Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Deittailumaailma on muuttunut yhä rumemmaksi (HS)
24.05.2022 |
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008808208.html
Valitettavasti maksumuurin takana. Artikkeli kertoo 47-vuotiaasta lääkäristä, joka esiintyy jutussa nimellä Sanna. Hän on ahkera Tinderin käyttäjä ja on tavannut treffipalvelujen kautta noin 160 miestä. Tinder Goldin lisäksi kokeillut mm. Happy Pancakea.
Ensimmäinen pettymys tulee usein tavatessa livenä:
"Viestittelyn perusteella mukavalta vaikuttanut henkilökin saattaa osoittautua ensitreffeillä todelliseksi törpöksi."
Toinen on ghostatuksi tuleminen. Sanna itse ei haluaisi alentua ghostaamaan, mutta hänellä on kännykässään sovellus, jolla hänelle "tulee puhelu" aina tunnin kuluttua tapaamisen alkamisesta. Silloin saan joka tapauksessa tavallaan jonkinnäköisen tauon siihen hommaan. Ja jos haluan, niin voin puhelun jälkeen sanoa, että nyt minun on pakko lähteä. Ja joskus hänkin ghostaa.
Ghostaamisen syy on usein se, että ihminen on ihan erilainen kuin profiilissa.
"Kuvat voivat olla niin vanhoja, että niiden ottamisen jälkeen seuralaiselle on esimerkiksi kertynyt kymmeniä kiloja lisää painoa. Se ei sinällään Sannaa häiritse, mutta häntä ihmetyttää, eikö epärehellisyyden väistämätön paljastuminen hetkauta kyseisiä ihmisiä." Osa valehtelee ikänsä. Sannakin on käynyt treffeillä miehen kanssa, joka esitti olevansa 50 mutta olikin 70. Toisaalta nuoret miehet valehtelevat ikänsä vanhemmiksi päästäkseen harrastamaan seksiä itseään vanhemman naisen kanssa.
Lisäksi Tinderissä tulee vastaan tuttuja varattuja miehiä.
Artikkelin lopussa kerrotaan, kuinka Sannalla oli äskettäin tunne, että nyt näyttää lupaavalta, ja Sanna kävi jo miehen kanssa useammilla treffeillä. Sitten kävi ilmi ettei mies ollutkaan muuttanut erilleen vaimostaan.
Kommentit (1481)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tinder kuulostaa aika hankalalta paikalta. Kannattaako sitä edes yrittää? Olen nainen enkä mitenkään nätti edes.
No riippuu, mitä haluat sieltä. Voittajia siellä ovat seksiä hakevat naiset. Tarjonta on rajatonta. Onnea matkaan!
ja luokatonta.
Seksiä saa ilman tinderiäkin. Jopa kivan miehen kanssa.
Tässä nykynaisen maailma pähkinänkuoressa, olipa oma taso mitä tahansa. Ei siis ihme, että on varaa olla nirso.
Naisten syy, että miehet ovat helppoja?
Ei, mutta on naisten syy etteivät he opi eroa seksisuhteen ja parisuhteen välillä.
Miehet ovat kyllä yrittäneet selittää. Seksisuhteeseen kelpaa vaatimattomampikin nainen, etenkin jos tämä on mieliksi komistukselle. Mies saa helppoa seksiä, samalla kun yrittää parisuhteeseen oman tasoistaan kauista naista.
Naisilla se menee toisin päin. Moni nainen joka olisi antanut aviomiehelleen vain parisuhteen, olisi antautunut seksisuhteeseen vain aviomiestään komeamman ja viihdyttävämmän miehen kanssa.
Naiset eivät sisäistä kuviota, ja saatuaan huomiota komistuksilta, nostavat rimaa eivätkä hyväksy miehiä jotka olisivat saatavilla parisuhteeseen.
Ei. Kenekään otsassa ei lue onko hän hyvää parisuhdemateriaalia vai ei. Naiset ovat usein yrittäneet ilmaista minkä laatuisen suhteen haluavat ja täälläkin on ollut keskustelua siitä, mistä tunnistaa miehen joka puheistaan huolimatta haluaa vaan seksiä. Mies voi sanoa etsivänsä parisuhdetta, vaikka haluaa vaan seksisuhteen. Mies voi käyttäytyä alkuun kuin etsisi parisuhdetta ja olla sitten kuitenkin vaan sika. Ennen kuin se ero tulee näitä miehiä on melkoisen vaikea erottaa niistä, jotka rehellisesti haluavat parisuhteen, koska myös ne vähän tavanomaisemman oloiset miehet voivat yllättäen muuttaa mielensä ja yhtäkkiä suhde ei olekaan enää mahdollinen. Epärehellisyys ja paremman kaipuu puolin ja toisin tekee parinhausta nykyään niin hel*tin hankalaa, että ihme jos vakka kantensa löytää jonkun deittiapin kautta.
Ja me olemme kertoneet sen teille.
Sen tunnistaa siitä että mies on lähtökohtaisesti komeampi ja kiinnostavampi kuin ne miehet jotka ovat todistetusti halunneet kanssasi parisuhteen.
Okei, asian tekee monimutkaisemmaksi se, että naisen ulkonäkö heikkenee iän myötä. Enemmistöllä huippu on siinä 19-21v, joten kolmekymppisenä saattaa joutua laskemaan ulkonäkörimaa. Tätä naiset eivät osaa arvioida, koska naiset itse näkevät kolmekymppisen naisen kauneimpana.Te ette osaa arvioida tasoja, siinä perusongelma.
Minulle tasoja on edelleen kaksi: kiinnostaa tai ei kiinnosta. En ole koskaan vertaillut miesystävieni ulkonäköä. Tämä ulkonäköjankutus on kaiken kaikkiaan ihan käsittämätöntä. Tottakai ulkonäöllä on merkitystä, se ratkaisee, herääkö kiinnostus. Kyse on kuitenkin aivan eri asiasta kuin jostain klassisesta komeudesta tai numeroasteikosta.
Niinpä jos jäisin sinkuksi, toimisin ihan kuten ennenkin: jos ja kun joku mies herättäisi kiinnostukseni (ja minä hänen), katsoisin, mihin se johtaa. Miettimättä ollenkaan, onko hän komeampi vai rumempi kuin aikaisemmat kumppanini tai että olemmeko ulkonäöllisesti samalla tasolla.
Ulkonäköjankkaus on käsittämätöntä, mutta ulkonäkö on se, mikä herättää kiinnostuksen? Onko siis 1+1, mikä pariutumisessa on se kaikkein tärkein juttu?
Ulkonäkö ei ole yhtä kuin laatikkoleuka ja täydellinen hiusraja. Esimerkiksi itseeni on aina vedonnut eniten alle 180 cm hieman tanakat ehdottomasti ei-bodatut miehet. Kaksi elämäni suurista rakkauksista olivat jo pitkälle kaljuuntuneita, toinen heistä oli seurustelumme aikaan 26-28 vuotias, toinen vähän yli kolmekymppinen. Se, mihin heidän ulkonäössään ihastuin oli molempien kohdalla silmät. Ja silmät nykyisessä puolisossanikin ensimmäisenä herättivät huomioni.
Minkä vuoksi sitten mitään tällaisia miespoikkeuksia ei nähdä mallikatalogeissa, naisille suunnattujen hömppädraamojen pääosissa tai ylipäätään naisten keskusteluissa kuumista miehistä? Miksi ne ovat aina se yksi ja sama miestyyppi, jolla juurikin on tämä täydellinen hiusraja ja vahvat leukaperät. Miksi se poikkeuksetta menee näin, jos asiassa ei ole mitään perää? Eivät miehet ole tyhmiä, etteivät he huomaisi oikeasti sitä, miten kaikilla komeiksi luokitelluilla miehillä on poikkeuksetta hiukset päässä. Näin on Channing Tatumin, Ryan Goslingin, Damiano Davidin, Jason Momoan, Johnny Deppin, Brad Pittin ym ym. tapauksessa. Järjestään kaikilla.
Entäs vaikkapa Jason Statham, Dwayne Johnson ja Vin Diesel?
Aina nämä kolme samaa action-figuuria. Satutko huomaamaan, mikä näitä kolmea miestä yhdistää? Oliko se se rasvattomuus ja lihasmassan ultimaattinen määrä (kaljulla lihasta on oltava enemmän).
Mutta onko sillä mitään väliä, minkä näköisiä tällaiset miehet edes ovat? Eihän noiden "ihannemiesten" olemassaolo kuitenkaan mitenkään näytä vaikuttavan vaikka suomalaisten naisten miesvalintoihin. Suurimmalla osalla on ihan tavallisennäköiset miehet. Joten näyttäisi siis siltä, että tavallisennäköiset miehet kyllä päätyvät suhteisiin. Jopa kaljut, vaikka tässä ketjussa on annettu ymmärtää, että yhdenkin hiukset tippuminen on käytännössä sosiaalinen kuolema.
Kyse on valinnanvapaudesta. Komealla miehellä on mahdollisuus valita kumppani (kuten suurimmalla osalla naisista) ja "tavallinen" mies on yleensä yksin tai valitsee yhden naisen, jota ei välttämättä edes halua, koska ainoastaan yksi voi ihastua tällaiseen mieheen. Kyse on valinnanvapaudesta, ei yhdestä parisuhteesta, joka voi hyvin jopa päättyä joskus.
Millainen valinnanmahdollisuus on mielestäsi suurimmalla osalla naisista?
Jos tavallisen miehen mahdollisuudet ovat noin heikot, niin eikö kannattaisi edes pyrkiä olemaan tavallisten miesten joukossa sitä parhaimmistoa? Ei ehkä saa jotain unelmanaisen näköistä, mutta voi silti saada hyvännäköisen tavisnaisen. Eikö se olisi jo parempi kuin se, että joutuu tyytymään yhteen ainoaan vaihtoehtoon, jota ei edes haluaisi? Oman ulkonäön parantaminen auttaa tässäkin kummasti.
Hyvännäköinenkin voi silti kokea, ettei saa haluamaansa. Jos sattuu rakastumaan henkilöön, jolta ei saa vastakaikua, ei yhtään lämmitä ajatus, että 20 muuta olisi kyllä tarjolla - kun ne eivät ole se, kenet olisi halunnut.
Ja jos käsityksesi on, että valtaosa naisista voi valikoida millaisen miehen ikinä haluavat, niin silloinhan sen täyty tarkoittaa, että he oikeastaan haluavat aika tavallisia miehiä. Koska valtaosa naisista on parisuhteessa ihan tavallisten miesten kanssa. Ja tästä taas tullaan siihen, että jos kerran tavallisia miehiä päätyy suhteisiin noin paljon, niin miten voi olla mahdollista, että he kaikki joutuvat tyytymään? Onko siis niin, että naiset kyllä haluavat tavallisia miehiä, mutta tavalliset miehet itse haluaisivat paljon kauniimpia naisia eivätkä tavalliset naiset ole muuta kuin pelkkää tyytymistä?
Kuka muka haluaa tyytyä tavisnaiseen jos on mahdollisuus saada laatunainen?
Kysyn tämän ihan vakavasti, koska näin naisena en ole yhtään varma mitä tuo "laatu" naisessa edes tarkoittaa. Ihmisillä on preferenssejä, sen ymmärrän, joku tykkää laihasta ja joku vähän pulleammasta, joku pitkistä ja joku lyhyistä hiuksista, mutta mikä tekee naisesta laadukkaan? Rahalla saa hiuslisäkkeitä ja tekokynsiä, nättejä vaatteita ym., mutta jos pelkkä ulkonäkö lasketaan niin silloin moni tavis muuttuisi ammattilaisten käsissä laatunaiseksi jahka lyö rahaa pöytään. Joten miehet, kertokaa mikä on se laatunaisen mitta joka erottaa hänet niin selvästi taviksesta?
Riippuu, tarkoitatko laatunaista ulkonäön puolesta vai naista, joka kelpaisi aina parisuhteeseen saakka? Ulkonäön puolesta nainen pääsee melko pitkälle hoikkuudella ja pitkillä hiuksilla. Ns. "vaimomatsku" on paljon monimutkaisempi asia, johon jokaisella miehillä on sitten omat kriteeristönsä.
Ahaa. Ja pitääkö tämän ulkonäöllisen laadun sisältyä miehillä "vaimomatskuun" automaattisesti? Vai onko niin, että kyseessä on vähän samanlainen mutkikas asia, kuin mitä naisten pariutuminen miesten kanssa on ja jokaisella on lopulta omat kriteeristönsä.
Miehellä on yleensä kolme ajatusta: 1) Naisen ulkoiset ominaisuudet (hoikkuus erittäin tärkeä asia) ja luonne (mahdotonta sanoa, mikä on kellekin miehelle kriteeristö) ovat niin sopivia, että jopa parisuhdetta voi miettiä. Yleensä ulkonäkö on suuremmassa roolissa tässäkin. Ns. vaimomatsku 2) Nainen on juuri niin sopivan ruma/ihan ok, että hänen kanssaan voi harrastaa säännöllistä seksiä rakastumatta tai harrastaa seksiä kerran, jos sellainen ihmeellinen tilaisuus sattuisi 3) Nainen on liian kaunis/liian ruma, eli seksi ei tule kysymykseen
Jännä. Vaimomatsku tarkoittaa siis naista, joka on sekä hoikka että luonteeltaan sopiva/miellyttävä. Eli parisuhteeseen kelpaavat naiset ovat hoikkia. Miksi sitten iso osa parisuhteessa olevista naisista ei ole hoikkia, iso osa on jopa lihavia?
