Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Deittailumaailma on muuttunut yhä rumemmaksi (HS)
24.05.2022 |
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008808208.html
Valitettavasti maksumuurin takana. Artikkeli kertoo 47-vuotiaasta lääkäristä, joka esiintyy jutussa nimellä Sanna. Hän on ahkera Tinderin käyttäjä ja on tavannut treffipalvelujen kautta noin 160 miestä. Tinder Goldin lisäksi kokeillut mm. Happy Pancakea.
Ensimmäinen pettymys tulee usein tavatessa livenä:
"Viestittelyn perusteella mukavalta vaikuttanut henkilökin saattaa osoittautua ensitreffeillä todelliseksi törpöksi."
Toinen on ghostatuksi tuleminen. Sanna itse ei haluaisi alentua ghostaamaan, mutta hänellä on kännykässään sovellus, jolla hänelle "tulee puhelu" aina tunnin kuluttua tapaamisen alkamisesta. Silloin saan joka tapauksessa tavallaan jonkinnäköisen tauon siihen hommaan. Ja jos haluan, niin voin puhelun jälkeen sanoa, että nyt minun on pakko lähteä. Ja joskus hänkin ghostaa.
Ghostaamisen syy on usein se, että ihminen on ihan erilainen kuin profiilissa.
"Kuvat voivat olla niin vanhoja, että niiden ottamisen jälkeen seuralaiselle on esimerkiksi kertynyt kymmeniä kiloja lisää painoa. Se ei sinällään Sannaa häiritse, mutta häntä ihmetyttää, eikö epärehellisyyden väistämätön paljastuminen hetkauta kyseisiä ihmisiä." Osa valehtelee ikänsä. Sannakin on käynyt treffeillä miehen kanssa, joka esitti olevansa 50 mutta olikin 70. Toisaalta nuoret miehet valehtelevat ikänsä vanhemmiksi päästäkseen harrastamaan seksiä itseään vanhemman naisen kanssa.
Lisäksi Tinderissä tulee vastaan tuttuja varattuja miehiä.
Artikkelin lopussa kerrotaan, kuinka Sannalla oli äskettäin tunne, että nyt näyttää lupaavalta, ja Sanna kävi jo miehen kanssa useammilla treffeillä. Sitten kävi ilmi ettei mies ollutkaan muuttanut erilleen vaimostaan.
Kommentit (1481)
Moniko mies edes saa 160 matchiä, tai tapaisi kaikki ne naiset?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 49v. Mulla on ollut elämässäni 7 monen vuoden parisuhdetta, kaikki sinänsä hyviä vaikka ovatkin jo päättyneet, viimeistä lukuunottamatta. Tapaamispaikat: venelaiturilla, festareilla, harrastuksen kautta, ystävän tupareissa, baarissa, työpaikan koulutustilaisuudessa, ja viimeisin tiskin takaa asiakaspalvelutilanteessa.
Ihan vaan vinkkinä niille jotka ei enää muista missä muualla kuin deittisovelluksissa niitä mahdollisia kumppaneita voisi löytää.
Aika ylimielisen typerä kommentti. Ikäänkuin kaikki eivät ymmärtäisi, että töissä ja harrastuksissakin voi löytää kumppanin - tämä neuvo ei tosin auta niitä, jodien työpaikalla EI OLE KETÄÄN kiinnostavaa tai sellaista, jonka kanssa synkkaisi. Joku voi olla alalla, jossa on pääosin oman sukupuolen edustajia, ja jollain muulla taas on työkavereina perheellisiä ihmisiä sekä sellaisia sinkkuja, joiden kanssa ei olla samalla aaltopituudella. Ja kuinka suurella todennäköisyydellä uskot, että kumppani löytyy, jos menee vaikka tänä iltana venelaiturille istuskelemaan ja odottamaan?
Naisena -> aika pirun todennäköisesti, jos armon ylhäisyys suvaitsee antaa katseensa kiertää muuallakin kuin siinä persekamerassa.
Eli meinaat, että aina kun nainen asemoi itsensä jonnekin istumaan, hänelle ilmestyy suhde jostakin? Mielenkiintoista, Tapahtuuko tämä myös, jos menee metsään kivelle istuskelemaan? Tuohan alkaa kuulostaa sillä lailla houkuttelevalta, että taidankin mennä venelaiturille huomenna. Useimmiten siellä tosin ei ole ketään, mutta jos istun siinä vaikka kaksi tuntia, niin sinä siis pystyt takaamaan, että löydän sillä lailla kumppanin?
Jos siellä sattuu olemaan yksi mies, jolla on pokkaa lähestyä yksin istuvaa naista livenä selvinpäin, niin kyllä sinä pystyt ihan istumalla löytämään naisena kumppanin.
Onko siis jokainen sinkkumies halukas sitoutumaan ihan kehen vaan naiseen?
No kokeile istua siellä laiturilla ensin. Paras on tietysti, kun lähestyt sinua kiinnostavia miehiä ihan itse.
En ole tuo, jolle vastasit, mutta en ainakaan itse kiinnostu täysin tuntemattomista miehistä, joista en tiedä mitään. Pelkkä ulkonäkö ei herätä mielenkiintoani, eikä se että toinen sattuu olemaan venelaiturilla. Joten tuntemattomissa miehissä ei yksinkertaisesti ole ketään kiinnostavaa. Silloin voisi yhtä hyvin lähestyä ketä tahansa - ja mitä järkeä siinä olisi?
No sitten sinulla ei ole muita vaihtoehtoja, kuin sosiaalisen piirin peli. Kaveripiiristä on varmaan löydyttävä joku erittäin hyvä juuri vapaaksi jäänyt mies.
En kirjoittanut itsestäni. Minulla ei ole sinkkuusongelmaa. Kirjoittelen tässä ihan yleisellä tasolla. Sitä paitsi jokainen meistä liikkuu sen verran kodin ulkopuolella, että jos olisi suuri todennäköisyys löytää suhde notkumalla hetken aikaa venelaiturilla, ne suhteet löytyisivät samalla lailla kuin taivaasta eteen putoamalla esim. ruokakaupassa, jalkakäytävällä, parkkihallissa, kirjastossa, apteekissa, hammaslääkärin odotushuoneessa, raitiovaunussa, jne. Mutta silti suurin osa ihmisistä ei koskaan löydä suhdetta tällaisista paikoista. Jos miehet tulevat sankoin joukoin tekemään tuttavuutta nimenomaan venelaiturilla, tämä kannattaisi kertoa yleisesti naisille, jotta eivät turhaan tuhlaa aikaa muualla, vaan siirtyvät venelaiturille istuksimaan. (En ainakaan itse ole tiennyt, että ne ovat yleisiä iskupaikkoja.)
