Deittailumaailma on muuttunut yhä rumemmaksi (HS)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei 160 tapaamisen jälkeen ole miestä löytynyt, niin ollaanpa nyt ihan rehellisiä: ei sitä tule koskaan löytymään. Ehkä Sannan olisi parempi keskittyä jatkossa johonkin muuhun harrastukseen, vaikka puutarhanhoitoon tai maalaamiseen.

Aika moni nainen tekeekin niin. Tosin joitain miehiä sekin sitten harmittaa, kun isompi osa naisista ei edes etsi tai halua miestä enää. Sitten aletaan peräänkuuluttaa "vanhoja hyviä aikoja" jolloin ihmiset tarvitsivat parisuhdetta selviytyäkseen elämästä.

Niin, osa naisista ei enää edes halua miestä. Se on totta.

Ja osa naisista sanoo että ei halua miestä, vaikka todellisuus on se että heillä ei ole edellytyksiä hankkia miestä vaikka sellaisen oikeasti haluaisivat. Tuo "en olisi halunnutkaan" on yksi psykologinen selviytymiskeino, kun oma kilpailukyky ei riitä.

Eikös jokaisen naisen pitänyt halutessaan saada mies? Näinhän täällä on vuosia opetettu; nainen saa aina halutessaan miehen.

Ei todellakaan. Pelkästään omassa lähipiirissäni on kaksi päälle kolmekymppistä naista jotka kärsivät siitä että halusivat miehen ja perheen, mutta ovat jääneet yksin.

"halutessaan" tarkoittaa sitä, että pitää edes tehdä alotteita tai jotain muuta kuin odottaa kotona prinssiä

Ei sealoitteiden tekeminenkään mitään auta, jos miehet eivät vain ole kiinnostuneita. Minä en nuorena saanut koskaan ketään ihastukseni kohdetta. Näistä vain yksi oli sellainen ns. suosittu nuorukainen, kaikki muut olivat ihan tavallisia luokkakavereita tms. Yksi oli ystäväni pikkuveli, yksi oli sellainen, jonka kanssa olimme opiskeluaikana hyviä kavereita. Esim. hänen kohdallaan ajattelin, että varmasti tunteet olisivat kerrankin molemminpuolisia, kun meillä oli niin hyviä, syvällisiä keskusteluja, ja itse koin että olimme niin samalla aaltopituudella. Mutta eipä ollut.

Aloin saada miehiä vasta sitten, kun paransin todella paljon omaa ulkonäköäni. Hoikkana ja pitkähiuksisena en saanut, vaan piti aloittaa meikkaaminen, pukeutua naisellisemmin ja värjätä hiuksia. Huvittaa välillä lukea palstalta, miten "kaikki naiset" ovat nuorina suosittuja - niin, varmaan minäkin olisin ollut, jos olisin käyttänyt löysien farkkujen sijaan tiukkoja farkkuja ja minihameita, pitänyt pitkän vaalean palmikon sijaan hiuksia auki, meikannut ja käyttänyt löysien ruutupaitojen sijaan tiukkoja t-paitoja.

Ja näin se menee myös miehellä. Ulkonäön ultimaattinen parantaminen on se avain onneen naisten kanssa. Kuten täällä on todettu moneen kertaan.

Tätä olen nimenomaan itse yrittänyt monessa ketjussa sanoa. Että jos tuntuu että oma ulkonäkö ei vedä naisia puoleensa, kannattaa tehdä asialle jotain. Olen myös kirjoittanut siitä, että valtaosa miehistä on aika tylsännäköisiä ja kovin harva yrittää panostaa millään lailla ulkonäköönsä. Sitten tylsännäköisten miesten klooniarmeija valittaa, kun eivät Tinderissä kiinnitä naisten huomiota - tajuamatta ollenkaan, että kun selaa kymmeniä ellei satoja samannäköisiä miehiä, ei heistä todellakaan yksikään erotu millään lailla, joten vaikea heistä kehenkään on kiinnittä huomiota.

Sinä oletkin ainoa, joka puhuu totta. Mutta täällä ketjukaupalla naiset väittävät, miten he eivät edes huomaa miehen hiusrajaa ja lihasmassaa, vaan ovat paljon moraalisempia, ja katsovat jopa Tinderissä pelkkää itsevarmuutta. Mikä luonnollisesti on naistyypin potaskaa.

Aika harva näissä ketjuissa on väittänyt, ettei ulkonäöllä olisi mitään merkitystä. Sen kannalta, onko joku hyvännäköinen ja puoleensavetävä, jollain hiusrajalla tms ei ole niin suurta merkitystä, koska kokonaisuus ratkaisee, ja kokonaisuuteen vaikuttaa niin moni asia. Itsevarmuus kyllä siinä mielessä myös, että se heijastelee ulkonäköön.

Ja kun naiset tykkää erinäköisistä miehistä! Jokaisella on oma makunsa. Itselleni esimerkiksi pitkätukkaiset, normaalikroppaiset (ei siis tosiaankaan mikään Puntti-Jonne tarvitse olla) ja aika ujot hevarit on se juttu, mutta ystäväni taas on aivan hulluna sellaisiin miehiin kuten Rammsteinin Oliver Riedel (joka on kalju ja todella laiha). Eli ulkonäöstä jos puhutaan, niin jokaiselle miehelle kyllä löytyy ottaja, koska naisten maut vaihtelevat

Oliver Riedel laiha? Äijän sixpackilla voisi raastaa juustoa. Eli jos ulkonäöstä puhutaan, niin ystäväsi ja sinä tykkäätte ihan samoista punttijonneista. Ujo hevarikin on sinusta kiva silloin, kun hän soittaa lavalla jotain instrumenttia ja uskaltaa kuitenkin lähestyä kiinnostavia naisia. Naisten maku ei vaihtele yhtään mihinkään, vaan edelleen: esimerkiksi Tinderissä häviävän pieni määrä miehiä saa valtaosan kaikista naisten tykkäyksistä. Nämä miehet ovat poikkeuksetta huippukomeita, ja hiukset ovat päässä. Sinun tekstisi ei tehnyt mitään poikkeusta ulkonäköihanteisiin.

Oletko omistanut elämäsi tuon todistamiseen? Jälleen käyttänyt koko keväisen lauantain mammapalstalla? Ei ihme, ettei vierellä ole unelmanaista tai minkäänlaista naista.

Jos noin kerran on, niin etkö hyvä ihminen osaa jo vetää johtopäätökset? Joko kuulut siihen häviävän pieneen määrään miehiä, joka saa valtaosan naisten tykkäyksistä tai et. Jos et kuulu, minä näen sinulle kaksi vaihtoehtoa: kehität itsesi sellaiseksi, joka saa, tai hyväksyt asian. Kumpikaan ei tapahdu sillä, että jankutat tällä palstalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei 160 tapaamisen jälkeen ole miestä löytynyt, niin ollaanpa nyt ihan rehellisiä: ei sitä tule koskaan löytymään. Ehkä Sannan olisi parempi keskittyä jatkossa johonkin muuhun harrastukseen, vaikka puutarhanhoitoon tai maalaamiseen.

Aika moni nainen tekeekin niin. Tosin joitain miehiä sekin sitten harmittaa, kun isompi osa naisista ei edes etsi tai halua miestä enää. Sitten aletaan peräänkuuluttaa "vanhoja hyviä aikoja" jolloin ihmiset tarvitsivat parisuhdetta selviytyäkseen elämästä.

Niin, osa naisista ei enää edes halua miestä. Se on totta.

Ja osa naisista sanoo että ei halua miestä, vaikka todellisuus on se että heillä ei ole edellytyksiä hankkia miestä vaikka sellaisen oikeasti haluaisivat. Tuo "en olisi halunnutkaan" on yksi psykologinen selviytymiskeino, kun oma kilpailukyky ei riitä.

Eikös jokaisen naisen pitänyt halutessaan saada mies? Näinhän täällä on vuosia opetettu; nainen saa aina halutessaan miehen.

Ei todellakaan. Pelkästään omassa lähipiirissäni on kaksi päälle kolmekymppistä naista jotka kärsivät siitä että halusivat miehen ja perheen, mutta ovat jääneet yksin.

"halutessaan" tarkoittaa sitä, että pitää edes tehdä alotteita tai jotain muuta kuin odottaa kotona prinssiä

Ei sealoitteiden tekeminenkään mitään auta, jos miehet eivät vain ole kiinnostuneita. Minä en nuorena saanut koskaan ketään ihastukseni kohdetta. Näistä vain yksi oli sellainen ns. suosittu nuorukainen, kaikki muut olivat ihan tavallisia luokkakavereita tms. Yksi oli ystäväni pikkuveli, yksi oli sellainen, jonka kanssa olimme opiskeluaikana hyviä kavereita. Esim. hänen kohdallaan ajattelin, että varmasti tunteet olisivat kerrankin molemminpuolisia, kun meillä oli niin hyviä, syvällisiä keskusteluja, ja itse koin että olimme niin samalla aaltopituudella. Mutta eipä ollut.

Aloin saada miehiä vasta sitten, kun paransin todella paljon omaa ulkonäköäni. Hoikkana ja pitkähiuksisena en saanut, vaan piti aloittaa meikkaaminen, pukeutua naisellisemmin ja värjätä hiuksia. Huvittaa välillä lukea palstalta, miten "kaikki naiset" ovat nuorina suosittuja - niin, varmaan minäkin olisin ollut, jos olisin käyttänyt löysien farkkujen sijaan tiukkoja farkkuja ja minihameita, pitänyt pitkän vaalean palmikon sijaan hiuksia auki, meikannut ja käyttänyt löysien ruutupaitojen sijaan tiukkoja t-paitoja.

Ja näin se menee myös miehellä. Ulkonäön ultimaattinen parantaminen on se avain onneen naisten kanssa. Kuten täällä on todettu moneen kertaan.

Tätä olen nimenomaan itse yrittänyt monessa ketjussa sanoa. Että jos tuntuu että oma ulkonäkö ei vedä naisia puoleensa, kannattaa tehdä asialle jotain. Olen myös kirjoittanut siitä, että valtaosa miehistä on aika tylsännäköisiä ja kovin harva yrittää panostaa millään lailla ulkonäköönsä. Sitten tylsännäköisten miesten klooniarmeija valittaa, kun eivät Tinderissä kiinnitä naisten huomiota - tajuamatta ollenkaan, että kun selaa kymmeniä ellei satoja samannäköisiä miehiä, ei heistä todellakaan yksikään erotu millään lailla, joten vaikea heistä kehenkään on kiinnittä huomiota.

Sinä oletkin ainoa, joka puhuu totta. Mutta täällä ketjukaupalla naiset väittävät, miten he eivät edes huomaa miehen hiusrajaa ja lihasmassaa, vaan ovat paljon moraalisempia, ja katsovat jopa Tinderissä pelkkää itsevarmuutta. Mikä luonnollisesti on naistyypin potaskaa.

Aika harva näissä ketjuissa on väittänyt, ettei ulkonäöllä olisi mitään merkitystä. Sen kannalta, onko joku hyvännäköinen ja puoleensavetävä, jollain hiusrajalla tms ei ole niin suurta merkitystä, koska kokonaisuus ratkaisee, ja kokonaisuuteen vaikuttaa niin moni asia. Itsevarmuus kyllä siinä mielessä myös, että se heijastelee ulkonäköön.

Jos listaat kolme mielestäsi maailman komeinta miestä ulkoisesti, niin kuinka monella näistä kolmesta ei ole täydellinen hiusraja?

Tässä ketjussa puhutaan deittailumaailmasta. Deittailetko sinä edes vai tulitko vain kaappaamaan ketjun narsistiseen jankutukseesi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei 160 tapaamisen jälkeen ole miestä löytynyt, niin ollaanpa nyt ihan rehellisiä: ei sitä tule koskaan löytymään. Ehkä Sannan olisi parempi keskittyä jatkossa johonkin muuhun harrastukseen, vaikka puutarhanhoitoon tai maalaamiseen.

Aika moni nainen tekeekin niin. Tosin joitain miehiä sekin sitten harmittaa, kun isompi osa naisista ei edes etsi tai halua miestä enää. Sitten aletaan peräänkuuluttaa "vanhoja hyviä aikoja" jolloin ihmiset tarvitsivat parisuhdetta selviytyäkseen elämästä.

Niin, osa naisista ei enää edes halua miestä. Se on totta.

Ja osa naisista sanoo että ei halua miestä, vaikka todellisuus on se että heillä ei ole edellytyksiä hankkia miestä vaikka sellaisen oikeasti haluaisivat. Tuo "en olisi halunnutkaan" on yksi psykologinen selviytymiskeino, kun oma kilpailukyky ei riitä.

Eikös jokaisen naisen pitänyt halutessaan saada mies? Näinhän täällä on vuosia opetettu; nainen saa aina halutessaan miehen.

Ei todellakaan. Pelkästään omassa lähipiirissäni on kaksi päälle kolmekymppistä naista jotka kärsivät siitä että halusivat miehen ja perheen, mutta ovat jääneet yksin.

"halutessaan" tarkoittaa sitä, että pitää edes tehdä alotteita tai jotain muuta kuin odottaa kotona prinssiä

Ei sealoitteiden tekeminenkään mitään auta, jos miehet eivät vain ole kiinnostuneita. Minä en nuorena saanut koskaan ketään ihastukseni kohdetta. Näistä vain yksi oli sellainen ns. suosittu nuorukainen, kaikki muut olivat ihan tavallisia luokkakavereita tms. Yksi oli ystäväni pikkuveli, yksi oli sellainen, jonka kanssa olimme opiskeluaikana hyviä kavereita. Esim. hänen kohdallaan ajattelin, että varmasti tunteet olisivat kerrankin molemminpuolisia, kun meillä oli niin hyviä, syvällisiä keskusteluja, ja itse koin että olimme niin samalla aaltopituudella. Mutta eipä ollut.

Aloin saada miehiä vasta sitten, kun paransin todella paljon omaa ulkonäköäni. Hoikkana ja pitkähiuksisena en saanut, vaan piti aloittaa meikkaaminen, pukeutua naisellisemmin ja värjätä hiuksia. Huvittaa välillä lukea palstalta, miten "kaikki naiset" ovat nuorina suosittuja - niin, varmaan minäkin olisin ollut, jos olisin käyttänyt löysien farkkujen sijaan tiukkoja farkkuja ja minihameita, pitänyt pitkän vaalean palmikon sijaan hiuksia auki, meikannut ja käyttänyt löysien ruutupaitojen sijaan tiukkoja t-paitoja.

Ja näin se menee myös miehellä. Ulkonäön ultimaattinen parantaminen on se avain onneen naisten kanssa. Kuten täällä on todettu moneen kertaan.

Tätä olen nimenomaan itse yrittänyt monessa ketjussa sanoa. Että jos tuntuu että oma ulkonäkö ei vedä naisia puoleensa, kannattaa tehdä asialle jotain. Olen myös kirjoittanut siitä, että valtaosa miehistä on aika tylsännäköisiä ja kovin harva yrittää panostaa millään lailla ulkonäköönsä. Sitten tylsännäköisten miesten klooniarmeija valittaa, kun eivät Tinderissä kiinnitä naisten huomiota - tajuamatta ollenkaan, että kun selaa kymmeniä ellei satoja samannäköisiä miehiä, ei heistä todellakaan yksikään erotu millään lailla, joten vaikea heistä kehenkään on kiinnittä huomiota.

Sinä oletkin ainoa, joka puhuu totta. Mutta täällä ketjukaupalla naiset väittävät, miten he eivät edes huomaa miehen hiusrajaa ja lihasmassaa, vaan ovat paljon moraalisempia, ja katsovat jopa Tinderissä pelkkää itsevarmuutta. Mikä luonnollisesti on naistyypin potaskaa.

Aika harva näissä ketjuissa on väittänyt, ettei ulkonäöllä olisi mitään merkitystä. Sen kannalta, onko joku hyvännäköinen ja puoleensavetävä, jollain hiusrajalla tms ei ole niin suurta merkitystä, koska kokonaisuus ratkaisee, ja kokonaisuuteen vaikuttaa niin moni asia. Itsevarmuus kyllä siinä mielessä myös, että se heijastelee ulkonäköön.

Jos listaat kolme mielestäsi maailman komeinta miestä ulkoisesti, niin kuinka monella näistä kolmesta ei ole täydellinen hiusraja?

En ehkä osaa ajatella tuolla lailla, että pitäisi listata kolme maailman komeinta miestä. En ajattele tuolla lailla, enkä edes tiedä julkkiksia kovin paljon (en seuraa julkkisjuoruja, tunnen vain lempileffojeni näyttelijöitä, lempibändieni soittajia, jne). Mutta kaljuuntuminen on sen verran yleistä, että voi hyvinkin olla, että aika monella mielestäni komealla miehellä on hiusraja jo vähän alkanut nousemaan. Ehkä tässä kohtaa keskustelua on syytä mainita, etten ole enää mikään parikymppinen, ja omassa ikäluokassani aika monen hiusraja on alkanut muuttua. Myös niillä miehillä, joita omassa arjessani kohtaan, ja jotka koen puoleensavetäviksi ja hyvännäköisiksi.

Eksäni koki pakenevan hiusrajan ongelmaksi, joten en halua myöskään vähätellä sitä harmia, mitä se voi tuottaa. Ymmärrän, että sen voi kokea todella raskaasti, mutta pointtini on tässä keskustelussa se, että sekään ei tarkoita silti sitä, etteikö mies voisi silti olla hyvännäköinen ja puoleensavetävä. Jopa monen naisen mielestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei 160 tapaamisen jälkeen ole miestä löytynyt, niin ollaanpa nyt ihan rehellisiä: ei sitä tule koskaan löytymään. Ehkä Sannan olisi parempi keskittyä jatkossa johonkin muuhun harrastukseen, vaikka puutarhanhoitoon tai maalaamiseen.

Aika moni nainen tekeekin niin. Tosin joitain miehiä sekin sitten harmittaa, kun isompi osa naisista ei edes etsi tai halua miestä enää. Sitten aletaan peräänkuuluttaa "vanhoja hyviä aikoja" jolloin ihmiset tarvitsivat parisuhdetta selviytyäkseen elämästä.

Niin, osa naisista ei enää edes halua miestä. Se on totta.

Ja osa naisista sanoo että ei halua miestä, vaikka todellisuus on se että heillä ei ole edellytyksiä hankkia miestä vaikka sellaisen oikeasti haluaisivat. Tuo "en olisi halunnutkaan" on yksi psykologinen selviytymiskeino, kun oma kilpailukyky ei riitä.

Eikös jokaisen naisen pitänyt halutessaan saada mies? Näinhän täällä on vuosia opetettu; nainen saa aina halutessaan miehen.

Ei todellakaan. Pelkästään omassa lähipiirissäni on kaksi päälle kolmekymppistä naista jotka kärsivät siitä että halusivat miehen ja perheen, mutta ovat jääneet yksin.

"halutessaan" tarkoittaa sitä, että pitää edes tehdä alotteita tai jotain muuta kuin odottaa kotona prinssiä

Ei sealoitteiden tekeminenkään mitään auta, jos miehet eivät vain ole kiinnostuneita. Minä en nuorena saanut koskaan ketään ihastukseni kohdetta. Näistä vain yksi oli sellainen ns. suosittu nuorukainen, kaikki muut olivat ihan tavallisia luokkakavereita tms. Yksi oli ystäväni pikkuveli, yksi oli sellainen, jonka kanssa olimme opiskeluaikana hyviä kavereita. Esim. hänen kohdallaan ajattelin, että varmasti tunteet olisivat kerrankin molemminpuolisia, kun meillä oli niin hyviä, syvällisiä keskusteluja, ja itse koin että olimme niin samalla aaltopituudella. Mutta eipä ollut.

Aloin saada miehiä vasta sitten, kun paransin todella paljon omaa ulkonäköäni. Hoikkana ja pitkähiuksisena en saanut, vaan piti aloittaa meikkaaminen, pukeutua naisellisemmin ja värjätä hiuksia. Huvittaa välillä lukea palstalta, miten "kaikki naiset" ovat nuorina suosittuja - niin, varmaan minäkin olisin ollut, jos olisin käyttänyt löysien farkkujen sijaan tiukkoja farkkuja ja minihameita, pitänyt pitkän vaalean palmikon sijaan hiuksia auki, meikannut ja käyttänyt löysien ruutupaitojen sijaan tiukkoja t-paitoja.

Ja näin se menee myös miehellä. Ulkonäön ultimaattinen parantaminen on se avain onneen naisten kanssa. Kuten täällä on todettu moneen kertaan.

Tätä olen nimenomaan itse yrittänyt monessa ketjussa sanoa. Että jos tuntuu että oma ulkonäkö ei vedä naisia puoleensa, kannattaa tehdä asialle jotain. Olen myös kirjoittanut siitä, että valtaosa miehistä on aika tylsännäköisiä ja kovin harva yrittää panostaa millään lailla ulkonäköönsä. Sitten tylsännäköisten miesten klooniarmeija valittaa, kun eivät Tinderissä kiinnitä naisten huomiota - tajuamatta ollenkaan, että kun selaa kymmeniä ellei satoja samannäköisiä miehiä, ei heistä todellakaan yksikään erotu millään lailla, joten vaikea heistä kehenkään on kiinnittä huomiota.

Sinä oletkin ainoa, joka puhuu totta. Mutta täällä ketjukaupalla naiset väittävät, miten he eivät edes huomaa miehen hiusrajaa ja lihasmassaa, vaan ovat paljon moraalisempia, ja katsovat jopa Tinderissä pelkkää itsevarmuutta. Mikä luonnollisesti on naistyypin potaskaa.

Aika harva näissä ketjuissa on väittänyt, ettei ulkonäöllä olisi mitään merkitystä. Sen kannalta, onko joku hyvännäköinen ja puoleensavetävä, jollain hiusrajalla tms ei ole niin suurta merkitystä, koska kokonaisuus ratkaisee, ja kokonaisuuteen vaikuttaa niin moni asia. Itsevarmuus kyllä siinä mielessä myös, että se heijastelee ulkonäköön.

Jos listaat kolme mielestäsi maailman komeinta miestä ulkoisesti, niin kuinka monella näistä kolmesta ei ole täydellinen hiusraja?

En ehkä osaa ajatella tuolla lailla, että pitäisi listata kolme maailman komeinta miestä. En ajattele tuolla lailla, enkä edes tiedä julkkiksia kovin paljon (en seuraa julkkisjuoruja, tunnen vain lempileffojeni näyttelijöitä, lempibändieni soittajia, jne). Mutta kaljuuntuminen on sen verran yleistä, että voi hyvinkin olla, että aika monella mielestäni komealla miehellä on hiusraja jo vähän alkanut nousemaan. Ehkä tässä kohtaa keskustelua on syytä mainita, etten ole enää mikään parikymppinen, ja omassa ikäluokassani aika monen hiusraja on alkanut muuttua. Myös niillä miehillä, joita omassa arjessani kohtaan, ja jotka koen puoleensavetäviksi ja hyvännäköisiksi.

Eksäni koki pakenevan hiusrajan ongelmaksi, joten en halua myöskään vähätellä sitä harmia, mitä se voi tuottaa. Ymmärrän, että sen voi kokea todella raskaasti, mutta pointtini on tässä keskustelussa se, että sekään ei tarkoita silti sitä, etteikö mies voisi silti olla hyvännäköinen ja puoleensavetävä. Jopa monen naisen mielestä.