Ei sillä, että tämä häiritsisi. Olen itse ollut aina hoikka, tosin en halua olla suhteessa ihmisen kanssa, joka käyttää sanaa vaimomatsku, enkä oikeastaan halua, että minusta puhutaan kyseisellä termillä. Kuulostaa jotenkin junttimaiselta.
Ei välttämättä, mutta hoikkuus tekee suhteen löytämisen naiselle huomattavasti helpommaksi. Ja nyt tällä kertaa puhun ihan parisuhteesta, koska lihavat naiset saavat seksiä ihan samalla tavalla, kuin hoikatkin. Vähän, kuten se hiusraja ja lihakset pienellä rasvaprosentilla tekevät miehelle helpommaksi niin seksin, kuin parisuhteenkin löytämisen.
Joka kerta, kun luen sanat "suhteen löytämisen", autismitutkani värähtää. En itse ole koskaan löytänyt suhdetta. Sen sijaan olen tavannut ihmisiä, jotka ovat ihastuneet minuun ja minä heihin. Joskus ihastuminen on syventynyt rakastumiseksi ja silloin on oltu parisuhteessa.
Noiden kommenttien kirjoittajalle taitaisi olla ihan sama, kenen kanssa on suhteessa, kunhan on joku, joka täyttää tietyt kriteerit. Ja mitä laadukkaampi, sen parempi.
Autismitutkasi värähtää, kun en puhu naisten kielellä. Et ole ihastunut sattumalta yhtään kehenkään, vaan ihmisessä tiettyihin ominaisuuksiin, jotka ovat viehättäneet sinua (ja varmasti monia muitakin naisia). Minulle ei todellakaan ole sama, kenen kanssa olisin suhteessa, enkä halua monogamisessa parisuhteessa edes olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tinder kuulostaa aika hankalalta paikalta. Kannattaako sitä edes yrittää? Olen nainen enkä mitenkään nätti edes.
No riippuu, mitä haluat sieltä. Voittajia siellä ovat seksiä hakevat naiset. Tarjonta on rajatonta. Onnea matkaan!
ja luokatonta.
Seksiä saa ilman tinderiäkin. Jopa kivan miehen kanssa.
Tässä nykynaisen maailma pähkinänkuoressa, olipa oma taso mitä tahansa. Ei siis ihme, että on varaa olla nirso.
Naisten syy, että miehet ovat helppoja?
Ei, mutta on naisten syy etteivät he opi eroa seksisuhteen ja parisuhteen välillä.
Miehet ovat kyllä yrittäneet selittää. Seksisuhteeseen kelpaa vaatimattomampikin nainen, etenkin jos tämä on mieliksi komistukselle. Mies saa helppoa seksiä, samalla kun yrittää parisuhteeseen oman tasoistaan kauista naista.
Naisilla se menee toisin päin. Moni nainen joka olisi antanut aviomiehelleen vain parisuhteen, olisi antautunut seksisuhteeseen vain aviomiestään komeamman ja viihdyttävämmän miehen kanssa.
Naiset eivät sisäistä kuviota, ja saatuaan huomiota komistuksilta, nostavat rimaa eivätkä hyväksy miehiä jotka olisivat saatavilla parisuhteeseen.
Ei. Kenekään otsassa ei lue onko hän hyvää parisuhdemateriaalia vai ei. Naiset ovat usein yrittäneet ilmaista minkä laatuisen suhteen haluavat ja täälläkin on ollut keskustelua siitä, mistä tunnistaa miehen joka puheistaan huolimatta haluaa vaan seksiä. Mies voi sanoa etsivänsä parisuhdetta, vaikka haluaa vaan seksisuhteen. Mies voi käyttäytyä alkuun kuin etsisi parisuhdetta ja olla sitten kuitenkin vaan sika. Ennen kuin se ero tulee näitä miehiä on melkoisen vaikea erottaa niistä, jotka rehellisesti haluavat parisuhteen, koska myös ne vähän tavanomaisemman oloiset miehet voivat yllättäen muuttaa mielensä ja yhtäkkiä suhde ei olekaan enää mahdollinen. Epärehellisyys ja paremman kaipuu puolin ja toisin tekee parinhausta nykyään niin hel*tin hankalaa, että ihme jos vakka kantensa löytää jonkun deittiapin kautta.
Ja me olemme kertoneet sen teille.
Sen tunnistaa siitä että mies on lähtökohtaisesti komeampi ja kiinnostavampi kuin ne miehet jotka ovat todistetusti halunneet kanssasi parisuhteen.
Okei, asian tekee monimutkaisemmaksi se, että naisen ulkonäkö heikkenee iän myötä. Enemmistöllä huippu on siinä 19-21v, joten kolmekymppisenä saattaa joutua laskemaan ulkonäkörimaa. Tätä naiset eivät osaa arvioida, koska naiset itse näkevät kolmekymppisen naisen kauneimpana.Te ette osaa arvioida tasoja, siinä perusongelma.
Minulle tasoja on edelleen kaksi: kiinnostaa tai ei kiinnosta. En ole koskaan vertaillut miesystävieni ulkonäköä. Tämä ulkonäköjankutus on kaiken kaikkiaan ihan käsittämätöntä. Tottakai ulkonäöllä on merkitystä, se ratkaisee, herääkö kiinnostus. Kyse on kuitenkin aivan eri asiasta kuin jostain klassisesta komeudesta tai numeroasteikosta.
Niinpä jos jäisin sinkuksi, toimisin ihan kuten ennenkin: jos ja kun joku mies herättäisi kiinnostukseni (ja minä hänen), katsoisin, mihin se johtaa. Miettimättä ollenkaan, onko hän komeampi vai rumempi kuin aikaisemmat kumppanini tai että olemmeko ulkonäöllisesti samalla tasolla.
Ulkonäköjankkaus on käsittämätöntä, mutta ulkonäkö on se, mikä herättää kiinnostuksen? Onko siis 1+1, mikä pariutumisessa on se kaikkein tärkein juttu?
Ulkonäkö ei ole yhtä kuin laatikkoleuka ja täydellinen hiusraja. Esimerkiksi itseeni on aina vedonnut eniten alle 180 cm hieman tanakat ehdottomasti ei-bodatut miehet. Kaksi elämäni suurista rakkauksista olivat jo pitkälle kaljuuntuneita, toinen heistä oli seurustelumme aikaan 26-28 vuotias, toinen vähän yli kolmekymppinen. Se, mihin heidän ulkonäössään ihastuin oli molempien kohdalla silmät. Ja silmät nykyisessä puolisossanikin ensimmäisenä herättivät huomioni.
Minkä vuoksi sitten mitään tällaisia miespoikkeuksia ei nähdä mallikatalogeissa, naisille suunnattujen hömppädraamojen pääosissa tai ylipäätään naisten keskusteluissa kuumista miehistä? Miksi ne ovat aina se yksi ja sama miestyyppi, jolla juurikin on tämä täydellinen hiusraja ja vahvat leukaperät. Miksi se poikkeuksetta menee näin, jos asiassa ei ole mitään perää? Eivät miehet ole tyhmiä, etteivät he huomaisi oikeasti sitä, miten kaikilla komeiksi luokitelluilla miehillä on poikkeuksetta hiukset päässä. Näin on Channing Tatumin, Ryan Goslingin, Damiano Davidin, Jason Momoan, Johnny Deppin, Brad Pittin ym ym. tapauksessa. Järjestään kaikilla.
Entäs vaikkapa Jason Statham, Dwayne Johnson ja Vin Diesel?
Aina nämä kolme samaa action-figuuria. Satutko huomaamaan, mikä näitä kolmea miestä yhdistää? Oliko se se rasvattomuus ja lihasmassan ultimaattinen määrä (kaljulla lihasta on oltava enemmän).
Mutta onko sillä mitään väliä, minkä näköisiä tällaiset miehet edes ovat? Eihän noiden "ihannemiesten" olemassaolo kuitenkaan mitenkään näytä vaikuttavan vaikka suomalaisten naisten miesvalintoihin. Suurimmalla osalla on ihan tavallisennäköiset miehet. Joten näyttäisi siis siltä, että tavallisennäköiset miehet kyllä päätyvät suhteisiin. Jopa kaljut, vaikka tässä ketjussa on annettu ymmärtää, että yhdenkin hiukset tippuminen on käytännössä sosiaalinen kuolema.
Kyse on valinnanvapaudesta. Komealla miehellä on mahdollisuus valita kumppani (kuten suurimmalla osalla naisista) ja "tavallinen" mies on yleensä yksin tai valitsee yhden naisen, jota ei välttämättä edes halua, koska ainoastaan yksi voi ihastua tällaiseen mieheen. Kyse on valinnanvapaudesta, ei yhdestä parisuhteesta, joka voi hyvin jopa päättyä joskus.
Millainen valinnanmahdollisuus on mielestäsi suurimmalla osalla naisista?
Jos tavallisen miehen mahdollisuudet ovat noin heikot, niin eikö kannattaisi edes pyrkiä olemaan tavallisten miesten joukossa sitä parhaimmistoa? Ei ehkä saa jotain unelmanaisen näköistä, mutta voi silti saada hyvännäköisen tavisnaisen. Eikö se olisi jo parempi kuin se, että joutuu tyytymään yhteen ainoaan vaihtoehtoon, jota ei edes haluaisi? Oman ulkonäön parantaminen auttaa tässäkin kummasti.
Hyvännäköinenkin voi silti kokea, ettei saa haluamaansa. Jos sattuu rakastumaan henkilöön, jolta ei saa vastakaikua, ei yhtään lämmitä ajatus, että 20 muuta olisi kyllä tarjolla - kun ne eivät ole se, kenet olisi halunnut.
Ja jos käsityksesi on, että valtaosa naisista voi valikoida millaisen miehen ikinä haluavat, niin silloinhan sen täyty tarkoittaa, että he oikeastaan haluavat aika tavallisia miehiä. Koska valtaosa naisista on parisuhteessa ihan tavallisten miesten kanssa. Ja tästä taas tullaan siihen, että jos kerran tavallisia miehiä päätyy suhteisiin noin paljon, niin miten voi olla mahdollista, että he kaikki joutuvat tyytymään? Onko siis niin, että naiset kyllä haluavat tavallisia miehiä, mutta tavalliset miehet itse haluaisivat paljon kauniimpia naisia eivätkä tavalliset naiset ole muuta kuin pelkkää tyytymistä?
Kuka muka haluaa tyytyä tavisnaiseen jos on mahdollisuus saada laatunainen?
Kysyn tämän ihan vakavasti, koska näin naisena en ole yhtään varma mitä tuo "laatu" naisessa edes tarkoittaa. Ihmisillä on preferenssejä, sen ymmärrän, joku tykkää laihasta ja joku vähän pulleammasta, joku pitkistä ja joku lyhyistä hiuksista, mutta mikä tekee naisesta laadukkaan? Rahalla saa hiuslisäkkeitä ja tekokynsiä, nättejä vaatteita ym., mutta jos pelkkä ulkonäkö lasketaan niin silloin moni tavis muuttuisi ammattilaisten käsissä laatunaiseksi jahka lyö rahaa pöytään. Joten miehet, kertokaa mikä on se laatunaisen mitta joka erottaa hänet niin selvästi taviksesta?
Riippuu, tarkoitatko laatunaista ulkonäön puolesta vai naista, joka kelpaisi aina parisuhteeseen saakka? Ulkonäön puolesta nainen pääsee melko pitkälle hoikkuudella ja pitkillä hiuksilla. Ns. "vaimomatsku" on paljon monimutkaisempi asia, johon jokaisella miehillä on sitten omat kriteeristönsä.
Ahaa. Ja pitääkö tämän ulkonäöllisen laadun sisältyä miehillä "vaimomatskuun" automaattisesti? Vai onko niin, että kyseessä on vähän samanlainen mutkikas asia, kuin mitä naisten pariutuminen miesten kanssa on ja jokaisella on lopulta omat kriteeristönsä.
Miehellä on yleensä kolme ajatusta: 1) Naisen ulkoiset ominaisuudet (hoikkuus erittäin tärkeä asia) ja luonne (mahdotonta sanoa, mikä on kellekin miehelle kriteeristö) ovat niin sopivia, että jopa parisuhdetta voi miettiä. Yleensä ulkonäkö on suuremmassa roolissa tässäkin. Ns. vaimomatsku 2) Nainen on juuri niin sopivan ruma/ihan ok, että hänen kanssaan voi harrastaa säännöllistä seksiä rakastumatta tai harrastaa seksiä kerran, jos sellainen ihmeellinen tilaisuus sattuisi 3) Nainen on liian kaunis/liian ruma, eli seksi ei tule kysymykseen
Jännä. Vaimomatsku tarkoittaa siis naista, joka on sekä hoikka että luonteeltaan sopiva/miellyttävä. Eli parisuhteeseen kelpaavat naiset ovat hoikkia. Miksi sitten iso osa parisuhteessa olevista naisista ei ole hoikkia, iso osa on jopa lihavia?
Ei sillä, että tämä häiritsisi. Olen itse ollut aina hoikka, tosin en halua olla suhteessa ihmisen kanssa, joka käyttää sanaa vaimomatsku, enkä oikeastaan halua, että minusta puhutaan kyseisellä termillä. Kuulostaa jotenkin junttimaiselta.
Ei välttämättä, mutta hoikkuus tekee suhteen löytämisen naiselle huomattavasti helpommaksi. Ja nyt tällä kertaa puhun ihan parisuhteesta, koska lihavat naiset saavat seksiä ihan samalla tavalla, kuin hoikatkin. Vähän, kuten se hiusraja ja lihakset pienellä rasvaprosentilla tekevät miehelle helpommaksi niin seksin, kuin parisuhteenkin löytämisen.