Kyllä ne suhteet edelleen syntyvät myös siellä tosimaailmassa. Ei koko ihmiskunta ole missään hemmetin tindereissä. Me turustutaan, ihastutaan ja rakastutaan ihan kuten ennenkin.
Mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana en ole +35 vuotiaiden sarjassa kuullut yhdestäkään suhteesta, joka olisi alkanut selvinpäin joidenkin työporukoiden juhlien ulkopuolella tai Tinderissä. En ole kuullut, että yksikään parisuhde olisi alkanut niin, missä rohkea itsevarma mies lähestyy naista kaupungin vilinässä ja numeroiden vaihdon jälkeen alkaisi kiihkeä treffailu.
Oma parisuhteeni alkoi työporukoiden juhlien, Tinderin ja jopa baarien ulkopuolella. Yhteinen ystävä järjesti treffit ja siitä se lähti. Ystäväni parisuhde (nyt ovat naimisissa) alkoi tanssiravintolasta ja ovat nimenomaan tuota ikäluokkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 49v. Mulla on ollut elämässäni 7 monen vuoden parisuhdetta, kaikki sinänsä hyviä vaikka ovatkin jo päättyneet, viimeistä lukuunottamatta. Tapaamispaikat: venelaiturilla, festareilla, harrastuksen kautta, ystävän tupareissa, baarissa, työpaikan koulutustilaisuudessa, ja viimeisin tiskin takaa asiakaspalvelutilanteessa.
Ihan vaan vinkkinä niille jotka ei enää muista missä muualla kuin deittisovelluksissa niitä mahdollisia kumppaneita voisi löytää.
Aika ylimielisen typerä kommentti. Ikäänkuin kaikki eivät ymmärtäisi, että töissä ja harrastuksissakin voi löytää kumppanin - tämä neuvo ei tosin auta niitä, jodien työpaikalla EI OLE KETÄÄN kiinnostavaa tai sellaista, jonka kanssa synkkaisi. Joku voi olla alalla, jossa on pääosin oman sukupuolen edustajia, ja jollain muulla taas on työkavereina perheellisiä ihmisiä sekä sellaisia sinkkuja, joiden kanssa ei olla samalla aaltopituudella. Ja kuinka suurella todennäköisyydellä uskot, että kumppani löytyy, jos menee vaikka tänä iltana venelaiturille istuskelemaan ja odottamaan?
Naisena -> aika pirun todennäköisesti, jos armon ylhäisyys suvaitsee antaa katseensa kiertää muuallakin kuin siinä persekamerassa.
Eli meinaat, että aina kun nainen asemoi itsensä jonnekin istumaan, hänelle ilmestyy suhde jostakin? Mielenkiintoista, Tapahtuuko tämä myös, jos menee metsään kivelle istuskelemaan? Tuohan alkaa kuulostaa sillä lailla houkuttelevalta, että taidankin mennä venelaiturille huomenna. Useimmiten siellä tosin ei ole ketään, mutta jos istun siinä vaikka kaksi tuntia, niin sinä siis pystyt takaamaan, että löydän sillä lailla kumppanin?
Jos siellä sattuu olemaan yksi mies, jolla on pokkaa lähestyä yksin istuvaa naista livenä selvinpäin, niin kyllä sinä pystyt ihan istumalla löytämään naisena kumppanin.
Onko siis jokainen sinkkumies halukas sitoutumaan ihan kehen vaan naiseen?
No kokeile istua siellä laiturilla ensin. Paras on tietysti, kun lähestyt sinua kiinnostavia miehiä ihan itse.
En ole tuo, jolle vastasit, mutta en ainakaan itse kiinnostu täysin tuntemattomista miehistä, joista en tiedä mitään. Pelkkä ulkonäkö ei herätä mielenkiintoani, eikä se että toinen sattuu olemaan venelaiturilla. Joten tuntemattomissa miehissä ei yksinkertaisesti ole ketään kiinnostavaa. Silloin voisi yhtä hyvin lähestyä ketä tahansa - ja mitä järkeä siinä olisi?
No sitten sinulla ei ole muita vaihtoehtoja, kuin sosiaalisen piirin peli. Kaveripiiristä on varmaan löydyttävä joku erittäin hyvä juuri vapaaksi jäänyt mies.
En kirjoittanut itsestäni. Minulla ei ole sinkkuusongelmaa. Kirjoittelen tässä ihan yleisellä tasolla. Sitä paitsi jokainen meistä liikkuu sen verran kodin ulkopuolella, että jos olisi suuri todennäköisyys löytää suhde notkumalla hetken aikaa venelaiturilla, ne suhteet löytyisivät samalla lailla kuin taivaasta eteen putoamalla esim. ruokakaupassa, jalkakäytävällä, parkkihallissa, kirjastossa, apteekissa, hammaslääkärin odotushuoneessa, raitiovaunussa, jne. Mutta silti suurin osa ihmisistä ei koskaan löydä suhdetta tällaisista paikoista. Jos miehet tulevat sankoin joukoin tekemään tuttavuutta nimenomaan venelaiturilla, tämä kannattaisi kertoa yleisesti naisille, jotta eivät turhaan tuhlaa aikaa muualla, vaan siirtyvät venelaiturille istuksimaan. (En ainakaan itse ole tiennyt, että ne ovat yleisiä iskupaikkoja.)
Kyllä ne suhteet edelleen syntyvät myös siellä tosimaailmassa. Ei koko ihmiskunta ole missään hemmetin tindereissä. Me turustutaan, ihastutaan ja rakastutaan ihan kuten ennenkin.
Mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana en ole +35 vuotiaiden sarjassa kuullut yhdestäkään suhteesta, joka olisi alkanut selvinpäin joidenkin työporukoiden juhlien ulkopuolella tai Tinderissä. En ole kuullut, että yksikään parisuhde olisi alkanut niin, missä rohkea itsevarma mies lähestyy naista kaupungin vilinässä ja numeroiden vaihdon jälkeen alkaisi kiihkeä treffailu.
