mielestä on suorastaan turn off. Mutta minun sydämeni hän saa lyömään kiihtyneellä tahdilla.

Väittäisin, että ulkonäkö akselilla kaunis/komea–ruma ei ole niinkään olennainen asia, vaan olemus ja jonkinlainen muu vetovoima. Se, miten toinen katsoo juuri sinua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei 160 tapaamisen jälkeen ole miestä löytynyt, niin ollaanpa nyt ihan rehellisiä: ei sitä tule koskaan löytymään. Ehkä Sannan olisi parempi keskittyä jatkossa johonkin muuhun harrastukseen, vaikka puutarhanhoitoon tai maalaamiseen.

Aika moni nainen tekeekin niin. Tosin joitain miehiä sekin sitten harmittaa, kun isompi osa naisista ei edes etsi tai halua miestä enää. Sitten aletaan peräänkuuluttaa "vanhoja hyviä aikoja" jolloin ihmiset tarvitsivat parisuhdetta selviytyäkseen elämästä.

Niin, osa naisista ei enää edes halua miestä. Se on totta.

Ja osa naisista sanoo että ei halua miestä, vaikka todellisuus on se että heillä ei ole edellytyksiä hankkia miestä vaikka sellaisen oikeasti haluaisivat. Tuo "en olisi halunnutkaan" on yksi psykologinen selviytymiskeino, kun oma kilpailukyky ei riitä.

Eikös jokaisen naisen pitänyt halutessaan saada mies? Näinhän täällä on vuosia opetettu; nainen saa aina halutessaan miehen.

Ei todellakaan. Pelkästään omassa lähipiirissäni on kaksi päälle kolmekymppistä naista jotka kärsivät siitä että halusivat miehen ja perheen, mutta ovat jääneet yksin.

"halutessaan" tarkoittaa sitä, että pitää edes tehdä alotteita tai jotain muuta kuin odottaa kotona prinssiä

Ei sealoitteiden tekeminenkään mitään auta, jos miehet eivät vain ole kiinnostuneita. Minä en nuorena saanut koskaan ketään ihastukseni kohdetta. Näistä vain yksi oli sellainen ns. suosittu nuorukainen, kaikki muut olivat ihan tavallisia luokkakavereita tms. Yksi oli ystäväni pikkuveli, yksi oli sellainen, jonka kanssa olimme opiskeluaikana hyviä kavereita. Esim. hänen kohdallaan ajattelin, että varmasti tunteet olisivat kerrankin molemminpuolisia, kun meillä oli niin hyviä, syvällisiä keskusteluja, ja itse koin että olimme niin samalla aaltopituudella. Mutta eipä ollut.

Aloin saada miehiä vasta sitten, kun paransin todella paljon omaa ulkonäköäni. Hoikkana ja pitkähiuksisena en saanut, vaan piti aloittaa meikkaaminen, pukeutua naisellisemmin ja värjätä hiuksia. Huvittaa välillä lukea palstalta, miten "kaikki naiset" ovat nuorina suosittuja - niin, varmaan minäkin olisin ollut, jos olisin käyttänyt löysien farkkujen sijaan tiukkoja farkkuja ja minihameita, pitänyt pitkän vaalean palmikon sijaan hiuksia auki, meikannut ja käyttänyt löysien ruutupaitojen sijaan tiukkoja t-paitoja.

Ja näin se menee myös miehellä. Ulkonäön ultimaattinen parantaminen on se avain onneen naisten kanssa. Kuten täällä on todettu moneen kertaan.

Tätä olen nimenomaan itse yrittänyt monessa ketjussa sanoa. Että jos tuntuu että oma ulkonäkö ei vedä naisia puoleensa, kannattaa tehdä asialle jotain. Olen myös kirjoittanut siitä, että valtaosa miehistä on aika tylsännäköisiä ja kovin harva yrittää panostaa millään lailla ulkonäköönsä. Sitten tylsännäköisten miesten klooniarmeija valittaa, kun eivät Tinderissä kiinnitä naisten huomiota - tajuamatta ollenkaan, että kun selaa kymmeniä ellei satoja samannäköisiä miehiä, ei heistä todellakaan yksikään erotu millään lailla, joten vaikea heistä kehenkään on kiinnittä huomiota.