Joka kerta, kun luen sanat "suhteen löytämisen", autismitutkani värähtää. En itse ole koskaan löytänyt suhdetta. Sen sijaan olen tavannut ihmisiä, jotka ovat ihastuneet minuun ja minä heihin. Joskus ihastuminen on syventynyt rakastumiseksi ja silloin on oltu parisuhteessa.
Noiden kommenttien kirjoittajalle taitaisi olla ihan sama, kenen kanssa on suhteessa, kunhan on joku, joka täyttää tietyt kriteerit. Ja mitä laadukkaampi, sen parempi.
Autismitutkasi värähtää, kun en puhu naisten kielellä. Et ole ihastunut sattumalta yhtään kehenkään, vaan ihmisessä tiettyihin ominaisuuksiin, jotka ovat viehättäneet sinua (ja varmasti monia muitakin naisia). Minulle ei todellakaan ole sama, kenen kanssa olisin suhteessa, enkä halua monogamisessa parisuhteessa edes olla.
D'ah, eikö tuo ole itsestäänselvää? En tietenkään ole ihastunut sattumalta tai päättänyt, että otan kymmenennen miehen, joka osoittaa minua kohtaan mielenkiintoa. Vaan olen ihastunut juuri siksi, että kohteissa on ollut ne ominaisuudet, jotka minua viehättävät; ulkonäkö, älykkyys, hauskuus. muut minua viehättävät luonteenpiirteet, samanlainen arvomaailma, samanlaiset tulevaisuuden toiveet ja suunnitelmat.
Jos olisin ihastunut sattumalta tai olisi ollut olemassa joku pooli, josta olisin voinut valita itselleni kumppanin, niin luuletko, että olisin edellisen suhteen jälkeen ollut seitsemän vuotta sinkkuna?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ulkonäkö ole ykkösasia - tuollainen ajattelu on vähän lapsellista. Ei ole mitään "ykkösasiaa", vaan on kokonaisuus, joka joko toimii tai ei. Kiinnostaa tai ei. Siihen kuuluu aika monenlaisia asioita, joista vetovoima on yksi. Mutta ulkonäkö sinänsä ei vielä takaa vetovoimaa. Voisin nyt tässä vaikka luetella ihannemiehen ulkonäöllisiä ominaisuuksia, ja silti tällainen paperilla hyvä ei välttämättä ulkonäkönsä puolesta olekaan kiinnostava tai puoleensavetävä. Sekin on niin moniulotteinen kokonaisuus.
Rahalla voi kompensoida tietynlaisten ihmisten kohdalla. Tämä kannattaa muistaa. Raha houkuttelee tietynlaisia ihmisiä.
Juuri näin. Jos näkee ihmisestä pelkän kuvan, ei voi tietää, onko hän puoleensavetävä vai ei. Kuvasta ei näy silmien pilke, kiinnostava katse, se, miten suupielet nousevat aitoon hymyyn, naurujuonteet, kulmien nostelu, eleet. Kuvasta näkee vain sen, onko ihminen "hyvännäköinen" vai ei.
Olen itse parhaillaan (yksipuolisesti) ihastunut mieheen, jonka katse, hymy, olemus, eleet, ilmeet ja ääni ovat vieneet täysin jalat altani. Periaatteessa siis "ulkonäkö" tai siihen liittyvät asiat, pinnalliset. Mutta jos olisin nähnyt hänen kuvansa jossain deittisovelluksessa, en olisi pysähtynyt hänen kohdalleen vaan sivuuttanut hänet heti. Hän ei ole komea, ei lihaksikas, vaan hyvinkin tavallisen näköinen, ja hänellä on myös piirre, joka monen mielestä on suorastaan turn off. Mutta minun sydämeni hän saa lyömään kiihtyneellä tahdilla.
Väittäisin, että ulkonäkö akselilla kaunis/komea–ruma ei ole niinkään olennainen asia, vaan olemus ja jonkinlainen muu vetovoima. Se, miten toinen katsoo juuri sinua.
Kyllä kuvista voi näkyä kiva katse, pilke ja aito hymy. Joka kerta, kun on näkynyt kuvassa, on ollut myös kasvotusten tavatessa.
Eipä näitä kovin monta ole minulle kertynyt. Yhden kanssa olen nykyään hyvä ystävä, toinen on kumppanini. Kumpikin on minun mielestäni kivannäköinen, hiusrajafanaatikon mielestä varmaankin roskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tinder kuulostaa aika hankalalta paikalta. Kannattaako sitä edes yrittää? Olen nainen enkä mitenkään nätti edes.
No riippuu, mitä haluat sieltä. Voittajia siellä ovat seksiä hakevat naiset. Tarjonta on rajatonta. Onnea matkaan!
ja luokatonta.
Seksiä saa ilman tinderiäkin. Jopa kivan miehen kanssa.
Tässä nykynaisen maailma pähkinänkuoressa, olipa oma taso mitä tahansa. Ei siis ihme, että on varaa olla nirso.
Naisten syy, että miehet ovat helppoja?
Ei, mutta on naisten syy etteivät he opi eroa seksisuhteen ja parisuhteen välillä.
Miehet ovat kyllä yrittäneet selittää. Seksisuhteeseen kelpaa vaatimattomampikin nainen, etenkin jos tämä on mieliksi komistukselle. Mies saa helppoa seksiä, samalla kun yrittää parisuhteeseen oman tasoistaan kauista naista.
Naisilla se menee toisin päin. Moni nainen joka olisi antanut aviomiehelleen vain parisuhteen, olisi antautunut seksisuhteeseen vain aviomiestään komeamman ja viihdyttävämmän miehen kanssa.
Naiset eivät sisäistä kuviota, ja saatuaan huomiota komistuksilta, nostavat rimaa eivätkä hyväksy miehiä jotka olisivat saatavilla parisuhteeseen.
Ei. Kenekään otsassa ei lue onko hän hyvää parisuhdemateriaalia vai ei. Naiset ovat usein yrittäneet ilmaista minkä laatuisen suhteen haluavat ja täälläkin on ollut keskustelua siitä, mistä tunnistaa miehen joka puheistaan huolimatta haluaa vaan seksiä. Mies voi sanoa etsivänsä parisuhdetta, vaikka haluaa vaan seksisuhteen. Mies voi käyttäytyä alkuun kuin etsisi parisuhdetta ja olla sitten kuitenkin vaan sika. Ennen kuin se ero tulee näitä miehiä on melkoisen vaikea erottaa niistä, jotka rehellisesti haluavat parisuhteen, koska myös ne vähän tavanomaisemman oloiset miehet voivat yllättäen muuttaa mielensä ja yhtäkkiä suhde ei olekaan enää mahdollinen. Epärehellisyys ja paremman kaipuu puolin ja toisin tekee parinhausta nykyään niin hel*tin hankalaa, että ihme jos vakka kantensa löytää jonkun deittiapin kautta.
Ja me olemme kertoneet sen teille.
Sen tunnistaa siitä että mies on lähtökohtaisesti komeampi ja kiinnostavampi kuin ne miehet jotka ovat todistetusti halunneet kanssasi parisuhteen.
Okei, asian tekee monimutkaisemmaksi se, että naisen ulkonäkö heikkenee iän myötä. Enemmistöllä huippu on siinä 19-21v, joten kolmekymppisenä saattaa joutua laskemaan ulkonäkörimaa. Tätä naiset eivät osaa arvioida, koska naiset itse näkevät kolmekymppisen naisen kauneimpana.Te ette osaa arvioida tasoja, siinä perusongelma.
Minulle tasoja on edelleen kaksi: kiinnostaa tai ei kiinnosta. En ole koskaan vertaillut miesystävieni ulkonäköä. Tämä ulkonäköjankutus on kaiken kaikkiaan ihan käsittämätöntä. Tottakai ulkonäöllä on merkitystä, se ratkaisee, herääkö kiinnostus. Kyse on kuitenkin aivan eri asiasta kuin jostain klassisesta komeudesta tai numeroasteikosta.
Niinpä jos jäisin sinkuksi, toimisin ihan kuten ennenkin: jos ja kun joku mies herättäisi kiinnostukseni (ja minä hänen), katsoisin, mihin se johtaa. Miettimättä ollenkaan, onko hän komeampi vai rumempi kuin aikaisemmat kumppanini tai että olemmeko ulkonäöllisesti samalla tasolla.
Ulkonäköjankkaus on käsittämätöntä, mutta ulkonäkö on se, mikä herättää kiinnostuksen? Onko siis 1+1, mikä pariutumisessa on se kaikkein tärkein juttu?
Ulkonäkö ei ole yhtä kuin laatikkoleuka ja täydellinen hiusraja. Esimerkiksi itseeni on aina vedonnut eniten alle 180 cm hieman tanakat ehdottomasti ei-bodatut miehet. Kaksi elämäni suurista rakkauksista olivat jo pitkälle kaljuuntuneita, toinen heistä oli seurustelumme aikaan 26-28 vuotias, toinen vähän yli kolmekymppinen. Se, mihin heidän ulkonäössään ihastuin oli molempien kohdalla silmät. Ja silmät nykyisessä puolisossanikin ensimmäisenä herättivät huomioni.
Minkä vuoksi sitten mitään tällaisia miespoikkeuksia ei nähdä mallikatalogeissa, naisille suunnattujen hömppädraamojen pääosissa tai ylipäätään naisten keskusteluissa kuumista miehistä? Miksi ne ovat aina se yksi ja sama miestyyppi, jolla juurikin on tämä täydellinen hiusraja ja vahvat leukaperät. Miksi se poikkeuksetta menee näin, jos asiassa ei ole mitään perää? Eivät miehet ole tyhmiä, etteivät he huomaisi oikeasti sitä, miten kaikilla komeiksi luokitelluilla miehillä on poikkeuksetta hiukset päässä. Näin on Channing Tatumin, Ryan Goslingin, Damiano Davidin, Jason Momoan, Johnny Deppin, Brad Pittin ym ym. tapauksessa. Järjestään kaikilla.
Entäs vaikkapa Jason Statham, Dwayne Johnson ja Vin Diesel?
Aina nämä kolme samaa action-figuuria. Satutko huomaamaan, mikä näitä kolmea miestä yhdistää? Oliko se se rasvattomuus ja lihasmassan ultimaattinen määrä (kaljulla lihasta on oltava enemmän).
Mutta onko sillä mitään väliä, minkä näköisiä tällaiset miehet edes ovat? Eihän noiden "ihannemiesten" olemassaolo kuitenkaan mitenkään näytä vaikuttavan vaikka suomalaisten naisten miesvalintoihin. Suurimmalla osalla on ihan tavallisennäköiset miehet. Joten näyttäisi siis siltä, että tavallisennäköiset miehet kyllä päätyvät suhteisiin. Jopa kaljut, vaikka tässä ketjussa on annettu ymmärtää, että yhdenkin hiukset tippuminen on käytännössä sosiaalinen kuolema.
Kyse on valinnanvapaudesta. Komealla miehellä on mahdollisuus valita kumppani (kuten suurimmalla osalla naisista) ja "tavallinen" mies on yleensä yksin tai valitsee yhden naisen, jota ei välttämättä edes halua, koska ainoastaan yksi voi ihastua tällaiseen mieheen. Kyse on valinnanvapaudesta, ei yhdestä parisuhteesta, joka voi hyvin jopa päättyä joskus.
Millainen valinnanmahdollisuus on mielestäsi suurimmalla osalla naisista?
Jos tavallisen miehen mahdollisuudet ovat noin heikot, niin eikö kannattaisi edes pyrkiä olemaan tavallisten miesten joukossa sitä parhaimmistoa? Ei ehkä saa jotain unelmanaisen näköistä, mutta voi silti saada hyvännäköisen tavisnaisen. Eikö se olisi jo parempi kuin se, että joutuu tyytymään yhteen ainoaan vaihtoehtoon, jota ei edes haluaisi? Oman ulkonäön parantaminen auttaa tässäkin kummasti.
Hyvännäköinenkin voi silti kokea, ettei saa haluamaansa. Jos sattuu rakastumaan henkilöön, jolta ei saa vastakaikua, ei yhtään lämmitä ajatus, että 20 muuta olisi kyllä tarjolla - kun ne eivät ole se, kenet olisi halunnut.
Ja jos käsityksesi on, että valtaosa naisista voi valikoida millaisen miehen ikinä haluavat, niin silloinhan sen täyty tarkoittaa, että he oikeastaan haluavat aika tavallisia miehiä. Koska valtaosa naisista on parisuhteessa ihan tavallisten miesten kanssa. Ja tästä taas tullaan siihen, että jos kerran tavallisia miehiä päätyy suhteisiin noin paljon, niin miten voi olla mahdollista, että he kaikki joutuvat tyytymään? Onko siis niin, että naiset kyllä haluavat tavallisia miehiä, mutta tavalliset miehet itse haluaisivat paljon kauniimpia naisia eivätkä tavalliset naiset ole muuta kuin pelkkää tyytymistä?
Kuka muka haluaa tyytyä tavisnaiseen jos on mahdollisuus saada laatunainen?
Ketjusta toiseen käy yhä ilmiselvemmäksi, ettei sinulla oleihmisolennolle tyypillistä tunne-elämää, johon kuuluvat kiintymys ja rakkaus.
Kun näin on, miksi etsit ihmissuhteita? Eikö panorobotti täyttäisi valtavan korkeat ulkonäkövaatimuksesi? Se ei ole kiinnostunut hiusrajastasi tai leuastasi, eikä luonteestasi, joka on suurin esteesi jopa yhdenillan juttujen tiellä?