Niin, jos tuo on ajatus siitä miten naista lähestytään ja mihin se johtaa, niin varmaankin niin. Onneksi osa miehistä osaa lähestyä naista kuin ihmistä.
Kuinka lähestyt miehiä kaupungin vilinässä?
AIvan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos Tinderissä etsisi jotain ihan tavallista miestä sulkien pois kaikki liian marginaalit alakulttuurityypit, paidattomat seksiseuran etsijät, kuvattomat sivusuhteen hakijat ja ongelmatapauksilta vaikuttavat, jäävät jäljelle siis ne hyvännäköiset, joilla on mahdollisesti kiinnostava tekstikin, ja tavallisen näköiset, joilla on kiinnostava teksti, sekä lauma klooneja, joilla on tylsä teksti tai ei tekstiä ollenkaan. Mahdollisesti kloonien joukosta saattaisi löytyä sopiva kumppani Tinderiä selaavalle naiselle, mutta mistä hän osaisi seuloa sen kiinnostavan, kun kaikki näyttävät ja kuulostavat samoilta? Ei mistään, joten hän tykkää vain niistä hyvännäköisistä sekä niistä, joiden profiiliteksti herätti kiinnostuksen. Tämän jälkeen kloonit ihmettelevät, miksi vain pieni osa miehistä pääsee treffeille ja naisia syytellään nirsoudesta ja pinnallisuudesta.
Miksi klooni-naiset etsivät yksilöitä?
Harvoin, jos koskaan tapaa naista, joka ei ole klooni. Toistaiseksi pitkän elämäni aikana reaalielämässä sellaista ei ole tullut vastaan ainoatakaan.
No kyllä minä ainakin olen reaalielämässä tavannut sekä naisia että miehiä, jotka eivät ole klooneja. Mutta deittiprofiilit ovat kyllä hämmentävän samankaltaisia hyvin isolla osalla porukasta. Ehkä ihmiset eivä jaksa nähdä vaivaa tai heidän itsetuntemuksensa on heikko? Tai verbaalista lahjakkuutta ei oikein löydy? Tylsiä luettaviahan ne enimmäkseen ovat, ja joskus myös tahattomasti harhaanjohtavia.
-eri
Kyllähän se aika ikävää on, jos jokaisella miehellä alkaa olla joku eläin rekvisiittana kuvassa, että naisilta saa sillä tavalla tykkäyksiä. Yhdysvalloissa oli joku huikea prosenttiosuus sille, kuinka moni mies on paidattomana koiranulkoiluttajana Tinderissä... Se kuva on prototyyppi kaikkein tykätyimmälle miestyypille Tinderissä (olettaen, että rasvaprosentti paidan alla on pieni).
Suomessa ei taida paidattomat olla niitä suosituimpia profiileita. Moni tulkitsee paidattomien hakevan yhden illan juttuja. Ja mistä tuon eläimen keksit? Usko vaan, että joku verihampainen susikoira ei todellakaan tee miehen profiilista kiinnostavaa.
No silloinhan se paita nimenomaan kannattaa jättää pois, jos sillä saavuttaa yhden illan juttuja. Ei ihme, että laatumiehet käyvät salilla tuhottomia määriä.
Ei kaikki miehet halua tuoda sitä esiin vaikka se suurin syy olisikin. Varsinkaan pelimiehet.
Jos haluaa kuukausikaupalla yhden illanjuttua samalta naiselta, niin kannattaa pitää se paita päällä. kuvissa
Vierailija kirjoitti:
Lähi-idän vahvistukset lähestyy naisia aika estoitta julkisissa tiloissa.
Ja kyllähän niillä vissiin saantia riittää ihan OK mitä olen ymmärtänyt. Siis sellaista laillistakin saantia.
Eli kyllä se toimii jos jollain miehellä on vielä testot kunnossa.
Länsimaissahan testotasot alkaa olla aika matalalla väestössä. Ei moni uskalla enää tuollaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 49v. Mulla on ollut elämässäni 7 monen vuoden parisuhdetta, kaikki sinänsä hyviä vaikka ovatkin jo päättyneet, viimeistä lukuunottamatta. Tapaamispaikat: venelaiturilla, festareilla, harrastuksen kautta, ystävän tupareissa, baarissa, työpaikan koulutustilaisuudessa, ja viimeisin tiskin takaa asiakaspalvelutilanteessa.
Ihan vaan vinkkinä niille jotka ei enää muista missä muualla kuin deittisovelluksissa niitä mahdollisia kumppaneita voisi löytää.
Aika ylimielisen typerä kommentti. Ikäänkuin kaikki eivät ymmärtäisi, että töissä ja harrastuksissakin voi löytää kumppanin - tämä neuvo ei tosin auta niitä, jodien työpaikalla EI OLE KETÄÄN kiinnostavaa tai sellaista, jonka kanssa synkkaisi. Joku voi olla alalla, jossa on pääosin oman sukupuolen edustajia, ja jollain muulla taas on työkavereina perheellisiä ihmisiä sekä sellaisia sinkkuja, joiden kanssa ei olla samalla aaltopituudella. Ja kuinka suurella todennäköisyydellä uskot, että kumppani löytyy, jos menee vaikka tänä iltana venelaiturille istuskelemaan ja odottamaan?
Naisena -> aika pirun todennäköisesti, jos armon ylhäisyys suvaitsee antaa katseensa kiertää muuallakin kuin siinä persekamerassa.
Eli meinaat, että aina kun nainen asemoi itsensä jonnekin istumaan, hänelle ilmestyy suhde jostakin? Mielenkiintoista, Tapahtuuko tämä myös, jos menee metsään kivelle istuskelemaan? Tuohan alkaa kuulostaa sillä lailla houkuttelevalta, että taidankin mennä venelaiturille huomenna. Useimmiten siellä tosin ei ole ketään, mutta jos istun siinä vaikka kaksi tuntia, niin sinä siis pystyt takaamaan, että löydän sillä lailla kumppanin?
Jos siellä sattuu olemaan yksi mies, jolla on pokkaa lähestyä yksin istuvaa naista livenä selvinpäin, niin kyllä sinä pystyt ihan istumalla löytämään naisena kumppanin.
Onko siis jokainen sinkkumies halukas sitoutumaan ihan kehen vaan naiseen?