Tuo kolmen maailman komeimman miehen listaaminen on kieltämättä näin 50+ naisen näkökulmasta hyvin, hyvin lapsellinen pyyntö. Mutta tässä sen kysyjälle yksi mies, jota en sijoittaisi maailman komeimpiin mutta sen sijaan edustaa hyvin omaa miesmakuani:

https://images.mubicdn.net/images/cast_member/144099/cache-169314-14727…

Nykyisin on jo hieman turhan vanha ja tukeva, mutta tuolla +/- viisikymppisenä oli HOT. Ja kun vähentää mielikuvituksessa iästä parikymmentä vuotta, niin muistuttaa aika paljon niitä elämäni rakkauksia, jotka tapasin vähän alle kolmekymppisenä ja vähän yli kolmekymppisenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tinder kuulostaa aika hankalalta paikalta. Kannattaako sitä edes yrittää? Olen nainen enkä mitenkään nätti edes.

No riippuu, mitä haluat sieltä. Voittajia siellä ovat seksiä hakevat naiset. Tarjonta on rajatonta. Onnea matkaan!

ja luokatonta.

Seksiä saa ilman tinderiäkin. Jopa kivan miehen kanssa.

Tässä nykynaisen maailma pähkinänkuoressa, olipa oma taso mitä tahansa. Ei siis ihme, että on varaa olla nirso. 

Naisten syy, että miehet ovat helppoja?

Ei, mutta on naisten syy etteivät he opi eroa seksisuhteen ja parisuhteen välillä.

Miehet ovat kyllä yrittäneet selittää. Seksisuhteeseen kelpaa vaatimattomampikin nainen, etenkin jos tämä on mieliksi komistukselle. Mies saa helppoa seksiä, samalla kun yrittää parisuhteeseen oman tasoistaan kauista naista.

Naisilla se menee toisin päin. Moni nainen joka olisi antanut aviomiehelleen vain parisuhteen, olisi antautunut seksisuhteeseen vain aviomiestään komeamman ja viihdyttävämmän miehen kanssa.

Naiset eivät sisäistä kuviota, ja saatuaan huomiota komistuksilta, nostavat rimaa eivätkä hyväksy miehiä jotka olisivat saatavilla parisuhteeseen.

Ei. Kenekään otsassa ei lue onko hän hyvää parisuhdemateriaalia vai ei. Naiset ovat usein yrittäneet ilmaista minkä laatuisen suhteen haluavat ja täälläkin on ollut keskustelua siitä, mistä tunnistaa miehen joka puheistaan huolimatta haluaa vaan seksiä. Mies voi sanoa etsivänsä parisuhdetta, vaikka haluaa vaan seksisuhteen. Mies voi käyttäytyä alkuun kuin etsisi parisuhdetta ja olla sitten kuitenkin vaan sika. Ennen kuin se ero tulee näitä miehiä on melkoisen vaikea erottaa niistä, jotka rehellisesti haluavat parisuhteen, koska myös ne vähän tavanomaisemman oloiset miehet voivat yllättäen muuttaa mielensä ja yhtäkkiä suhde ei olekaan enää mahdollinen. Epärehellisyys ja paremman kaipuu puolin ja toisin tekee parinhausta nykyään niin hel*tin hankalaa, että ihme jos vakka kantensa löytää jonkun deittiapin kautta.

Ja me olemme kertoneet sen teille.

Sen tunnistaa siitä että mies on lähtökohtaisesti komeampi ja kiinnostavampi kuin ne miehet jotka ovat todistetusti halunneet kanssasi parisuhteen.

Okei, asian tekee monimutkaisemmaksi se, että naisen ulkonäkö heikkenee iän myötä. Enemmistöllä huippu on siinä 19-21v, joten kolmekymppisenä saattaa joutua laskemaan ulkonäkörimaa. Tätä naiset eivät osaa arvioida, koska naiset itse näkevät kolmekymppisen naisen kauneimpana.

Te ette osaa arvioida tasoja, siinä perusongelma.

Minulle tasoja on edelleen kaksi: kiinnostaa tai ei kiinnosta. En ole koskaan vertaillut miesystävieni ulkonäköä. Tämä ulkonäköjankutus on kaiken kaikkiaan ihan käsittämätöntä. Tottakai ulkonäöllä on merkitystä, se ratkaisee, herääkö kiinnostus. Kyse on kuitenkin aivan eri asiasta kuin jostain klassisesta komeudesta tai numeroasteikosta.

Niinpä jos jäisin sinkuksi, toimisin ihan kuten ennenkin: jos ja kun joku mies herättäisi kiinnostukseni (ja minä hänen), katsoisin, mihin se johtaa. Miettimättä ollenkaan, onko hän komeampi vai rumempi kuin aikaisemmat kumppanini tai että olemmeko ulkonäöllisesti samalla tasolla.

Ulkonäköjankkaus on käsittämätöntä, mutta ulkonäkö on se, mikä herättää kiinnostuksen? Onko siis 1+1, mikä pariutumisessa on se kaikkein tärkein juttu?

Ulkonäkö ei ole yhtä kuin laatikkoleuka ja täydellinen hiusraja. Esimerkiksi itseeni on aina vedonnut eniten alle 180 cm  hieman tanakat ehdottomasti ei-bodatut miehet. Kaksi elämäni suurista rakkauksista olivat jo pitkälle kaljuuntuneita, toinen heistä oli seurustelumme aikaan 26-28 vuotias, toinen vähän yli kolmekymppinen. Se, mihin heidän ulkonäössään ihastuin oli molempien kohdalla silmät. Ja silmät nykyisessä puolisossanikin ensimmäisenä herättivät huomioni.

Minkä vuoksi sitten mitään tällaisia miespoikkeuksia ei nähdä mallikatalogeissa, naisille suunnattujen hömppädraamojen pääosissa tai ylipäätään naisten keskusteluissa kuumista miehistä? Miksi ne ovat aina se yksi ja sama miestyyppi, jolla juurikin on tämä täydellinen hiusraja ja vahvat leukaperät. Miksi se poikkeuksetta menee näin, jos asiassa ei ole mitään perää? Eivät miehet ole tyhmiä, etteivät he huomaisi oikeasti sitä, miten kaikilla komeiksi luokitelluilla miehillä on poikkeuksetta hiukset päässä. Näin on Channing Tatumin, Ryan Goslingin, Damiano Davidin, Jason Momoan, Johnny Deppin, Brad Pittin ym ym. tapauksessa. Järjestään kaikilla.

Entäs vaikkapa Jason Statham, Dwayne Johnson ja Vin Diesel?

Aina nämä kolme samaa action-figuuria. Satutko huomaamaan, mikä näitä kolmea miestä yhdistää? Oliko se se rasvattomuus ja lihasmassan ultimaattinen määrä (kaljulla lihasta on oltava enemmän).

Mutta onko sillä mitään väliä, minkä näköisiä tällaiset miehet edes ovat? Eihän noiden "ihannemiesten" olemassaolo kuitenkaan mitenkään näytä vaikuttavan vaikka suomalaisten naisten miesvalintoihin. Suurimmalla osalla on ihan tavallisennäköiset miehet. Joten näyttäisi siis siltä, että tavallisennäköiset miehet kyllä päätyvät suhteisiin. Jopa kaljut, vaikka tässä ketjussa on annettu ymmärtää, että yhdenkin hiukset tippuminen on käytännössä sosiaalinen kuolema.

Kyse on valinnanvapaudesta. Komealla miehellä on mahdollisuus valita kumppani (kuten suurimmalla osalla naisista) ja "tavallinen" mies on yleensä yksin tai valitsee yhden naisen, jota ei välttämättä edes halua, koska ainoastaan yksi voi ihastua tällaiseen mieheen. Kyse on valinnanvapaudesta, ei yhdestä parisuhteesta, joka voi hyvin jopa päättyä joskus.

Ei suurimmalla osalla naisista ole mitään absoluuttista valinnanvapautta jostain suuresta määrästä miehiä. Sehän näkyy jo tuossa Sannan jutussa, 160 miestä joista osa kelpaisi Sannalle mutta suhdetta ei synny ja suuri osa ei kelpaa koska miehet ovat törppöjä jotka poistuvat kesken lauseen tai kemiaa ei muuten vaan ole. Jos Sannalla olisi valinnanvapaus, nuo miehet kaikki haluaisivat hänet ja Sanna voisi valita mieleisensä niistä, joita itse halusi. Aika moni nainen ei sitä paitsi pärjää noinkaan hyvin deittimarkkinoilla kuin tuo Sanna. Tuota en ole koskaan ymmärtänyt, miksi kenenkään pitäisi enää vuonna 2022 valita kumppanikseen joku, jota ei halua. Myös mies voi olla yksin, jos vaihtoehtona on kumppani jota ei pidä itselleen sopivana. Huonossa ja viileässä suhteessa ei ole kenelläkään hyvä, ei edes sillä joka aluksi oli ihastunut. Ja joo, parisuhteet voi loppua ennemmin tai myöhemmin, mutta ei niillä toisella kierroksella olevilla naisillakaan, etenkin jos ovat yh, ole helppoa rakentaa uutta suhdetta. Tällaista tämä elämä vaan on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tinder kuulostaa aika hankalalta paikalta. Kannattaako sitä edes yrittää? Olen nainen enkä mitenkään nätti edes.

No riippuu, mitä haluat sieltä. Voittajia siellä ovat seksiä hakevat naiset. Tarjonta on rajatonta. Onnea matkaan!

ja luokatonta.

Seksiä saa ilman tinderiäkin. Jopa kivan miehen kanssa.

Tässä nykynaisen maailma pähkinänkuoressa, olipa oma taso mitä tahansa. Ei siis ihme, että on varaa olla nirso. 

Naisten syy, että miehet ovat helppoja?

Ei, mutta on naisten syy etteivät he opi eroa seksisuhteen ja parisuhteen välillä.

Miehet ovat kyllä yrittäneet selittää. Seksisuhteeseen kelpaa vaatimattomampikin nainen, etenkin jos tämä on mieliksi komistukselle. Mies saa helppoa seksiä, samalla kun yrittää parisuhteeseen oman tasoistaan kauista naista.

Naisilla se menee toisin päin. Moni nainen joka olisi antanut aviomiehelleen vain parisuhteen, olisi antautunut seksisuhteeseen vain aviomiestään komeamman ja viihdyttävämmän miehen kanssa.

Naiset eivät sisäistä kuviota, ja saatuaan huomiota komistuksilta, nostavat rimaa eivätkä hyväksy miehiä jotka olisivat saatavilla parisuhteeseen.

Ei. Kenekään otsassa ei lue onko hän hyvää parisuhdemateriaalia vai ei. Naiset ovat usein yrittäneet ilmaista minkä laatuisen suhteen haluavat ja täälläkin on ollut keskustelua siitä, mistä tunnistaa miehen joka puheistaan huolimatta haluaa vaan seksiä. Mies voi sanoa etsivänsä parisuhdetta, vaikka haluaa vaan seksisuhteen. Mies voi käyttäytyä alkuun kuin etsisi parisuhdetta ja olla sitten kuitenkin vaan sika. Ennen kuin se ero tulee näitä miehiä on melkoisen vaikea erottaa niistä, jotka rehellisesti haluavat parisuhteen, koska myös ne vähän tavanomaisemman oloiset miehet voivat yllättäen muuttaa mielensä ja yhtäkkiä suhde ei olekaan enää mahdollinen. Epärehellisyys ja paremman kaipuu puolin ja toisin tekee parinhausta nykyään niin hel*tin hankalaa, että ihme jos vakka kantensa löytää jonkun deittiapin kautta.

Ja me olemme kertoneet sen teille.

Sen tunnistaa siitä että mies on lähtökohtaisesti komeampi ja kiinnostavampi kuin ne miehet jotka ovat todistetusti halunneet kanssasi parisuhteen.

Okei, asian tekee monimutkaisemmaksi se, että naisen ulkonäkö heikkenee iän myötä. Enemmistöllä huippu on siinä 19-21v, joten kolmekymppisenä saattaa joutua laskemaan ulkonäkörimaa. Tätä naiset eivät osaa arvioida, koska naiset itse näkevät kolmekymppisen naisen kauneimpana.

Te ette osaa arvioida tasoja, siinä perusongelma.

Minulle tasoja on edelleen kaksi: kiinnostaa tai ei kiinnosta. En ole koskaan vertaillut miesystävieni ulkonäköä. Tämä ulkonäköjankutus on kaiken kaikkiaan ihan käsittämätöntä. Tottakai ulkonäöllä on merkitystä, se ratkaisee, herääkö kiinnostus. Kyse on kuitenkin aivan eri asiasta kuin jostain klassisesta komeudesta tai numeroasteikosta.

Niinpä jos jäisin sinkuksi, toimisin ihan kuten ennenkin: jos ja kun joku mies herättäisi kiinnostukseni (ja minä hänen), katsoisin, mihin se johtaa. Miettimättä ollenkaan, onko hän komeampi vai rumempi kuin aikaisemmat kumppanini tai että olemmeko ulkonäöllisesti samalla tasolla.

Ulkonäköjankkaus on käsittämätöntä, mutta ulkonäkö on se, mikä herättää kiinnostuksen? Onko siis 1+1, mikä pariutumisessa on se kaikkein tärkein juttu?

Ulkonäkö ei ole yhtä kuin laatikkoleuka ja täydellinen hiusraja. Esimerkiksi itseeni on aina vedonnut eniten alle 180 cm  hieman tanakat ehdottomasti ei-bodatut miehet. Kaksi elämäni suurista rakkauksista olivat jo pitkälle kaljuuntuneita, toinen heistä oli seurustelumme aikaan 26-28 vuotias, toinen vähän yli kolmekymppinen. Se, mihin heidän ulkonäössään ihastuin oli molempien kohdalla silmät. Ja silmät nykyisessä puolisossanikin ensimmäisenä herättivät huomioni.

Minkä vuoksi sitten mitään tällaisia miespoikkeuksia ei nähdä mallikatalogeissa, naisille suunnattujen hömppädraamojen pääosissa tai ylipäätään naisten keskusteluissa kuumista miehistä? Miksi ne ovat aina se yksi ja sama miestyyppi, jolla juurikin on tämä täydellinen hiusraja ja vahvat leukaperät. Miksi se poikkeuksetta menee näin, jos asiassa ei ole mitään perää? Eivät miehet ole tyhmiä, etteivät he huomaisi oikeasti sitä, miten kaikilla komeiksi luokitelluilla miehillä on poikkeuksetta hiukset päässä. Näin on Channing Tatumin, Ryan Goslingin, Damiano Davidin, Jason Momoan, Johnny Deppin, Brad Pittin ym ym. tapauksessa. Järjestään kaikilla.

Entäs vaikkapa Jason Statham, Dwayne Johnson ja Vin Diesel?

Aina nämä kolme samaa action-figuuria. Satutko huomaamaan, mikä näitä kolmea miestä yhdistää? Oliko se se rasvattomuus ja lihasmassan ultimaattinen määrä (kaljulla lihasta on oltava enemmän).

Mutta onko sillä mitään väliä, minkä näköisiä tällaiset miehet edes ovat? Eihän noiden "ihannemiesten" olemassaolo kuitenkaan mitenkään näytä vaikuttavan vaikka suomalaisten naisten miesvalintoihin. Suurimmalla osalla on ihan tavallisennäköiset miehet. Joten näyttäisi siis siltä, että tavallisennäköiset miehet kyllä päätyvät suhteisiin. Jopa kaljut, vaikka tässä ketjussa on annettu ymmärtää, että yhdenkin hiukset tippuminen on käytännössä sosiaalinen kuolema.

Kyse on valinnanvapaudesta. Komealla miehellä on mahdollisuus valita kumppani (kuten suurimmalla osalla naisista) ja "tavallinen" mies on yleensä yksin tai valitsee yhden naisen, jota ei välttämättä edes halua, koska ainoastaan yksi voi ihastua tällaiseen mieheen. Kyse on valinnanvapaudesta, ei yhdestä parisuhteesta, joka voi hyvin jopa päättyä joskus.

Millainen valinnanmahdollisuus on mielestäsi suurimmalla osalla naisista?

Jos tavallisen miehen mahdollisuudet ovat noin heikot, niin eikö kannattaisi edes pyrkiä olemaan tavallisten miesten joukossa sitä parhaimmistoa? Ei ehkä saa jotain unelmanaisen näköistä, mutta voi silti saada hyvännäköisen tavisnaisen. Eikö se olisi jo parempi kuin se, että joutuu tyytymään yhteen ainoaan vaihtoehtoon, jota ei edes haluaisi? Oman ulkonäön parantaminen auttaa tässäkin kummasti.

Hyvännäköinenkin voi silti kokea, ettei saa haluamaansa. Jos sattuu rakastumaan henkilöön, jolta ei saa vastakaikua, ei yhtään lämmitä ajatus, että 20 muuta olisi kyllä tarjolla - kun ne eivät ole se, kenet olisi halunnut.

Ja jos käsityksesi on, että valtaosa naisista voi valikoida millaisen miehen ikinä haluavat, niin silloinhan sen täyty tarkoittaa, että he oikeastaan haluavat aika tavallisia miehiä. Koska valtaosa naisista on parisuhteessa ihan tavallisten miesten kanssa. Ja tästä taas tullaan siihen, että jos kerran tavallisia miehiä päätyy suhteisiin noin paljon, niin miten voi olla mahdollista, että he kaikki joutuvat tyytymään? Onko siis niin, että naiset kyllä haluavat tavallisia miehiä, mutta tavalliset miehet itse haluaisivat paljon kauniimpia naisia eivätkä tavalliset naiset ole muuta kuin pelkkää tyytymistä?

Kuka muka haluaa tyytyä tavisnaiseen jos on mahdollisuus saada laatunainen?

Ketjusta toiseen käy yhä ilmiselvemmäksi, ettei sinulla oleihmisolennolle tyypillistä tunne-elämää, johon kuuluvat kiintymys ja rakkaus.

Kun näin on, miksi etsit ihmissuhteita? Eikö panorobotti täyttäisi valtavan korkeat ulkonäkövaatimuksesi? Se ei ole kiinnostunut hiusrajastasi tai leuastasi, eikä luonteestasi, joka on suurin esteesi jopa yhdenillan juttujen tiellä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tinder kuulostaa aika hankalalta paikalta. Kannattaako sitä edes yrittää? Olen nainen enkä mitenkään nätti edes.

No riippuu, mitä haluat sieltä. Voittajia siellä ovat seksiä hakevat naiset. Tarjonta on rajatonta. Onnea matkaan!

ja luokatonta.

Seksiä saa ilman tinderiäkin. Jopa kivan miehen kanssa.

Tässä nykynaisen maailma pähkinänkuoressa, olipa oma taso mitä tahansa. Ei siis ihme, että on varaa olla nirso. 

Naisten syy, että miehet ovat helppoja?

Ei, mutta on naisten syy etteivät he opi eroa seksisuhteen ja parisuhteen välillä.

Miehet ovat kyllä yrittäneet selittää. Seksisuhteeseen kelpaa vaatimattomampikin nainen, etenkin jos tämä on mieliksi komistukselle. Mies saa helppoa seksiä, samalla kun yrittää parisuhteeseen oman tasoistaan kauista naista.

Naisilla se menee toisin päin. Moni nainen joka olisi antanut aviomiehelleen vain parisuhteen, olisi antautunut seksisuhteeseen vain aviomiestään komeamman ja viihdyttävämmän miehen kanssa.

Naiset eivät sisäistä kuviota, ja saatuaan huomiota komistuksilta, nostavat rimaa eivätkä hyväksy miehiä jotka olisivat saatavilla parisuhteeseen.

Ei. Kenekään otsassa ei lue onko hän hyvää parisuhdemateriaalia vai ei. Naiset ovat usein yrittäneet ilmaista minkä laatuisen suhteen haluavat ja täälläkin on ollut keskustelua siitä, mistä tunnistaa miehen joka puheistaan huolimatta haluaa vaan seksiä. Mies voi sanoa etsivänsä parisuhdetta, vaikka haluaa vaan seksisuhteen. Mies voi käyttäytyä alkuun kuin etsisi parisuhdetta ja olla sitten kuitenkin vaan sika. Ennen kuin se ero tulee näitä miehiä on melkoisen vaikea erottaa niistä, jotka rehellisesti haluavat parisuhteen, koska myös ne vähän tavanomaisemman oloiset miehet voivat yllättäen muuttaa mielensä ja yhtäkkiä suhde ei olekaan enää mahdollinen. Epärehellisyys ja paremman kaipuu puolin ja toisin tekee parinhausta nykyään niin hel*tin hankalaa, että ihme jos vakka kantensa löytää jonkun deittiapin kautta.

Ja me olemme kertoneet sen teille.

Sen tunnistaa siitä että mies on lähtökohtaisesti komeampi ja kiinnostavampi kuin ne miehet jotka ovat todistetusti halunneet kanssasi parisuhteen.

Okei, asian tekee monimutkaisemmaksi se, että naisen ulkonäkö heikkenee iän myötä. Enemmistöllä huippu on siinä 19-21v, joten kolmekymppisenä saattaa joutua laskemaan ulkonäkörimaa. Tätä naiset eivät osaa arvioida, koska naiset itse näkevät kolmekymppisen naisen kauneimpana.

Te ette osaa arvioida tasoja, siinä perusongelma.

Minulle tasoja on edelleen kaksi: kiinnostaa tai ei kiinnosta. En ole koskaan vertaillut miesystävieni ulkonäköä. Tämä ulkonäköjankutus on kaiken kaikkiaan ihan käsittämätöntä. Tottakai ulkonäöllä on merkitystä, se ratkaisee, herääkö kiinnostus. Kyse on kuitenkin aivan eri asiasta kuin jostain klassisesta komeudesta tai numeroasteikosta.

Niinpä jos jäisin sinkuksi, toimisin ihan kuten ennenkin: jos ja kun joku mies herättäisi kiinnostukseni (ja minä hänen), katsoisin, mihin se johtaa. Miettimättä ollenkaan, onko hän komeampi vai rumempi kuin aikaisemmat kumppanini tai että olemmeko ulkonäöllisesti samalla tasolla.

Ulkonäköjankkaus on käsittämätöntä, mutta ulkonäkö on se, mikä herättää kiinnostuksen? Onko siis 1+1, mikä pariutumisessa on se kaikkein tärkein juttu?

Ulkonäkö ei ole yhtä kuin laatikkoleuka ja täydellinen hiusraja. Esimerkiksi itseeni on aina vedonnut eniten alle 180 cm  hieman tanakat ehdottomasti ei-bodatut miehet. Kaksi elämäni suurista rakkauksista olivat jo pitkälle kaljuuntuneita, toinen heistä oli seurustelumme aikaan 26-28 vuotias, toinen vähän yli kolmekymppinen. Se, mihin heidän ulkonäössään ihastuin oli molempien kohdalla silmät. Ja silmät nykyisessä puolisossanikin ensimmäisenä herättivät huomioni.

Minkä vuoksi sitten mitään tällaisia miespoikkeuksia ei nähdä mallikatalogeissa, naisille suunnattujen hömppädraamojen pääosissa tai ylipäätään naisten keskusteluissa kuumista miehistä? Miksi ne ovat aina se yksi ja sama miestyyppi, jolla juurikin on tämä täydellinen hiusraja ja vahvat leukaperät. Miksi se poikkeuksetta menee näin, jos asiassa ei ole mitään perää? Eivät miehet ole tyhmiä, etteivät he huomaisi oikeasti sitä, miten kaikilla komeiksi luokitelluilla miehillä on poikkeuksetta hiukset päässä. Näin on Channing Tatumin, Ryan Goslingin, Damiano Davidin, Jason Momoan, Johnny Deppin, Brad Pittin ym ym. tapauksessa. Järjestään kaikilla.

Entäs vaikkapa Jason Statham, Dwayne Johnson ja Vin Diesel?

Aina nämä kolme samaa action-figuuria. Satutko huomaamaan, mikä näitä kolmea miestä yhdistää? Oliko se se rasvattomuus ja lihasmassan ultimaattinen määrä (kaljulla lihasta on oltava enemmän).