Tähän kiinnostaisi saada vastaus edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tinder kuulostaa aika hankalalta paikalta. Kannattaako sitä edes yrittää? Olen nainen enkä mitenkään nätti edes.
No riippuu, mitä haluat sieltä. Voittajia siellä ovat seksiä hakevat naiset. Tarjonta on rajatonta. Onnea matkaan!
ja luokatonta.
Seksiä saa ilman tinderiäkin. Jopa kivan miehen kanssa.
Tässä nykynaisen maailma pähkinänkuoressa, olipa oma taso mitä tahansa. Ei siis ihme, että on varaa olla nirso.
Naisten syy, että miehet ovat helppoja?
Ei, mutta on naisten syy etteivät he opi eroa seksisuhteen ja parisuhteen välillä.
Miehet ovat kyllä yrittäneet selittää. Seksisuhteeseen kelpaa vaatimattomampikin nainen, etenkin jos tämä on mieliksi komistukselle. Mies saa helppoa seksiä, samalla kun yrittää parisuhteeseen oman tasoistaan kauista naista.
Naisilla se menee toisin päin. Moni nainen joka olisi antanut aviomiehelleen vain parisuhteen, olisi antautunut seksisuhteeseen vain aviomiestään komeamman ja viihdyttävämmän miehen kanssa.
Naiset eivät sisäistä kuviota, ja saatuaan huomiota komistuksilta, nostavat rimaa eivätkä hyväksy miehiä jotka olisivat saatavilla parisuhteeseen.
Ei. Kenekään otsassa ei lue onko hän hyvää parisuhdemateriaalia vai ei. Naiset ovat usein yrittäneet ilmaista minkä laatuisen suhteen haluavat ja täälläkin on ollut keskustelua siitä, mistä tunnistaa miehen joka puheistaan huolimatta haluaa vaan seksiä. Mies voi sanoa etsivänsä parisuhdetta, vaikka haluaa vaan seksisuhteen. Mies voi käyttäytyä alkuun kuin etsisi parisuhdetta ja olla sitten kuitenkin vaan sika. Ennen kuin se ero tulee näitä miehiä on melkoisen vaikea erottaa niistä, jotka rehellisesti haluavat parisuhteen, koska myös ne vähän tavanomaisemman oloiset miehet voivat yllättäen muuttaa mielensä ja yhtäkkiä suhde ei olekaan enää mahdollinen. Epärehellisyys ja paremman kaipuu puolin ja toisin tekee parinhausta nykyään niin hel*tin hankalaa, että ihme jos vakka kantensa löytää jonkun deittiapin kautta.
Ja me olemme kertoneet sen teille.
Sen tunnistaa siitä että mies on lähtökohtaisesti komeampi ja kiinnostavampi kuin ne miehet jotka ovat todistetusti halunneet kanssasi parisuhteen.
Okei, asian tekee monimutkaisemmaksi se, että naisen ulkonäkö heikkenee iän myötä. Enemmistöllä huippu on siinä 19-21v, joten kolmekymppisenä saattaa joutua laskemaan ulkonäkörimaa. Tätä naiset eivät osaa arvioida, koska naiset itse näkevät kolmekymppisen naisen kauneimpana.Te ette osaa arvioida tasoja, siinä perusongelma.
Minulle tasoja on edelleen kaksi: kiinnostaa tai ei kiinnosta. En ole koskaan vertaillut miesystävieni ulkonäköä. Tämä ulkonäköjankutus on kaiken kaikkiaan ihan käsittämätöntä. Tottakai ulkonäöllä on merkitystä, se ratkaisee, herääkö kiinnostus. Kyse on kuitenkin aivan eri asiasta kuin jostain klassisesta komeudesta tai numeroasteikosta.
Niinpä jos jäisin sinkuksi, toimisin ihan kuten ennenkin: jos ja kun joku mies herättäisi kiinnostukseni (ja minä hänen), katsoisin, mihin se johtaa. Miettimättä ollenkaan, onko hän komeampi vai rumempi kuin aikaisemmat kumppanini tai että olemmeko ulkonäöllisesti samalla tasolla.
Ulkonäköjankkaus on käsittämätöntä, mutta ulkonäkö on se, mikä herättää kiinnostuksen? Onko siis 1+1, mikä pariutumisessa on se kaikkein tärkein juttu?
Ulkonäkö ei ole yhtä kuin laatikkoleuka ja täydellinen hiusraja. Esimerkiksi itseeni on aina vedonnut eniten alle 180 cm hieman tanakat ehdottomasti ei-bodatut miehet. Kaksi elämäni suurista rakkauksista olivat jo pitkälle kaljuuntuneita, toinen heistä oli seurustelumme aikaan 26-28 vuotias, toinen vähän yli kolmekymppinen. Se, mihin heidän ulkonäössään ihastuin oli molempien kohdalla silmät. Ja silmät nykyisessä puolisossanikin ensimmäisenä herättivät huomioni.
Minkä vuoksi sitten mitään tällaisia miespoikkeuksia ei nähdä mallikatalogeissa, naisille suunnattujen hömppädraamojen pääosissa tai ylipäätään naisten keskusteluissa kuumista miehistä? Miksi ne ovat aina se yksi ja sama miestyyppi, jolla juurikin on tämä täydellinen hiusraja ja vahvat leukaperät. Miksi se poikkeuksetta menee näin, jos asiassa ei ole mitään perää? Eivät miehet ole tyhmiä, etteivät he huomaisi oikeasti sitä, miten kaikilla komeiksi luokitelluilla miehillä on poikkeuksetta hiukset päässä. Näin on Channing Tatumin, Ryan Goslingin, Damiano Davidin, Jason Momoan, Johnny Deppin, Brad Pittin ym ym. tapauksessa. Järjestään kaikilla.
Entäs vaikkapa Jason Statham, Dwayne Johnson ja Vin Diesel?
Aina nämä kolme samaa action-figuuria. Satutko huomaamaan, mikä näitä kolmea miestä yhdistää? Oliko se se rasvattomuus ja lihasmassan ultimaattinen määrä (kaljulla lihasta on oltava enemmän).
Mutta onko sillä mitään väliä, minkä näköisiä tällaiset miehet edes ovat? Eihän noiden "ihannemiesten" olemassaolo kuitenkaan mitenkään näytä vaikuttavan vaikka suomalaisten naisten miesvalintoihin. Suurimmalla osalla on ihan tavallisennäköiset miehet. Joten näyttäisi siis siltä, että tavallisennäköiset miehet kyllä päätyvät suhteisiin. Jopa kaljut, vaikka tässä ketjussa on annettu ymmärtää, että yhdenkin hiukset tippuminen on käytännössä sosiaalinen kuolema.
Kyse on valinnanvapaudesta. Komealla miehellä on mahdollisuus valita kumppani (kuten suurimmalla osalla naisista) ja "tavallinen" mies on yleensä yksin tai valitsee yhden naisen, jota ei välttämättä edes halua, koska ainoastaan yksi voi ihastua tällaiseen mieheen. Kyse on valinnanvapaudesta, ei yhdestä parisuhteesta, joka voi hyvin jopa päättyä joskus.
Millainen valinnanmahdollisuus on mielestäsi suurimmalla osalla naisista?
Jos tavallisen miehen mahdollisuudet ovat noin heikot, niin eikö kannattaisi edes pyrkiä olemaan tavallisten miesten joukossa sitä parhaimmistoa? Ei ehkä saa jotain unelmanaisen näköistä, mutta voi silti saada hyvännäköisen tavisnaisen. Eikö se olisi jo parempi kuin se, että joutuu tyytymään yhteen ainoaan vaihtoehtoon, jota ei edes haluaisi? Oman ulkonäön parantaminen auttaa tässäkin kummasti.
Hyvännäköinenkin voi silti kokea, ettei saa haluamaansa. Jos sattuu rakastumaan henkilöön, jolta ei saa vastakaikua, ei yhtään lämmitä ajatus, että 20 muuta olisi kyllä tarjolla - kun ne eivät ole se, kenet olisi halunnut.
Ja jos käsityksesi on, että valtaosa naisista voi valikoida millaisen miehen ikinä haluavat, niin silloinhan sen täyty tarkoittaa, että he oikeastaan haluavat aika tavallisia miehiä. Koska valtaosa naisista on parisuhteessa ihan tavallisten miesten kanssa. Ja tästä taas tullaan siihen, että jos kerran tavallisia miehiä päätyy suhteisiin noin paljon, niin miten voi olla mahdollista, että he kaikki joutuvat tyytymään? Onko siis niin, että naiset kyllä haluavat tavallisia miehiä, mutta tavalliset miehet itse haluaisivat paljon kauniimpia naisia eivätkä tavalliset naiset ole muuta kuin pelkkää tyytymistä?
Kuka muka haluaa tyytyä tavisnaiseen jos on mahdollisuus saada laatunainen?
Kysyn tämän ihan vakavasti, koska näin naisena en ole yhtään varma mitä tuo "laatu" naisessa edes tarkoittaa. Ihmisillä on preferenssejä, sen ymmärrän, joku tykkää laihasta ja joku vähän pulleammasta, joku pitkistä ja joku lyhyistä hiuksista, mutta mikä tekee naisesta laadukkaan? Rahalla saa hiuslisäkkeitä ja tekokynsiä, nättejä vaatteita ym., mutta jos pelkkä ulkonäkö lasketaan niin silloin moni tavis muuttuisi ammattilaisten käsissä laatunaiseksi jahka lyö rahaa pöytään. Joten miehet, kertokaa mikä on se laatunaisen mitta joka erottaa hänet niin selvästi taviksesta?
Laatunainen: ei päihde- tai muuta riippuvuusongelmaa, ei talousongelmia, ei mielenterveysongelmia, ei tyhmä tai ilkeä. Top 60% ulkonäkö. Monogaminen. Hetero. Kyky tehdä asioita pitkäjänteisesti.
Mitä tarkoittaa Top 60% ulkonäkö? Se oli ainoa, mitä en ihan tajunnut, mutta muilta osin kuulostaa sellaiselta aika tavalliselta suomalaiselta. Vähän ihmettelen minäkin, kuten tuo toinenkin vastaava, että näinkö simppeleillä ja tavanomaisilla kriteereillä on muka jokin harvinainen laatunainen? Luulisi, että tällaisia olisi aika helppo löytää. Ja jos tämä on laatunainen, tavallista naista siis parempi, niin millaisissa piireissä mahdatte liikkua, jos tavallisuus tarkoittaa mielestänne päihdeongelmaa tai muita addiktioita, talousongelmia ja mielenterveysongemia???[/quote
Suomessa noin puoli miljoonaa ihmistä syö mielialalääkkeitä, joka viidennes sairastuu masennukseen jossain vaiheessa elämäänsä. Lähes puoli miljoonaa on myös ulosotossa, toinen mokoma varmaan taiteilee isojen velkojen kanssa siinä reunalla. Myös puolisen miljoonaa päihdeongelmaista löytyy Suomesta. Eli aika tavallisia ovat nämä ongelmat.
Tuokin on tietysti totta. Joskin mielialalääkkeisiin pakko sanoa sen verran, että kaikilla heillä ei ole mt-ongelmia. Tiedän ihmisiä, joille on tarjottu mielialalääkkeitä läheisen kuoleman aiheuttaman surun vuoksi. Yksi ystäväni haki keskusteluapua kun ei meinannut päästä yli parisuhteen päättymisestä, mutta ainoa, mitä hänelle tarjottiin oli psyykenlääkkeet - hän ei niitä ottanut kuitenkaan, mutta pointtini on se, että joskus ihan tavallisia inhimillisiä tunteitakin saatetaan lääkitä mielialalääkkeillä. Kukaan tuskin ajattelee, että perheenjäsenen kuoleman tai eron jälkeinen suru on mielenterveysongelma. No, en toki väitä, että kaikilla syy on tällainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei 160 tapaamisen jälkeen ole miestä löytynyt, niin ollaanpa nyt ihan rehellisiä: ei sitä tule koskaan löytymään. Ehkä Sannan olisi parempi keskittyä jatkossa johonkin muuhun harrastukseen, vaikka puutarhanhoitoon tai maalaamiseen.
Aika moni nainen tekeekin niin. Tosin joitain miehiä sekin sitten harmittaa, kun isompi osa naisista ei edes etsi tai halua miestä enää. Sitten aletaan peräänkuuluttaa "vanhoja hyviä aikoja" jolloin ihmiset tarvitsivat parisuhdetta selviytyäkseen elämästä.
Niin, osa naisista ei enää edes halua miestä. Se on totta.
Ja osa naisista sanoo että ei halua miestä, vaikka todellisuus on se että heillä ei ole edellytyksiä hankkia miestä vaikka sellaisen oikeasti haluaisivat. Tuo "en olisi halunnutkaan" on yksi psykologinen selviytymiskeino, kun oma kilpailukyky ei riitä.
Eikös jokaisen naisen pitänyt halutessaan saada mies? Näinhän täällä on vuosia opetettu; nainen saa aina halutessaan miehen.
Ei todellakaan. Pelkästään omassa lähipiirissäni on kaksi päälle kolmekymppistä naista jotka kärsivät siitä että halusivat miehen ja perheen, mutta ovat jääneet yksin.
"halutessaan" tarkoittaa sitä, että pitää edes tehdä alotteita tai jotain muuta kuin odottaa kotona prinssiä
Ei sealoitteiden tekeminenkään mitään auta, jos miehet eivät vain ole kiinnostuneita. Minä en nuorena saanut koskaan ketään ihastukseni kohdetta. Näistä vain yksi oli sellainen ns. suosittu nuorukainen, kaikki muut olivat ihan tavallisia luokkakavereita tms. Yksi oli ystäväni pikkuveli, yksi oli sellainen, jonka kanssa olimme opiskeluaikana hyviä kavereita. Esim. hänen kohdallaan ajattelin, että varmasti tunteet olisivat kerrankin molemminpuolisia, kun meillä oli niin hyviä, syvällisiä keskusteluja, ja itse koin että olimme niin samalla aaltopituudella. Mutta eipä ollut.