Sinä oletkin ainoa, joka puhuu totta. Mutta täällä ketjukaupalla naiset väittävät, miten he eivät edes huomaa miehen hiusrajaa ja lihasmassaa, vaan ovat paljon moraalisempia, ja katsovat jopa Tinderissä pelkkää itsevarmuutta. Mikä luonnollisesti on naistyypin potaskaa.

Aika harva näissä ketjuissa on väittänyt, ettei ulkonäöllä olisi mitään merkitystä. Sen kannalta, onko joku hyvännäköinen ja puoleensavetävä, jollain hiusrajalla tms ei ole niin suurta merkitystä, koska kokonaisuus ratkaisee, ja kokonaisuuteen vaikuttaa niin moni asia. Itsevarmuus kyllä siinä mielessä myös, että se heijastelee ulkonäköön.

Ja kun naiset tykkää erinäköisistä miehistä! Jokaisella on oma makunsa. Itselleni esimerkiksi pitkätukkaiset, normaalikroppaiset (ei siis tosiaankaan mikään Puntti-Jonne tarvitse olla) ja aika ujot hevarit on se juttu, mutta ystäväni taas on aivan hulluna sellaisiin miehiin kuten Rammsteinin Oliver Riedel (joka on kalju ja todella laiha). Eli ulkonäöstä jos puhutaan, niin jokaiselle miehelle kyllä löytyy ottaja, koska naisten maut vaihtelevat

Oliver Riedel ei ole todellakaan laiha.

-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tinder kuulostaa aika hankalalta paikalta. Kannattaako sitä edes yrittää? Olen nainen enkä mitenkään nätti edes.

No riippuu, mitä haluat sieltä. Voittajia siellä ovat seksiä hakevat naiset. Tarjonta on rajatonta. Onnea matkaan!

ja luokatonta.

Seksiä saa ilman tinderiäkin. Jopa kivan miehen kanssa.

Tässä nykynaisen maailma pähkinänkuoressa, olipa oma taso mitä tahansa. Ei siis ihme, että on varaa olla nirso. 

Naisten syy, että miehet ovat helppoja?

Ei, mutta on naisten syy etteivät he opi eroa seksisuhteen ja parisuhteen välillä.

Miehet ovat kyllä yrittäneet selittää. Seksisuhteeseen kelpaa vaatimattomampikin nainen, etenkin jos tämä on mieliksi komistukselle. Mies saa helppoa seksiä, samalla kun yrittää parisuhteeseen oman tasoistaan kauista naista.

Naisilla se menee toisin päin. Moni nainen joka olisi antanut aviomiehelleen vain parisuhteen, olisi antautunut seksisuhteeseen vain aviomiestään komeamman ja viihdyttävämmän miehen kanssa.

Naiset eivät sisäistä kuviota, ja saatuaan huomiota komistuksilta, nostavat rimaa eivätkä hyväksy miehiä jotka olisivat saatavilla parisuhteeseen.

Ei. Kenekään otsassa ei lue onko hän hyvää parisuhdemateriaalia vai ei. Naiset ovat usein yrittäneet ilmaista minkä laatuisen suhteen haluavat ja täälläkin on ollut keskustelua siitä, mistä tunnistaa miehen joka puheistaan huolimatta haluaa vaan seksiä. Mies voi sanoa etsivänsä parisuhdetta, vaikka haluaa vaan seksisuhteen. Mies voi käyttäytyä alkuun kuin etsisi parisuhdetta ja olla sitten kuitenkin vaan sika. Ennen kuin se ero tulee näitä miehiä on melkoisen vaikea erottaa niistä, jotka rehellisesti haluavat parisuhteen, koska myös ne vähän tavanomaisemman oloiset miehet voivat yllättäen muuttaa mielensä ja yhtäkkiä suhde ei olekaan enää mahdollinen. Epärehellisyys ja paremman kaipuu puolin ja toisin tekee parinhausta nykyään niin hel*tin hankalaa, että ihme jos vakka kantensa löytää jonkun deittiapin kautta.

Ja me olemme kertoneet sen teille.

Sen tunnistaa siitä että mies on lähtökohtaisesti komeampi ja kiinnostavampi kuin ne miehet jotka ovat todistetusti halunneet kanssasi parisuhteen.