Mutta onko sillä mitään väliä, minkä näköisiä tällaiset miehet edes ovat? Eihän noiden "ihannemiesten" olemassaolo kuitenkaan mitenkään näytä vaikuttavan vaikka suomalaisten naisten miesvalintoihin. Suurimmalla osalla on ihan tavallisennäköiset miehet. Joten näyttäisi siis siltä, että tavallisennäköiset miehet kyllä päätyvät suhteisiin. Jopa kaljut, vaikka tässä ketjussa on annettu ymmärtää, että yhdenkin hiukset tippuminen on käytännössä sosiaalinen kuolema.

Kyse on valinnanvapaudesta. Komealla miehellä on mahdollisuus valita kumppani (kuten suurimmalla osalla naisista) ja "tavallinen" mies on yleensä yksin tai valitsee yhden naisen, jota ei välttämättä edes halua, koska ainoastaan yksi voi ihastua tällaiseen mieheen. Kyse on valinnanvapaudesta, ei yhdestä parisuhteesta, joka voi hyvin jopa päättyä joskus.

Millainen valinnanmahdollisuus on mielestäsi suurimmalla osalla naisista?

Jos tavallisen miehen mahdollisuudet ovat noin heikot, niin eikö kannattaisi edes pyrkiä olemaan tavallisten miesten joukossa sitä parhaimmistoa? Ei ehkä saa jotain unelmanaisen näköistä, mutta voi silti saada hyvännäköisen tavisnaisen. Eikö se olisi jo parempi kuin se, että joutuu tyytymään yhteen ainoaan vaihtoehtoon, jota ei edes haluaisi? Oman ulkonäön parantaminen auttaa tässäkin kummasti.

Hyvännäköinenkin voi silti kokea, ettei saa haluamaansa. Jos sattuu rakastumaan henkilöön, jolta ei saa vastakaikua, ei yhtään lämmitä ajatus, että 20 muuta olisi kyllä tarjolla - kun ne eivät ole se, kenet olisi halunnut.

Ja jos käsityksesi on, että valtaosa naisista voi valikoida millaisen miehen ikinä haluavat, niin silloinhan sen täyty tarkoittaa, että he oikeastaan haluavat aika tavallisia miehiä. Koska valtaosa naisista on parisuhteessa ihan tavallisten miesten kanssa. Ja tästä taas tullaan siihen, että jos kerran tavallisia miehiä päätyy suhteisiin noin paljon, niin miten voi olla mahdollista, että he kaikki joutuvat tyytymään? Onko siis niin, että naiset kyllä haluavat tavallisia miehiä, mutta tavalliset miehet itse haluaisivat paljon kauniimpia naisia eivätkä tavalliset naiset ole muuta kuin pelkkää tyytymistä?

Kuka muka haluaa tyytyä tavisnaiseen jos on mahdollisuus saada laatunainen?

Kysyn tämän ihan vakavasti, koska näin naisena en ole yhtään varma mitä tuo "laatu" naisessa edes tarkoittaa. Ihmisillä on preferenssejä, sen ymmärrän, joku tykkää laihasta ja joku vähän pulleammasta, joku pitkistä ja joku lyhyistä hiuksista, mutta mikä tekee naisesta laadukkaan? Rahalla saa hiuslisäkkeitä ja tekokynsiä, nättejä vaatteita ym., mutta jos pelkkä ulkonäkö lasketaan niin silloin moni tavis muuttuisi ammattilaisten käsissä laatunaiseksi jahka lyö rahaa pöytään. Joten miehet, kertokaa mikä on se laatunaisen mitta joka erottaa hänet niin selvästi taviksesta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tinder kuulostaa aika hankalalta paikalta. Kannattaako sitä edes yrittää? Olen nainen enkä mitenkään nätti edes.

No riippuu, mitä haluat sieltä. Voittajia siellä ovat seksiä hakevat naiset. Tarjonta on rajatonta. Onnea matkaan!

ja luokatonta.

Seksiä saa ilman tinderiäkin. Jopa kivan miehen kanssa.

Tässä nykynaisen maailma pähkinänkuoressa, olipa oma taso mitä tahansa. Ei siis ihme, että on varaa olla nirso. 

Naisten syy, että miehet ovat helppoja?

Ei, mutta on naisten syy etteivät he opi eroa seksisuhteen ja parisuhteen välillä.

Miehet ovat kyllä yrittäneet selittää. Seksisuhteeseen kelpaa vaatimattomampikin nainen, etenkin jos tämä on mieliksi komistukselle. Mies saa helppoa seksiä, samalla kun yrittää parisuhteeseen oman tasoistaan kauista naista.

Naisilla se menee toisin päin. Moni nainen joka olisi antanut aviomiehelleen vain parisuhteen, olisi antautunut seksisuhteeseen vain aviomiestään komeamman ja viihdyttävämmän miehen kanssa.

Naiset eivät sisäistä kuviota, ja saatuaan huomiota komistuksilta, nostavat rimaa eivätkä hyväksy miehiä jotka olisivat saatavilla parisuhteeseen.

Ei. Kenekään otsassa ei lue onko hän hyvää parisuhdemateriaalia vai ei. Naiset ovat usein yrittäneet ilmaista minkä laatuisen suhteen haluavat ja täälläkin on ollut keskustelua siitä, mistä tunnistaa miehen joka puheistaan huolimatta haluaa vaan seksiä. Mies voi sanoa etsivänsä parisuhdetta, vaikka haluaa vaan seksisuhteen. Mies voi käyttäytyä alkuun kuin etsisi parisuhdetta ja olla sitten kuitenkin vaan sika. Ennen kuin se ero tulee näitä miehiä on melkoisen vaikea erottaa niistä, jotka rehellisesti haluavat parisuhteen, koska myös ne vähän tavanomaisemman oloiset miehet voivat yllättäen muuttaa mielensä ja yhtäkkiä suhde ei olekaan enää mahdollinen. Epärehellisyys ja paremman kaipuu puolin ja toisin tekee parinhausta nykyään niin hel*tin hankalaa, että ihme jos vakka kantensa löytää jonkun deittiapin kautta.

Ja me olemme kertoneet sen teille.

Sen tunnistaa siitä että mies on lähtökohtaisesti komeampi ja kiinnostavampi kuin ne miehet jotka ovat todistetusti halunneet kanssasi parisuhteen.

Okei, asian tekee monimutkaisemmaksi se, että naisen ulkonäkö heikkenee iän myötä. Enemmistöllä huippu on siinä 19-21v, joten kolmekymppisenä saattaa joutua laskemaan ulkonäkörimaa. Tätä naiset eivät osaa arvioida, koska naiset itse näkevät kolmekymppisen naisen kauneimpana.

Te ette osaa arvioida tasoja, siinä perusongelma.

Minulle tasoja on edelleen kaksi: kiinnostaa tai ei kiinnosta. En ole koskaan vertaillut miesystävieni ulkonäköä. Tämä ulkonäköjankutus on kaiken kaikkiaan ihan käsittämätöntä. Tottakai ulkonäöllä on merkitystä, se ratkaisee, herääkö kiinnostus. Kyse on kuitenkin aivan eri asiasta kuin jostain klassisesta komeudesta tai numeroasteikosta.

Niinpä jos jäisin sinkuksi, toimisin ihan kuten ennenkin: jos ja kun joku mies herättäisi kiinnostukseni (ja minä hänen), katsoisin, mihin se johtaa. Miettimättä ollenkaan, onko hän komeampi vai rumempi kuin aikaisemmat kumppanini tai että olemmeko ulkonäöllisesti samalla tasolla.

Ulkonäköjankkaus on käsittämätöntä, mutta ulkonäkö on se, mikä herättää kiinnostuksen? Onko siis 1+1, mikä pariutumisessa on se kaikkein tärkein juttu?

Ulkonäkö ei ole yhtä kuin laatikkoleuka ja täydellinen hiusraja. Esimerkiksi itseeni on aina vedonnut eniten alle 180 cm  hieman tanakat ehdottomasti ei-bodatut miehet. Kaksi elämäni suurista rakkauksista olivat jo pitkälle kaljuuntuneita, toinen heistä oli seurustelumme aikaan 26-28 vuotias, toinen vähän yli kolmekymppinen. Se, mihin heidän ulkonäössään ihastuin oli molempien kohdalla silmät. Ja silmät nykyisessä puolisossanikin ensimmäisenä herättivät huomioni.

Minkä vuoksi sitten mitään tällaisia miespoikkeuksia ei nähdä mallikatalogeissa, naisille suunnattujen hömppädraamojen pääosissa tai ylipäätään naisten keskusteluissa kuumista miehistä? Miksi ne ovat aina se yksi ja sama miestyyppi, jolla juurikin on tämä täydellinen hiusraja ja vahvat leukaperät. Miksi se poikkeuksetta menee näin, jos asiassa ei ole mitään perää? Eivät miehet ole tyhmiä, etteivät he huomaisi oikeasti sitä, miten kaikilla komeiksi luokitelluilla miehillä on poikkeuksetta hiukset päässä. Näin on Channing Tatumin, Ryan Goslingin, Damiano Davidin, Jason Momoan, Johnny Deppin, Brad Pittin ym ym. tapauksessa. Järjestään kaikilla.

Entäs vaikkapa Jason Statham, Dwayne Johnson ja Vin Diesel?

Aina nämä kolme samaa action-figuuria. Satutko huomaamaan, mikä näitä kolmea miestä yhdistää? Oliko se se rasvattomuus ja lihasmassan ultimaattinen määrä (kaljulla lihasta on oltava enemmän).

Mutta onko sillä mitään väliä, minkä näköisiä tällaiset miehet edes ovat? Eihän noiden "ihannemiesten" olemassaolo kuitenkaan mitenkään näytä vaikuttavan vaikka suomalaisten naisten miesvalintoihin. Suurimmalla osalla on ihan tavallisennäköiset miehet. Joten näyttäisi siis siltä, että tavallisennäköiset miehet kyllä päätyvät suhteisiin. Jopa kaljut, vaikka tässä ketjussa on annettu ymmärtää, että yhdenkin hiukset tippuminen on käytännössä sosiaalinen kuolema.

Kyse on valinnanvapaudesta. Komealla miehellä on mahdollisuus valita kumppani (kuten suurimmalla osalla naisista) ja "tavallinen" mies on yleensä yksin tai valitsee yhden naisen, jota ei välttämättä edes halua, koska ainoastaan yksi voi ihastua tällaiseen mieheen. Kyse on valinnanvapaudesta, ei yhdestä parisuhteesta, joka voi hyvin jopa päättyä joskus.

Millainen valinnanmahdollisuus on mielestäsi suurimmalla osalla naisista?

Jos tavallisen miehen mahdollisuudet ovat noin heikot, niin eikö kannattaisi edes pyrkiä olemaan tavallisten miesten joukossa sitä parhaimmistoa? Ei ehkä saa jotain unelmanaisen näköistä, mutta voi silti saada hyvännäköisen tavisnaisen. Eikö se olisi jo parempi kuin se, että joutuu tyytymään yhteen ainoaan vaihtoehtoon, jota ei edes haluaisi? Oman ulkonäön parantaminen auttaa tässäkin kummasti.

Hyvännäköinenkin voi silti kokea, ettei saa haluamaansa. Jos sattuu rakastumaan henkilöön, jolta ei saa vastakaikua, ei yhtään lämmitä ajatus, että 20 muuta olisi kyllä tarjolla - kun ne eivät ole se, kenet olisi halunnut.

Ja jos käsityksesi on, että valtaosa naisista voi valikoida millaisen miehen ikinä haluavat, niin silloinhan sen täyty tarkoittaa, että he oikeastaan haluavat aika tavallisia miehiä. Koska valtaosa naisista on parisuhteessa ihan tavallisten miesten kanssa. Ja tästä taas tullaan siihen, että jos kerran tavallisia miehiä päätyy suhteisiin noin paljon, niin miten voi olla mahdollista, että he kaikki joutuvat tyytymään? Onko siis niin, että naiset kyllä haluavat tavallisia miehiä, mutta tavalliset miehet itse haluaisivat paljon kauniimpia naisia eivätkä tavalliset naiset ole muuta kuin pelkkää tyytymistä?

Kuka muka haluaa tyytyä tavisnaiseen jos on mahdollisuus saada laatunainen?

Ketjusta toiseen käy yhä ilmiselvemmäksi, ettei sinulla oleihmisolennolle tyypillistä tunne-elämää, johon kuuluvat kiintymys ja rakkaus.

Kun näin on, miksi etsit ihmissuhteita? Eikö panorobotti täyttäisi valtavan korkeat ulkonäkövaatimuksesi? Se ei ole kiinnostunut hiusrajastasi tai leuastasi, eikä luonteestasi, joka on suurin esteesi jopa yhdenillan juttujen tiellä?

Tarkoitat todennäköisesti minua, mutta en ole tuo kirjoittaja. Minä laitan aina JOS-sanan eteen pilkun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tinder kuulostaa aika hankalalta paikalta. Kannattaako sitä edes yrittää? Olen nainen enkä mitenkään nätti edes.

No riippuu, mitä haluat sieltä. Voittajia siellä ovat seksiä hakevat naiset. Tarjonta on rajatonta. Onnea matkaan!

ja luokatonta.

Seksiä saa ilman tinderiäkin. Jopa kivan miehen kanssa.

Tässä nykynaisen maailma pähkinänkuoressa, olipa oma taso mitä tahansa. Ei siis ihme, että on varaa olla nirso. 

Naisten syy, että miehet ovat helppoja?

Ei, mutta on naisten syy etteivät he opi eroa seksisuhteen ja parisuhteen välillä.

Miehet ovat kyllä yrittäneet selittää. Seksisuhteeseen kelpaa vaatimattomampikin nainen, etenkin jos tämä on mieliksi komistukselle. Mies saa helppoa seksiä, samalla kun yrittää parisuhteeseen oman tasoistaan kauista naista.

Naisilla se menee toisin päin. Moni nainen joka olisi antanut aviomiehelleen vain parisuhteen, olisi antautunut seksisuhteeseen vain aviomiestään komeamman ja viihdyttävämmän miehen kanssa.

Naiset eivät sisäistä kuviota, ja saatuaan huomiota komistuksilta, nostavat rimaa eivätkä hyväksy miehiä jotka olisivat saatavilla parisuhteeseen.

Ei. Kenekään otsassa ei lue onko hän hyvää parisuhdemateriaalia vai ei. Naiset ovat usein yrittäneet ilmaista minkä laatuisen suhteen haluavat ja täälläkin on ollut keskustelua siitä, mistä tunnistaa miehen joka puheistaan huolimatta haluaa vaan seksiä. Mies voi sanoa etsivänsä parisuhdetta, vaikka haluaa vaan seksisuhteen. Mies voi käyttäytyä alkuun kuin etsisi parisuhdetta ja olla sitten kuitenkin vaan sika. Ennen kuin se ero tulee näitä miehiä on melkoisen vaikea erottaa niistä, jotka rehellisesti haluavat parisuhteen, koska myös ne vähän tavanomaisemman oloiset miehet voivat yllättäen muuttaa mielensä ja yhtäkkiä suhde ei olekaan enää mahdollinen. Epärehellisyys ja paremman kaipuu puolin ja toisin tekee parinhausta nykyään niin hel*tin hankalaa, että ihme jos vakka kantensa löytää jonkun deittiapin kautta.

Ja me olemme kertoneet sen teille.

Sen tunnistaa siitä että mies on lähtökohtaisesti komeampi ja kiinnostavampi kuin ne miehet jotka ovat todistetusti halunneet kanssasi parisuhteen.

Okei, asian tekee monimutkaisemmaksi se, että naisen ulkonäkö heikkenee iän myötä. Enemmistöllä huippu on siinä 19-21v, joten kolmekymppisenä saattaa joutua laskemaan ulkonäkörimaa. Tätä naiset eivät osaa arvioida, koska naiset itse näkevät kolmekymppisen naisen kauneimpana.

Te ette osaa arvioida tasoja, siinä perusongelma.

Minulle tasoja on edelleen kaksi: kiinnostaa tai ei kiinnosta. En ole koskaan vertaillut miesystävieni ulkonäköä. Tämä ulkonäköjankutus on kaiken kaikkiaan ihan käsittämätöntä. Tottakai ulkonäöllä on merkitystä, se ratkaisee, herääkö kiinnostus. Kyse on kuitenkin aivan eri asiasta kuin jostain klassisesta komeudesta tai numeroasteikosta.

Niinpä jos jäisin sinkuksi, toimisin ihan kuten ennenkin: jos ja kun joku mies herättäisi kiinnostukseni (ja minä hänen), katsoisin, mihin se johtaa. Miettimättä ollenkaan, onko hän komeampi vai rumempi kuin aikaisemmat kumppanini tai että olemmeko ulkonäöllisesti samalla tasolla.

Ulkonäköjankkaus on käsittämätöntä, mutta ulkonäkö on se, mikä herättää kiinnostuksen? Onko siis 1+1, mikä pariutumisessa on se kaikkein tärkein juttu?

Ulkonäkö ei ole yhtä kuin laatikkoleuka ja täydellinen hiusraja. Esimerkiksi itseeni on aina vedonnut eniten alle 180 cm  hieman tanakat ehdottomasti ei-bodatut miehet. Kaksi elämäni suurista rakkauksista olivat jo pitkälle kaljuuntuneita, toinen heistä oli seurustelumme aikaan 26-28 vuotias, toinen vähän yli kolmekymppinen. Se, mihin heidän ulkonäössään ihastuin oli molempien kohdalla silmät. Ja silmät nykyisessä puolisossanikin ensimmäisenä herättivät huomioni.

Minkä vuoksi sitten mitään tällaisia miespoikkeuksia ei nähdä mallikatalogeissa, naisille suunnattujen hömppädraamojen pääosissa tai ylipäätään naisten keskusteluissa kuumista miehistä? Miksi ne ovat aina se yksi ja sama miestyyppi, jolla juurikin on tämä täydellinen hiusraja ja vahvat leukaperät. Miksi se poikkeuksetta menee näin, jos asiassa ei ole mitään perää? Eivät miehet ole tyhmiä, etteivät he huomaisi oikeasti sitä, miten kaikilla komeiksi luokitelluilla miehillä on poikkeuksetta hiukset päässä. Näin on Channing Tatumin, Ryan Goslingin, Damiano Davidin, Jason Momoan, Johnny Deppin, Brad Pittin ym ym. tapauksessa. Järjestään kaikilla.

Entäs vaikkapa Jason Statham, Dwayne Johnson ja Vin Diesel?

Aina nämä kolme samaa action-figuuria. Satutko huomaamaan, mikä näitä kolmea miestä yhdistää? Oliko se se rasvattomuus ja lihasmassan ultimaattinen määrä (kaljulla lihasta on oltava enemmän).

Mutta onko sillä mitään väliä, minkä näköisiä tällaiset miehet edes ovat? Eihän noiden "ihannemiesten" olemassaolo kuitenkaan mitenkään näytä vaikuttavan vaikka suomalaisten naisten miesvalintoihin. Suurimmalla osalla on ihan tavallisennäköiset miehet. Joten näyttäisi siis siltä, että tavallisennäköiset miehet kyllä päätyvät suhteisiin. Jopa kaljut, vaikka tässä ketjussa on annettu ymmärtää, että yhdenkin hiukset tippuminen on käytännössä sosiaalinen kuolema.

Kyse on valinnanvapaudesta. Komealla miehellä on mahdollisuus valita kumppani (kuten suurimmalla osalla naisista) ja "tavallinen" mies on yleensä yksin tai valitsee yhden naisen, jota ei välttämättä edes halua, koska ainoastaan yksi voi ihastua tällaiseen mieheen. Kyse on valinnanvapaudesta, ei yhdestä parisuhteesta, joka voi hyvin jopa päättyä joskus.

Millainen valinnanmahdollisuus on mielestäsi suurimmalla osalla naisista?

Jos tavallisen miehen mahdollisuudet ovat noin heikot, niin eikö kannattaisi edes pyrkiä olemaan tavallisten miesten joukossa sitä parhaimmistoa? Ei ehkä saa jotain unelmanaisen näköistä, mutta voi silti saada hyvännäköisen tavisnaisen. Eikö se olisi jo parempi kuin se, että joutuu tyytymään yhteen ainoaan vaihtoehtoon, jota ei edes haluaisi? Oman ulkonäön parantaminen auttaa tässäkin kummasti.

Hyvännäköinenkin voi silti kokea, ettei saa haluamaansa. Jos sattuu rakastumaan henkilöön, jolta ei saa vastakaikua, ei yhtään lämmitä ajatus, että 20 muuta olisi kyllä tarjolla - kun ne eivät ole se, kenet olisi halunnut.

Ja jos käsityksesi on, että valtaosa naisista voi valikoida millaisen miehen ikinä haluavat, niin silloinhan sen täyty tarkoittaa, että he oikeastaan haluavat aika tavallisia miehiä. Koska valtaosa naisista on parisuhteessa ihan tavallisten miesten kanssa. Ja tästä taas tullaan siihen, että jos kerran tavallisia miehiä päätyy suhteisiin noin paljon, niin miten voi olla mahdollista, että he kaikki joutuvat tyytymään? Onko siis niin, että naiset kyllä haluavat tavallisia miehiä, mutta tavalliset miehet itse haluaisivat paljon kauniimpia naisia eivätkä tavalliset naiset ole muuta kuin pelkkää tyytymistä?

Kuka muka haluaa tyytyä tavisnaiseen jos on mahdollisuus saada laatunainen?

Ketjusta toiseen käy yhä ilmiselvemmäksi, ettei sinulla oleihmisolennolle tyypillistä tunne-elämää, johon kuuluvat kiintymys ja rakkaus.

Kun näin on, miksi etsit ihmissuhteita? Eikö panorobotti täyttäisi valtavan korkeat ulkonäkövaatimuksesi? Se ei ole kiinnostunut hiusrajastasi tai leuastasi, eikä luonteestasi, joka on suurin esteesi jopa yhdenillan juttujen tiellä?

Tarkoitat todennäköisesti minua, mutta en ole tuo kirjoittaja. Minä laitan aina JOS-sanan eteen pilkun.

No, vastaahan minulle siis. Miksi haluaisit naisia pitkiin tai pikasuhteisiin, kun et pidä heistä ihmisinä etkä myöskään heidän ulkonäöstään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tinder kuulostaa aika hankalalta paikalta. Kannattaako sitä edes yrittää? Olen nainen enkä mitenkään nätti edes.

No riippuu, mitä haluat sieltä. Voittajia siellä ovat seksiä hakevat naiset. Tarjonta on rajatonta. Onnea matkaan!

ja luokatonta.

Seksiä saa ilman tinderiäkin. Jopa kivan miehen kanssa.

Tässä nykynaisen maailma pähkinänkuoressa, olipa oma taso mitä tahansa. Ei siis ihme, että on varaa olla nirso. 

Naisten syy, että miehet ovat helppoja?

Ei, mutta on naisten syy etteivät he opi eroa seksisuhteen ja parisuhteen välillä.

Miehet ovat kyllä yrittäneet selittää. Seksisuhteeseen kelpaa vaatimattomampikin nainen, etenkin jos tämä on mieliksi komistukselle. Mies saa helppoa seksiä, samalla kun yrittää parisuhteeseen oman tasoistaan kauista naista.

Naisilla se menee toisin päin. Moni nainen joka olisi antanut aviomiehelleen vain parisuhteen, olisi antautunut seksisuhteeseen vain aviomiestään komeamman ja viihdyttävämmän miehen kanssa.

Naiset eivät sisäistä kuviota, ja saatuaan huomiota komistuksilta, nostavat rimaa eivätkä hyväksy miehiä jotka olisivat saatavilla parisuhteeseen.