Aloin saada miehiä vasta sitten, kun paransin todella paljon omaa ulkonäköäni. Hoikkana ja pitkähiuksisena en saanut, vaan piti aloittaa meikkaaminen, pukeutua naisellisemmin ja värjätä hiuksia. Huvittaa välillä lukea palstalta, miten "kaikki naiset" ovat nuorina suosittuja - niin, varmaan minäkin olisin ollut, jos olisin käyttänyt löysien farkkujen sijaan tiukkoja farkkuja ja minihameita, pitänyt pitkän vaalean palmikon sijaan hiuksia auki, meikannut ja käyttänyt löysien ruutupaitojen sijaan tiukkoja t-paitoja.
Eli pelkästään pukeutumalla erilaisiin vaatteisiin ja laittamalla vähän meikkiä olisit muuttanut miestilanteesi täysin?
Tajuatko todistavasi että naisilla todellakin on helppoa?
Nuoren miehen olisi pitänyt kasvaa pituutta, muuttaa hartialuut leveämmiksi ja ääni matalammaksi, hankkia kova itsevarmuus, olla noheva, oppia viettelemään nainen, jne. Sillä epäsuosittu nuorukainen olisi noussut "tavikseksi" jonka kanssa sinulla olisi ehkä ollut niitä syvällisiä juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tinder kuulostaa aika hankalalta paikalta. Kannattaako sitä edes yrittää? Olen nainen enkä mitenkään nätti edes.
No riippuu, mitä haluat sieltä. Voittajia siellä ovat seksiä hakevat naiset. Tarjonta on rajatonta. Onnea matkaan!
ja luokatonta.
Seksiä saa ilman tinderiäkin. Jopa kivan miehen kanssa.
Tässä nykynaisen maailma pähkinänkuoressa, olipa oma taso mitä tahansa. Ei siis ihme, että on varaa olla nirso.
Naisten syy, että miehet ovat helppoja?
Ei, mutta on naisten syy etteivät he opi eroa seksisuhteen ja parisuhteen välillä.
Miehet ovat kyllä yrittäneet selittää. Seksisuhteeseen kelpaa vaatimattomampikin nainen, etenkin jos tämä on mieliksi komistukselle. Mies saa helppoa seksiä, samalla kun yrittää parisuhteeseen oman tasoistaan kauista naista.
Naisilla se menee toisin päin. Moni nainen joka olisi antanut aviomiehelleen vain parisuhteen, olisi antautunut seksisuhteeseen vain aviomiestään komeamman ja viihdyttävämmän miehen kanssa.
Naiset eivät sisäistä kuviota, ja saatuaan huomiota komistuksilta, nostavat rimaa eivätkä hyväksy miehiä jotka olisivat saatavilla parisuhteeseen.
Ei. Kenekään otsassa ei lue onko hän hyvää parisuhdemateriaalia vai ei. Naiset ovat usein yrittäneet ilmaista minkä laatuisen suhteen haluavat ja täälläkin on ollut keskustelua siitä, mistä tunnistaa miehen joka puheistaan huolimatta haluaa vaan seksiä. Mies voi sanoa etsivänsä parisuhdetta, vaikka haluaa vaan seksisuhteen. Mies voi käyttäytyä alkuun kuin etsisi parisuhdetta ja olla sitten kuitenkin vaan sika. Ennen kuin se ero tulee näitä miehiä on melkoisen vaikea erottaa niistä, jotka rehellisesti haluavat parisuhteen, koska myös ne vähän tavanomaisemman oloiset miehet voivat yllättäen muuttaa mielensä ja yhtäkkiä suhde ei olekaan enää mahdollinen. Epärehellisyys ja paremman kaipuu puolin ja toisin tekee parinhausta nykyään niin hel*tin hankalaa, että ihme jos vakka kantensa löytää jonkun deittiapin kautta.
Ja me olemme kertoneet sen teille.
Sen tunnistaa siitä että mies on lähtökohtaisesti komeampi ja kiinnostavampi kuin ne miehet jotka ovat todistetusti halunneet kanssasi parisuhteen.
Okei, asian tekee monimutkaisemmaksi se, että naisen ulkonäkö heikkenee iän myötä. Enemmistöllä huippu on siinä 19-21v, joten kolmekymppisenä saattaa joutua laskemaan ulkonäkörimaa. Tätä naiset eivät osaa arvioida, koska naiset itse näkevät kolmekymppisen naisen kauneimpana.Te ette osaa arvioida tasoja, siinä perusongelma.
Minulle tasoja on edelleen kaksi: kiinnostaa tai ei kiinnosta. En ole koskaan vertaillut miesystävieni ulkonäköä. Tämä ulkonäköjankutus on kaiken kaikkiaan ihan käsittämätöntä. Tottakai ulkonäöllä on merkitystä, se ratkaisee, herääkö kiinnostus. Kyse on kuitenkin aivan eri asiasta kuin jostain klassisesta komeudesta tai numeroasteikosta.
Niinpä jos jäisin sinkuksi, toimisin ihan kuten ennenkin: jos ja kun joku mies herättäisi kiinnostukseni (ja minä hänen), katsoisin, mihin se johtaa. Miettimättä ollenkaan, onko hän komeampi vai rumempi kuin aikaisemmat kumppanini tai että olemmeko ulkonäöllisesti samalla tasolla.
Ulkonäköjankkaus on käsittämätöntä, mutta ulkonäkö on se, mikä herättää kiinnostuksen? Onko siis 1+1, mikä pariutumisessa on se kaikkein tärkein juttu?
Ulkonäkö ei ole yhtä kuin laatikkoleuka ja täydellinen hiusraja. Esimerkiksi itseeni on aina vedonnut eniten alle 180 cm hieman tanakat ehdottomasti ei-bodatut miehet. Kaksi elämäni suurista rakkauksista olivat jo pitkälle kaljuuntuneita, toinen heistä oli seurustelumme aikaan 26-28 vuotias, toinen vähän yli kolmekymppinen. Se, mihin heidän ulkonäössään ihastuin oli molempien kohdalla silmät. Ja silmät nykyisessä puolisossanikin ensimmäisenä herättivät huomioni.
Minkä vuoksi sitten mitään tällaisia miespoikkeuksia ei nähdä mallikatalogeissa, naisille suunnattujen hömppädraamojen pääosissa tai ylipäätään naisten keskusteluissa kuumista miehistä? Miksi ne ovat aina se yksi ja sama miestyyppi, jolla juurikin on tämä täydellinen hiusraja ja vahvat leukaperät. Miksi se poikkeuksetta menee näin, jos asiassa ei ole mitään perää? Eivät miehet ole tyhmiä, etteivät he huomaisi oikeasti sitä, miten kaikilla komeiksi luokitelluilla miehillä on poikkeuksetta hiukset päässä. Näin on Channing Tatumin, Ryan Goslingin, Damiano Davidin, Jason Momoan, Johnny Deppin, Brad Pittin ym ym. tapauksessa. Järjestään kaikilla.
Entäs vaikkapa Jason Statham, Dwayne Johnson ja Vin Diesel?
Aina nämä kolme samaa action-figuuria. Satutko huomaamaan, mikä näitä kolmea miestä yhdistää? Oliko se se rasvattomuus ja lihasmassan ultimaattinen määrä (kaljulla lihasta on oltava enemmän).
Mutta onko sillä mitään väliä, minkä näköisiä tällaiset miehet edes ovat? Eihän noiden "ihannemiesten" olemassaolo kuitenkaan mitenkään näytä vaikuttavan vaikka suomalaisten naisten miesvalintoihin. Suurimmalla osalla on ihan tavallisennäköiset miehet. Joten näyttäisi siis siltä, että tavallisennäköiset miehet kyllä päätyvät suhteisiin. Jopa kaljut, vaikka tässä ketjussa on annettu ymmärtää, että yhdenkin hiukset tippuminen on käytännössä sosiaalinen kuolema.
Kyse on valinnanvapaudesta. Komealla miehellä on mahdollisuus valita kumppani (kuten suurimmalla osalla naisista) ja "tavallinen" mies on yleensä yksin tai valitsee yhden naisen, jota ei välttämättä edes halua, koska ainoastaan yksi voi ihastua tällaiseen mieheen. Kyse on valinnanvapaudesta, ei yhdestä parisuhteesta, joka voi hyvin jopa päättyä joskus.
Millainen valinnanmahdollisuus on mielestäsi suurimmalla osalla naisista?
Jos tavallisen miehen mahdollisuudet ovat noin heikot, niin eikö kannattaisi edes pyrkiä olemaan tavallisten miesten joukossa sitä parhaimmistoa? Ei ehkä saa jotain unelmanaisen näköistä, mutta voi silti saada hyvännäköisen tavisnaisen. Eikö se olisi jo parempi kuin se, että joutuu tyytymään yhteen ainoaan vaihtoehtoon, jota ei edes haluaisi? Oman ulkonäön parantaminen auttaa tässäkin kummasti.
Hyvännäköinenkin voi silti kokea, ettei saa haluamaansa. Jos sattuu rakastumaan henkilöön, jolta ei saa vastakaikua, ei yhtään lämmitä ajatus, että 20 muuta olisi kyllä tarjolla - kun ne eivät ole se, kenet olisi halunnut.
Ja jos käsityksesi on, että valtaosa naisista voi valikoida millaisen miehen ikinä haluavat, niin silloinhan sen täyty tarkoittaa, että he oikeastaan haluavat aika tavallisia miehiä. Koska valtaosa naisista on parisuhteessa ihan tavallisten miesten kanssa. Ja tästä taas tullaan siihen, että jos kerran tavallisia miehiä päätyy suhteisiin noin paljon, niin miten voi olla mahdollista, että he kaikki joutuvat tyytymään? Onko siis niin, että naiset kyllä haluavat tavallisia miehiä, mutta tavalliset miehet itse haluaisivat paljon kauniimpia naisia eivätkä tavalliset naiset ole muuta kuin pelkkää tyytymistä?
Kuka muka haluaa tyytyä tavisnaiseen jos on mahdollisuus saada laatunainen?
Ketjusta toiseen käy yhä ilmiselvemmäksi, ettei sinulla oleihmisolennolle tyypillistä tunne-elämää, johon kuuluvat kiintymys ja rakkaus.
Kun näin on, miksi etsit ihmissuhteita? Eikö panorobotti täyttäisi valtavan korkeat ulkonäkövaatimuksesi? Se ei ole kiinnostunut hiusrajastasi tai leuastasi, eikä luonteestasi, joka on suurin esteesi jopa yhdenillan juttujen tiellä?
Tähän kiinnostaisi saada vastaus edelleen.
Keneltä?
Tuossa on kaksi minun kirjoittamaani viestiä. Lainaamasi viestiketjun alku ja loppuosa ovat dialogia jonkun muun miesoletetun, tai muiden miesoletettujen, kanssa.
Ei, mutta on naisten syy etteivät he opi eroa seksisuhteen ja parisuhteen välillä.(snip) - minun kirjoittamani
Ja me olemme kertoneet sen teille.(snip) - minun kirjoittamani
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei 160 tapaamisen jälkeen ole miestä löytynyt, niin ollaanpa nyt ihan rehellisiä: ei sitä tule koskaan löytymään. Ehkä Sannan olisi parempi keskittyä jatkossa johonkin muuhun harrastukseen, vaikka puutarhanhoitoon tai maalaamiseen.
Aika moni nainen tekeekin niin. Tosin joitain miehiä sekin sitten harmittaa, kun isompi osa naisista ei edes etsi tai halua miestä enää. Sitten aletaan peräänkuuluttaa "vanhoja hyviä aikoja" jolloin ihmiset tarvitsivat parisuhdetta selviytyäkseen elämästä.
Niin, osa naisista ei enää edes halua miestä. Se on totta.
Ja osa naisista sanoo että ei halua miestä, vaikka todellisuus on se että heillä ei ole edellytyksiä hankkia miestä vaikka sellaisen oikeasti haluaisivat. Tuo "en olisi halunnutkaan" on yksi psykologinen selviytymiskeino, kun oma kilpailukyky ei riitä.
Eikös jokaisen naisen pitänyt halutessaan saada mies? Näinhän täällä on vuosia opetettu; nainen saa aina halutessaan miehen.
Ei todellakaan. Pelkästään omassa lähipiirissäni on kaksi päälle kolmekymppistä naista jotka kärsivät siitä että halusivat miehen ja perheen, mutta ovat jääneet yksin.
"halutessaan" tarkoittaa sitä, että pitää edes tehdä alotteita tai jotain muuta kuin odottaa kotona prinssiä
Ei sealoitteiden tekeminenkään mitään auta, jos miehet eivät vain ole kiinnostuneita. Minä en nuorena saanut koskaan ketään ihastukseni kohdetta. Näistä vain yksi oli sellainen ns. suosittu nuorukainen, kaikki muut olivat ihan tavallisia luokkakavereita tms. Yksi oli ystäväni pikkuveli, yksi oli sellainen, jonka kanssa olimme opiskeluaikana hyviä kavereita. Esim. hänen kohdallaan ajattelin, että varmasti tunteet olisivat kerrankin molemminpuolisia, kun meillä oli niin hyviä, syvällisiä keskusteluja, ja itse koin että olimme niin samalla aaltopituudella. Mutta eipä ollut.