No kokeile istua siellä laiturilla ensin. Paras on tietysti, kun lähestyt sinua kiinnostavia miehiä ihan itse.
En ole tuo, jolle vastasit, mutta en ainakaan itse kiinnostu täysin tuntemattomista miehistä, joista en tiedä mitään. Pelkkä ulkonäkö ei herätä mielenkiintoani, eikä se että toinen sattuu olemaan venelaiturilla. Joten tuntemattomissa miehissä ei yksinkertaisesti ole ketään kiinnostavaa. Silloin voisi yhtä hyvin lähestyä ketä tahansa - ja mitä järkeä siinä olisi?
No sitten sinulla ei ole muita vaihtoehtoja, kuin sosiaalisen piirin peli. Kaveripiiristä on varmaan löydyttävä joku erittäin hyvä juuri vapaaksi jäänyt mies.
En kirjoittanut itsestäni. Minulla ei ole sinkkuusongelmaa. Kirjoittelen tässä ihan yleisellä tasolla. Sitä paitsi jokainen meistä liikkuu sen verran kodin ulkopuolella, että jos olisi suuri todennäköisyys löytää suhde notkumalla hetken aikaa venelaiturilla, ne suhteet löytyisivät samalla lailla kuin taivaasta eteen putoamalla esim. ruokakaupassa, jalkakäytävällä, parkkihallissa, kirjastossa, apteekissa, hammaslääkärin odotushuoneessa, raitiovaunussa, jne. Mutta silti suurin osa ihmisistä ei koskaan löydä suhdetta tällaisista paikoista. Jos miehet tulevat sankoin joukoin tekemään tuttavuutta nimenomaan venelaiturilla, tämä kannattaisi kertoa yleisesti naisille, jotta eivät turhaan tuhlaa aikaa muualla, vaan siirtyvät venelaiturille istuksimaan. (En ainakaan itse ole tiennyt, että ne ovat yleisiä iskupaikkoja.)
Kyllä ne suhteet edelleen syntyvät myös siellä tosimaailmassa. Ei koko ihmiskunta ole missään hemmetin tindereissä. Me turustutaan, ihastutaan ja rakastutaan ihan kuten ennenkin.
Mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana en ole +35 vuotiaiden sarjassa kuullut yhdestäkään suhteesta, joka olisi alkanut selvinpäin joidenkin työporukoiden juhlien ulkopuolella tai Tinderissä. En ole kuullut, että yksikään parisuhde olisi alkanut niin, missä rohkea itsevarma mies lähestyy naista kaupungin vilinässä ja numeroiden vaihdon jälkeen alkaisi kiihkeä treffailu.
Oma parisuhteeni alkoi työporukoiden juhlien, Tinderin ja jopa baarien ulkopuolella. Yhteinen ystävä järjesti treffit ja siitä se lähti. Ystäväni parisuhde (nyt ovat naimisissa) alkoi tanssiravintolasta ja ovat nimenomaan tuota ikäluokkaa.
Aivan. No miehille harvoin ystävät järjestelevät treffejä. Kännissä ne live-elämän tapaamiset kuitenkin yli 90 prosenttisesti tapahtuvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 49v. Mulla on ollut elämässäni 7 monen vuoden parisuhdetta, kaikki sinänsä hyviä vaikka ovatkin jo päättyneet, viimeistä lukuunottamatta. Tapaamispaikat: venelaiturilla, festareilla, harrastuksen kautta, ystävän tupareissa, baarissa, työpaikan koulutustilaisuudessa, ja viimeisin tiskin takaa asiakaspalvelutilanteessa.
Ihan vaan vinkkinä niille jotka ei enää muista missä muualla kuin deittisovelluksissa niitä mahdollisia kumppaneita voisi löytää.
Aika ylimielisen typerä kommentti. Ikäänkuin kaikki eivät ymmärtäisi, että töissä ja harrastuksissakin voi löytää kumppanin - tämä neuvo ei tosin auta niitä, jodien työpaikalla EI OLE KETÄÄN kiinnostavaa tai sellaista, jonka kanssa synkkaisi. Joku voi olla alalla, jossa on pääosin oman sukupuolen edustajia, ja jollain muulla taas on työkavereina perheellisiä ihmisiä sekä sellaisia sinkkuja, joiden kanssa ei olla samalla aaltopituudella. Ja kuinka suurella todennäköisyydellä uskot, että kumppani löytyy, jos menee vaikka tänä iltana venelaiturille istuskelemaan ja odottamaan?
Naisena -> aika pirun todennäköisesti, jos armon ylhäisyys suvaitsee antaa katseensa kiertää muuallakin kuin siinä persekamerassa.
Eli meinaat, että aina kun nainen asemoi itsensä jonnekin istumaan, hänelle ilmestyy suhde jostakin? Mielenkiintoista, Tapahtuuko tämä myös, jos menee metsään kivelle istuskelemaan? Tuohan alkaa kuulostaa sillä lailla houkuttelevalta, että taidankin mennä venelaiturille huomenna. Useimmiten siellä tosin ei ole ketään, mutta jos istun siinä vaikka kaksi tuntia, niin sinä siis pystyt takaamaan, että löydän sillä lailla kumppanin?
Jos siellä sattuu olemaan yksi mies, jolla on pokkaa lähestyä yksin istuvaa naista livenä selvinpäin, niin kyllä sinä pystyt ihan istumalla löytämään naisena kumppanin.
Onko siis jokainen sinkkumies halukas sitoutumaan ihan kehen vaan naiseen?
No kokeile istua siellä laiturilla ensin. Paras on tietysti, kun lähestyt sinua kiinnostavia miehiä ihan itse.
En ole tuo, jolle vastasit, mutta en ainakaan itse kiinnostu täysin tuntemattomista miehistä, joista en tiedä mitään. Pelkkä ulkonäkö ei herätä mielenkiintoani, eikä se että toinen sattuu olemaan venelaiturilla. Joten tuntemattomissa miehissä ei yksinkertaisesti ole ketään kiinnostavaa. Silloin voisi yhtä hyvin lähestyä ketä tahansa - ja mitä järkeä siinä olisi?
No sitten sinulla ei ole muita vaihtoehtoja, kuin sosiaalisen piirin peli. Kaveripiiristä on varmaan löydyttävä joku erittäin hyvä juuri vapaaksi jäänyt mies.