Ei. Kenekään otsassa ei lue onko hän hyvää parisuhdemateriaalia vai ei. Naiset ovat usein yrittäneet ilmaista minkä laatuisen suhteen haluavat ja täälläkin on ollut keskustelua siitä, mistä tunnistaa miehen joka puheistaan huolimatta haluaa vaan seksiä. Mies voi sanoa etsivänsä parisuhdetta, vaikka haluaa vaan seksisuhteen. Mies voi käyttäytyä alkuun kuin etsisi parisuhdetta ja olla sitten kuitenkin vaan sika. Ennen kuin se ero tulee näitä miehiä on melkoisen vaikea erottaa niistä, jotka rehellisesti haluavat parisuhteen, koska myös ne vähän tavanomaisemman oloiset miehet voivat yllättäen muuttaa mielensä ja yhtäkkiä suhde ei olekaan enää mahdollinen. Epärehellisyys ja paremman kaipuu puolin ja toisin tekee parinhausta nykyään niin hel*tin hankalaa, että ihme jos vakka kantensa löytää jonkun deittiapin kautta.

Ja me olemme kertoneet sen teille.

Sen tunnistaa siitä että mies on lähtökohtaisesti komeampi ja kiinnostavampi kuin ne miehet jotka ovat todistetusti halunneet kanssasi parisuhteen.

Okei, asian tekee monimutkaisemmaksi se, että naisen ulkonäkö heikkenee iän myötä. Enemmistöllä huippu on siinä 19-21v, joten kolmekymppisenä saattaa joutua laskemaan ulkonäkörimaa. Tätä naiset eivät osaa arvioida, koska naiset itse näkevät kolmekymppisen naisen kauneimpana.

Te ette osaa arvioida tasoja, siinä perusongelma.

Minulle tasoja on edelleen kaksi: kiinnostaa tai ei kiinnosta. En ole koskaan vertaillut miesystävieni ulkonäköä. Tämä ulkonäköjankutus on kaiken kaikkiaan ihan käsittämätöntä. Tottakai ulkonäöllä on merkitystä, se ratkaisee, herääkö kiinnostus. Kyse on kuitenkin aivan eri asiasta kuin jostain klassisesta komeudesta tai numeroasteikosta.

Niinpä jos jäisin sinkuksi, toimisin ihan kuten ennenkin: jos ja kun joku mies herättäisi kiinnostukseni (ja minä hänen), katsoisin, mihin se johtaa. Miettimättä ollenkaan, onko hän komeampi vai rumempi kuin aikaisemmat kumppanini tai että olemmeko ulkonäöllisesti samalla tasolla.

Ulkonäköjankkaus on käsittämätöntä, mutta ulkonäkö on se, mikä herättää kiinnostuksen? Onko siis 1+1, mikä pariutumisessa on se kaikkein tärkein juttu?

Ulkonäkö ei ole yhtä kuin laatikkoleuka ja täydellinen hiusraja. Esimerkiksi itseeni on aina vedonnut eniten alle 180 cm  hieman tanakat ehdottomasti ei-bodatut miehet. Kaksi elämäni suurista rakkauksista olivat jo pitkälle kaljuuntuneita, toinen heistä oli seurustelumme aikaan 26-28 vuotias, toinen vähän yli kolmekymppinen. Se, mihin heidän ulkonäössään ihastuin oli molempien kohdalla silmät. Ja silmät nykyisessä puolisossanikin ensimmäisenä herättivät huomioni.

Minkä vuoksi sitten mitään tällaisia miespoikkeuksia ei nähdä mallikatalogeissa, naisille suunnattujen hömppädraamojen pääosissa tai ylipäätään naisten keskusteluissa kuumista miehistä? Miksi ne ovat aina se yksi ja sama miestyyppi, jolla juurikin on tämä täydellinen hiusraja ja vahvat leukaperät. Miksi se poikkeuksetta menee näin, jos asiassa ei ole mitään perää? Eivät miehet ole tyhmiä, etteivät he huomaisi oikeasti sitä, miten kaikilla komeiksi luokitelluilla miehillä on poikkeuksetta hiukset päässä. Näin on Channing Tatumin, Ryan Goslingin, Damiano Davidin, Jason Momoan, Johnny Deppin, Brad Pittin ym ym. tapauksessa. Järjestään kaikilla.

Entäs vaikkapa Jason Statham, Dwayne Johnson ja Vin Diesel?

Aina nämä kolme samaa action-figuuria. Satutko huomaamaan, mikä näitä kolmea miestä yhdistää? Oliko se se rasvattomuus ja lihasmassan ultimaattinen määrä (kaljulla lihasta on oltava enemmän).

Mutta onko sillä mitään väliä, minkä näköisiä tällaiset miehet edes ovat? Eihän noiden "ihannemiesten" olemassaolo kuitenkaan mitenkään näytä vaikuttavan vaikka suomalaisten naisten miesvalintoihin. Suurimmalla osalla on ihan tavallisennäköiset miehet. Joten näyttäisi siis siltä, että tavallisennäköiset miehet kyllä päätyvät suhteisiin. Jopa kaljut, vaikka tässä ketjussa on annettu ymmärtää, että yhdenkin hiukset tippuminen on käytännössä sosiaalinen kuolema.

Kyse on valinnanvapaudesta. Komealla miehellä on mahdollisuus valita kumppani (kuten suurimmalla osalla naisista) ja "tavallinen" mies on yleensä yksin tai valitsee yhden naisen, jota ei välttämättä edes halua, koska ainoastaan yksi voi ihastua tällaiseen mieheen. Kyse on valinnanvapaudesta, ei yhdestä parisuhteesta, joka voi hyvin jopa päättyä joskus.

Millainen valinnanmahdollisuus on mielestäsi suurimmalla osalla naisista?

Jos tavallisen miehen mahdollisuudet ovat noin heikot, niin eikö kannattaisi edes pyrkiä olemaan tavallisten miesten joukossa sitä parhaimmistoa? Ei ehkä saa jotain unelmanaisen näköistä, mutta voi silti saada hyvännäköisen tavisnaisen. Eikö se olisi jo parempi kuin se, että joutuu tyytymään yhteen ainoaan vaihtoehtoon, jota ei edes haluaisi? Oman ulkonäön parantaminen auttaa tässäkin kummasti.

Hyvännäköinenkin voi silti kokea, ettei saa haluamaansa. Jos sattuu rakastumaan henkilöön, jolta ei saa vastakaikua, ei yhtään lämmitä ajatus, että 20 muuta olisi kyllä tarjolla - kun ne eivät ole se, kenet olisi halunnut.

Ja jos käsityksesi on, että valtaosa naisista voi valikoida millaisen miehen ikinä haluavat, niin silloinhan sen täyty tarkoittaa, että he oikeastaan haluavat aika tavallisia miehiä. Koska valtaosa naisista on parisuhteessa ihan tavallisten miesten kanssa. Ja tästä taas tullaan siihen, että jos kerran tavallisia miehiä päätyy suhteisiin noin paljon, niin miten voi olla mahdollista, että he kaikki joutuvat tyytymään? Onko siis niin, että naiset kyllä haluavat tavallisia miehiä, mutta tavalliset miehet itse haluaisivat paljon kauniimpia naisia eivätkä tavalliset naiset ole muuta kuin pelkkää tyytymistä?

Kuka muka haluaa tyytyä tavisnaiseen jos on mahdollisuus saada laatunainen?

Kysyn tämän ihan vakavasti, koska näin naisena en ole yhtään varma mitä tuo "laatu" naisessa edes tarkoittaa. Ihmisillä on preferenssejä, sen ymmärrän, joku tykkää laihasta ja joku vähän pulleammasta, joku pitkistä ja joku lyhyistä hiuksista, mutta mikä tekee naisesta laadukkaan? Rahalla saa hiuslisäkkeitä ja tekokynsiä, nättejä vaatteita ym., mutta jos pelkkä ulkonäkö lasketaan niin silloin moni tavis muuttuisi ammattilaisten käsissä laatunaiseksi jahka lyö rahaa pöytään. Joten miehet, kertokaa mikä on se laatunaisen mitta joka erottaa hänet niin selvästi taviksesta?

Riippuu, tarkoitatko laatunaista ulkonäön puolesta vai naista, joka kelpaisi aina parisuhteeseen saakka? Ulkonäön puolesta nainen pääsee melko pitkälle hoikkuudella ja pitkillä hiuksilla. Ns. "vaimomatsku" on paljon monimutkaisempi asia, johon jokaisella miehillä on sitten omat kriteeristönsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tinder kuulostaa aika hankalalta paikalta. Kannattaako sitä edes yrittää? Olen nainen enkä mitenkään nätti edes.

No riippuu, mitä haluat sieltä. Voittajia siellä ovat seksiä hakevat naiset. Tarjonta on rajatonta. Onnea matkaan!

ja luokatonta.

Seksiä saa ilman tinderiäkin. Jopa kivan miehen kanssa.

Tässä nykynaisen maailma pähkinänkuoressa, olipa oma taso mitä tahansa. Ei siis ihme, että on varaa olla nirso. 

Naisten syy, että miehet ovat helppoja?

Ei, mutta on naisten syy etteivät he opi eroa seksisuhteen ja parisuhteen välillä.

Miehet ovat kyllä yrittäneet selittää. Seksisuhteeseen kelpaa vaatimattomampikin nainen, etenkin jos tämä on mieliksi komistukselle. Mies saa helppoa seksiä, samalla kun yrittää parisuhteeseen oman tasoistaan kauista naista.

Naisilla se menee toisin päin. Moni nainen joka olisi antanut aviomiehelleen vain parisuhteen, olisi antautunut seksisuhteeseen vain aviomiestään komeamman ja viihdyttävämmän miehen kanssa.

Naiset eivät sisäistä kuviota, ja saatuaan huomiota komistuksilta, nostavat rimaa eivätkä hyväksy miehiä jotka olisivat saatavilla parisuhteeseen.

Ei. Kenekään otsassa ei lue onko hän hyvää parisuhdemateriaalia vai ei. Naiset ovat usein yrittäneet ilmaista minkä laatuisen suhteen haluavat ja täälläkin on ollut keskustelua siitä, mistä tunnistaa miehen joka puheistaan huolimatta haluaa vaan seksiä. Mies voi sanoa etsivänsä parisuhdetta, vaikka haluaa vaan seksisuhteen. Mies voi käyttäytyä alkuun kuin etsisi parisuhdetta ja olla sitten kuitenkin vaan sika. Ennen kuin se ero tulee näitä miehiä on melkoisen vaikea erottaa niistä, jotka rehellisesti haluavat parisuhteen, koska myös ne vähän tavanomaisemman oloiset miehet voivat yllättäen muuttaa mielensä ja yhtäkkiä suhde ei olekaan enää mahdollinen. Epärehellisyys ja paremman kaipuu puolin ja toisin tekee parinhausta nykyään niin hel*tin hankalaa, että ihme jos vakka kantensa löytää jonkun deittiapin kautta.

Ja me olemme kertoneet sen teille.

Sen tunnistaa siitä että mies on lähtökohtaisesti komeampi ja kiinnostavampi kuin ne miehet jotka ovat todistetusti halunneet kanssasi parisuhteen.

Okei, asian tekee monimutkaisemmaksi se, että naisen ulkonäkö heikkenee iän myötä. Enemmistöllä huippu on siinä 19-21v, joten kolmekymppisenä saattaa joutua laskemaan ulkonäkörimaa. Tätä naiset eivät osaa arvioida, koska naiset itse näkevät kolmekymppisen naisen kauneimpana.

Te ette osaa arvioida tasoja, siinä perusongelma.

Minulle tasoja on edelleen kaksi: kiinnostaa tai ei kiinnosta. En ole koskaan vertaillut miesystävieni ulkonäköä. Tämä ulkonäköjankutus on kaiken kaikkiaan ihan käsittämätöntä. Tottakai ulkonäöllä on merkitystä, se ratkaisee, herääkö kiinnostus. Kyse on kuitenkin aivan eri asiasta kuin jostain klassisesta komeudesta tai numeroasteikosta.

Niinpä jos jäisin sinkuksi, toimisin ihan kuten ennenkin: jos ja kun joku mies herättäisi kiinnostukseni (ja minä hänen), katsoisin, mihin se johtaa. Miettimättä ollenkaan, onko hän komeampi vai rumempi kuin aikaisemmat kumppanini tai että olemmeko ulkonäöllisesti samalla tasolla.

Ulkonäköjankkaus on käsittämätöntä, mutta ulkonäkö on se, mikä herättää kiinnostuksen? Onko siis 1+1, mikä pariutumisessa on se kaikkein tärkein juttu?

Ulkonäkö ei ole yhtä kuin laatikkoleuka ja täydellinen hiusraja. Esimerkiksi itseeni on aina vedonnut eniten alle 180 cm  hieman tanakat ehdottomasti ei-bodatut miehet. Kaksi elämäni suurista rakkauksista olivat jo pitkälle kaljuuntuneita, toinen heistä oli seurustelumme aikaan 26-28 vuotias, toinen vähän yli kolmekymppinen. Se, mihin heidän ulkonäössään ihastuin oli molempien kohdalla silmät. Ja silmät nykyisessä puolisossanikin ensimmäisenä herättivät huomioni.

Minkä vuoksi sitten mitään tällaisia miespoikkeuksia ei nähdä mallikatalogeissa, naisille suunnattujen hömppädraamojen pääosissa tai ylipäätään naisten keskusteluissa kuumista miehistä? Miksi ne ovat aina se yksi ja sama miestyyppi, jolla juurikin on tämä täydellinen hiusraja ja vahvat leukaperät. Miksi se poikkeuksetta menee näin, jos asiassa ei ole mitään perää? Eivät miehet ole tyhmiä, etteivät he huomaisi oikeasti sitä, miten kaikilla komeiksi luokitelluilla miehillä on poikkeuksetta hiukset päässä. Näin on Channing Tatumin, Ryan Goslingin, Damiano Davidin, Jason Momoan, Johnny Deppin, Brad Pittin ym ym. tapauksessa. Järjestään kaikilla.

Entäs vaikkapa Jason Statham, Dwayne Johnson ja Vin Diesel?

Aina nämä kolme samaa action-figuuria. Satutko huomaamaan, mikä näitä kolmea miestä yhdistää? Oliko se se rasvattomuus ja lihasmassan ultimaattinen määrä (kaljulla lihasta on oltava enemmän).

Mutta onko sillä mitään väliä, minkä näköisiä tällaiset miehet edes ovat? Eihän noiden "ihannemiesten" olemassaolo kuitenkaan mitenkään näytä vaikuttavan vaikka suomalaisten naisten miesvalintoihin. Suurimmalla osalla on ihan tavallisennäköiset miehet. Joten näyttäisi siis siltä, että tavallisennäköiset miehet kyllä päätyvät suhteisiin. Jopa kaljut, vaikka tässä ketjussa on annettu ymmärtää, että yhdenkin hiukset tippuminen on käytännössä sosiaalinen kuolema.

Kyse on valinnanvapaudesta. Komealla miehellä on mahdollisuus valita kumppani (kuten suurimmalla osalla naisista) ja "tavallinen" mies on yleensä yksin tai valitsee yhden naisen, jota ei välttämättä edes halua, koska ainoastaan yksi voi ihastua tällaiseen mieheen. Kyse on valinnanvapaudesta, ei yhdestä parisuhteesta, joka voi hyvin jopa päättyä joskus.

Millainen valinnanmahdollisuus on mielestäsi suurimmalla osalla naisista?

Jos tavallisen miehen mahdollisuudet ovat noin heikot, niin eikö kannattaisi edes pyrkiä olemaan tavallisten miesten joukossa sitä parhaimmistoa? Ei ehkä saa jotain unelmanaisen näköistä, mutta voi silti saada hyvännäköisen tavisnaisen. Eikö se olisi jo parempi kuin se, että joutuu tyytymään yhteen ainoaan vaihtoehtoon, jota ei edes haluaisi? Oman ulkonäön parantaminen auttaa tässäkin kummasti.

Hyvännäköinenkin voi silti kokea, ettei saa haluamaansa. Jos sattuu rakastumaan henkilöön, jolta ei saa vastakaikua, ei yhtään lämmitä ajatus, että 20 muuta olisi kyllä tarjolla - kun ne eivät ole se, kenet olisi halunnut.

Ja jos käsityksesi on, että valtaosa naisista voi valikoida millaisen miehen ikinä haluavat, niin silloinhan sen täyty tarkoittaa, että he oikeastaan haluavat aika tavallisia miehiä. Koska valtaosa naisista on parisuhteessa ihan tavallisten miesten kanssa. Ja tästä taas tullaan siihen, että jos kerran tavallisia miehiä päätyy suhteisiin noin paljon, niin miten voi olla mahdollista, että he kaikki joutuvat tyytymään? Onko siis niin, että naiset kyllä haluavat tavallisia miehiä, mutta tavalliset miehet itse haluaisivat paljon kauniimpia naisia eivätkä tavalliset naiset ole muuta kuin pelkkää tyytymistä?

Kuka muka haluaa tyytyä tavisnaiseen jos on mahdollisuus saada laatunainen?

Kysyn tämän ihan vakavasti, koska näin naisena en ole yhtään varma mitä tuo "laatu" naisessa edes tarkoittaa. Ihmisillä on preferenssejä, sen ymmärrän, joku tykkää laihasta ja joku vähän pulleammasta, joku pitkistä ja joku lyhyistä hiuksista, mutta mikä tekee naisesta laadukkaan? Rahalla saa hiuslisäkkeitä ja tekokynsiä, nättejä vaatteita ym., mutta jos pelkkä ulkonäkö lasketaan niin silloin moni tavis muuttuisi ammattilaisten käsissä laatunaiseksi jahka lyö rahaa pöytään. Joten miehet, kertokaa mikä on se laatunaisen mitta joka erottaa hänet niin selvästi taviksesta?

Riippuu, tarkoitatko laatunaista ulkonäön puolesta vai naista, joka kelpaisi aina parisuhteeseen saakka? Ulkonäön puolesta nainen pääsee melko pitkälle hoikkuudella ja pitkillä hiuksilla. Ns. "vaimomatsku" on paljon monimutkaisempi asia, johon jokaisella miehillä on sitten omat kriteeristönsä.

Ahaa. Ja pitääkö tämän ulkonäöllisen laadun sisältyä miehillä "vaimomatskuun" automaattisesti? Vai onko niin, että kyseessä on vähän samanlainen mutkikas asia, kuin mitä naisten pariutuminen miesten kanssa on ja jokaisella on lopulta omat kriteeristönsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tinder kuulostaa aika hankalalta paikalta. Kannattaako sitä edes yrittää? Olen nainen enkä mitenkään nätti edes.

No riippuu, mitä haluat sieltä. Voittajia siellä ovat seksiä hakevat naiset. Tarjonta on rajatonta. Onnea matkaan!

ja luokatonta.

Seksiä saa ilman tinderiäkin. Jopa kivan miehen kanssa.

Tässä nykynaisen maailma pähkinänkuoressa, olipa oma taso mitä tahansa. Ei siis ihme, että on varaa olla nirso. 

Naisten syy, että miehet ovat helppoja?

Ei, mutta on naisten syy etteivät he opi eroa seksisuhteen ja parisuhteen välillä.

Miehet ovat kyllä yrittäneet selittää. Seksisuhteeseen kelpaa vaatimattomampikin nainen, etenkin jos tämä on mieliksi komistukselle. Mies saa helppoa seksiä, samalla kun yrittää parisuhteeseen oman tasoistaan kauista naista.

Naisilla se menee toisin päin. Moni nainen joka olisi antanut aviomiehelleen vain parisuhteen, olisi antautunut seksisuhteeseen vain aviomiestään komeamman ja viihdyttävämmän miehen kanssa.

Naiset eivät sisäistä kuviota, ja saatuaan huomiota komistuksilta, nostavat rimaa eivätkä hyväksy miehiä jotka olisivat saatavilla parisuhteeseen.

Ei. Kenekään otsassa ei lue onko hän hyvää parisuhdemateriaalia vai ei. Naiset ovat usein yrittäneet ilmaista minkä laatuisen suhteen haluavat ja täälläkin on ollut keskustelua siitä, mistä tunnistaa miehen joka puheistaan huolimatta haluaa vaan seksiä. Mies voi sanoa etsivänsä parisuhdetta, vaikka haluaa vaan seksisuhteen. Mies voi käyttäytyä alkuun kuin etsisi parisuhdetta ja olla sitten kuitenkin vaan sika. Ennen kuin se ero tulee näitä miehiä on melkoisen vaikea erottaa niistä, jotka rehellisesti haluavat parisuhteen, koska myös ne vähän tavanomaisemman oloiset miehet voivat yllättäen muuttaa mielensä ja yhtäkkiä suhde ei olekaan enää mahdollinen. Epärehellisyys ja paremman kaipuu puolin ja toisin tekee parinhausta nykyään niin hel*tin hankalaa, että ihme jos vakka kantensa löytää jonkun deittiapin kautta.

Ja me olemme kertoneet sen teille.

Sen tunnistaa siitä että mies on lähtökohtaisesti komeampi ja kiinnostavampi kuin ne miehet jotka ovat todistetusti halunneet kanssasi parisuhteen.

Okei, asian tekee monimutkaisemmaksi se, että naisen ulkonäkö heikkenee iän myötä. Enemmistöllä huippu on siinä 19-21v, joten kolmekymppisenä saattaa joutua laskemaan ulkonäkörimaa. Tätä naiset eivät osaa arvioida, koska naiset itse näkevät kolmekymppisen naisen kauneimpana.

Te ette osaa arvioida tasoja, siinä perusongelma.

Minulle tasoja on edelleen kaksi: kiinnostaa tai ei kiinnosta. En ole koskaan vertaillut miesystävieni ulkonäköä. Tämä ulkonäköjankutus on kaiken kaikkiaan ihan käsittämätöntä. Tottakai ulkonäöllä on merkitystä, se ratkaisee, herääkö kiinnostus. Kyse on kuitenkin aivan eri asiasta kuin jostain klassisesta komeudesta tai numeroasteikosta.

Niinpä jos jäisin sinkuksi, toimisin ihan kuten ennenkin: jos ja kun joku mies herättäisi kiinnostukseni (ja minä hänen), katsoisin, mihin se johtaa. Miettimättä ollenkaan, onko hän komeampi vai rumempi kuin aikaisemmat kumppanini tai että olemmeko ulkonäöllisesti samalla tasolla.

Ulkonäköjankkaus on käsittämätöntä, mutta ulkonäkö on se, mikä herättää kiinnostuksen? Onko siis 1+1, mikä pariutumisessa on se kaikkein tärkein juttu?

Ulkonäkö ei ole yhtä kuin laatikkoleuka ja täydellinen hiusraja. Esimerkiksi itseeni on aina vedonnut eniten alle 180 cm  hieman tanakat ehdottomasti ei-bodatut miehet. Kaksi elämäni suurista rakkauksista olivat jo pitkälle kaljuuntuneita, toinen heistä oli seurustelumme aikaan 26-28 vuotias, toinen vähän yli kolmekymppinen. Se, mihin heidän ulkonäössään ihastuin oli molempien kohdalla silmät. Ja silmät nykyisessä puolisossanikin ensimmäisenä herättivät huomioni.