Aloin saada miehiä vasta sitten, kun paransin todella paljon omaa ulkonäköäni. Hoikkana ja pitkähiuksisena en saanut, vaan piti aloittaa meikkaaminen, pukeutua naisellisemmin ja värjätä hiuksia. Huvittaa välillä lukea palstalta, miten "kaikki naiset" ovat nuorina suosittuja - niin, varmaan minäkin olisin ollut, jos olisin käyttänyt löysien farkkujen sijaan tiukkoja farkkuja ja minihameita, pitänyt pitkän vaalean palmikon sijaan hiuksia auki, meikannut ja käyttänyt löysien ruutupaitojen sijaan tiukkoja t-paitoja.
Eli pelkästään pukeutumalla erilaisiin vaatteisiin ja laittamalla vähän meikkiä olisit muuttanut miestilanteesi täysin?
Tajuatko todistavasi että naisilla todellakin on helppoa?
Nuoren miehen olisi pitänyt kasvaa pituutta, muuttaa hartialuut leveämmiksi ja ääni matalammaksi, hankkia kova itsevarmuus, olla noheva, oppia viettelemään nainen, jne. Sillä epäsuosittu nuorukainen olisi noussut "tavikseksi" jonka kanssa sinulla olisi ehkä ollut niitä syvällisiä juttuja.
"Aloin saada miehiä vasta sitten, kun paransin todella paljon omaa ulkonäköäni. Hoikkana ja pitkähiuksisena en saanut, vaan piti aloittaa meikkaaminen, pukeutua naisellisemmin ja värjätä hiuksia."
Naisilla todellakin on helppoa, jos näin vähällä saa parannettua ulkonäköä todella paljon.
Mieheltä vaadittaisiin geenien muokkausta ensi alkuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei 160 tapaamisen jälkeen ole miestä löytynyt, niin ollaanpa nyt ihan rehellisiä: ei sitä tule koskaan löytymään. Ehkä Sannan olisi parempi keskittyä jatkossa johonkin muuhun harrastukseen, vaikka puutarhanhoitoon tai maalaamiseen.
Aika moni nainen tekeekin niin. Tosin joitain miehiä sekin sitten harmittaa, kun isompi osa naisista ei edes etsi tai halua miestä enää. Sitten aletaan peräänkuuluttaa "vanhoja hyviä aikoja" jolloin ihmiset tarvitsivat parisuhdetta selviytyäkseen elämästä.
Niin, osa naisista ei enää edes halua miestä. Se on totta.
Ja osa naisista sanoo että ei halua miestä, vaikka todellisuus on se että heillä ei ole edellytyksiä hankkia miestä vaikka sellaisen oikeasti haluaisivat. Tuo "en olisi halunnutkaan" on yksi psykologinen selviytymiskeino, kun oma kilpailukyky ei riitä.
Eikös jokaisen naisen pitänyt halutessaan saada mies? Näinhän täällä on vuosia opetettu; nainen saa aina halutessaan miehen.
Ei todellakaan. Pelkästään omassa lähipiirissäni on kaksi päälle kolmekymppistä naista jotka kärsivät siitä että halusivat miehen ja perheen, mutta ovat jääneet yksin.
"halutessaan" tarkoittaa sitä, että pitää edes tehdä alotteita tai jotain muuta kuin odottaa kotona prinssiä
Ei sealoitteiden tekeminenkään mitään auta, jos miehet eivät vain ole kiinnostuneita. Minä en nuorena saanut koskaan ketään ihastukseni kohdetta. Näistä vain yksi oli sellainen ns. suosittu nuorukainen, kaikki muut olivat ihan tavallisia luokkakavereita tms. Yksi oli ystäväni pikkuveli, yksi oli sellainen, jonka kanssa olimme opiskeluaikana hyviä kavereita. Esim. hänen kohdallaan ajattelin, että varmasti tunteet olisivat kerrankin molemminpuolisia, kun meillä oli niin hyviä, syvällisiä keskusteluja, ja itse koin että olimme niin samalla aaltopituudella. Mutta eipä ollut.
Aloin saada miehiä vasta sitten, kun paransin todella paljon omaa ulkonäköäni. Hoikkana ja pitkähiuksisena en saanut, vaan piti aloittaa meikkaaminen, pukeutua naisellisemmin ja värjätä hiuksia. Huvittaa välillä lukea palstalta, miten "kaikki naiset" ovat nuorina suosittuja - niin, varmaan minäkin olisin ollut, jos olisin käyttänyt löysien farkkujen sijaan tiukkoja farkkuja ja minihameita, pitänyt pitkän vaalean palmikon sijaan hiuksia auki, meikannut ja käyttänyt löysien ruutupaitojen sijaan tiukkoja t-paitoja.
Eli pelkästään pukeutumalla erilaisiin vaatteisiin ja laittamalla vähän meikkiä olisit muuttanut miestilanteesi täysin?
Tajuatko todistavasi että naisilla todellakin on helppoa?
Nuoren miehen olisi pitänyt kasvaa pituutta, muuttaa hartialuut leveämmiksi ja ääni matalammaksi, hankkia kova itsevarmuus, olla noheva, oppia viettelemään nainen, jne. Sillä epäsuosittu nuorukainen olisi noussut "tavikseksi" jonka kanssa sinulla olisi ehkä ollut niitä syvällisiä juttuja.
"Aloin saada miehiä vasta sitten, kun paransin todella paljon omaa ulkonäköäni. Hoikkana ja pitkähiuksisena en saanut, vaan piti aloittaa meikkaaminen, pukeutua naisellisemmin ja värjätä hiuksia."
Naisilla todellakin on helppoa, jos näin vähällä saa parannettua ulkonäköä todella paljon.Mieheltä vaadittaisiin geenien muokkausta ensi alkuun.
Katoppa youtubesta Beauty and the geek sarjan pari jaksoa niin huomaat, että eipä se muutosta kovin paljoa tarvi mieheltä.
Jopa sultakin vois onnistua;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei 160 tapaamisen jälkeen ole miestä löytynyt, niin ollaanpa nyt ihan rehellisiä: ei sitä tule koskaan löytymään. Ehkä Sannan olisi parempi keskittyä jatkossa johonkin muuhun harrastukseen, vaikka puutarhanhoitoon tai maalaamiseen.
Aika moni nainen tekeekin niin. Tosin joitain miehiä sekin sitten harmittaa, kun isompi osa naisista ei edes etsi tai halua miestä enää. Sitten aletaan peräänkuuluttaa "vanhoja hyviä aikoja" jolloin ihmiset tarvitsivat parisuhdetta selviytyäkseen elämästä.
Niin, osa naisista ei enää edes halua miestä. Se on totta.
Ja osa naisista sanoo että ei halua miestä, vaikka todellisuus on se että heillä ei ole edellytyksiä hankkia miestä vaikka sellaisen oikeasti haluaisivat. Tuo "en olisi halunnutkaan" on yksi psykologinen selviytymiskeino, kun oma kilpailukyky ei riitä.
Eikös jokaisen naisen pitänyt halutessaan saada mies? Näinhän täällä on vuosia opetettu; nainen saa aina halutessaan miehen.
Ei todellakaan. Pelkästään omassa lähipiirissäni on kaksi päälle kolmekymppistä naista jotka kärsivät siitä että halusivat miehen ja perheen, mutta ovat jääneet yksin.
"halutessaan" tarkoittaa sitä, että pitää edes tehdä alotteita tai jotain muuta kuin odottaa kotona prinssiä
Ei sealoitteiden tekeminenkään mitään auta, jos miehet eivät vain ole kiinnostuneita. Minä en nuorena saanut koskaan ketään ihastukseni kohdetta. Näistä vain yksi oli sellainen ns. suosittu nuorukainen, kaikki muut olivat ihan tavallisia luokkakavereita tms. Yksi oli ystäväni pikkuveli, yksi oli sellainen, jonka kanssa olimme opiskeluaikana hyviä kavereita. Esim. hänen kohdallaan ajattelin, että varmasti tunteet olisivat kerrankin molemminpuolisia, kun meillä oli niin hyviä, syvällisiä keskusteluja, ja itse koin että olimme niin samalla aaltopituudella. Mutta eipä ollut.
Aloin saada miehiä vasta sitten, kun paransin todella paljon omaa ulkonäköäni. Hoikkana ja pitkähiuksisena en saanut, vaan piti aloittaa meikkaaminen, pukeutua naisellisemmin ja värjätä hiuksia. Huvittaa välillä lukea palstalta, miten "kaikki naiset" ovat nuorina suosittuja - niin, varmaan minäkin olisin ollut, jos olisin käyttänyt löysien farkkujen sijaan tiukkoja farkkuja ja minihameita, pitänyt pitkän vaalean palmikon sijaan hiuksia auki, meikannut ja käyttänyt löysien ruutupaitojen sijaan tiukkoja t-paitoja.
Eli pelkästään pukeutumalla erilaisiin vaatteisiin ja laittamalla vähän meikkiä olisit muuttanut miestilanteesi täysin?
Tajuatko todistavasi että naisilla todellakin on helppoa?
Nuoren miehen olisi pitänyt kasvaa pituutta, muuttaa hartialuut leveämmiksi ja ääni matalammaksi, hankkia kova itsevarmuus, olla noheva, oppia viettelemään nainen, jne. Sillä epäsuosittu nuorukainen olisi noussut "tavikseksi" jonka kanssa sinulla olisi ehkä ollut niitä syvällisiä juttuja.
"Aloin saada miehiä vasta sitten, kun paransin todella paljon omaa ulkonäköäni. Hoikkana ja pitkähiuksisena en saanut, vaan piti aloittaa meikkaaminen, pukeutua naisellisemmin ja värjätä hiuksia."
Naisilla todellakin on helppoa, jos näin vähällä saa parannettua ulkonäköä todella paljon.Mieheltä vaadittaisiin geenien muokkausta ensi alkuun.
Siihen, että saa ns. valita haluamansa yksilöt poolista
- vai siihen, että voi ylipäätään päätyä treffeille ja parisuhteeseen/seksisuhteeseen?
Jos tarkoitat jälkimmäistä, niin geenimuokkausta ei tarvita.
Jos ensimmäistä, niin eipä se ole mahdollista 95%:lle muistakaan ihmisistä (varovainen arvio).
Ole hyvä, selvennä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tinder kuulostaa aika hankalalta paikalta. Kannattaako sitä edes yrittää? Olen nainen enkä mitenkään nätti edes.
No riippuu, mitä haluat sieltä. Voittajia siellä ovat seksiä hakevat naiset. Tarjonta on rajatonta. Onnea matkaan!
ja luokatonta.
Seksiä saa ilman tinderiäkin. Jopa kivan miehen kanssa.
Tässä nykynaisen maailma pähkinänkuoressa, olipa oma taso mitä tahansa. Ei siis ihme, että on varaa olla nirso.
Naisten syy, että miehet ovat helppoja?
Ei, mutta on naisten syy etteivät he opi eroa seksisuhteen ja parisuhteen välillä.
Miehet ovat kyllä yrittäneet selittää. Seksisuhteeseen kelpaa vaatimattomampikin nainen, etenkin jos tämä on mieliksi komistukselle. Mies saa helppoa seksiä, samalla kun yrittää parisuhteeseen oman tasoistaan kauista naista.
Naisilla se menee toisin päin. Moni nainen joka olisi antanut aviomiehelleen vain parisuhteen, olisi antautunut seksisuhteeseen vain aviomiestään komeamman ja viihdyttävämmän miehen kanssa.
Naiset eivät sisäistä kuviota, ja saatuaan huomiota komistuksilta, nostavat rimaa eivätkä hyväksy miehiä jotka olisivat saatavilla parisuhteeseen.
Ei. Kenekään otsassa ei lue onko hän hyvää parisuhdemateriaalia vai ei. Naiset ovat usein yrittäneet ilmaista minkä laatuisen suhteen haluavat ja täälläkin on ollut keskustelua siitä, mistä tunnistaa miehen joka puheistaan huolimatta haluaa vaan seksiä. Mies voi sanoa etsivänsä parisuhdetta, vaikka haluaa vaan seksisuhteen. Mies voi käyttäytyä alkuun kuin etsisi parisuhdetta ja olla sitten kuitenkin vaan sika. Ennen kuin se ero tulee näitä miehiä on melkoisen vaikea erottaa niistä, jotka rehellisesti haluavat parisuhteen, koska myös ne vähän tavanomaisemman oloiset miehet voivat yllättäen muuttaa mielensä ja yhtäkkiä suhde ei olekaan enää mahdollinen. Epärehellisyys ja paremman kaipuu puolin ja toisin tekee parinhausta nykyään niin hel*tin hankalaa, että ihme jos vakka kantensa löytää jonkun deittiapin kautta.
Ja me olemme kertoneet sen teille.
Sen tunnistaa siitä että mies on lähtökohtaisesti komeampi ja kiinnostavampi kuin ne miehet jotka ovat todistetusti halunneet kanssasi parisuhteen.
Okei, asian tekee monimutkaisemmaksi se, että naisen ulkonäkö heikkenee iän myötä. Enemmistöllä huippu on siinä 19-21v, joten kolmekymppisenä saattaa joutua laskemaan ulkonäkörimaa. Tätä naiset eivät osaa arvioida, koska naiset itse näkevät kolmekymppisen naisen kauneimpana.Te ette osaa arvioida tasoja, siinä perusongelma.
Minulle tasoja on edelleen kaksi: kiinnostaa tai ei kiinnosta. En ole koskaan vertaillut miesystävieni ulkonäköä. Tämä ulkonäköjankutus on kaiken kaikkiaan ihan käsittämätöntä. Tottakai ulkonäöllä on merkitystä, se ratkaisee, herääkö kiinnostus. Kyse on kuitenkin aivan eri asiasta kuin jostain klassisesta komeudesta tai numeroasteikosta.