En kirjoittanut itsestäni. Minulla ei ole sinkkuusongelmaa. Kirjoittelen tässä ihan yleisellä tasolla. Sitä paitsi jokainen meistä liikkuu sen verran kodin ulkopuolella, että jos olisi suuri todennäköisyys löytää suhde notkumalla hetken aikaa venelaiturilla, ne suhteet löytyisivät samalla lailla kuin taivaasta eteen putoamalla esim. ruokakaupassa, jalkakäytävällä, parkkihallissa, kirjastossa, apteekissa, hammaslääkärin odotushuoneessa, raitiovaunussa, jne. Mutta silti suurin osa ihmisistä ei koskaan löydä suhdetta tällaisista paikoista. Jos miehet tulevat sankoin joukoin tekemään tuttavuutta nimenomaan venelaiturilla, tämä kannattaisi kertoa yleisesti naisille, jotta eivät turhaan tuhlaa aikaa muualla, vaan siirtyvät venelaiturille istuksimaan. (En ainakaan itse ole tiennyt, että ne ovat yleisiä iskupaikkoja.)
Kyllä ne suhteet edelleen syntyvät myös siellä tosimaailmassa. Ei koko ihmiskunta ole missään hemmetin tindereissä. Me turustutaan, ihastutaan ja rakastutaan ihan kuten ennenkin.
Tietenkin! Eihän tässä kukaan ole väittänytkään, etteikö netin ulkopuolelta voisi löytää ihmisiä. Esim. itse olen löytänyt opiskelujen parista, töistä, harrastuksista, kerran kaverin bileistäkin... Pointti onkin tässä ollut se, että kaikki eivät löydä. Ja silloin voi ottaa avuksi deittisovellukset, joissa on mahdollista törmätä sellaisiinkin ihmisiin, joihin ei omassa arjessa törmäisi.
Minä pistän pääni pantiksi, että hyvän ihmissuhteen löytää helpommin tosimaailmasta kuin tindereistä. Huonon löytää helpommin tinderistä.
Ei ole mahdotonta, että hyvä ihmissuhde alkaisi Tinderistä, mutta se käy koko ajan vaikeammaksi. Tinder tuo aivan valtavan epäluulon kuorman suhteeseen. Koko ajan pienenevä osuus Tinderissä hakee mitään pysyvämpää kahdenvälistä suhdetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Toisaalta nuoret miehet valehtelevat ikänsä vanhemmiksi päästäkseen harrastamaan seksiä itseään vanhemman naisen kanssa."
Tässä teille hopeaketut miettimistä ;-).
Vöhön sama kun alaikäiset tytöt pokaa miehiä kampissa saadakseen rahaa farkkuihin
Tai päihteisiin...
Vierailija kirjoitti:
Itselleni varsinainen turn off on jos nainen kertoo kaiken olevan hyvin, mutta vielä yksi palanen puuttuu. Onhan se jopa pelottava asia, jos itselle ei miehenä ole tarjolla muuta kuin joku tarkkaan rajattu pieni palanen naisen pikkutarkassa systeemissä. Rehellisempää naiselta olisi ehdottaa suoraan, että haluatko koirankoppiini!
Otatkohan tuon lauseen nyt liian sanatarkasti? Tuollahan halutaan vain viestiä, että ihminen viihtyy omassa elämässään eikä odota toisen olevan vastuussa omasta onnellisuudestaan. Sekin on nimittäin aika iso taakka toiselle, jos yhtäkkiä pitää täyttää koko kumppanin elämä. Kauhea vastuu, jos on ainoa merkityksellinen tai hyvä asia toisen elämässä. Yleensä sitä pidetään ihan hyvänä asiana, jos ihminen kokee, että hänen elämänsä on hyvää ja onnellista, ja että hän löytää sinkkunakin merkityksellisiä asioita elämässään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähi-idän vahvistukset lähestyy naisia aika estoitta julkisissa tiloissa.
Ja kyllähän niillä vissiin saantia riittää ihan OK mitä olen ymmärtänyt. Siis sellaista laillistakin saantia.
Eli kyllä se toimii jos jollain miehellä on vielä testot kunnossa.
Länsimaissahan testotasot alkaa olla aika matalalla väestössä. Ei moni uskalla enää tuollaista.
Ei se mistään testosteronista ole kiinni, vaan siitä, että naisten lähestyminen kauppakeskuksissa lasketaan nykyään katuhäirinnäksi. Se ei ole fiksua enää, jos ei todella tiedä, mitä on tekemässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 49v. Mulla on ollut elämässäni 7 monen vuoden parisuhdetta, kaikki sinänsä hyviä vaikka ovatkin jo päättyneet, viimeistä lukuunottamatta. Tapaamispaikat: venelaiturilla, festareilla, harrastuksen kautta, ystävän tupareissa, baarissa, työpaikan koulutustilaisuudessa, ja viimeisin tiskin takaa asiakaspalvelutilanteessa.
Ihan vaan vinkkinä niille jotka ei enää muista missä muualla kuin deittisovelluksissa niitä mahdollisia kumppaneita voisi löytää.
Aika ylimielisen typerä kommentti. Ikäänkuin kaikki eivät ymmärtäisi, että töissä ja harrastuksissakin voi löytää kumppanin - tämä neuvo ei tosin auta niitä, jodien työpaikalla EI OLE KETÄÄN kiinnostavaa tai sellaista, jonka kanssa synkkaisi. Joku voi olla alalla, jossa on pääosin oman sukupuolen edustajia, ja jollain muulla taas on työkavereina perheellisiä ihmisiä sekä sellaisia sinkkuja, joiden kanssa ei olla samalla aaltopituudella. Ja kuinka suurella todennäköisyydellä uskot, että kumppani löytyy, jos menee vaikka tänä iltana venelaiturille istuskelemaan ja odottamaan?
Naisena -> aika pirun todennäköisesti, jos armon ylhäisyys suvaitsee antaa katseensa kiertää muuallakin kuin siinä persekamerassa.
Eli meinaat, että aina kun nainen asemoi itsensä jonnekin istumaan, hänelle ilmestyy suhde jostakin? Mielenkiintoista, Tapahtuuko tämä myös, jos menee metsään kivelle istuskelemaan? Tuohan alkaa kuulostaa sillä lailla houkuttelevalta, että taidankin mennä venelaiturille huomenna. Useimmiten siellä tosin ei ole ketään, mutta jos istun siinä vaikka kaksi tuntia, niin sinä siis pystyt takaamaan, että löydän sillä lailla kumppanin?