Minkä vuoksi sitten mitään tällaisia miespoikkeuksia ei nähdä mallikatalogeissa, naisille suunnattujen hömppädraamojen pääosissa tai ylipäätään naisten keskusteluissa kuumista miehistä? Miksi ne ovat aina se yksi ja sama miestyyppi, jolla juurikin on tämä täydellinen hiusraja ja vahvat leukaperät. Miksi se poikkeuksetta menee näin, jos asiassa ei ole mitään perää? Eivät miehet ole tyhmiä, etteivät he huomaisi oikeasti sitä, miten kaikilla komeiksi luokitelluilla miehillä on poikkeuksetta hiukset päässä. Näin on Channing Tatumin, Ryan Goslingin, Damiano Davidin, Jason Momoan, Johnny Deppin, Brad Pittin ym ym. tapauksessa. Järjestään kaikilla.

Entäs vaikkapa Jason Statham, Dwayne Johnson ja Vin Diesel?

Aina nämä kolme samaa action-figuuria. Satutko huomaamaan, mikä näitä kolmea miestä yhdistää? Oliko se se rasvattomuus ja lihasmassan ultimaattinen määrä (kaljulla lihasta on oltava enemmän).

Mutta onko sillä mitään väliä, minkä näköisiä tällaiset miehet edes ovat? Eihän noiden "ihannemiesten" olemassaolo kuitenkaan mitenkään näytä vaikuttavan vaikka suomalaisten naisten miesvalintoihin. Suurimmalla osalla on ihan tavallisennäköiset miehet. Joten näyttäisi siis siltä, että tavallisennäköiset miehet kyllä päätyvät suhteisiin. Jopa kaljut, vaikka tässä ketjussa on annettu ymmärtää, että yhdenkin hiukset tippuminen on käytännössä sosiaalinen kuolema.

Kyse on valinnanvapaudesta. Komealla miehellä on mahdollisuus valita kumppani (kuten suurimmalla osalla naisista) ja "tavallinen" mies on yleensä yksin tai valitsee yhden naisen, jota ei välttämättä edes halua, koska ainoastaan yksi voi ihastua tällaiseen mieheen. Kyse on valinnanvapaudesta, ei yhdestä parisuhteesta, joka voi hyvin jopa päättyä joskus.

Millainen valinnanmahdollisuus on mielestäsi suurimmalla osalla naisista?

Jos tavallisen miehen mahdollisuudet ovat noin heikot, niin eikö kannattaisi edes pyrkiä olemaan tavallisten miesten joukossa sitä parhaimmistoa? Ei ehkä saa jotain unelmanaisen näköistä, mutta voi silti saada hyvännäköisen tavisnaisen. Eikö se olisi jo parempi kuin se, että joutuu tyytymään yhteen ainoaan vaihtoehtoon, jota ei edes haluaisi? Oman ulkonäön parantaminen auttaa tässäkin kummasti.

Hyvännäköinenkin voi silti kokea, ettei saa haluamaansa. Jos sattuu rakastumaan henkilöön, jolta ei saa vastakaikua, ei yhtään lämmitä ajatus, että 20 muuta olisi kyllä tarjolla - kun ne eivät ole se, kenet olisi halunnut.

Ja jos käsityksesi on, että valtaosa naisista voi valikoida millaisen miehen ikinä haluavat, niin silloinhan sen täyty tarkoittaa, että he oikeastaan haluavat aika tavallisia miehiä. Koska valtaosa naisista on parisuhteessa ihan tavallisten miesten kanssa. Ja tästä taas tullaan siihen, että jos kerran tavallisia miehiä päätyy suhteisiin noin paljon, niin miten voi olla mahdollista, että he kaikki joutuvat tyytymään? Onko siis niin, että naiset kyllä haluavat tavallisia miehiä, mutta tavalliset miehet itse haluaisivat paljon kauniimpia naisia eivätkä tavalliset naiset ole muuta kuin pelkkää tyytymistä?

Kuka muka haluaa tyytyä tavisnaiseen jos on mahdollisuus saada laatunainen?

Kysyn tämän ihan vakavasti, koska näin naisena en ole yhtään varma mitä tuo "laatu" naisessa edes tarkoittaa. Ihmisillä on preferenssejä, sen ymmärrän, joku tykkää laihasta ja joku vähän pulleammasta, joku pitkistä ja joku lyhyistä hiuksista, mutta mikä tekee naisesta laadukkaan? Rahalla saa hiuslisäkkeitä ja tekokynsiä, nättejä vaatteita ym., mutta jos pelkkä ulkonäkö lasketaan niin silloin moni tavis muuttuisi ammattilaisten käsissä laatunaiseksi jahka lyö rahaa pöytään. Joten miehet, kertokaa mikä on se laatunaisen mitta joka erottaa hänet niin selvästi taviksesta?

Riippuu, tarkoitatko laatunaista ulkonäön puolesta vai naista, joka kelpaisi aina parisuhteeseen saakka? Ulkonäön puolesta nainen pääsee melko pitkälle hoikkuudella ja pitkillä hiuksilla. Ns. "vaimomatsku" on paljon monimutkaisempi asia, johon jokaisella miehillä on sitten omat kriteeristönsä.

Ahaa. Ja pitääkö tämän ulkonäöllisen laadun sisältyä miehillä "vaimomatskuun" automaattisesti? Vai onko niin, että kyseessä on vähän samanlainen mutkikas asia, kuin mitä naisten pariutuminen miesten kanssa on ja jokaisella on lopulta omat kriteeristönsä.

Miehellä on yleensä kolme ajatusta: 1) Naisen ulkoiset ominaisuudet (hoikkuus erittäin tärkeä asia) ja luonne (mahdotonta sanoa, mikä on kellekin miehelle kriteeristö) ovat niin sopivia, että jopa parisuhdetta voi miettiä. Yleensä ulkonäkö on suuremmassa roolissa tässäkin. Ns. vaimomatsku 2) Nainen on juuri niin sopivan ruma/ihan ok, että hänen kanssaan voi harrastaa säännöllistä seksiä rakastumatta tai harrastaa seksiä kerran, jos sellainen ihmeellinen tilaisuus sattuisi 3) Nainen on liian kaunis/liian ruma, eli seksi ei tule kysymykseen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tinder kuulostaa aika hankalalta paikalta. Kannattaako sitä edes yrittää? Olen nainen enkä mitenkään nätti edes.

No riippuu, mitä haluat sieltä. Voittajia siellä ovat seksiä hakevat naiset. Tarjonta on rajatonta. Onnea matkaan!

ja luokatonta.

Seksiä saa ilman tinderiäkin. Jopa kivan miehen kanssa.

Tässä nykynaisen maailma pähkinänkuoressa, olipa oma taso mitä tahansa. Ei siis ihme, että on varaa olla nirso. 

Naisten syy, että miehet ovat helppoja?

Ei, mutta on naisten syy etteivät he opi eroa seksisuhteen ja parisuhteen välillä.

Miehet ovat kyllä yrittäneet selittää. Seksisuhteeseen kelpaa vaatimattomampikin nainen, etenkin jos tämä on mieliksi komistukselle. Mies saa helppoa seksiä, samalla kun yrittää parisuhteeseen oman tasoistaan kauista naista.

Naisilla se menee toisin päin. Moni nainen joka olisi antanut aviomiehelleen vain parisuhteen, olisi antautunut seksisuhteeseen vain aviomiestään komeamman ja viihdyttävämmän miehen kanssa.

Naiset eivät sisäistä kuviota, ja saatuaan huomiota komistuksilta, nostavat rimaa eivätkä hyväksy miehiä jotka olisivat saatavilla parisuhteeseen.

Ei. Kenekään otsassa ei lue onko hän hyvää parisuhdemateriaalia vai ei. Naiset ovat usein yrittäneet ilmaista minkä laatuisen suhteen haluavat ja täälläkin on ollut keskustelua siitä, mistä tunnistaa miehen joka puheistaan huolimatta haluaa vaan seksiä. Mies voi sanoa etsivänsä parisuhdetta, vaikka haluaa vaan seksisuhteen. Mies voi käyttäytyä alkuun kuin etsisi parisuhdetta ja olla sitten kuitenkin vaan sika. Ennen kuin se ero tulee näitä miehiä on melkoisen vaikea erottaa niistä, jotka rehellisesti haluavat parisuhteen, koska myös ne vähän tavanomaisemman oloiset miehet voivat yllättäen muuttaa mielensä ja yhtäkkiä suhde ei olekaan enää mahdollinen. Epärehellisyys ja paremman kaipuu puolin ja toisin tekee parinhausta nykyään niin hel*tin hankalaa, että ihme jos vakka kantensa löytää jonkun deittiapin kautta.

Ja me olemme kertoneet sen teille.

Sen tunnistaa siitä että mies on lähtökohtaisesti komeampi ja kiinnostavampi kuin ne miehet jotka ovat todistetusti halunneet kanssasi parisuhteen.

Okei, asian tekee monimutkaisemmaksi se, että naisen ulkonäkö heikkenee iän myötä. Enemmistöllä huippu on siinä 19-21v, joten kolmekymppisenä saattaa joutua laskemaan ulkonäkörimaa. Tätä naiset eivät osaa arvioida, koska naiset itse näkevät kolmekymppisen naisen kauneimpana.

Te ette osaa arvioida tasoja, siinä perusongelma.

Minulle tasoja on edelleen kaksi: kiinnostaa tai ei kiinnosta. En ole koskaan vertaillut miesystävieni ulkonäköä. Tämä ulkonäköjankutus on kaiken kaikkiaan ihan käsittämätöntä. Tottakai ulkonäöllä on merkitystä, se ratkaisee, herääkö kiinnostus. Kyse on kuitenkin aivan eri asiasta kuin jostain klassisesta komeudesta tai numeroasteikosta.

Niinpä jos jäisin sinkuksi, toimisin ihan kuten ennenkin: jos ja kun joku mies herättäisi kiinnostukseni (ja minä hänen), katsoisin, mihin se johtaa. Miettimättä ollenkaan, onko hän komeampi vai rumempi kuin aikaisemmat kumppanini tai että olemmeko ulkonäöllisesti samalla tasolla.

Ulkonäköjankkaus on käsittämätöntä, mutta ulkonäkö on se, mikä herättää kiinnostuksen? Onko siis 1+1, mikä pariutumisessa on se kaikkein tärkein juttu?

Ulkonäkö ei ole yhtä kuin laatikkoleuka ja täydellinen hiusraja. Esimerkiksi itseeni on aina vedonnut eniten alle 180 cm  hieman tanakat ehdottomasti ei-bodatut miehet. Kaksi elämäni suurista rakkauksista olivat jo pitkälle kaljuuntuneita, toinen heistä oli seurustelumme aikaan 26-28 vuotias, toinen vähän yli kolmekymppinen. Se, mihin heidän ulkonäössään ihastuin oli molempien kohdalla silmät. Ja silmät nykyisessä puolisossanikin ensimmäisenä herättivät huomioni.

Minkä vuoksi sitten mitään tällaisia miespoikkeuksia ei nähdä mallikatalogeissa, naisille suunnattujen hömppädraamojen pääosissa tai ylipäätään naisten keskusteluissa kuumista miehistä? Miksi ne ovat aina se yksi ja sama miestyyppi, jolla juurikin on tämä täydellinen hiusraja ja vahvat leukaperät. Miksi se poikkeuksetta menee näin, jos asiassa ei ole mitään perää? Eivät miehet ole tyhmiä, etteivät he huomaisi oikeasti sitä, miten kaikilla komeiksi luokitelluilla miehillä on poikkeuksetta hiukset päässä. Näin on Channing Tatumin, Ryan Goslingin, Damiano Davidin, Jason Momoan, Johnny Deppin, Brad Pittin ym ym. tapauksessa. Järjestään kaikilla.

Entäs vaikkapa Jason Statham, Dwayne Johnson ja Vin Diesel?

Aina nämä kolme samaa action-figuuria. Satutko huomaamaan, mikä näitä kolmea miestä yhdistää? Oliko se se rasvattomuus ja lihasmassan ultimaattinen määrä (kaljulla lihasta on oltava enemmän).

Mutta onko sillä mitään väliä, minkä näköisiä tällaiset miehet edes ovat? Eihän noiden "ihannemiesten" olemassaolo kuitenkaan mitenkään näytä vaikuttavan vaikka suomalaisten naisten miesvalintoihin. Suurimmalla osalla on ihan tavallisennäköiset miehet. Joten näyttäisi siis siltä, että tavallisennäköiset miehet kyllä päätyvät suhteisiin. Jopa kaljut, vaikka tässä ketjussa on annettu ymmärtää, että yhdenkin hiukset tippuminen on käytännössä sosiaalinen kuolema.

Kyse on valinnanvapaudesta. Komealla miehellä on mahdollisuus valita kumppani (kuten suurimmalla osalla naisista) ja "tavallinen" mies on yleensä yksin tai valitsee yhden naisen, jota ei välttämättä edes halua, koska ainoastaan yksi voi ihastua tällaiseen mieheen. Kyse on valinnanvapaudesta, ei yhdestä parisuhteesta, joka voi hyvin jopa päättyä joskus.

Millainen valinnanmahdollisuus on mielestäsi suurimmalla osalla naisista?

Jos tavallisen miehen mahdollisuudet ovat noin heikot, niin eikö kannattaisi edes pyrkiä olemaan tavallisten miesten joukossa sitä parhaimmistoa? Ei ehkä saa jotain unelmanaisen näköistä, mutta voi silti saada hyvännäköisen tavisnaisen. Eikö se olisi jo parempi kuin se, että joutuu tyytymään yhteen ainoaan vaihtoehtoon, jota ei edes haluaisi? Oman ulkonäön parantaminen auttaa tässäkin kummasti.

Hyvännäköinenkin voi silti kokea, ettei saa haluamaansa. Jos sattuu rakastumaan henkilöön, jolta ei saa vastakaikua, ei yhtään lämmitä ajatus, että 20 muuta olisi kyllä tarjolla - kun ne eivät ole se, kenet olisi halunnut.

Ja jos käsityksesi on, että valtaosa naisista voi valikoida millaisen miehen ikinä haluavat, niin silloinhan sen täyty tarkoittaa, että he oikeastaan haluavat aika tavallisia miehiä. Koska valtaosa naisista on parisuhteessa ihan tavallisten miesten kanssa. Ja tästä taas tullaan siihen, että jos kerran tavallisia miehiä päätyy suhteisiin noin paljon, niin miten voi olla mahdollista, että he kaikki joutuvat tyytymään? Onko siis niin, että naiset kyllä haluavat tavallisia miehiä, mutta tavalliset miehet itse haluaisivat paljon kauniimpia naisia eivätkä tavalliset naiset ole muuta kuin pelkkää tyytymistä?

Kuka muka haluaa tyytyä tavisnaiseen jos on mahdollisuus saada laatunainen?

Kysyn tämän ihan vakavasti, koska näin naisena en ole yhtään varma mitä tuo "laatu" naisessa edes tarkoittaa. Ihmisillä on preferenssejä, sen ymmärrän, joku tykkää laihasta ja joku vähän pulleammasta, joku pitkistä ja joku lyhyistä hiuksista, mutta mikä tekee naisesta laadukkaan? Rahalla saa hiuslisäkkeitä ja tekokynsiä, nättejä vaatteita ym., mutta jos pelkkä ulkonäkö lasketaan niin silloin moni tavis muuttuisi ammattilaisten käsissä laatunaiseksi jahka lyö rahaa pöytään. Joten miehet, kertokaa mikä on se laatunaisen mitta joka erottaa hänet niin selvästi taviksesta?

Laatunainen: ei päihde- tai muuta riippuvuusongelmaa, ei talousongelmia, ei mielenterveysongelmia, ei tyhmä tai ilkeä. Top 60% ulkonäkö. Monogaminen. Hetero. Kyky tehdä asioita pitkäjänteisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tinder kuulostaa aika hankalalta paikalta. Kannattaako sitä edes yrittää? Olen nainen enkä mitenkään nätti edes.

No riippuu, mitä haluat sieltä. Voittajia siellä ovat seksiä hakevat naiset. Tarjonta on rajatonta. Onnea matkaan!

ja luokatonta.

Seksiä saa ilman tinderiäkin. Jopa kivan miehen kanssa.

Tässä nykynaisen maailma pähkinänkuoressa, olipa oma taso mitä tahansa. Ei siis ihme, että on varaa olla nirso. 

Naisten syy, että miehet ovat helppoja?

Ei, mutta on naisten syy etteivät he opi eroa seksisuhteen ja parisuhteen välillä.

Miehet ovat kyllä yrittäneet selittää. Seksisuhteeseen kelpaa vaatimattomampikin nainen, etenkin jos tämä on mieliksi komistukselle. Mies saa helppoa seksiä, samalla kun yrittää parisuhteeseen oman tasoistaan kauista naista.

Naisilla se menee toisin päin. Moni nainen joka olisi antanut aviomiehelleen vain parisuhteen, olisi antautunut seksisuhteeseen vain aviomiestään komeamman ja viihdyttävämmän miehen kanssa.

Naiset eivät sisäistä kuviota, ja saatuaan huomiota komistuksilta, nostavat rimaa eivätkä hyväksy miehiä jotka olisivat saatavilla parisuhteeseen.

Ei. Kenekään otsassa ei lue onko hän hyvää parisuhdemateriaalia vai ei. Naiset ovat usein yrittäneet ilmaista minkä laatuisen suhteen haluavat ja täälläkin on ollut keskustelua siitä, mistä tunnistaa miehen joka puheistaan huolimatta haluaa vaan seksiä. Mies voi sanoa etsivänsä parisuhdetta, vaikka haluaa vaan seksisuhteen. Mies voi käyttäytyä alkuun kuin etsisi parisuhdetta ja olla sitten kuitenkin vaan sika. Ennen kuin se ero tulee näitä miehiä on melkoisen vaikea erottaa niistä, jotka rehellisesti haluavat parisuhteen, koska myös ne vähän tavanomaisemman oloiset miehet voivat yllättäen muuttaa mielensä ja yhtäkkiä suhde ei olekaan enää mahdollinen. Epärehellisyys ja paremman kaipuu puolin ja toisin tekee parinhausta nykyään niin hel*tin hankalaa, että ihme jos vakka kantensa löytää jonkun deittiapin kautta.

Ja me olemme kertoneet sen teille.

Sen tunnistaa siitä että mies on lähtökohtaisesti komeampi ja kiinnostavampi kuin ne miehet jotka ovat todistetusti halunneet kanssasi parisuhteen.

Okei, asian tekee monimutkaisemmaksi se, että naisen ulkonäkö heikkenee iän myötä. Enemmistöllä huippu on siinä 19-21v, joten kolmekymppisenä saattaa joutua laskemaan ulkonäkörimaa. Tätä naiset eivät osaa arvioida, koska naiset itse näkevät kolmekymppisen naisen kauneimpana.

Te ette osaa arvioida tasoja, siinä perusongelma.

Minulle tasoja on edelleen kaksi: kiinnostaa tai ei kiinnosta. En ole koskaan vertaillut miesystävieni ulkonäköä. Tämä ulkonäköjankutus on kaiken kaikkiaan ihan käsittämätöntä. Tottakai ulkonäöllä on merkitystä, se ratkaisee, herääkö kiinnostus. Kyse on kuitenkin aivan eri asiasta kuin jostain klassisesta komeudesta tai numeroasteikosta.

Niinpä jos jäisin sinkuksi, toimisin ihan kuten ennenkin: jos ja kun joku mies herättäisi kiinnostukseni (ja minä hänen), katsoisin, mihin se johtaa. Miettimättä ollenkaan, onko hän komeampi vai rumempi kuin aikaisemmat kumppanini tai että olemmeko ulkonäöllisesti samalla tasolla.

Ulkonäköjankkaus on käsittämätöntä, mutta ulkonäkö on se, mikä herättää kiinnostuksen? Onko siis 1+1, mikä pariutumisessa on se kaikkein tärkein juttu?

Ulkonäkö ei ole yhtä kuin laatikkoleuka ja täydellinen hiusraja. Esimerkiksi itseeni on aina vedonnut eniten alle 180 cm  hieman tanakat ehdottomasti ei-bodatut miehet. Kaksi elämäni suurista rakkauksista olivat jo pitkälle kaljuuntuneita, toinen heistä oli seurustelumme aikaan 26-28 vuotias, toinen vähän yli kolmekymppinen. Se, mihin heidän ulkonäössään ihastuin oli molempien kohdalla silmät. Ja silmät nykyisessä puolisossanikin ensimmäisenä herättivät huomioni.

Minkä vuoksi sitten mitään tällaisia miespoikkeuksia ei nähdä mallikatalogeissa, naisille suunnattujen hömppädraamojen pääosissa tai ylipäätään naisten keskusteluissa kuumista miehistä? Miksi ne ovat aina se yksi ja sama miestyyppi, jolla juurikin on tämä täydellinen hiusraja ja vahvat leukaperät. Miksi se poikkeuksetta menee näin, jos asiassa ei ole mitään perää? Eivät miehet ole tyhmiä, etteivät he huomaisi oikeasti sitä, miten kaikilla komeiksi luokitelluilla miehillä on poikkeuksetta hiukset päässä. Näin on Channing Tatumin, Ryan Goslingin, Damiano Davidin, Jason Momoan, Johnny Deppin, Brad Pittin ym ym. tapauksessa. Järjestään kaikilla.

Entäs vaikkapa Jason Statham, Dwayne Johnson ja Vin Diesel?

Aina nämä kolme samaa action-figuuria. Satutko huomaamaan, mikä näitä kolmea miestä yhdistää? Oliko se se rasvattomuus ja lihasmassan ultimaattinen määrä (kaljulla lihasta on oltava enemmän).

Mutta onko sillä mitään väliä, minkä näköisiä tällaiset miehet edes ovat? Eihän noiden "ihannemiesten" olemassaolo kuitenkaan mitenkään näytä vaikuttavan vaikka suomalaisten naisten miesvalintoihin. Suurimmalla osalla on ihan tavallisennäköiset miehet. Joten näyttäisi siis siltä, että tavallisennäköiset miehet kyllä päätyvät suhteisiin. Jopa kaljut, vaikka tässä ketjussa on annettu ymmärtää, että yhdenkin hiukset tippuminen on käytännössä sosiaalinen kuolema.

Kyse on valinnanvapaudesta. Komealla miehellä on mahdollisuus valita kumppani (kuten suurimmalla osalla naisista) ja "tavallinen" mies on yleensä yksin tai valitsee yhden naisen, jota ei välttämättä edes halua, koska ainoastaan yksi voi ihastua tällaiseen mieheen. Kyse on valinnanvapaudesta, ei yhdestä parisuhteesta, joka voi hyvin jopa päättyä joskus.

Millainen valinnanmahdollisuus on mielestäsi suurimmalla osalla naisista?

Jos tavallisen miehen mahdollisuudet ovat noin heikot, niin eikö kannattaisi edes pyrkiä olemaan tavallisten miesten joukossa sitä parhaimmistoa? Ei ehkä saa jotain unelmanaisen näköistä, mutta voi silti saada hyvännäköisen tavisnaisen. Eikö se olisi jo parempi kuin se, että joutuu tyytymään yhteen ainoaan vaihtoehtoon, jota ei edes haluaisi? Oman ulkonäön parantaminen auttaa tässäkin kummasti.

Hyvännäköinenkin voi silti kokea, ettei saa haluamaansa. Jos sattuu rakastumaan henkilöön, jolta ei saa vastakaikua, ei yhtään lämmitä ajatus, että 20 muuta olisi kyllä tarjolla - kun ne eivät ole se, kenet olisi halunnut.

Ja jos käsityksesi on, että valtaosa naisista voi valikoida millaisen miehen ikinä haluavat, niin silloinhan sen täyty tarkoittaa, että he oikeastaan haluavat aika tavallisia miehiä. Koska valtaosa naisista on parisuhteessa ihan tavallisten miesten kanssa. Ja tästä taas tullaan siihen, että jos kerran tavallisia miehiä päätyy suhteisiin noin paljon, niin miten voi olla mahdollista, että he kaikki joutuvat tyytymään? Onko siis niin, että naiset kyllä haluavat tavallisia miehiä, mutta tavalliset miehet itse haluaisivat paljon kauniimpia naisia eivätkä tavalliset naiset ole muuta kuin pelkkää tyytymistä?