Niinpä jos jäisin sinkuksi, toimisin ihan kuten ennenkin: jos ja kun joku mies herättäisi kiinnostukseni (ja minä hänen), katsoisin, mihin se johtaa. Miettimättä ollenkaan, onko hän komeampi vai rumempi kuin aikaisemmat kumppanini tai että olemmeko ulkonäöllisesti samalla tasolla.
Ulkonäköjankkaus on käsittämätöntä, mutta ulkonäkö on se, mikä herättää kiinnostuksen? Onko siis 1+1, mikä pariutumisessa on se kaikkein tärkein juttu?
Ulkonäkö ei ole yhtä kuin laatikkoleuka ja täydellinen hiusraja. Esimerkiksi itseeni on aina vedonnut eniten alle 180 cm hieman tanakat ehdottomasti ei-bodatut miehet. Kaksi elämäni suurista rakkauksista olivat jo pitkälle kaljuuntuneita, toinen heistä oli seurustelumme aikaan 26-28 vuotias, toinen vähän yli kolmekymppinen. Se, mihin heidän ulkonäössään ihastuin oli molempien kohdalla silmät. Ja silmät nykyisessä puolisossanikin ensimmäisenä herättivät huomioni.
Minkä vuoksi sitten mitään tällaisia miespoikkeuksia ei nähdä mallikatalogeissa, naisille suunnattujen hömppädraamojen pääosissa tai ylipäätään naisten keskusteluissa kuumista miehistä? Miksi ne ovat aina se yksi ja sama miestyyppi, jolla juurikin on tämä täydellinen hiusraja ja vahvat leukaperät. Miksi se poikkeuksetta menee näin, jos asiassa ei ole mitään perää? Eivät miehet ole tyhmiä, etteivät he huomaisi oikeasti sitä, miten kaikilla komeiksi luokitelluilla miehillä on poikkeuksetta hiukset päässä. Näin on Channing Tatumin, Ryan Goslingin, Damiano Davidin, Jason Momoan, Johnny Deppin, Brad Pittin ym ym. tapauksessa. Järjestään kaikilla.
Entäs vaikkapa Jason Statham, Dwayne Johnson ja Vin Diesel?
Aina nämä kolme samaa action-figuuria. Satutko huomaamaan, mikä näitä kolmea miestä yhdistää? Oliko se se rasvattomuus ja lihasmassan ultimaattinen määrä (kaljulla lihasta on oltava enemmän).
Mutta onko sillä mitään väliä, minkä näköisiä tällaiset miehet edes ovat? Eihän noiden "ihannemiesten" olemassaolo kuitenkaan mitenkään näytä vaikuttavan vaikka suomalaisten naisten miesvalintoihin. Suurimmalla osalla on ihan tavallisennäköiset miehet. Joten näyttäisi siis siltä, että tavallisennäköiset miehet kyllä päätyvät suhteisiin. Jopa kaljut, vaikka tässä ketjussa on annettu ymmärtää, että yhdenkin hiukset tippuminen on käytännössä sosiaalinen kuolema.
Kyse on valinnanvapaudesta. Komealla miehellä on mahdollisuus valita kumppani (kuten suurimmalla osalla naisista) ja "tavallinen" mies on yleensä yksin tai valitsee yhden naisen, jota ei välttämättä edes halua, koska ainoastaan yksi voi ihastua tällaiseen mieheen. Kyse on valinnanvapaudesta, ei yhdestä parisuhteesta, joka voi hyvin jopa päättyä joskus.
Millainen valinnanmahdollisuus on mielestäsi suurimmalla osalla naisista?
Jos tavallisen miehen mahdollisuudet ovat noin heikot, niin eikö kannattaisi edes pyrkiä olemaan tavallisten miesten joukossa sitä parhaimmistoa? Ei ehkä saa jotain unelmanaisen näköistä, mutta voi silti saada hyvännäköisen tavisnaisen. Eikö se olisi jo parempi kuin se, että joutuu tyytymään yhteen ainoaan vaihtoehtoon, jota ei edes haluaisi? Oman ulkonäön parantaminen auttaa tässäkin kummasti.
Hyvännäköinenkin voi silti kokea, ettei saa haluamaansa. Jos sattuu rakastumaan henkilöön, jolta ei saa vastakaikua, ei yhtään lämmitä ajatus, että 20 muuta olisi kyllä tarjolla - kun ne eivät ole se, kenet olisi halunnut.
Ja jos käsityksesi on, että valtaosa naisista voi valikoida millaisen miehen ikinä haluavat, niin silloinhan sen täyty tarkoittaa, että he oikeastaan haluavat aika tavallisia miehiä. Koska valtaosa naisista on parisuhteessa ihan tavallisten miesten kanssa. Ja tästä taas tullaan siihen, että jos kerran tavallisia miehiä päätyy suhteisiin noin paljon, niin miten voi olla mahdollista, että he kaikki joutuvat tyytymään? Onko siis niin, että naiset kyllä haluavat tavallisia miehiä, mutta tavalliset miehet itse haluaisivat paljon kauniimpia naisia eivätkä tavalliset naiset ole muuta kuin pelkkää tyytymistä?
Kuka muka haluaa tyytyä tavisnaiseen jos on mahdollisuus saada laatunainen?
Ketjusta toiseen käy yhä ilmiselvemmäksi, ettei sinulla oleihmisolennolle tyypillistä tunne-elämää, johon kuuluvat kiintymys ja rakkaus.
Kun näin on, miksi etsit ihmissuhteita? Eikö panorobotti täyttäisi valtavan korkeat ulkonäkövaatimuksesi? Se ei ole kiinnostunut hiusrajastasi tai leuastasi, eikä luonteestasi, joka on suurin esteesi jopa yhdenillan juttujen tiellä?
Tähän kiinnostaisi saada vastaus edelleen.
Keneltä?
Tuossa on kaksi minun kirjoittamaani viestiä. Lainaamasi viestiketjun alku ja loppuosa ovat dialogia jonkun muun miesoletetun, tai muiden miesoletettujen, kanssa.
Ei, mutta on naisten syy etteivät he opi eroa seksisuhteen ja parisuhteen välillä.(snip) - minun kirjoittamani
Ja me olemme kertoneet sen teille.(snip) - minun kirjoittamani
Minä ainakin haluaisin kuulla vastauksen tähän hiusrajakeskustelijaltamme.
T. Eräs kaljua, 165 cm pitkää, normaalivartaloista miestä rakastava nainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Presrttä ja kivaa etsivät miehet. Naiset etsivät asemaa ja rahaa, elättäjää mieluiten. Siinä se, jota ennen sanottiin romantiikaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei 160 tapaamisen jälkeen ole miestä löytynyt, niin ollaanpa nyt ihan rehellisiä: ei sitä tule koskaan löytymään. Ehkä Sannan olisi parempi keskittyä jatkossa johonkin muuhun harrastukseen, vaikka puutarhanhoitoon tai maalaamiseen.
Aika moni nainen tekeekin niin. Tosin joitain miehiä sekin sitten harmittaa, kun isompi osa naisista ei edes etsi tai halua miestä enää. Sitten aletaan peräänkuuluttaa "vanhoja hyviä aikoja" jolloin ihmiset tarvitsivat parisuhdetta selviytyäkseen elämästä.
Niin, osa naisista ei enää edes halua miestä. Se on totta.
Ja osa naisista sanoo että ei halua miestä, vaikka todellisuus on se että heillä ei ole edellytyksiä hankkia miestä vaikka sellaisen oikeasti haluaisivat. Tuo "en olisi halunnutkaan" on yksi psykologinen selviytymiskeino, kun oma kilpailukyky ei riitä.
Eikös jokaisen naisen pitänyt halutessaan saada mies? Näinhän täällä on vuosia opetettu; nainen saa aina halutessaan miehen.
Ei todellakaan. Pelkästään omassa lähipiirissäni on kaksi päälle kolmekymppistä naista jotka kärsivät siitä että halusivat miehen ja perheen, mutta ovat jääneet yksin.
"halutessaan" tarkoittaa sitä, että pitää edes tehdä alotteita tai jotain muuta kuin odottaa kotona prinssiä
Ei sealoitteiden tekeminenkään mitään auta, jos miehet eivät vain ole kiinnostuneita. Minä en nuorena saanut koskaan ketään ihastukseni kohdetta. Näistä vain yksi oli sellainen ns. suosittu nuorukainen, kaikki muut olivat ihan tavallisia luokkakavereita tms. Yksi oli ystäväni pikkuveli, yksi oli sellainen, jonka kanssa olimme opiskeluaikana hyviä kavereita. Esim. hänen kohdallaan ajattelin, että varmasti tunteet olisivat kerrankin molemminpuolisia, kun meillä oli niin hyviä, syvällisiä keskusteluja, ja itse koin että olimme niin samalla aaltopituudella. Mutta eipä ollut.
Aloin saada miehiä vasta sitten, kun paransin todella paljon omaa ulkonäköäni. Hoikkana ja pitkähiuksisena en saanut, vaan piti aloittaa meikkaaminen, pukeutua naisellisemmin ja värjätä hiuksia. Huvittaa välillä lukea palstalta, miten "kaikki naiset" ovat nuorina suosittuja - niin, varmaan minäkin olisin ollut, jos olisin käyttänyt löysien farkkujen sijaan tiukkoja farkkuja ja minihameita, pitänyt pitkän vaalean palmikon sijaan hiuksia auki, meikannut ja käyttänyt löysien ruutupaitojen sijaan tiukkoja t-paitoja.
Eli pelkästään pukeutumalla erilaisiin vaatteisiin ja laittamalla vähän meikkiä olisit muuttanut miestilanteesi täysin?
Tajuatko todistavasi että naisilla todellakin on helppoa?
Nuoren miehen olisi pitänyt kasvaa pituutta, muuttaa hartialuut leveämmiksi ja ääni matalammaksi, hankkia kova itsevarmuus, olla noheva, oppia viettelemään nainen, jne. Sillä epäsuosittu nuorukainen olisi noussut "tavikseksi" jonka kanssa sinulla olisi ehkä ollut niitä syvällisiä juttuja.
Sehän on teidän miesten syy, jos teille riittää se, että nainen meikkaa ja pukeutuu naisellisesti. Jos koette tilanteen epäreiluna, voitte tiukentaa omia kriteereitänne täysin vapaasti.
Ja itse en kokenut niitä ihastukseni kohteita "taviksiksi" - minusta he, varsinkin se jonka kanssa oli syvällisiä juttuja, oli erittäin erityinen. En koskaan koe ihastukseni kohdetta tavalliseksi. No, toki kirjoitin heidän olleen tavallisia luokkakavereita, mitä he tosiaan olivat näin jälkikäteen ajateltuna. Mutta olet oikeassa, epäsuosittu nuorukainen voi tulla suositummaksi kun tekee noita mainitsemiasi muutoksia - ja huomaathan, että itse tein vastaavat muutokset. Minäkin hankin itsevarmuutta ja paransin myös sosiaalisia taitoja. Ulkoiset muutokset olivat nuo, mitä mainitsin, mutta ne olivat mahdollisia vasta paremman itsetunnon myötä ja sen myötä, että olin enemmän sinut oman kehoni ja naiseuteni kanssa, eikä siis tarvinnut enää piiloutua säkkimäisiin vaatteisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei 160 tapaamisen jälkeen ole miestä löytynyt, niin ollaanpa nyt ihan rehellisiä: ei sitä tule koskaan löytymään. Ehkä Sannan olisi parempi keskittyä jatkossa johonkin muuhun harrastukseen, vaikka puutarhanhoitoon tai maalaamiseen.
Aika moni nainen tekeekin niin. Tosin joitain miehiä sekin sitten harmittaa, kun isompi osa naisista ei edes etsi tai halua miestä enää. Sitten aletaan peräänkuuluttaa "vanhoja hyviä aikoja" jolloin ihmiset tarvitsivat parisuhdetta selviytyäkseen elämästä.
Niin, osa naisista ei enää edes halua miestä. Se on totta.
Ja osa naisista sanoo että ei halua miestä, vaikka todellisuus on se että heillä ei ole edellytyksiä hankkia miestä vaikka sellaisen oikeasti haluaisivat. Tuo "en olisi halunnutkaan" on yksi psykologinen selviytymiskeino, kun oma kilpailukyky ei riitä.
Eikös jokaisen naisen pitänyt halutessaan saada mies? Näinhän täällä on vuosia opetettu; nainen saa aina halutessaan miehen.
Ei todellakaan. Pelkästään omassa lähipiirissäni on kaksi päälle kolmekymppistä naista jotka kärsivät siitä että halusivat miehen ja perheen, mutta ovat jääneet yksin.
"halutessaan" tarkoittaa sitä, että pitää edes tehdä alotteita tai jotain muuta kuin odottaa kotona prinssiä
Ei sealoitteiden tekeminenkään mitään auta, jos miehet eivät vain ole kiinnostuneita. Minä en nuorena saanut koskaan ketään ihastukseni kohdetta. Näistä vain yksi oli sellainen ns. suosittu nuorukainen, kaikki muut olivat ihan tavallisia luokkakavereita tms. Yksi oli ystäväni pikkuveli, yksi oli sellainen, jonka kanssa olimme opiskeluaikana hyviä kavereita. Esim. hänen kohdallaan ajattelin, että varmasti tunteet olisivat kerrankin molemminpuolisia, kun meillä oli niin hyviä, syvällisiä keskusteluja, ja itse koin että olimme niin samalla aaltopituudella. Mutta eipä ollut.