Jos siellä sattuu olemaan yksi mies, jolla on pokkaa lähestyä yksin istuvaa naista livenä selvinpäin, niin kyllä sinä pystyt ihan istumalla löytämään naisena kumppanin.
Onko siis jokainen sinkkumies halukas sitoutumaan ihan kehen vaan naiseen?
No kokeile istua siellä laiturilla ensin. Paras on tietysti, kun lähestyt sinua kiinnostavia miehiä ihan itse.
En ole tuo, jolle vastasit, mutta en ainakaan itse kiinnostu täysin tuntemattomista miehistä, joista en tiedä mitään. Pelkkä ulkonäkö ei herätä mielenkiintoani, eikä se että toinen sattuu olemaan venelaiturilla. Joten tuntemattomissa miehissä ei yksinkertaisesti ole ketään kiinnostavaa. Silloin voisi yhtä hyvin lähestyä ketä tahansa - ja mitä järkeä siinä olisi?
Tämä on varmaan yksi syy riskinoton lisäksi, miksi miesten odotetaan tekevän lähestymiset. Mies tietää heti silmämääräisesti, kenestä on kiinnostunut.
Tämä on kiinnostavaa. Mistä mies siis tietää sen? Ilmeisesti ulkonäön perusteella? Elämä on tietysti varmaan aika helppoa, jos kiinnostuu niin helposti ja sanoisinko jopa köykäisin kriteerein, ettei edes henkilön persoonasta tarvitse tietää mitään.
Mies tietää sen ulkonäön perusteella kyllä. Mutta minä en esimerkiksi ole miehenä tehnyt siitä huolimatta koskaan yhtäkään live-elämän lähestymistä. Mutta jos joku mies niitä vielä 2020-luvulla tekee, niin varmasti tietää kyllä ihan tarkalleen, kuka on niin hyvä nainen, että sitä viitsii oikeasti alkaa riskillä lähestymään. Monet eivät uskalla vastata vieraaseen numeroon, joten voiko odottaa, että tuolla mindsetilla uskalletaan lähestyä kadulla tuntematonta kiinnostavaa ihmistä...
Tämä on minulle jotain ihan käsittämätöntä. Käyn viikottain tapahtumissa, joissa tapaan osin uusia, osin samoja ihmisiä (yhdistystoiminta, harrastukset, kurssit). Matkustan työni puolesta ja majoitun hotelleissa. On maailman luonnollisin asia heittäytyä juttusille ihmisten kanssa ihan sukupuolesta, iästä ja ulkonäöstä riippumatta. Minä en ole hakemassa seuraa, koska olen avoliitossa, mutta lukuisia kertoja sitä olisi varmasti löytynyt, kun keskustelukumppani on ilmaissut rivien välissä olevansa sinkku.
Mutta tietysti jos istuu iltansa kotona keskustelemassa vauvapalstalla, niin onhan se vaikeaa.
Huomenna alkaa helatorstaiviikonloppu. Mitä, jos lähtisit reissuun jonnekin päin Suomea, ellet peräti Tallinnaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joillain ihmisillä jumittaa ajatus vain tinderissä, mitään muuta ei osata tai haluta nähdä. Se on kummallista. Maailma on täynnä ihmisiä, sen kun astuu ovesta ulos ja menee mukaan tekemiseen ja yhdessä olemiseen. Vaikkei paria löytyisikään, eihän kaikille aina löydy, niin ainakin elämä olisi antoisampaa kuin virtuaalisessa ihmistavaratalossa pyöriessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 49v. Mulla on ollut elämässäni 7 monen vuoden parisuhdetta, kaikki sinänsä hyviä vaikka ovatkin jo päättyneet, viimeistä lukuunottamatta. Tapaamispaikat: venelaiturilla, festareilla, harrastuksen kautta, ystävän tupareissa, baarissa, työpaikan koulutustilaisuudessa, ja viimeisin tiskin takaa asiakaspalvelutilanteessa.
Ihan vaan vinkkinä niille jotka ei enää muista missä muualla kuin deittisovelluksissa niitä mahdollisia kumppaneita voisi löytää.
Aika ylimielisen typerä kommentti. Ikäänkuin kaikki eivät ymmärtäisi, että töissä ja harrastuksissakin voi löytää kumppanin - tämä neuvo ei tosin auta niitä, jodien työpaikalla EI OLE KETÄÄN kiinnostavaa tai sellaista, jonka kanssa synkkaisi. Joku voi olla alalla, jossa on pääosin oman sukupuolen edustajia, ja jollain muulla taas on työkavereina perheellisiä ihmisiä sekä sellaisia sinkkuja, joiden kanssa ei olla samalla aaltopituudella. Ja kuinka suurella todennäköisyydellä uskot, että kumppani löytyy, jos menee vaikka tänä iltana venelaiturille istuskelemaan ja odottamaan?
Naisena -> aika pirun todennäköisesti, jos armon ylhäisyys suvaitsee antaa katseensa kiertää muuallakin kuin siinä persekamerassa.
Eli meinaat, että aina kun nainen asemoi itsensä jonnekin istumaan, hänelle ilmestyy suhde jostakin? Mielenkiintoista, Tapahtuuko tämä myös, jos menee metsään kivelle istuskelemaan? Tuohan alkaa kuulostaa sillä lailla houkuttelevalta, että taidankin mennä venelaiturille huomenna. Useimmiten siellä tosin ei ole ketään, mutta jos istun siinä vaikka kaksi tuntia, niin sinä siis pystyt takaamaan, että löydän sillä lailla kumppanin?
Jos siellä sattuu olemaan yksi mies, jolla on pokkaa lähestyä yksin istuvaa naista livenä selvinpäin, niin kyllä sinä pystyt ihan istumalla löytämään naisena kumppanin.
Onko siis jokainen sinkkumies halukas sitoutumaan ihan kehen vaan naiseen?
No kokeile istua siellä laiturilla ensin. Paras on tietysti, kun lähestyt sinua kiinnostavia miehiä ihan itse.