Kuka muka haluaa tyytyä tavisnaiseen jos on mahdollisuus saada laatunainen?

Kysyn tämän ihan vakavasti, koska näin naisena en ole yhtään varma mitä tuo "laatu" naisessa edes tarkoittaa. Ihmisillä on preferenssejä, sen ymmärrän, joku tykkää laihasta ja joku vähän pulleammasta, joku pitkistä ja joku lyhyistä hiuksista, mutta mikä tekee naisesta laadukkaan? Rahalla saa hiuslisäkkeitä ja tekokynsiä, nättejä vaatteita ym., mutta jos pelkkä ulkonäkö lasketaan niin silloin moni tavis muuttuisi ammattilaisten käsissä laatunaiseksi jahka lyö rahaa pöytään. Joten miehet, kertokaa mikä on se laatunaisen mitta joka erottaa hänet niin selvästi taviksesta?

Laatunainen: ei päihde- tai muuta riippuvuusongelmaa, ei talousongelmia, ei mielenterveysongelmia, ei tyhmä tai ilkeä. Top 60% ulkonäkö. Monogaminen. Hetero. Kyky tehdä asioita pitkäjänteisesti.

Nämä vaatimukset ymmärrän paremmin, koska näitä samoja asioita vaadin myös mieheltä. Olen silti yllättynyt, että palstalla valittavat miehet eivät löydä tällaisia naisia mistään ja nämä naiset on nostettu laadun korkealle jalustalle. Jos ulkonäköön kiinnitetään ensin huomiota, niin top 60% antaa niin paljon anteeksi, että en ymmärrä miten se voi olla ongelma kun kerta kuusi naista kymmenestä kelpaisi ulkonäön puolesta.  Nuo muut ominaisuudet ovat sitten vaikeampia, mikäli ihmisellä ei saa olla vähäisiäkään ongelmia missään mainituista seikoista ikinä. Monogamia ja heterous ovat melko selkeitä, mutta kuka tahansa voi kokea haasteita mielenterveyden tai talouden kanssa ja tällaisessa elämänvaiheessa nainen ilmeisesti putoaa tavisten joukkoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tinder kuulostaa aika hankalalta paikalta. Kannattaako sitä edes yrittää? Olen nainen enkä mitenkään nätti edes.

No riippuu, mitä haluat sieltä. Voittajia siellä ovat seksiä hakevat naiset. Tarjonta on rajatonta. Onnea matkaan!

ja luokatonta.

Seksiä saa ilman tinderiäkin. Jopa kivan miehen kanssa.

Tässä nykynaisen maailma pähkinänkuoressa, olipa oma taso mitä tahansa. Ei siis ihme, että on varaa olla nirso. 

Naisten syy, että miehet ovat helppoja?

Ei, mutta on naisten syy etteivät he opi eroa seksisuhteen ja parisuhteen välillä.

Miehet ovat kyllä yrittäneet selittää. Seksisuhteeseen kelpaa vaatimattomampikin nainen, etenkin jos tämä on mieliksi komistukselle. Mies saa helppoa seksiä, samalla kun yrittää parisuhteeseen oman tasoistaan kauista naista.

Naisilla se menee toisin päin. Moni nainen joka olisi antanut aviomiehelleen vain parisuhteen, olisi antautunut seksisuhteeseen vain aviomiestään komeamman ja viihdyttävämmän miehen kanssa.

Naiset eivät sisäistä kuviota, ja saatuaan huomiota komistuksilta, nostavat rimaa eivätkä hyväksy miehiä jotka olisivat saatavilla parisuhteeseen.

Ei. Kenekään otsassa ei lue onko hän hyvää parisuhdemateriaalia vai ei. Naiset ovat usein yrittäneet ilmaista minkä laatuisen suhteen haluavat ja täälläkin on ollut keskustelua siitä, mistä tunnistaa miehen joka puheistaan huolimatta haluaa vaan seksiä. Mies voi sanoa etsivänsä parisuhdetta, vaikka haluaa vaan seksisuhteen. Mies voi käyttäytyä alkuun kuin etsisi parisuhdetta ja olla sitten kuitenkin vaan sika. Ennen kuin se ero tulee näitä miehiä on melkoisen vaikea erottaa niistä, jotka rehellisesti haluavat parisuhteen, koska myös ne vähän tavanomaisemman oloiset miehet voivat yllättäen muuttaa mielensä ja yhtäkkiä suhde ei olekaan enää mahdollinen. Epärehellisyys ja paremman kaipuu puolin ja toisin tekee parinhausta nykyään niin hel*tin hankalaa, että ihme jos vakka kantensa löytää jonkun deittiapin kautta.

Ja me olemme kertoneet sen teille.

Sen tunnistaa siitä että mies on lähtökohtaisesti komeampi ja kiinnostavampi kuin ne miehet jotka ovat todistetusti halunneet kanssasi parisuhteen.

Okei, asian tekee monimutkaisemmaksi se, että naisen ulkonäkö heikkenee iän myötä. Enemmistöllä huippu on siinä 19-21v, joten kolmekymppisenä saattaa joutua laskemaan ulkonäkörimaa. Tätä naiset eivät osaa arvioida, koska naiset itse näkevät kolmekymppisen naisen kauneimpana.

Te ette osaa arvioida tasoja, siinä perusongelma.

Minulle tasoja on edelleen kaksi: kiinnostaa tai ei kiinnosta. En ole koskaan vertaillut miesystävieni ulkonäköä. Tämä ulkonäköjankutus on kaiken kaikkiaan ihan käsittämätöntä. Tottakai ulkonäöllä on merkitystä, se ratkaisee, herääkö kiinnostus. Kyse on kuitenkin aivan eri asiasta kuin jostain klassisesta komeudesta tai numeroasteikosta.

Niinpä jos jäisin sinkuksi, toimisin ihan kuten ennenkin: jos ja kun joku mies herättäisi kiinnostukseni (ja minä hänen), katsoisin, mihin se johtaa. Miettimättä ollenkaan, onko hän komeampi vai rumempi kuin aikaisemmat kumppanini tai että olemmeko ulkonäöllisesti samalla tasolla.

Ulkonäköjankkaus on käsittämätöntä, mutta ulkonäkö on se, mikä herättää kiinnostuksen? Onko siis 1+1, mikä pariutumisessa on se kaikkein tärkein juttu?

Ulkonäkö ei ole yhtä kuin laatikkoleuka ja täydellinen hiusraja. Esimerkiksi itseeni on aina vedonnut eniten alle 180 cm  hieman tanakat ehdottomasti ei-bodatut miehet. Kaksi elämäni suurista rakkauksista olivat jo pitkälle kaljuuntuneita, toinen heistä oli seurustelumme aikaan 26-28 vuotias, toinen vähän yli kolmekymppinen. Se, mihin heidän ulkonäössään ihastuin oli molempien kohdalla silmät. Ja silmät nykyisessä puolisossanikin ensimmäisenä herättivät huomioni.

Minkä vuoksi sitten mitään tällaisia miespoikkeuksia ei nähdä mallikatalogeissa, naisille suunnattujen hömppädraamojen pääosissa tai ylipäätään naisten keskusteluissa kuumista miehistä? Miksi ne ovat aina se yksi ja sama miestyyppi, jolla juurikin on tämä täydellinen hiusraja ja vahvat leukaperät. Miksi se poikkeuksetta menee näin, jos asiassa ei ole mitään perää? Eivät miehet ole tyhmiä, etteivät he huomaisi oikeasti sitä, miten kaikilla komeiksi luokitelluilla miehillä on poikkeuksetta hiukset päässä. Näin on Channing Tatumin, Ryan Goslingin, Damiano Davidin, Jason Momoan, Johnny Deppin, Brad Pittin ym ym. tapauksessa. Järjestään kaikilla.

Entäs vaikkapa Jason Statham, Dwayne Johnson ja Vin Diesel?

Aina nämä kolme samaa action-figuuria. Satutko huomaamaan, mikä näitä kolmea miestä yhdistää? Oliko se se rasvattomuus ja lihasmassan ultimaattinen määrä (kaljulla lihasta on oltava enemmän).

Mutta onko sillä mitään väliä, minkä näköisiä tällaiset miehet edes ovat? Eihän noiden "ihannemiesten" olemassaolo kuitenkaan mitenkään näytä vaikuttavan vaikka suomalaisten naisten miesvalintoihin. Suurimmalla osalla on ihan tavallisennäköiset miehet. Joten näyttäisi siis siltä, että tavallisennäköiset miehet kyllä päätyvät suhteisiin. Jopa kaljut, vaikka tässä ketjussa on annettu ymmärtää, että yhdenkin hiukset tippuminen on käytännössä sosiaalinen kuolema.

Kyse on valinnanvapaudesta. Komealla miehellä on mahdollisuus valita kumppani (kuten suurimmalla osalla naisista) ja "tavallinen" mies on yleensä yksin tai valitsee yhden naisen, jota ei välttämättä edes halua, koska ainoastaan yksi voi ihastua tällaiseen mieheen. Kyse on valinnanvapaudesta, ei yhdestä parisuhteesta, joka voi hyvin jopa päättyä joskus.

Millainen valinnanmahdollisuus on mielestäsi suurimmalla osalla naisista?

Jos tavallisen miehen mahdollisuudet ovat noin heikot, niin eikö kannattaisi edes pyrkiä olemaan tavallisten miesten joukossa sitä parhaimmistoa? Ei ehkä saa jotain unelmanaisen näköistä, mutta voi silti saada hyvännäköisen tavisnaisen. Eikö se olisi jo parempi kuin se, että joutuu tyytymään yhteen ainoaan vaihtoehtoon, jota ei edes haluaisi? Oman ulkonäön parantaminen auttaa tässäkin kummasti.

Hyvännäköinenkin voi silti kokea, ettei saa haluamaansa. Jos sattuu rakastumaan henkilöön, jolta ei saa vastakaikua, ei yhtään lämmitä ajatus, että 20 muuta olisi kyllä tarjolla - kun ne eivät ole se, kenet olisi halunnut.

Ja jos käsityksesi on, että valtaosa naisista voi valikoida millaisen miehen ikinä haluavat, niin silloinhan sen täyty tarkoittaa, että he oikeastaan haluavat aika tavallisia miehiä. Koska valtaosa naisista on parisuhteessa ihan tavallisten miesten kanssa. Ja tästä taas tullaan siihen, että jos kerran tavallisia miehiä päätyy suhteisiin noin paljon, niin miten voi olla mahdollista, että he kaikki joutuvat tyytymään? Onko siis niin, että naiset kyllä haluavat tavallisia miehiä, mutta tavalliset miehet itse haluaisivat paljon kauniimpia naisia eivätkä tavalliset naiset ole muuta kuin pelkkää tyytymistä?

Kuka muka haluaa tyytyä tavisnaiseen jos on mahdollisuus saada laatunainen?

Kysyn tämän ihan vakavasti, koska näin naisena en ole yhtään varma mitä tuo "laatu" naisessa edes tarkoittaa. Ihmisillä on preferenssejä, sen ymmärrän, joku tykkää laihasta ja joku vähän pulleammasta, joku pitkistä ja joku lyhyistä hiuksista, mutta mikä tekee naisesta laadukkaan? Rahalla saa hiuslisäkkeitä ja tekokynsiä, nättejä vaatteita ym., mutta jos pelkkä ulkonäkö lasketaan niin silloin moni tavis muuttuisi ammattilaisten käsissä laatunaiseksi jahka lyö rahaa pöytään. Joten miehet, kertokaa mikä on se laatunaisen mitta joka erottaa hänet niin selvästi taviksesta?

Riippuu, tarkoitatko laatunaista ulkonäön puolesta vai naista, joka kelpaisi aina parisuhteeseen saakka? Ulkonäön puolesta nainen pääsee melko pitkälle hoikkuudella ja pitkillä hiuksilla. Ns. "vaimomatsku" on paljon monimutkaisempi asia, johon jokaisella miehillä on sitten omat kriteeristönsä.

Ahaa. Ja pitääkö tämän ulkonäöllisen laadun sisältyä miehillä "vaimomatskuun" automaattisesti? Vai onko niin, että kyseessä on vähän samanlainen mutkikas asia, kuin mitä naisten pariutuminen miesten kanssa on ja jokaisella on lopulta omat kriteeristönsä.

Miehellä on yleensä kolme ajatusta: 1) Naisen ulkoiset ominaisuudet (hoikkuus erittäin tärkeä asia) ja luonne (mahdotonta sanoa, mikä on kellekin miehelle kriteeristö) ovat niin sopivia, että jopa parisuhdetta voi miettiä. Yleensä ulkonäkö on suuremmassa roolissa tässäkin. Ns. vaimomatsku 2) Nainen on juuri niin sopivan ruma/ihan ok, että hänen kanssaan voi harrastaa säännöllistä seksiä rakastumatta tai harrastaa seksiä kerran, jos sellainen ihmeellinen tilaisuus sattuisi 3) Nainen on liian kaunis/liian ruma, eli seksi ei tule kysymykseen

Jännä. Vaimomatsku tarkoittaa siis naista, joka on sekä hoikka että luonteeltaan sopiva/miellyttävä. Eli parisuhteeseen kelpaavat naiset ovat hoikkia. Miksi sitten iso osa parisuhteessa olevista naisista ei ole hoikkia, iso osa on jopa lihavia?

Ei sillä, että tämä häiritsisi. Olen itse ollut aina hoikka, tosin en halua olla suhteessa ihmisen kanssa, joka käyttää sanaa vaimomatsku, enkä oikeastaan halua, että minusta puhutaan kyseisellä termillä. Kuulostaa jotenkin junttimaiselta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tinder kuulostaa aika hankalalta paikalta. Kannattaako sitä edes yrittää? Olen nainen enkä mitenkään nätti edes.

No riippuu, mitä haluat sieltä. Voittajia siellä ovat seksiä hakevat naiset. Tarjonta on rajatonta. Onnea matkaan!

ja luokatonta.

Seksiä saa ilman tinderiäkin. Jopa kivan miehen kanssa.

Tässä nykynaisen maailma pähkinänkuoressa, olipa oma taso mitä tahansa. Ei siis ihme, että on varaa olla nirso. 

Naisten syy, että miehet ovat helppoja?

Ei, mutta on naisten syy etteivät he opi eroa seksisuhteen ja parisuhteen välillä.

Miehet ovat kyllä yrittäneet selittää. Seksisuhteeseen kelpaa vaatimattomampikin nainen, etenkin jos tämä on mieliksi komistukselle. Mies saa helppoa seksiä, samalla kun yrittää parisuhteeseen oman tasoistaan kauista naista.

Naisilla se menee toisin päin. Moni nainen joka olisi antanut aviomiehelleen vain parisuhteen, olisi antautunut seksisuhteeseen vain aviomiestään komeamman ja viihdyttävämmän miehen kanssa.

Naiset eivät sisäistä kuviota, ja saatuaan huomiota komistuksilta, nostavat rimaa eivätkä hyväksy miehiä jotka olisivat saatavilla parisuhteeseen.

Ei. Kenekään otsassa ei lue onko hän hyvää parisuhdemateriaalia vai ei. Naiset ovat usein yrittäneet ilmaista minkä laatuisen suhteen haluavat ja täälläkin on ollut keskustelua siitä, mistä tunnistaa miehen joka puheistaan huolimatta haluaa vaan seksiä. Mies voi sanoa etsivänsä parisuhdetta, vaikka haluaa vaan seksisuhteen. Mies voi käyttäytyä alkuun kuin etsisi parisuhdetta ja olla sitten kuitenkin vaan sika. Ennen kuin se ero tulee näitä miehiä on melkoisen vaikea erottaa niistä, jotka rehellisesti haluavat parisuhteen, koska myös ne vähän tavanomaisemman oloiset miehet voivat yllättäen muuttaa mielensä ja yhtäkkiä suhde ei olekaan enää mahdollinen. Epärehellisyys ja paremman kaipuu puolin ja toisin tekee parinhausta nykyään niin hel*tin hankalaa, että ihme jos vakka kantensa löytää jonkun deittiapin kautta.

Ja me olemme kertoneet sen teille.

Sen tunnistaa siitä että mies on lähtökohtaisesti komeampi ja kiinnostavampi kuin ne miehet jotka ovat todistetusti halunneet kanssasi parisuhteen.

Okei, asian tekee monimutkaisemmaksi se, että naisen ulkonäkö heikkenee iän myötä. Enemmistöllä huippu on siinä 19-21v, joten kolmekymppisenä saattaa joutua laskemaan ulkonäkörimaa. Tätä naiset eivät osaa arvioida, koska naiset itse näkevät kolmekymppisen naisen kauneimpana.

Te ette osaa arvioida tasoja, siinä perusongelma.

Minulle tasoja on edelleen kaksi: kiinnostaa tai ei kiinnosta. En ole koskaan vertaillut miesystävieni ulkonäköä. Tämä ulkonäköjankutus on kaiken kaikkiaan ihan käsittämätöntä. Tottakai ulkonäöllä on merkitystä, se ratkaisee, herääkö kiinnostus. Kyse on kuitenkin aivan eri asiasta kuin jostain klassisesta komeudesta tai numeroasteikosta.

Niinpä jos jäisin sinkuksi, toimisin ihan kuten ennenkin: jos ja kun joku mies herättäisi kiinnostukseni (ja minä hänen), katsoisin, mihin se johtaa. Miettimättä ollenkaan, onko hän komeampi vai rumempi kuin aikaisemmat kumppanini tai että olemmeko ulkonäöllisesti samalla tasolla.

Ulkonäköjankkaus on käsittämätöntä, mutta ulkonäkö on se, mikä herättää kiinnostuksen? Onko siis 1+1, mikä pariutumisessa on se kaikkein tärkein juttu?

Ulkonäkö ei ole yhtä kuin laatikkoleuka ja täydellinen hiusraja. Esimerkiksi itseeni on aina vedonnut eniten alle 180 cm  hieman tanakat ehdottomasti ei-bodatut miehet. Kaksi elämäni suurista rakkauksista olivat jo pitkälle kaljuuntuneita, toinen heistä oli seurustelumme aikaan 26-28 vuotias, toinen vähän yli kolmekymppinen. Se, mihin heidän ulkonäössään ihastuin oli molempien kohdalla silmät. Ja silmät nykyisessä puolisossanikin ensimmäisenä herättivät huomioni.

Minkä vuoksi sitten mitään tällaisia miespoikkeuksia ei nähdä mallikatalogeissa, naisille suunnattujen hömppädraamojen pääosissa tai ylipäätään naisten keskusteluissa kuumista miehistä? Miksi ne ovat aina se yksi ja sama miestyyppi, jolla juurikin on tämä täydellinen hiusraja ja vahvat leukaperät. Miksi se poikkeuksetta menee näin, jos asiassa ei ole mitään perää? Eivät miehet ole tyhmiä, etteivät he huomaisi oikeasti sitä, miten kaikilla komeiksi luokitelluilla miehillä on poikkeuksetta hiukset päässä. Näin on Channing Tatumin, Ryan Goslingin, Damiano Davidin, Jason Momoan, Johnny Deppin, Brad Pittin ym ym. tapauksessa. Järjestään kaikilla.

Entäs vaikkapa Jason Statham, Dwayne Johnson ja Vin Diesel?

Aina nämä kolme samaa action-figuuria. Satutko huomaamaan, mikä näitä kolmea miestä yhdistää? Oliko se se rasvattomuus ja lihasmassan ultimaattinen määrä (kaljulla lihasta on oltava enemmän).

Mutta onko sillä mitään väliä, minkä näköisiä tällaiset miehet edes ovat? Eihän noiden "ihannemiesten" olemassaolo kuitenkaan mitenkään näytä vaikuttavan vaikka suomalaisten naisten miesvalintoihin. Suurimmalla osalla on ihan tavallisennäköiset miehet. Joten näyttäisi siis siltä, että tavallisennäköiset miehet kyllä päätyvät suhteisiin. Jopa kaljut, vaikka tässä ketjussa on annettu ymmärtää, että yhdenkin hiukset tippuminen on käytännössä sosiaalinen kuolema.

Kyse on valinnanvapaudesta. Komealla miehellä on mahdollisuus valita kumppani (kuten suurimmalla osalla naisista) ja "tavallinen" mies on yleensä yksin tai valitsee yhden naisen, jota ei välttämättä edes halua, koska ainoastaan yksi voi ihastua tällaiseen mieheen. Kyse on valinnanvapaudesta, ei yhdestä parisuhteesta, joka voi hyvin jopa päättyä joskus.

Millainen valinnanmahdollisuus on mielestäsi suurimmalla osalla naisista?

Jos tavallisen miehen mahdollisuudet ovat noin heikot, niin eikö kannattaisi edes pyrkiä olemaan tavallisten miesten joukossa sitä parhaimmistoa? Ei ehkä saa jotain unelmanaisen näköistä, mutta voi silti saada hyvännäköisen tavisnaisen. Eikö se olisi jo parempi kuin se, että joutuu tyytymään yhteen ainoaan vaihtoehtoon, jota ei edes haluaisi? Oman ulkonäön parantaminen auttaa tässäkin kummasti.

Hyvännäköinenkin voi silti kokea, ettei saa haluamaansa. Jos sattuu rakastumaan henkilöön, jolta ei saa vastakaikua, ei yhtään lämmitä ajatus, että 20 muuta olisi kyllä tarjolla - kun ne eivät ole se, kenet olisi halunnut.

Ja jos käsityksesi on, että valtaosa naisista voi valikoida millaisen miehen ikinä haluavat, niin silloinhan sen täyty tarkoittaa, että he oikeastaan haluavat aika tavallisia miehiä. Koska valtaosa naisista on parisuhteessa ihan tavallisten miesten kanssa. Ja tästä taas tullaan siihen, että jos kerran tavallisia miehiä päätyy suhteisiin noin paljon, niin miten voi olla mahdollista, että he kaikki joutuvat tyytymään? Onko siis niin, että naiset kyllä haluavat tavallisia miehiä, mutta tavalliset miehet itse haluaisivat paljon kauniimpia naisia eivätkä tavalliset naiset ole muuta kuin pelkkää tyytymistä?

Kuka muka haluaa tyytyä tavisnaiseen jos on mahdollisuus saada laatunainen?

Kysyn tämän ihan vakavasti, koska näin naisena en ole yhtään varma mitä tuo "laatu" naisessa edes tarkoittaa. Ihmisillä on preferenssejä, sen ymmärrän, joku tykkää laihasta ja joku vähän pulleammasta, joku pitkistä ja joku lyhyistä hiuksista, mutta mikä tekee naisesta laadukkaan? Rahalla saa hiuslisäkkeitä ja tekokynsiä, nättejä vaatteita ym., mutta jos pelkkä ulkonäkö lasketaan niin silloin moni tavis muuttuisi ammattilaisten käsissä laatunaiseksi jahka lyö rahaa pöytään. Joten miehet, kertokaa mikä on se laatunaisen mitta joka erottaa hänet niin selvästi taviksesta?

Laatunainen: ei päihde- tai muuta riippuvuusongelmaa, ei talousongelmia, ei mielenterveysongelmia, ei tyhmä tai ilkeä. Top 60% ulkonäkö. Monogaminen. Hetero. Kyky tehdä asioita pitkäjänteisesti.