Okei, asian tekee monimutkaisemmaksi se, että naisen ulkonäkö heikkenee iän myötä. Enemmistöllä huippu on siinä 19-21v, joten kolmekymppisenä saattaa joutua laskemaan ulkonäkörimaa. Tätä naiset eivät osaa arvioida, koska naiset itse näkevät kolmekymppisen naisen kauneimpana.

Te ette osaa arvioida tasoja, siinä perusongelma.

Minulle tasoja on edelleen kaksi: kiinnostaa tai ei kiinnosta. En ole koskaan vertaillut miesystävieni ulkonäköä. Tämä ulkonäköjankutus on kaiken kaikkiaan ihan käsittämätöntä. Tottakai ulkonäöllä on merkitystä, se ratkaisee, herääkö kiinnostus. Kyse on kuitenkin aivan eri asiasta kuin jostain klassisesta komeudesta tai numeroasteikosta.

Niinpä jos jäisin sinkuksi, toimisin ihan kuten ennenkin: jos ja kun joku mies herättäisi kiinnostukseni (ja minä hänen), katsoisin, mihin se johtaa. Miettimättä ollenkaan, onko hän komeampi vai rumempi kuin aikaisemmat kumppanini tai että olemmeko ulkonäöllisesti samalla tasolla.

Ulkonäköjankkaus on käsittämätöntä, mutta ulkonäkö on se, mikä herättää kiinnostuksen? Onko siis 1+1, mikä pariutumisessa on se kaikkein tärkein juttu?

Ulkonäkö ei ole yhtä kuin laatikkoleuka ja täydellinen hiusraja. Esimerkiksi itseeni on aina vedonnut eniten alle 180 cm  hieman tanakat ehdottomasti ei-bodatut miehet. Kaksi elämäni suurista rakkauksista olivat jo pitkälle kaljuuntuneita, toinen heistä oli seurustelumme aikaan 26-28 vuotias, toinen vähän yli kolmekymppinen. Se, mihin heidän ulkonäössään ihastuin oli molempien kohdalla silmät. Ja silmät nykyisessä puolisossanikin ensimmäisenä herättivät huomioni.

Minkä vuoksi sitten mitään tällaisia miespoikkeuksia ei nähdä mallikatalogeissa, naisille suunnattujen hömppädraamojen pääosissa tai ylipäätään naisten keskusteluissa kuumista miehistä? Miksi ne ovat aina se yksi ja sama miestyyppi, jolla juurikin on tämä täydellinen hiusraja ja vahvat leukaperät. Miksi se poikkeuksetta menee näin, jos asiassa ei ole mitään perää? Eivät miehet ole tyhmiä, etteivät he huomaisi oikeasti sitä, miten kaikilla komeiksi luokitelluilla miehillä on poikkeuksetta hiukset päässä. Näin on Channing Tatumin, Ryan Goslingin, Damiano Davidin, Jason Momoan, Johnny Deppin, Brad Pittin ym ym. tapauksessa. Järjestään kaikilla.

Entäs vaikkapa Jason Statham, Dwayne Johnson ja Vin Diesel?

Aina nämä kolme samaa action-figuuria. Satutko huomaamaan, mikä näitä kolmea miestä yhdistää? Oliko se se rasvattomuus ja lihasmassan ultimaattinen määrä (kaljulla lihasta on oltava enemmän).

Mutta onko sillä mitään väliä, minkä näköisiä tällaiset miehet edes ovat? Eihän noiden "ihannemiesten" olemassaolo kuitenkaan mitenkään näytä vaikuttavan vaikka suomalaisten naisten miesvalintoihin. Suurimmalla osalla on ihan tavallisennäköiset miehet. Joten näyttäisi siis siltä, että tavallisennäköiset miehet kyllä päätyvät suhteisiin. Jopa kaljut, vaikka tässä ketjussa on annettu ymmärtää, että yhdenkin hiukset tippuminen on käytännössä sosiaalinen kuolema.

Kyse on valinnanvapaudesta. Komealla miehellä on mahdollisuus valita kumppani (kuten suurimmalla osalla naisista) ja "tavallinen" mies on yleensä yksin tai valitsee yhden naisen, jota ei välttämättä edes halua, koska ainoastaan yksi voi ihastua tällaiseen mieheen. Kyse on valinnanvapaudesta, ei yhdestä parisuhteesta, joka voi hyvin jopa päättyä joskus.