En ole tuo, jolle vastasit, mutta en ainakaan itse kiinnostu täysin tuntemattomista miehistä, joista en tiedä mitään. Pelkkä ulkonäkö ei herätä mielenkiintoani, eikä se että toinen sattuu olemaan venelaiturilla. Joten tuntemattomissa miehissä ei yksinkertaisesti ole ketään kiinnostavaa. Silloin voisi yhtä hyvin lähestyä ketä tahansa - ja mitä järkeä siinä olisi?
No sitten sinulla ei ole muita vaihtoehtoja, kuin sosiaalisen piirin peli. Kaveripiiristä on varmaan löydyttävä joku erittäin hyvä juuri vapaaksi jäänyt mies.
En kirjoittanut itsestäni. Minulla ei ole sinkkuusongelmaa. Kirjoittelen tässä ihan yleisellä tasolla. Sitä paitsi jokainen meistä liikkuu sen verran kodin ulkopuolella, että jos olisi suuri todennäköisyys löytää suhde notkumalla hetken aikaa venelaiturilla, ne suhteet löytyisivät samalla lailla kuin taivaasta eteen putoamalla esim. ruokakaupassa, jalkakäytävällä, parkkihallissa, kirjastossa, apteekissa, hammaslääkärin odotushuoneessa, raitiovaunussa, jne. Mutta silti suurin osa ihmisistä ei koskaan löydä suhdetta tällaisista paikoista. Jos miehet tulevat sankoin joukoin tekemään tuttavuutta nimenomaan venelaiturilla, tämä kannattaisi kertoa yleisesti naisille, jotta eivät turhaan tuhlaa aikaa muualla, vaan siirtyvät venelaiturille istuksimaan. (En ainakaan itse ole tiennyt, että ne ovat yleisiä iskupaikkoja.)
Kyllä ne suhteet edelleen syntyvät myös siellä tosimaailmassa. Ei koko ihmiskunta ole missään hemmetin tindereissä. Me turustutaan, ihastutaan ja rakastutaan ihan kuten ennenkin.
Mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana en ole +35 vuotiaiden sarjassa kuullut yhdestäkään suhteesta, joka olisi alkanut selvinpäin joidenkin työporukoiden juhlien ulkopuolella tai Tinderissä. En ole kuullut, että yksikään parisuhde olisi alkanut niin, missä rohkea itsevarma mies lähestyy naista kaupungin vilinässä ja numeroiden vaihdon jälkeen alkaisi kiihkeä treffailu.
Niin, jos tuo on ajatus siitä miten naista lähestytään ja mihin se johtaa, niin varmaankin niin. Onneksi osa miehistä osaa lähestyä naista kuin ihmistä.
Kuinka lähestyt miehiä kaupungin vilinässä?
AIvan.
Miestä voit pyytää treffeille ihan suoraan. Ei tarvitse mitään kaarteluja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina kun luen täällä vauvalla naisen kommentin siitä, miten hänelle on kyllä kelvannut ihan tavisnaamainen, normaalipituinen, jopa lyhyt ja pyyleväkin mies, vieläpä ilman isompaa mammonaa jne. herää kysymys, minkänäköinen ja -kokoinen tuo nainen itse on. Luulenpa, että vakka on valinnut kantensa koska muuta ei ollut saatavilla.
Itse ketjun aiheeseen. Luultavasti tinder-nainen on yliarvioinut markkina-arvonsa koska lääkäri. Miehelle naisen koulutustaso ei ole mikään automaattisesti mielenkiintoa lisäävä asia.
Vierailija kirjoitti:
Aina kun luen täällä vauvalla naisen kommentin siitä, miten hänelle on kyllä kelvannut ihan tavisnaamainen, normaalipituinen, jopa lyhyt ja pyyleväkin mies, vieläpä ilman isompaa mammonaa jne. herää kysymys, minkänäköinen ja -kokoinen tuo nainen itse on. Luulenpa, että vakka on valinnut kantensa koska muuta ei ollut saatavilla.
Itse ketjun aiheeseen. Luultavasti tinder-nainen on yliarvioinut markkina-arvonsa koska lääkäri. Miehelle naisen koulutustaso ei ole mikään automaattisesti mielenkiintoa lisäävä asia.
Katsopa ympärillesi. Valtaosa ihmisistä on aivan taviksia. Ihan kunnollisia ja riittävän silmää miellyttäviä. Siinä poolissa valtaosa pariutumisesta tapahtuu, kun ihmiset ottavat toisensa virheineen kaikkineen - saattavat jopa pitää toisen ihmisen virheitä söpöinä ja hellyttävinä. Sellaista se on. Sinä et sitä usko, mutta kun se sisin on kuitenkin lopulta tärkein, ja tyydymme ihan helposti tavalliseen naamaan ja ruumiinrakenteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 49v. Mulla on ollut elämässäni 7 monen vuoden parisuhdetta, kaikki sinänsä hyviä vaikka ovatkin jo päättyneet, viimeistä lukuunottamatta. Tapaamispaikat: venelaiturilla, festareilla, harrastuksen kautta, ystävän tupareissa, baarissa, työpaikan koulutustilaisuudessa, ja viimeisin tiskin takaa asiakaspalvelutilanteessa.
Ihan vaan vinkkinä niille jotka ei enää muista missä muualla kuin deittisovelluksissa niitä mahdollisia kumppaneita voisi löytää.
Aika ylimielisen typerä kommentti. Ikäänkuin kaikki eivät ymmärtäisi, että töissä ja harrastuksissakin voi löytää kumppanin - tämä neuvo ei tosin auta niitä, jodien työpaikalla EI OLE KETÄÄN kiinnostavaa tai sellaista, jonka kanssa synkkaisi. Joku voi olla alalla, jossa on pääosin oman sukupuolen edustajia, ja jollain muulla taas on työkavereina perheellisiä ihmisiä sekä sellaisia sinkkuja, joiden kanssa ei olla samalla aaltopituudella. Ja kuinka suurella todennäköisyydellä uskot, että kumppani löytyy, jos menee vaikka tänä iltana venelaiturille istuskelemaan ja odottamaan?
Naisena -> aika pirun todennäköisesti, jos armon ylhäisyys suvaitsee antaa katseensa kiertää muuallakin kuin siinä persekamerassa.
Eli meinaat, että aina kun nainen asemoi itsensä jonnekin istumaan, hänelle ilmestyy suhde jostakin? Mielenkiintoista, Tapahtuuko tämä myös, jos menee metsään kivelle istuskelemaan? Tuohan alkaa kuulostaa sillä lailla houkuttelevalta, että taidankin mennä venelaiturille huomenna. Useimmiten siellä tosin ei ole ketään, mutta jos istun siinä vaikka kaksi tuntia, niin sinä siis pystyt takaamaan, että löydän sillä lailla kumppanin?