Nämä vaatimukset ymmärrän paremmin, koska näitä samoja asioita vaadin myös mieheltä. Olen silti yllättynyt, että palstalla valittavat miehet eivät löydä tällaisia naisia mistään ja nämä naiset on nostettu laadun korkealle jalustalle. Jos ulkonäköön kiinnitetään ensin huomiota, niin top 60% antaa niin paljon anteeksi, että en ymmärrä miten se voi olla ongelma kun kerta kuusi naista kymmenestä kelpaisi ulkonäön puolesta.  Nuo muut ominaisuudet ovat sitten vaikeampia, mikäli ihmisellä ei saa olla vähäisiäkään ongelmia missään mainituista seikoista ikinä. Monogamia ja heterous ovat melko selkeitä, mutta kuka tahansa voi kokea haasteita mielenterveyden tai talouden kanssa ja tällaisessa elämänvaiheessa nainen ilmeisesti putoaa tavisten joukkoon.

Monesti mies putoaa kokonaan pois naisen elämästä taloudellisten ongelmien tultua. Mielenterveyden häiriöistä puhumattakaan, joskin ne saa ulkonäöllä ja peniksellä anteeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tinder kuulostaa aika hankalalta paikalta. Kannattaako sitä edes yrittää? Olen nainen enkä mitenkään nätti edes.

No riippuu, mitä haluat sieltä. Voittajia siellä ovat seksiä hakevat naiset. Tarjonta on rajatonta. Onnea matkaan!

ja luokatonta.

Seksiä saa ilman tinderiäkin. Jopa kivan miehen kanssa.

Tässä nykynaisen maailma pähkinänkuoressa, olipa oma taso mitä tahansa. Ei siis ihme, että on varaa olla nirso. 

Naisten syy, että miehet ovat helppoja?

Ei, mutta on naisten syy etteivät he opi eroa seksisuhteen ja parisuhteen välillä.

Miehet ovat kyllä yrittäneet selittää. Seksisuhteeseen kelpaa vaatimattomampikin nainen, etenkin jos tämä on mieliksi komistukselle. Mies saa helppoa seksiä, samalla kun yrittää parisuhteeseen oman tasoistaan kauista naista.

Naisilla se menee toisin päin. Moni nainen joka olisi antanut aviomiehelleen vain parisuhteen, olisi antautunut seksisuhteeseen vain aviomiestään komeamman ja viihdyttävämmän miehen kanssa.

Naiset eivät sisäistä kuviota, ja saatuaan huomiota komistuksilta, nostavat rimaa eivätkä hyväksy miehiä jotka olisivat saatavilla parisuhteeseen.

Ei. Kenekään otsassa ei lue onko hän hyvää parisuhdemateriaalia vai ei. Naiset ovat usein yrittäneet ilmaista minkä laatuisen suhteen haluavat ja täälläkin on ollut keskustelua siitä, mistä tunnistaa miehen joka puheistaan huolimatta haluaa vaan seksiä. Mies voi sanoa etsivänsä parisuhdetta, vaikka haluaa vaan seksisuhteen. Mies voi käyttäytyä alkuun kuin etsisi parisuhdetta ja olla sitten kuitenkin vaan sika. Ennen kuin se ero tulee näitä miehiä on melkoisen vaikea erottaa niistä, jotka rehellisesti haluavat parisuhteen, koska myös ne vähän tavanomaisemman oloiset miehet voivat yllättäen muuttaa mielensä ja yhtäkkiä suhde ei olekaan enää mahdollinen. Epärehellisyys ja paremman kaipuu puolin ja toisin tekee parinhausta nykyään niin hel*tin hankalaa, että ihme jos vakka kantensa löytää jonkun deittiapin kautta.

Ja me olemme kertoneet sen teille.

Sen tunnistaa siitä että mies on lähtökohtaisesti komeampi ja kiinnostavampi kuin ne miehet jotka ovat todistetusti halunneet kanssasi parisuhteen.

Okei, asian tekee monimutkaisemmaksi se, että naisen ulkonäkö heikkenee iän myötä. Enemmistöllä huippu on siinä 19-21v, joten kolmekymppisenä saattaa joutua laskemaan ulkonäkörimaa. Tätä naiset eivät osaa arvioida, koska naiset itse näkevät kolmekymppisen naisen kauneimpana.

Te ette osaa arvioida tasoja, siinä perusongelma.

Minulle tasoja on edelleen kaksi: kiinnostaa tai ei kiinnosta. En ole koskaan vertaillut miesystävieni ulkonäköä. Tämä ulkonäköjankutus on kaiken kaikkiaan ihan käsittämätöntä. Tottakai ulkonäöllä on merkitystä, se ratkaisee, herääkö kiinnostus. Kyse on kuitenkin aivan eri asiasta kuin jostain klassisesta komeudesta tai numeroasteikosta.

Niinpä jos jäisin sinkuksi, toimisin ihan kuten ennenkin: jos ja kun joku mies herättäisi kiinnostukseni (ja minä hänen), katsoisin, mihin se johtaa. Miettimättä ollenkaan, onko hän komeampi vai rumempi kuin aikaisemmat kumppanini tai että olemmeko ulkonäöllisesti samalla tasolla.

Ulkonäköjankkaus on käsittämätöntä, mutta ulkonäkö on se, mikä herättää kiinnostuksen? Onko siis 1+1, mikä pariutumisessa on se kaikkein tärkein juttu?

Ulkonäkö ei ole yhtä kuin laatikkoleuka ja täydellinen hiusraja. Esimerkiksi itseeni on aina vedonnut eniten alle 180 cm  hieman tanakat ehdottomasti ei-bodatut miehet. Kaksi elämäni suurista rakkauksista olivat jo pitkälle kaljuuntuneita, toinen heistä oli seurustelumme aikaan 26-28 vuotias, toinen vähän yli kolmekymppinen. Se, mihin heidän ulkonäössään ihastuin oli molempien kohdalla silmät. Ja silmät nykyisessä puolisossanikin ensimmäisenä herättivät huomioni.

Minkä vuoksi sitten mitään tällaisia miespoikkeuksia ei nähdä mallikatalogeissa, naisille suunnattujen hömppädraamojen pääosissa tai ylipäätään naisten keskusteluissa kuumista miehistä? Miksi ne ovat aina se yksi ja sama miestyyppi, jolla juurikin on tämä täydellinen hiusraja ja vahvat leukaperät. Miksi se poikkeuksetta menee näin, jos asiassa ei ole mitään perää? Eivät miehet ole tyhmiä, etteivät he huomaisi oikeasti sitä, miten kaikilla komeiksi luokitelluilla miehillä on poikkeuksetta hiukset päässä. Näin on Channing Tatumin, Ryan Goslingin, Damiano Davidin, Jason Momoan, Johnny Deppin, Brad Pittin ym ym. tapauksessa. Järjestään kaikilla.

Entäs vaikkapa Jason Statham, Dwayne Johnson ja Vin Diesel?

Aina nämä kolme samaa action-figuuria. Satutko huomaamaan, mikä näitä kolmea miestä yhdistää? Oliko se se rasvattomuus ja lihasmassan ultimaattinen määrä (kaljulla lihasta on oltava enemmän).

Mutta onko sillä mitään väliä, minkä näköisiä tällaiset miehet edes ovat? Eihän noiden "ihannemiesten" olemassaolo kuitenkaan mitenkään näytä vaikuttavan vaikka suomalaisten naisten miesvalintoihin. Suurimmalla osalla on ihan tavallisennäköiset miehet. Joten näyttäisi siis siltä, että tavallisennäköiset miehet kyllä päätyvät suhteisiin. Jopa kaljut, vaikka tässä ketjussa on annettu ymmärtää, että yhdenkin hiukset tippuminen on käytännössä sosiaalinen kuolema.

Kyse on valinnanvapaudesta. Komealla miehellä on mahdollisuus valita kumppani (kuten suurimmalla osalla naisista) ja "tavallinen" mies on yleensä yksin tai valitsee yhden naisen, jota ei välttämättä edes halua, koska ainoastaan yksi voi ihastua tällaiseen mieheen. Kyse on valinnanvapaudesta, ei yhdestä parisuhteesta, joka voi hyvin jopa päättyä joskus.

Millainen valinnanmahdollisuus on mielestäsi suurimmalla osalla naisista?

Jos tavallisen miehen mahdollisuudet ovat noin heikot, niin eikö kannattaisi edes pyrkiä olemaan tavallisten miesten joukossa sitä parhaimmistoa? Ei ehkä saa jotain unelmanaisen näköistä, mutta voi silti saada hyvännäköisen tavisnaisen. Eikö se olisi jo parempi kuin se, että joutuu tyytymään yhteen ainoaan vaihtoehtoon, jota ei edes haluaisi? Oman ulkonäön parantaminen auttaa tässäkin kummasti.

Hyvännäköinenkin voi silti kokea, ettei saa haluamaansa. Jos sattuu rakastumaan henkilöön, jolta ei saa vastakaikua, ei yhtään lämmitä ajatus, että 20 muuta olisi kyllä tarjolla - kun ne eivät ole se, kenet olisi halunnut.

Ja jos käsityksesi on, että valtaosa naisista voi valikoida millaisen miehen ikinä haluavat, niin silloinhan sen täyty tarkoittaa, että he oikeastaan haluavat aika tavallisia miehiä. Koska valtaosa naisista on parisuhteessa ihan tavallisten miesten kanssa. Ja tästä taas tullaan siihen, että jos kerran tavallisia miehiä päätyy suhteisiin noin paljon, niin miten voi olla mahdollista, että he kaikki joutuvat tyytymään? Onko siis niin, että naiset kyllä haluavat tavallisia miehiä, mutta tavalliset miehet itse haluaisivat paljon kauniimpia naisia eivätkä tavalliset naiset ole muuta kuin pelkkää tyytymistä?

Kuka muka haluaa tyytyä tavisnaiseen jos on mahdollisuus saada laatunainen?

Kysyn tämän ihan vakavasti, koska näin naisena en ole yhtään varma mitä tuo "laatu" naisessa edes tarkoittaa. Ihmisillä on preferenssejä, sen ymmärrän, joku tykkää laihasta ja joku vähän pulleammasta, joku pitkistä ja joku lyhyistä hiuksista, mutta mikä tekee naisesta laadukkaan? Rahalla saa hiuslisäkkeitä ja tekokynsiä, nättejä vaatteita ym., mutta jos pelkkä ulkonäkö lasketaan niin silloin moni tavis muuttuisi ammattilaisten käsissä laatunaiseksi jahka lyö rahaa pöytään. Joten miehet, kertokaa mikä on se laatunaisen mitta joka erottaa hänet niin selvästi taviksesta?

Riippuu, tarkoitatko laatunaista ulkonäön puolesta vai naista, joka kelpaisi aina parisuhteeseen saakka? Ulkonäön puolesta nainen pääsee melko pitkälle hoikkuudella ja pitkillä hiuksilla. Ns. "vaimomatsku" on paljon monimutkaisempi asia, johon jokaisella miehillä on sitten omat kriteeristönsä.

Ahaa. Ja pitääkö tämän ulkonäöllisen laadun sisältyä miehillä "vaimomatskuun" automaattisesti? Vai onko niin, että kyseessä on vähän samanlainen mutkikas asia, kuin mitä naisten pariutuminen miesten kanssa on ja jokaisella on lopulta omat kriteeristönsä.

Miehellä on yleensä kolme ajatusta: 1) Naisen ulkoiset ominaisuudet (hoikkuus erittäin tärkeä asia) ja luonne (mahdotonta sanoa, mikä on kellekin miehelle kriteeristö) ovat niin sopivia, että jopa parisuhdetta voi miettiä. Yleensä ulkonäkö on suuremmassa roolissa tässäkin. Ns. vaimomatsku 2) Nainen on juuri niin sopivan ruma/ihan ok, että hänen kanssaan voi harrastaa säännöllistä seksiä rakastumatta tai harrastaa seksiä kerran, jos sellainen ihmeellinen tilaisuus sattuisi 3) Nainen on liian kaunis/liian ruma, eli seksi ei tule kysymykseen

Jännä. Vaimomatsku tarkoittaa siis naista, joka on sekä hoikka että luonteeltaan sopiva/miellyttävä. Eli parisuhteeseen kelpaavat naiset ovat hoikkia. Miksi sitten iso osa parisuhteessa olevista naisista ei ole hoikkia, iso osa on jopa lihavia?

Ei sillä, että tämä häiritsisi. Olen itse ollut aina hoikka, tosin en halua olla suhteessa ihmisen kanssa, joka käyttää sanaa vaimomatsku, enkä oikeastaan halua, että minusta puhutaan kyseisellä termillä. Kuulostaa jotenkin junttimaiselta.

Ei välttämättä, mutta hoikkuus tekee suhteen löytämisen naiselle huomattavasti helpommaksi. Ja nyt tällä kertaa puhun ihan parisuhteesta, koska lihavat naiset saavat seksiä ihan samalla tavalla, kuin hoikatkin. Vähän, kuten se hiusraja ja lihakset pienellä rasvaprosentilla tekevät miehelle helpommaksi niin seksin, kuin parisuhteenkin löytämisen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tinder kuulostaa aika hankalalta paikalta. Kannattaako sitä edes yrittää? Olen nainen enkä mitenkään nätti edes.

No riippuu, mitä haluat sieltä. Voittajia siellä ovat seksiä hakevat naiset. Tarjonta on rajatonta. Onnea matkaan!

ja luokatonta.

Seksiä saa ilman tinderiäkin. Jopa kivan miehen kanssa.

Tässä nykynaisen maailma pähkinänkuoressa, olipa oma taso mitä tahansa. Ei siis ihme, että on varaa olla nirso. 

Naisten syy, että miehet ovat helppoja?

Ei, mutta on naisten syy etteivät he opi eroa seksisuhteen ja parisuhteen välillä.

Miehet ovat kyllä yrittäneet selittää. Seksisuhteeseen kelpaa vaatimattomampikin nainen, etenkin jos tämä on mieliksi komistukselle. Mies saa helppoa seksiä, samalla kun yrittää parisuhteeseen oman tasoistaan kauista naista.

Naisilla se menee toisin päin. Moni nainen joka olisi antanut aviomiehelleen vain parisuhteen, olisi antautunut seksisuhteeseen vain aviomiestään komeamman ja viihdyttävämmän miehen kanssa.

Naiset eivät sisäistä kuviota, ja saatuaan huomiota komistuksilta, nostavat rimaa eivätkä hyväksy miehiä jotka olisivat saatavilla parisuhteeseen.

Ei. Kenekään otsassa ei lue onko hän hyvää parisuhdemateriaalia vai ei. Naiset ovat usein yrittäneet ilmaista minkä laatuisen suhteen haluavat ja täälläkin on ollut keskustelua siitä, mistä tunnistaa miehen joka puheistaan huolimatta haluaa vaan seksiä. Mies voi sanoa etsivänsä parisuhdetta, vaikka haluaa vaan seksisuhteen. Mies voi käyttäytyä alkuun kuin etsisi parisuhdetta ja olla sitten kuitenkin vaan sika. Ennen kuin se ero tulee näitä miehiä on melkoisen vaikea erottaa niistä, jotka rehellisesti haluavat parisuhteen, koska myös ne vähän tavanomaisemman oloiset miehet voivat yllättäen muuttaa mielensä ja yhtäkkiä suhde ei olekaan enää mahdollinen. Epärehellisyys ja paremman kaipuu puolin ja toisin tekee parinhausta nykyään niin hel*tin hankalaa, että ihme jos vakka kantensa löytää jonkun deittiapin kautta.

Ja me olemme kertoneet sen teille.

Sen tunnistaa siitä että mies on lähtökohtaisesti komeampi ja kiinnostavampi kuin ne miehet jotka ovat todistetusti halunneet kanssasi parisuhteen.

Okei, asian tekee monimutkaisemmaksi se, että naisen ulkonäkö heikkenee iän myötä. Enemmistöllä huippu on siinä 19-21v, joten kolmekymppisenä saattaa joutua laskemaan ulkonäkörimaa. Tätä naiset eivät osaa arvioida, koska naiset itse näkevät kolmekymppisen naisen kauneimpana.

Te ette osaa arvioida tasoja, siinä perusongelma.

Minulle tasoja on edelleen kaksi: kiinnostaa tai ei kiinnosta. En ole koskaan vertaillut miesystävieni ulkonäköä. Tämä ulkonäköjankutus on kaiken kaikkiaan ihan käsittämätöntä. Tottakai ulkonäöllä on merkitystä, se ratkaisee, herääkö kiinnostus. Kyse on kuitenkin aivan eri asiasta kuin jostain klassisesta komeudesta tai numeroasteikosta.

Niinpä jos jäisin sinkuksi, toimisin ihan kuten ennenkin: jos ja kun joku mies herättäisi kiinnostukseni (ja minä hänen), katsoisin, mihin se johtaa. Miettimättä ollenkaan, onko hän komeampi vai rumempi kuin aikaisemmat kumppanini tai että olemmeko ulkonäöllisesti samalla tasolla.

Ulkonäköjankkaus on käsittämätöntä, mutta ulkonäkö on se, mikä herättää kiinnostuksen? Onko siis 1+1, mikä pariutumisessa on se kaikkein tärkein juttu?

Ulkonäkö ei ole yhtä kuin laatikkoleuka ja täydellinen hiusraja. Esimerkiksi itseeni on aina vedonnut eniten alle 180 cm  hieman tanakat ehdottomasti ei-bodatut miehet. Kaksi elämäni suurista rakkauksista olivat jo pitkälle kaljuuntuneita, toinen heistä oli seurustelumme aikaan 26-28 vuotias, toinen vähän yli kolmekymppinen. Se, mihin heidän ulkonäössään ihastuin oli molempien kohdalla silmät. Ja silmät nykyisessä puolisossanikin ensimmäisenä herättivät huomioni.

Minkä vuoksi sitten mitään tällaisia miespoikkeuksia ei nähdä mallikatalogeissa, naisille suunnattujen hömppädraamojen pääosissa tai ylipäätään naisten keskusteluissa kuumista miehistä? Miksi ne ovat aina se yksi ja sama miestyyppi, jolla juurikin on tämä täydellinen hiusraja ja vahvat leukaperät. Miksi se poikkeuksetta menee näin, jos asiassa ei ole mitään perää? Eivät miehet ole tyhmiä, etteivät he huomaisi oikeasti sitä, miten kaikilla komeiksi luokitelluilla miehillä on poikkeuksetta hiukset päässä. Näin on Channing Tatumin, Ryan Goslingin, Damiano Davidin, Jason Momoan, Johnny Deppin, Brad Pittin ym ym. tapauksessa. Järjestään kaikilla.

Entäs vaikkapa Jason Statham, Dwayne Johnson ja Vin Diesel?

Aina nämä kolme samaa action-figuuria. Satutko huomaamaan, mikä näitä kolmea miestä yhdistää? Oliko se se rasvattomuus ja lihasmassan ultimaattinen määrä (kaljulla lihasta on oltava enemmän).

Mutta onko sillä mitään väliä, minkä näköisiä tällaiset miehet edes ovat? Eihän noiden "ihannemiesten" olemassaolo kuitenkaan mitenkään näytä vaikuttavan vaikka suomalaisten naisten miesvalintoihin. Suurimmalla osalla on ihan tavallisennäköiset miehet. Joten näyttäisi siis siltä, että tavallisennäköiset miehet kyllä päätyvät suhteisiin. Jopa kaljut, vaikka tässä ketjussa on annettu ymmärtää, että yhdenkin hiukset tippuminen on käytännössä sosiaalinen kuolema.

Kyse on valinnanvapaudesta. Komealla miehellä on mahdollisuus valita kumppani (kuten suurimmalla osalla naisista) ja "tavallinen" mies on yleensä yksin tai valitsee yhden naisen, jota ei välttämättä edes halua, koska ainoastaan yksi voi ihastua tällaiseen mieheen. Kyse on valinnanvapaudesta, ei yhdestä parisuhteesta, joka voi hyvin jopa päättyä joskus.

Millainen valinnanmahdollisuus on mielestäsi suurimmalla osalla naisista?

Jos tavallisen miehen mahdollisuudet ovat noin heikot, niin eikö kannattaisi edes pyrkiä olemaan tavallisten miesten joukossa sitä parhaimmistoa? Ei ehkä saa jotain unelmanaisen näköistä, mutta voi silti saada hyvännäköisen tavisnaisen. Eikö se olisi jo parempi kuin se, että joutuu tyytymään yhteen ainoaan vaihtoehtoon, jota ei edes haluaisi? Oman ulkonäön parantaminen auttaa tässäkin kummasti.

Hyvännäköinenkin voi silti kokea, ettei saa haluamaansa. Jos sattuu rakastumaan henkilöön, jolta ei saa vastakaikua, ei yhtään lämmitä ajatus, että 20 muuta olisi kyllä tarjolla - kun ne eivät ole se, kenet olisi halunnut.

Ja jos käsityksesi on, että valtaosa naisista voi valikoida millaisen miehen ikinä haluavat, niin silloinhan sen täyty tarkoittaa, että he oikeastaan haluavat aika tavallisia miehiä. Koska valtaosa naisista on parisuhteessa ihan tavallisten miesten kanssa. Ja tästä taas tullaan siihen, että jos kerran tavallisia miehiä päätyy suhteisiin noin paljon, niin miten voi olla mahdollista, että he kaikki joutuvat tyytymään? Onko siis niin, että naiset kyllä haluavat tavallisia miehiä, mutta tavalliset miehet itse haluaisivat paljon kauniimpia naisia eivätkä tavalliset naiset ole muuta kuin pelkkää tyytymistä?

Kuka muka haluaa tyytyä tavisnaiseen jos on mahdollisuus saada laatunainen?

Kysyn tämän ihan vakavasti, koska näin naisena en ole yhtään varma mitä tuo "laatu" naisessa edes tarkoittaa. Ihmisillä on preferenssejä, sen ymmärrän, joku tykkää laihasta ja joku vähän pulleammasta, joku pitkistä ja joku lyhyistä hiuksista, mutta mikä tekee naisesta laadukkaan? Rahalla saa hiuslisäkkeitä ja tekokynsiä, nättejä vaatteita ym., mutta jos pelkkä ulkonäkö lasketaan niin silloin moni tavis muuttuisi ammattilaisten käsissä laatunaiseksi jahka lyö rahaa pöytään. Joten miehet, kertokaa mikä on se laatunaisen mitta joka erottaa hänet niin selvästi taviksesta?

Laatunainen: ei päihde- tai muuta riippuvuusongelmaa, ei talousongelmia, ei mielenterveysongelmia, ei tyhmä tai ilkeä. Top 60% ulkonäkö. Monogaminen. Hetero. Kyky tehdä asioita pitkäjänteisesti.

Mitä tarkoittaa Top 60% ulkonäkö? Se oli ainoa, mitä en ihan tajunnut, mutta muilta osin kuulostaa sellaiselta aika tavalliselta suomalaiselta. Vähän ihmettelen minäkin, kuten tuo toinenkin vastaava, että näinkö simppeleillä ja tavanomaisilla kriteereillä on muka jokin harvinainen laatunainen? Luulisi, että tällaisia olisi aika helppo löytää. Ja jos tämä on laatunainen, tavallista naista siis parempi, niin millaisissa piireissä mahdatte liikkua, jos tavallisuus tarkoittaa mielestänne päihdeongelmaa tai muita addiktioita, talousongelmia ja mielenterveysongemia???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tinder kuulostaa aika hankalalta paikalta. Kannattaako sitä edes yrittää? Olen nainen enkä mitenkään nätti edes.

No riippuu, mitä haluat sieltä. Voittajia siellä ovat seksiä hakevat naiset. Tarjonta on rajatonta. Onnea matkaan!

ja luokatonta.

Seksiä saa ilman tinderiäkin. Jopa kivan miehen kanssa.

Tässä nykynaisen maailma pähkinänkuoressa, olipa oma taso mitä tahansa. Ei siis ihme, että on varaa olla nirso. 