Millainen valinnanmahdollisuus on mielestäsi suurimmalla osalla naisista?

Jos tavallisen miehen mahdollisuudet ovat noin heikot, niin eikö kannattaisi edes pyrkiä olemaan tavallisten miesten joukossa sitä parhaimmistoa? Ei ehkä saa jotain unelmanaisen näköistä, mutta voi silti saada hyvännäköisen tavisnaisen. Eikö se olisi jo parempi kuin se, että joutuu tyytymään yhteen ainoaan vaihtoehtoon, jota ei edes haluaisi? Oman ulkonäön parantaminen auttaa tässäkin kummasti.

Hyvännäköinenkin voi silti kokea, ettei saa haluamaansa. Jos sattuu rakastumaan henkilöön, jolta ei saa vastakaikua, ei yhtään lämmitä ajatus, että 20 muuta olisi kyllä tarjolla - kun ne eivät ole se, kenet olisi halunnut.

Ja jos käsityksesi on, että valtaosa naisista voi valikoida millaisen miehen ikinä haluavat, niin silloinhan sen täyty tarkoittaa, että he oikeastaan haluavat aika tavallisia miehiä. Koska valtaosa naisista on parisuhteessa ihan tavallisten miesten kanssa. Ja tästä taas tullaan siihen, että jos kerran tavallisia miehiä päätyy suhteisiin noin paljon, niin miten voi olla mahdollista, että he kaikki joutuvat tyytymään? Onko siis niin, että naiset kyllä haluavat tavallisia miehiä, mutta tavalliset miehet itse haluaisivat paljon kauniimpia naisia eivätkä tavalliset naiset ole muuta kuin pelkkää tyytymistä?

Kuka muka haluaa tyytyä tavisnaiseen jos on mahdollisuus saada laatunainen?

Kysyn tämän ihan vakavasti, koska näin naisena en ole yhtään varma mitä tuo "laatu" naisessa edes tarkoittaa. Ihmisillä on preferenssejä, sen ymmärrän, joku tykkää laihasta ja joku vähän pulleammasta, joku pitkistä ja joku lyhyistä hiuksista, mutta mikä tekee naisesta laadukkaan? Rahalla saa hiuslisäkkeitä ja tekokynsiä, nättejä vaatteita ym., mutta jos pelkkä ulkonäkö lasketaan niin silloin moni tavis muuttuisi ammattilaisten käsissä laatunaiseksi jahka lyö rahaa pöytään. Joten miehet, kertokaa mikä on se laatunaisen mitta joka erottaa hänet niin selvästi taviksesta?

Laatunainen: ei päihde- tai muuta riippuvuusongelmaa, ei talousongelmia, ei mielenterveysongelmia, ei tyhmä tai ilkeä. Top 60% ulkonäkö. Monogaminen. Hetero. Kyky tehdä asioita pitkäjänteisesti.

Mitä tarkoittaa Top 60% ulkonäkö? Se oli ainoa, mitä en ihan tajunnut, mutta muilta osin kuulostaa sellaiselta aika tavalliselta suomalaiselta. Vähän ihmettelen minäkin, kuten tuo toinenkin vastaava, että näinkö simppeleillä ja tavanomaisilla kriteereillä on muka jokin harvinainen laatunainen? Luulisi, että tällaisia olisi aika helppo löytää. Ja jos tämä on laatunainen, tavallista naista siis parempi, niin millaisissa piireissä mahdatte liikkua, jos tavallisuus tarkoittaa mielestänne päihdeongelmaa tai muita addiktioita, talousongelmia ja mielenterveysongemia???[/quote

Suomessa noin puoli miljoonaa ihmistä syö mielialalääkkeitä, joka viidennes sairastuu masennukseen jossain vaiheessa elämäänsä. Lähes puoli miljoonaa on myös ulosotossa, toinen mokoma varmaan taiteilee isojen velkojen kanssa siinä reunalla. Myös puolisen miljoonaa päihdeongelmaista löytyy Suomesta. Eli aika tavallisia ovat nämä ongelmat.