Aloin saada miehiä vasta sitten, kun paransin todella paljon omaa ulkonäköäni. Hoikkana ja pitkähiuksisena en saanut, vaan piti aloittaa meikkaaminen, pukeutua naisellisemmin ja värjätä hiuksia. Huvittaa välillä lukea palstalta, miten "kaikki naiset" ovat nuorina suosittuja - niin, varmaan minäkin olisin ollut, jos olisin käyttänyt löysien farkkujen sijaan tiukkoja farkkuja ja minihameita, pitänyt pitkän vaalean palmikon sijaan hiuksia auki, meikannut ja käyttänyt löysien ruutupaitojen sijaan tiukkoja t-paitoja.
Eli pelkästään pukeutumalla erilaisiin vaatteisiin ja laittamalla vähän meikkiä olisit muuttanut miestilanteesi täysin?
Tajuatko todistavasi että naisilla todellakin on helppoa?
Nuoren miehen olisi pitänyt kasvaa pituutta, muuttaa hartialuut leveämmiksi ja ääni matalammaksi, hankkia kova itsevarmuus, olla noheva, oppia viettelemään nainen, jne. Sillä epäsuosittu nuorukainen olisi noussut "tavikseksi" jonka kanssa sinulla olisi ehkä ollut niitä syvällisiä juttuja.
Nuoren miehen olisi pitänyt kasvaa pituutta,
> ei välttämätöntä, ei mahdollista. Ryhtiä voi halutessaan parantaa
muuttaa hartialuut leveämmiksi
> ei välttämätöntä, ei mahdollista. Lihasta ja ryhtiä voi halutessaan kehittää
ja ääni matalammaksi,
> ei välttämätöntä. Puheterapeutin avulla omaa puheääntä voi muokata, jos kokee tarpeelliseksi. Esim. sukupuolen korjaamisen yhteydessä tapahtuu huomattavia muutoksia ilman fyysistä puuttumistakin
hankkia kova itsevarmuus,
> itsevarmuus usein lisääntyy iän ja kokemusten myötä. Psykoterapiasta voi saada apua. Tärkeintä on arvostaa itse itseään
olla noheva,
> ei tarvitse olla noheva
oppia viettelemään nainen,
> ei tarvitse. Täytyy tosin uskaltaa tehdä oma kiinnostus selväksi ja olla valmis hyväksymään myös kieltävä vastaus. Jokainen, joka toivoo rakkaussuhdetta, tai vain seksisuhdettakin, joutuu kohtaamaan tämän asian.
jne.
> mitä jne?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä "täydellinen hiusraja" on uusi juttu mulle. Millainen se siis on?
Nykyään hiukset voi istuttaakin päähän, jos vähän rahaa on. Miksi siis kitiset tästä? Et yhtään tiedä, paljon vaivaa naiset näkee hiustensa eteen.
PS: Henkkoht tykkään kaljuista. Sä et voi aina miellyttää KAIKKIA naisia.
Täydellinen hiusraja on sellainen, ettei ohimoiltakaan ole lähtenyt yhtään hiusta. Norwoodin asteikolla numero 2 on maksimi, mikä voi olla vielä viehättävää. Lähes kaikilla komeilla mallimiehillä ja naisten ihannoimilla julkkiksilla ei ole hiustenlähtö edennyt yhtään.
Hiustensiirto turkissa maksaa minimissään 1,5 euroa per siirrännäinen. Yleensä siirrännäisiä tarvitaan 3500-4000 eli tuo kerrotaan sitten 1,5:llä. Eli näetkö naisena hiustesi eteen tuon verran vaivaa?
Sulla ei ole mitään hajua siitä mitä vaivaa naiset näkee hiusten eteen.
Mä käyn 2 kk välein kampaajalla värjäyttämässä ja leikkaamassa hiukseni, se maksaa jo helposti tonnin VUODESSA. Ja teen tätä joka vuosi.
Eikä kaikilla naisillakaan ole hienoja hiuksia. On erilaisia hiuslisäkkeitä ja peruukkeja. Siksi naisten hiukset näyttää tuuheilta. Ja se lisäkkeiden laittaminen maksaa helposti jo tonnin kerta. Lisäksi seuraavan vuoden aikana parin kuukauden välein niiden huolto monta sataa euroa kerta. ELi vuodessa tuohon voi mennä parikin tuhatta euroa. Tuo siis tavisnaisilla. Julkkisten lisäkkeet on paljon kalliimpia ja tyylikkäämpiä.
Naiset voi käyttää muutenkin tuhansia euroja lisää erilaisiin kauneushoitoihiin ja tuotteisiin, kun taas miehelle tuntuu riittävän se hammastahna, partakone ja saippua.
Ja mikset itse käytä lisäkettä? Miesten tupeet on kätevämpiä kuin naisten tupoittain kiinnitettävät muutenkin. Turhaa ininää The Hiusrajasta.
Kun näin on, miksi etsit ihmissuhteita? Eikö panorobotti täyttäisi valtavan korkeat ulkonäkövaatimuksesi? Se ei ole kiinnostunut hiusrajastasi tai leuastasi, eikä luonteestasi, joka on suurin esteesi jopa yhdenillan juttujen tiellä?[/quote]
Tähän kiinnostaisi saada vastaus edelleen.[/quote]
Tässä vastaus: voisi olla hyväkin vaihtoehto, jos hinnat tulisivat alaspäin. Koen, että nuo seksirobotit ovat vielä tulevaisuutta, mutta aivan varmasti merkittävä osa sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä "täydellinen hiusraja" on uusi juttu mulle. Millainen se siis on?
Nykyään hiukset voi istuttaakin päähän, jos vähän rahaa on. Miksi siis kitiset tästä? Et yhtään tiedä, paljon vaivaa naiset näkee hiustensa eteen.
PS: Henkkoht tykkään kaljuista. Sä et voi aina miellyttää KAIKKIA naisia.
Täydellinen hiusraja on sellainen, ettei ohimoiltakaan ole lähtenyt yhtään hiusta. Norwoodin asteikolla numero 2 on maksimi, mikä voi olla vielä viehättävää. Lähes kaikilla komeilla mallimiehillä ja naisten ihannoimilla julkkiksilla ei ole hiustenlähtö edennyt yhtään.
Hiustensiirto turkissa maksaa minimissään 1,5 euroa per siirrännäinen. Yleensä siirrännäisiä tarvitaan 3500-4000 eli tuo kerrotaan sitten 1,5:llä. Eli näetkö naisena hiustesi eteen tuon verran vaivaa?
Sulla ei ole mitään hajua siitä mitä vaivaa naiset näkee hiusten eteen.
Mä käyn 2 kk välein kampaajalla värjäyttämässä ja leikkaamassa hiukseni, se maksaa jo helposti tonnin VUODESSA. Ja teen tätä joka vuosi.
Eikä kaikilla naisillakaan ole hienoja hiuksia. On erilaisia hiuslisäkkeitä ja peruukkeja. Siksi naisten hiukset näyttää tuuheilta. Ja se lisäkkeiden laittaminen maksaa helposti jo tonnin kerta. Lisäksi seuraavan vuoden aikana parin kuukauden välein niiden huolto monta sataa euroa kerta. ELi vuodessa tuohon voi mennä parikin tuhatta euroa. Tuo siis tavisnaisilla. Julkkisten lisäkkeet on paljon kalliimpia ja tyylikkäämpiä.
Naiset voi käyttää muutenkin tuhansia euroja lisää erilaisiin kauneushoitoihiin ja tuotteisiin, kun taas miehelle tuntuu riittävän se hammastahna, partakone ja saippua.
Ja mikset itse käytä lisäkettä? Miesten tupeet on kätevämpiä kuin naisten tupoittain kiinnitettävät muutenkin. Turhaa ininää The Hiusrajasta.
Nimenomaan tämä. Naiset yleensä huoltaa itseään ja ulkonäköään ihan rutiinisti, jopa ne tavikset. Kampaamokäynnit maksaa monta kertaa enemmän, kuin miesten parturissa istuminen. Laadukkaat hiustenhoitotuotteet maksaa monta kertaa enemmän kuin lähikaupan halvin shamppoo ja hoitoaine. Rasvat, kasvojenhoitotuotteet ym. on melko hintava setti kokonaisuudessaan. Silti moni ihan taviskin näitä ostaa, jos vaan on yhtään rahaa ja mielenkiintoa oman ulkonäkönsä suhteen. Ja vaikka nainen näkee tämän vaivan, hän voi siitä huolimatta näyttää ihan "tavalliselta", koska me emme ole tottuneet siihen, että enemmistö naisista olisi epäsiistejä tai laittautumattomia. Jos miehet näkisi oikeasti edes puolet siitä vaivasta ulkonäkönsä ja hygieniansa eteen, niin ehkä tämä valitus täälläkin vähenisi. Ja jos tilanne on se, että pelkkä hammastahna, deodorantti ja saippua riittää eikä tilannetta halua muuttaa, niin valintahan tuokin on.
Prince William has been named the World's Sexiest Bald Man, according to a study by cosmetic surgery specialists Longevita. The study, published by The Sun, bestowed the title on the 38-year-old royal after analysing millions of blogs, reports and articles through Google searches.29.3.2021.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä "täydellinen hiusraja" on uusi juttu mulle. Millainen se siis on?
Nykyään hiukset voi istuttaakin päähän, jos vähän rahaa on. Miksi siis kitiset tästä? Et yhtään tiedä, paljon vaivaa naiset näkee hiustensa eteen.
PS: Henkkoht tykkään kaljuista. Sä et voi aina miellyttää KAIKKIA naisia.
Täydellinen hiusraja on sellainen, ettei ohimoiltakaan ole lähtenyt yhtään hiusta. Norwoodin asteikolla numero 2 on maksimi, mikä voi olla vielä viehättävää. Lähes kaikilla komeilla mallimiehillä ja naisten ihannoimilla julkkiksilla ei ole hiustenlähtö edennyt yhtään.
Hiustensiirto turkissa maksaa minimissään 1,5 euroa per siirrännäinen. Yleensä siirrännäisiä tarvitaan 3500-4000 eli tuo kerrotaan sitten 1,5:llä. Eli näetkö naisena hiustesi eteen tuon verran vaivaa?
Sulla ei ole mitään hajua siitä mitä vaivaa naiset näkee hiusten eteen.
Mä käyn 2 kk välein kampaajalla värjäyttämässä ja leikkaamassa hiukseni, se maksaa jo helposti tonnin VUODESSA. Ja teen tätä joka vuosi.
Eikä kaikilla naisillakaan ole hienoja hiuksia. On erilaisia hiuslisäkkeitä ja peruukkeja. Siksi naisten hiukset näyttää tuuheilta. Ja se lisäkkeiden laittaminen maksaa helposti jo tonnin kerta. Lisäksi seuraavan vuoden aikana parin kuukauden välein niiden huolto monta sataa euroa kerta. ELi vuodessa tuohon voi mennä parikin tuhatta euroa. Tuo siis tavisnaisilla. Julkkisten lisäkkeet on paljon kalliimpia ja tyylikkäämpiä.
Naiset voi käyttää muutenkin tuhansia euroja lisää erilaisiin kauneushoitoihiin ja tuotteisiin, kun taas miehelle tuntuu riittävän se hammastahna, partakone ja saippua.
Ja mikset itse käytä lisäkettä? Miesten tupeet on kätevämpiä kuin naisten tupoittain kiinnitettävät muutenkin. Turhaa ininää The Hiusrajasta.
Nimenomaan tämä. Naiset yleensä huoltaa itseään ja ulkonäköään ihan rutiinisti, jopa ne tavikset. Kampaamokäynnit maksaa monta kertaa enemmän, kuin miesten parturissa istuminen. Laadukkaat hiustenhoitotuotteet maksaa monta kertaa enemmän kuin lähikaupan halvin shamppoo ja hoitoaine. Rasvat, kasvojenhoitotuotteet ym. on melko hintava setti kokonaisuudessaan. Silti moni ihan taviskin näitä ostaa, jos vaan on yhtään rahaa ja mielenkiintoa oman ulkonäkönsä suhteen. Ja vaikka nainen näkee tämän vaivan, hän voi siitä huolimatta näyttää ihan "tavalliselta", koska me emme ole tottuneet siihen, että enemmistö naisista olisi epäsiistejä tai laittautumattomia. Jos miehet näkisi oikeasti edes puolet siitä vaivasta ulkonäkönsä ja hygieniansa eteen, niin ehkä tämä valitus täälläkin vähenisi. Ja jos tilanne on se, että pelkkä hammastahna, deodorantti ja saippua riittää eikä tilannetta halua muuttaa, niin valintahan tuokin on.
Niinpä. Mainitsematta on vielä mm vahaukset ja muut karvojenpoistot, rusketus, kynnet, ripset ja kulmakarvat. Niin ja ne meikit. Tavisnaiset tekee paljon. Miehet ei noteeraa, koska ovat tottuneet naisten näyttävän tältä. Muistavat toki mainita välillä miten naisilta menee niin paljon rahaa ja aikaa hömpötyksiin..
Alue: Aihe vapaa
Joka kerta, kun luen sanat "suhteen löytämisen", autismitutkani värähtää. En itse ole koskaan löytänyt suhdetta. Sen sijaan olen tavannut ihmisiä, jotka ovat ihastuneet minuun ja minä heihin. Joskus ihastuminen on syventynyt rakastumiseksi ja silloin on oltu parisuhteessa.
Noiden kommenttien kirjoittajalle taitaisi olla ihan sama, kenen kanssa on suhteessa, kunhan on joku, joka täyttää tietyt kriteerit. Ja mitä laadukkaampi, sen parempi.