Naisten syy, että miehet ovat helppoja?

Ei, mutta on naisten syy etteivät he opi eroa seksisuhteen ja parisuhteen välillä.

Miehet ovat kyllä yrittäneet selittää. Seksisuhteeseen kelpaa vaatimattomampikin nainen, etenkin jos tämä on mieliksi komistukselle. Mies saa helppoa seksiä, samalla kun yrittää parisuhteeseen oman tasoistaan kauista naista.

Naisilla se menee toisin päin. Moni nainen joka olisi antanut aviomiehelleen vain parisuhteen, olisi antautunut seksisuhteeseen vain aviomiestään komeamman ja viihdyttävämmän miehen kanssa.

Naiset eivät sisäistä kuviota, ja saatuaan huomiota komistuksilta, nostavat rimaa eivätkä hyväksy miehiä jotka olisivat saatavilla parisuhteeseen.

Ei. Kenekään otsassa ei lue onko hän hyvää parisuhdemateriaalia vai ei. Naiset ovat usein yrittäneet ilmaista minkä laatuisen suhteen haluavat ja täälläkin on ollut keskustelua siitä, mistä tunnistaa miehen joka puheistaan huolimatta haluaa vaan seksiä. Mies voi sanoa etsivänsä parisuhdetta, vaikka haluaa vaan seksisuhteen. Mies voi käyttäytyä alkuun kuin etsisi parisuhdetta ja olla sitten kuitenkin vaan sika. Ennen kuin se ero tulee näitä miehiä on melkoisen vaikea erottaa niistä, jotka rehellisesti haluavat parisuhteen, koska myös ne vähän tavanomaisemman oloiset miehet voivat yllättäen muuttaa mielensä ja yhtäkkiä suhde ei olekaan enää mahdollinen. Epärehellisyys ja paremman kaipuu puolin ja toisin tekee parinhausta nykyään niin hel*tin hankalaa, että ihme jos vakka kantensa löytää jonkun deittiapin kautta.

Ja me olemme kertoneet sen teille.

Sen tunnistaa siitä että mies on lähtökohtaisesti komeampi ja kiinnostavampi kuin ne miehet jotka ovat todistetusti halunneet kanssasi parisuhteen.

Okei, asian tekee monimutkaisemmaksi se, että naisen ulkonäkö heikkenee iän myötä. Enemmistöllä huippu on siinä 19-21v, joten kolmekymppisenä saattaa joutua laskemaan ulkonäkörimaa. Tätä naiset eivät osaa arvioida, koska naiset itse näkevät kolmekymppisen naisen kauneimpana.

Te ette osaa arvioida tasoja, siinä perusongelma.

Minulle tasoja on edelleen kaksi: kiinnostaa tai ei kiinnosta. En ole koskaan vertaillut miesystävieni ulkonäköä. Tämä ulkonäköjankutus on kaiken kaikkiaan ihan käsittämätöntä. Tottakai ulkonäöllä on merkitystä, se ratkaisee, herääkö kiinnostus. Kyse on kuitenkin aivan eri asiasta kuin jostain klassisesta komeudesta tai numeroasteikosta.

Niinpä jos jäisin sinkuksi, toimisin ihan kuten ennenkin: jos ja kun joku mies herättäisi kiinnostukseni (ja minä hänen), katsoisin, mihin se johtaa. Miettimättä ollenkaan, onko hän komeampi vai rumempi kuin aikaisemmat kumppanini tai että olemmeko ulkonäöllisesti samalla tasolla.

Ulkonäköjankkaus on käsittämätöntä, mutta ulkonäkö on se, mikä herättää kiinnostuksen? Onko siis 1+1, mikä pariutumisessa on se kaikkein tärkein juttu?

Ulkonäkö ei ole yhtä kuin laatikkoleuka ja täydellinen hiusraja. Esimerkiksi itseeni on aina vedonnut eniten alle 180 cm  hieman tanakat ehdottomasti ei-bodatut miehet. Kaksi elämäni suurista rakkauksista olivat jo pitkälle kaljuuntuneita, toinen heistä oli seurustelumme aikaan 26-28 vuotias, toinen vähän yli kolmekymppinen. Se, mihin heidän ulkonäössään ihastuin oli molempien kohdalla silmät. Ja silmät nykyisessä puolisossanikin ensimmäisenä herättivät huomioni.

Minkä vuoksi sitten mitään tällaisia miespoikkeuksia ei nähdä mallikatalogeissa, naisille suunnattujen hömppädraamojen pääosissa tai ylipäätään naisten keskusteluissa kuumista miehistä? Miksi ne ovat aina se yksi ja sama miestyyppi, jolla juurikin on tämä täydellinen hiusraja ja vahvat leukaperät. Miksi se poikkeuksetta menee näin, jos asiassa ei ole mitään perää? Eivät miehet ole tyhmiä, etteivät he huomaisi oikeasti sitä, miten kaikilla komeiksi luokitelluilla miehillä on poikkeuksetta hiukset päässä. Näin on Channing Tatumin, Ryan Goslingin, Damiano Davidin, Jason Momoan, Johnny Deppin, Brad Pittin ym ym. tapauksessa. Järjestään kaikilla.

Entäs vaikkapa Jason Statham, Dwayne Johnson ja Vin Diesel?

Aina nämä kolme samaa action-figuuria. Satutko huomaamaan, mikä näitä kolmea miestä yhdistää? Oliko se se rasvattomuus ja lihasmassan ultimaattinen määrä (kaljulla lihasta on oltava enemmän).

Mutta onko sillä mitään väliä, minkä näköisiä tällaiset miehet edes ovat? Eihän noiden "ihannemiesten" olemassaolo kuitenkaan mitenkään näytä vaikuttavan vaikka suomalaisten naisten miesvalintoihin. Suurimmalla osalla on ihan tavallisennäköiset miehet. Joten näyttäisi siis siltä, että tavallisennäköiset miehet kyllä päätyvät suhteisiin. Jopa kaljut, vaikka tässä ketjussa on annettu ymmärtää, että yhdenkin hiukset tippuminen on käytännössä sosiaalinen kuolema.

Kyse on valinnanvapaudesta. Komealla miehellä on mahdollisuus valita kumppani (kuten suurimmalla osalla naisista) ja "tavallinen" mies on yleensä yksin tai valitsee yhden naisen, jota ei välttämättä edes halua, koska ainoastaan yksi voi ihastua tällaiseen mieheen. Kyse on valinnanvapaudesta, ei yhdestä parisuhteesta, joka voi hyvin jopa päättyä joskus.

Millainen valinnanmahdollisuus on mielestäsi suurimmalla osalla naisista?

Jos tavallisen miehen mahdollisuudet ovat noin heikot, niin eikö kannattaisi edes pyrkiä olemaan tavallisten miesten joukossa sitä parhaimmistoa? Ei ehkä saa jotain unelmanaisen näköistä, mutta voi silti saada hyvännäköisen tavisnaisen. Eikö se olisi jo parempi kuin se, että joutuu tyytymään yhteen ainoaan vaihtoehtoon, jota ei edes haluaisi? Oman ulkonäön parantaminen auttaa tässäkin kummasti.

Hyvännäköinenkin voi silti kokea, ettei saa haluamaansa. Jos sattuu rakastumaan henkilöön, jolta ei saa vastakaikua, ei yhtään lämmitä ajatus, että 20 muuta olisi kyllä tarjolla - kun ne eivät ole se, kenet olisi halunnut.

Ja jos käsityksesi on, että valtaosa naisista voi valikoida millaisen miehen ikinä haluavat, niin silloinhan sen täyty tarkoittaa, että he oikeastaan haluavat aika tavallisia miehiä. Koska valtaosa naisista on parisuhteessa ihan tavallisten miesten kanssa. Ja tästä taas tullaan siihen, että jos kerran tavallisia miehiä päätyy suhteisiin noin paljon, niin miten voi olla mahdollista, että he kaikki joutuvat tyytymään? Onko siis niin, että naiset kyllä haluavat tavallisia miehiä, mutta tavalliset miehet itse haluaisivat paljon kauniimpia naisia eivätkä tavalliset naiset ole muuta kuin pelkkää tyytymistä?

Kuka muka haluaa tyytyä tavisnaiseen jos on mahdollisuus saada laatunainen?

Kysyn tämän ihan vakavasti, koska näin naisena en ole yhtään varma mitä tuo "laatu" naisessa edes tarkoittaa. Ihmisillä on preferenssejä, sen ymmärrän, joku tykkää laihasta ja joku vähän pulleammasta, joku pitkistä ja joku lyhyistä hiuksista, mutta mikä tekee naisesta laadukkaan? Rahalla saa hiuslisäkkeitä ja tekokynsiä, nättejä vaatteita ym., mutta jos pelkkä ulkonäkö lasketaan niin silloin moni tavis muuttuisi ammattilaisten käsissä laatunaiseksi jahka lyö rahaa pöytään. Joten miehet, kertokaa mikä on se laatunaisen mitta joka erottaa hänet niin selvästi taviksesta?

Riippuu, tarkoitatko laatunaista ulkonäön puolesta vai naista, joka kelpaisi aina parisuhteeseen saakka? Ulkonäön puolesta nainen pääsee melko pitkälle hoikkuudella ja pitkillä hiuksilla. Ns. "vaimomatsku" on paljon monimutkaisempi asia, johon jokaisella miehillä on sitten omat kriteeristönsä.

Ahaa. Ja pitääkö tämän ulkonäöllisen laadun sisältyä miehillä "vaimomatskuun" automaattisesti? Vai onko niin, että kyseessä on vähän samanlainen mutkikas asia, kuin mitä naisten pariutuminen miesten kanssa on ja jokaisella on lopulta omat kriteeristönsä.

Miehellä on yleensä kolme ajatusta: 1) Naisen ulkoiset ominaisuudet (hoikkuus erittäin tärkeä asia) ja luonne (mahdotonta sanoa, mikä on kellekin miehelle kriteeristö) ovat niin sopivia, että jopa parisuhdetta voi miettiä. Yleensä ulkonäkö on suuremmassa roolissa tässäkin. Ns. vaimomatsku 2) Nainen on juuri niin sopivan ruma/ihan ok, että hänen kanssaan voi harrastaa säännöllistä seksiä rakastumatta tai harrastaa seksiä kerran, jos sellainen ihmeellinen tilaisuus sattuisi 3) Nainen on liian kaunis/liian ruma, eli seksi ei tule kysymykseen

Jännä. Vaimomatsku tarkoittaa siis naista, joka on sekä hoikka että luonteeltaan sopiva/miellyttävä. Eli parisuhteeseen kelpaavat naiset ovat hoikkia. Miksi sitten iso osa parisuhteessa olevista naisista ei ole hoikkia, iso osa on jopa lihavia?

Ei sillä, että tämä häiritsisi. Olen itse ollut aina hoikka, tosin en halua olla suhteessa ihmisen kanssa, joka käyttää sanaa vaimomatsku, enkä oikeastaan halua, että minusta puhutaan kyseisellä termillä. Kuulostaa jotenkin junttimaiselta.

Ei välttämättä, mutta hoikkuus tekee suhteen löytämisen naiselle huomattavasti helpommaksi. Ja nyt tällä kertaa puhun ihan parisuhteesta, koska lihavat naiset saavat seksiä ihan samalla tavalla, kuin hoikatkin. Vähän, kuten se hiusraja ja lihakset pienellä rasvaprosentilla tekevät miehelle helpommaksi niin seksin, kuin parisuhteenkin löytämisen.

Niin, uskon kyllä että hoikka nainen löytää pääsääntöisesti helpommin suhteen kuin lihava, koska valtaosan mielestä hoikkuus ja normaalipainoisuus ovat miellyttävämpi ominaisuus kuin lihavuus. Tässä ei ole mitään ihmeellistä. Mutta käytännössähän sitten iso osa miehistä aloittaa suhteen sellaisen kanssa, joka ei ole ns. vaimomatskua, koska aika monen kumppani kuitenkaan ei ole hoikka. Joten mitä merkitystä on käsitteellä vaimomatsku, jos se on vain teoriaa eikä toteudu käytännössä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tinder kuulostaa aika hankalalta paikalta. Kannattaako sitä edes yrittää? Olen nainen enkä mitenkään nätti edes.

No riippuu, mitä haluat sieltä. Voittajia siellä ovat seksiä hakevat naiset. Tarjonta on rajatonta. Onnea matkaan!

ja luokatonta.

Seksiä saa ilman tinderiäkin. Jopa kivan miehen kanssa.

Tässä nykynaisen maailma pähkinänkuoressa, olipa oma taso mitä tahansa. Ei siis ihme, että on varaa olla nirso. 

Naisten syy, että miehet ovat helppoja?

Ei, mutta on naisten syy etteivät he opi eroa seksisuhteen ja parisuhteen välillä.

Miehet ovat kyllä yrittäneet selittää. Seksisuhteeseen kelpaa vaatimattomampikin nainen, etenkin jos tämä on mieliksi komistukselle. Mies saa helppoa seksiä, samalla kun yrittää parisuhteeseen oman tasoistaan kauista naista.

Naisilla se menee toisin päin. Moni nainen joka olisi antanut aviomiehelleen vain parisuhteen, olisi antautunut seksisuhteeseen vain aviomiestään komeamman ja viihdyttävämmän miehen kanssa.

Naiset eivät sisäistä kuviota, ja saatuaan huomiota komistuksilta, nostavat rimaa eivätkä hyväksy miehiä jotka olisivat saatavilla parisuhteeseen.

Ei. Kenekään otsassa ei lue onko hän hyvää parisuhdemateriaalia vai ei. Naiset ovat usein yrittäneet ilmaista minkä laatuisen suhteen haluavat ja täälläkin on ollut keskustelua siitä, mistä tunnistaa miehen joka puheistaan huolimatta haluaa vaan seksiä. Mies voi sanoa etsivänsä parisuhdetta, vaikka haluaa vaan seksisuhteen. Mies voi käyttäytyä alkuun kuin etsisi parisuhdetta ja olla sitten kuitenkin vaan sika. Ennen kuin se ero tulee näitä miehiä on melkoisen vaikea erottaa niistä, jotka rehellisesti haluavat parisuhteen, koska myös ne vähän tavanomaisemman oloiset miehet voivat yllättäen muuttaa mielensä ja yhtäkkiä suhde ei olekaan enää mahdollinen. Epärehellisyys ja paremman kaipuu puolin ja toisin tekee parinhausta nykyään niin hel*tin hankalaa, että ihme jos vakka kantensa löytää jonkun deittiapin kautta.

Ja me olemme kertoneet sen teille.

Sen tunnistaa siitä että mies on lähtökohtaisesti komeampi ja kiinnostavampi kuin ne miehet jotka ovat todistetusti halunneet kanssasi parisuhteen.

Okei, asian tekee monimutkaisemmaksi se, että naisen ulkonäkö heikkenee iän myötä. Enemmistöllä huippu on siinä 19-21v, joten kolmekymppisenä saattaa joutua laskemaan ulkonäkörimaa. Tätä naiset eivät osaa arvioida, koska naiset itse näkevät kolmekymppisen naisen kauneimpana.

Te ette osaa arvioida tasoja, siinä perusongelma.

Minulle tasoja on edelleen kaksi: kiinnostaa tai ei kiinnosta. En ole koskaan vertaillut miesystävieni ulkonäköä. Tämä ulkonäköjankutus on kaiken kaikkiaan ihan käsittämätöntä. Tottakai ulkonäöllä on merkitystä, se ratkaisee, herääkö kiinnostus. Kyse on kuitenkin aivan eri asiasta kuin jostain klassisesta komeudesta tai numeroasteikosta.

Niinpä jos jäisin sinkuksi, toimisin ihan kuten ennenkin: jos ja kun joku mies herättäisi kiinnostukseni (ja minä hänen), katsoisin, mihin se johtaa. Miettimättä ollenkaan, onko hän komeampi vai rumempi kuin aikaisemmat kumppanini tai että olemmeko ulkonäöllisesti samalla tasolla.

Ulkonäköjankkaus on käsittämätöntä, mutta ulkonäkö on se, mikä herättää kiinnostuksen? Onko siis 1+1, mikä pariutumisessa on se kaikkein tärkein juttu?

Ulkonäkö ei ole yhtä kuin laatikkoleuka ja täydellinen hiusraja. Esimerkiksi itseeni on aina vedonnut eniten alle 180 cm  hieman tanakat ehdottomasti ei-bodatut miehet. Kaksi elämäni suurista rakkauksista olivat jo pitkälle kaljuuntuneita, toinen heistä oli seurustelumme aikaan 26-28 vuotias, toinen vähän yli kolmekymppinen. Se, mihin heidän ulkonäössään ihastuin oli molempien kohdalla silmät. Ja silmät nykyisessä puolisossanikin ensimmäisenä herättivät huomioni.

Minkä vuoksi sitten mitään tällaisia miespoikkeuksia ei nähdä mallikatalogeissa, naisille suunnattujen hömppädraamojen pääosissa tai ylipäätään naisten keskusteluissa kuumista miehistä? Miksi ne ovat aina se yksi ja sama miestyyppi, jolla juurikin on tämä täydellinen hiusraja ja vahvat leukaperät. Miksi se poikkeuksetta menee näin, jos asiassa ei ole mitään perää? Eivät miehet ole tyhmiä, etteivät he huomaisi oikeasti sitä, miten kaikilla komeiksi luokitelluilla miehillä on poikkeuksetta hiukset päässä. Näin on Channing Tatumin, Ryan Goslingin, Damiano Davidin, Jason Momoan, Johnny Deppin, Brad Pittin ym ym. tapauksessa. Järjestään kaikilla.

Entäs vaikkapa Jason Statham, Dwayne Johnson ja Vin Diesel?

Aina nämä kolme samaa action-figuuria. Satutko huomaamaan, mikä näitä kolmea miestä yhdistää? Oliko se se rasvattomuus ja lihasmassan ultimaattinen määrä (kaljulla lihasta on oltava enemmän).

Mutta onko sillä mitään väliä, minkä näköisiä tällaiset miehet edes ovat? Eihän noiden "ihannemiesten" olemassaolo kuitenkaan mitenkään näytä vaikuttavan vaikka suomalaisten naisten miesvalintoihin. Suurimmalla osalla on ihan tavallisennäköiset miehet. Joten näyttäisi siis siltä, että tavallisennäköiset miehet kyllä päätyvät suhteisiin. Jopa kaljut, vaikka tässä ketjussa on annettu ymmärtää, että yhdenkin hiukset tippuminen on käytännössä sosiaalinen kuolema.

Kyse on valinnanvapaudesta. Komealla miehellä on mahdollisuus valita kumppani (kuten suurimmalla osalla naisista) ja "tavallinen" mies on yleensä yksin tai valitsee yhden naisen, jota ei välttämättä edes halua, koska ainoastaan yksi voi ihastua tällaiseen mieheen. Kyse on valinnanvapaudesta, ei yhdestä parisuhteesta, joka voi hyvin jopa päättyä joskus.

Millainen valinnanmahdollisuus on mielestäsi suurimmalla osalla naisista?

Jos tavallisen miehen mahdollisuudet ovat noin heikot, niin eikö kannattaisi edes pyrkiä olemaan tavallisten miesten joukossa sitä parhaimmistoa? Ei ehkä saa jotain unelmanaisen näköistä, mutta voi silti saada hyvännäköisen tavisnaisen. Eikö se olisi jo parempi kuin se, että joutuu tyytymään yhteen ainoaan vaihtoehtoon, jota ei edes haluaisi? Oman ulkonäön parantaminen auttaa tässäkin kummasti.

Hyvännäköinenkin voi silti kokea, ettei saa haluamaansa. Jos sattuu rakastumaan henkilöön, jolta ei saa vastakaikua, ei yhtään lämmitä ajatus, että 20 muuta olisi kyllä tarjolla - kun ne eivät ole se, kenet olisi halunnut.

Ja jos käsityksesi on, että valtaosa naisista voi valikoida millaisen miehen ikinä haluavat, niin silloinhan sen täyty tarkoittaa, että he oikeastaan haluavat aika tavallisia miehiä. Koska valtaosa naisista on parisuhteessa ihan tavallisten miesten kanssa. Ja tästä taas tullaan siihen, että jos kerran tavallisia miehiä päätyy suhteisiin noin paljon, niin miten voi olla mahdollista, että he kaikki joutuvat tyytymään? Onko siis niin, että naiset kyllä haluavat tavallisia miehiä, mutta tavalliset miehet itse haluaisivat paljon kauniimpia naisia eivätkä tavalliset naiset ole muuta kuin pelkkää tyytymistä?

Kuka muka haluaa tyytyä tavisnaiseen jos on mahdollisuus saada laatunainen?

Kysyn tämän ihan vakavasti, koska näin naisena en ole yhtään varma mitä tuo "laatu" naisessa edes tarkoittaa. Ihmisillä on preferenssejä, sen ymmärrän, joku tykkää laihasta ja joku vähän pulleammasta, joku pitkistä ja joku lyhyistä hiuksista, mutta mikä tekee naisesta laadukkaan? Rahalla saa hiuslisäkkeitä ja tekokynsiä, nättejä vaatteita ym., mutta jos pelkkä ulkonäkö lasketaan niin silloin moni tavis muuttuisi ammattilaisten käsissä laatunaiseksi jahka lyö rahaa pöytään. Joten miehet, kertokaa mikä on se laatunaisen mitta joka erottaa hänet niin selvästi taviksesta?

Laatunainen: ei päihde- tai muuta riippuvuusongelmaa, ei talousongelmia, ei mielenterveysongelmia, ei tyhmä tai ilkeä. Top 60% ulkonäkö. Monogaminen. Hetero. Kyky tehdä asioita pitkäjänteisesti.

Nämä vaatimukset ymmärrän paremmin, koska näitä samoja asioita vaadin myös mieheltä. Olen silti yllättynyt, että palstalla valittavat miehet eivät löydä tällaisia naisia mistään ja nämä naiset on nostettu laadun korkealle jalustalle. Jos ulkonäköön kiinnitetään ensin huomiota, niin top 60% antaa niin paljon anteeksi, että en ymmärrä miten se voi olla ongelma kun kerta kuusi naista kymmenestä kelpaisi ulkonäön puolesta.  Nuo muut ominaisuudet ovat sitten vaikeampia, mikäli ihmisellä ei saa olla vähäisiäkään ongelmia missään mainituista seikoista ikinä. Monogamia ja heterous ovat melko selkeitä, mutta kuka tahansa voi kokea haasteita mielenterveyden tai talouden kanssa ja tällaisessa elämänvaiheessa nainen ilmeisesti putoaa tavisten joukkoon.

Monesti mies putoaa kokonaan pois naisen elämästä taloudellisten ongelmien tultua. Mielenterveyden häiriöistä puhumattakaan, joskin ne saa ulkonäöllä ja peniksellä anteeksi.

Minusta tärkeämpi kysymys on kuitenkin se, mistä ongelmat ovat alkaneet. Jos kyseessä on rahapelit, pikavipit tai joku muu vastaava, on se huomattavasti pahempi kuin äkillinen työttömäksi jääminen tai sairastuminen. Raha-asiat ovat hyvin yleinen syy eroon, minusta on melko selkeää että sellaista riskiä ei halua ottaa mikäli ongelmien voi olettaa jatkuvan pitkään. Mielenterveydenhäiriöt vaikeuttavat parisuhdetta niin paljon, että suhde näivettyy ongelmien alle. Miesmalleus tai minkäänlainen penis ei pelasta suhdetta, jos mies voi niin huonosti ettei pysty olemaan kumppanina tai saattaa käyttäytyä aggressiivisesti tai etäännyttää itsensä muista, niin kuin miehillä valitettavasti on mielenterveysongelmissa tapana.