Jos siellä sattuu olemaan yksi mies, jolla on pokkaa lähestyä yksin istuvaa naista livenä selvinpäin, niin kyllä sinä pystyt ihan istumalla löytämään naisena kumppanin.
Onko siis jokainen sinkkumies halukas sitoutumaan ihan kehen vaan naiseen?
No kokeile istua siellä laiturilla ensin. Paras on tietysti, kun lähestyt sinua kiinnostavia miehiä ihan itse.
En ole tuo, jolle vastasit, mutta en ainakaan itse kiinnostu täysin tuntemattomista miehistä, joista en tiedä mitään. Pelkkä ulkonäkö ei herätä mielenkiintoani, eikä se että toinen sattuu olemaan venelaiturilla. Joten tuntemattomissa miehissä ei yksinkertaisesti ole ketään kiinnostavaa. Silloin voisi yhtä hyvin lähestyä ketä tahansa - ja mitä järkeä siinä olisi?
Tämä on varmaan yksi syy riskinoton lisäksi, miksi miesten odotetaan tekevän lähestymiset. Mies tietää heti silmämääräisesti, kenestä on kiinnostunut.
Tämä on kiinnostavaa. Mistä mies siis tietää sen? Ilmeisesti ulkonäön perusteella? Elämä on tietysti varmaan aika helppoa, jos kiinnostuu niin helposti ja sanoisinko jopa köykäisin kriteerein, ettei edes henkilön persoonasta tarvitse tietää mitään.
Mies tietää sen ulkonäön perusteella kyllä. Mutta minä en esimerkiksi ole miehenä tehnyt siitä huolimatta koskaan yhtäkään live-elämän lähestymistä. Mutta jos joku mies niitä vielä 2020-luvulla tekee, niin varmasti tietää kyllä ihan tarkalleen, kuka on niin hyvä nainen, että sitä viitsii oikeasti alkaa riskillä lähestymään. Monet eivät uskalla vastata vieraaseen numeroon, joten voiko odottaa, että tuolla mindsetilla uskalletaan lähestyä kadulla tuntematonta kiinnostavaa ihmistä...
Miehen riski on saada pakit. Naisen riski on tulla raískatuksi, tapetuksi tai saada stalkkeri. Siksi moni nainen ei lähesty tuntemattomia eikä innostu lähestymisestä.
Juu juu juu, ei kaikki miehet. Se vaarallinen vähemmistö vain on oikeasti vaarallinen.
Vierailija kirjoitti:
Aina kun luen täällä vauvalla naisen kommentin siitä, miten hänelle on kyllä kelvannut ihan tavisnaamainen, normaalipituinen, jopa lyhyt ja pyyleväkin mies, vieläpä ilman isompaa mammonaa jne. herää kysymys, minkänäköinen ja -kokoinen tuo nainen itse on. Luulenpa, että vakka on valinnut kantensa koska muuta ei ollut saatavilla.
Itse ketjun aiheeseen. Luultavasti tinder-nainen on yliarvioinut markkina-arvonsa koska lääkäri. Miehelle naisen koulutustaso ei ole mikään automaattisesti mielenkiintoa lisäävä asia.
Nainen, yleistäen (mutta niin sinäkin teit), ei yleensä mieti asioita kuten markkina-arvo, silloin kun hän toivoo löytävänsä itselleen elämänkumppanin. Arvomaailmaa kyllä muuten, mutta noin yleensä ottaen naisella ei ole tapana pisteyttää itseään ja miehiä. Nainen ei siis voi yliarvioida markkina-arvoaan, tuo on teidän miesten ajatusmaailmaa. Nainen toivoo kohtaavansa ihmisen, jonka kanssa ajatusmaailma, arvot ja kiinnostus osuvat yksiin.
Vierailija kirjoitti:
Aina kun luen täällä vauvalla naisen kommentin siitä, miten hänelle on kyllä kelvannut ihan tavisnaamainen, normaalipituinen, jopa lyhyt ja pyyleväkin mies, vieläpä ilman isompaa mammonaa jne. herää kysymys, minkänäköinen ja -kokoinen tuo nainen itse on. Luulenpa, että vakka on valinnut kantensa koska muuta ei ollut saatavilla.
Itse ketjun aiheeseen. Luultavasti tinder-nainen on yliarvioinut markkina-arvonsa koska lääkäri. Miehelle naisen koulutustaso ei ole mikään automaattisesti mielenkiintoa lisäävä asia.
Niin, tai sitten kaksi tavista on rakastunut toisiinsa.
Näissä ketjuissa ei juurikaan puhuta rakkaudesta. En ole ikinä nähnyt yhdenkään palstamiehen (ulímiehen) kirjoittavan, että etsii rakkautta.
Siinä on sitten hyvä rakennella robottimaisia pariutumismallinnoksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina kun luen täällä vauvalla naisen kommentin siitä, miten hänelle on kyllä kelvannut ihan tavisnaamainen, normaalipituinen, jopa lyhyt ja pyyleväkin mies, vieläpä ilman isompaa mammonaa jne. herää kysymys, minkänäköinen ja -kokoinen tuo nainen itse on. Luulenpa, että vakka on valinnut kantensa koska muuta ei ollut saatavilla.
Itse ketjun aiheeseen. Luultavasti tinder-nainen on yliarvioinut markkina-arvonsa koska lääkäri. Miehelle naisen koulutustaso ei ole mikään automaattisesti mielenkiintoa lisäävä asia.
Niin, tai sitten kaksi tavista on rakastunut toisiinsa.
Näissä ketjuissa ei juurikaan puhuta rakkaudesta. En ole ikinä nähnyt yhdenkään palstamiehen (ulímiehen) kirjoittavan, että etsii rakkautta.
Siinä on sitten hyvä rakennella robottimaisia pariutumismallinnoksia.
Siitä rakkaudesta ei puhuta, koska se on yleensä aika pitkän ajan päässä tapaamisesta. Et sinä rakastu vielä siinä vaiheessa, kun miehen tehtävä on lähestyä sinua tai nykyaikana kirjoittaa sinulle ensin Tinderissä. Pariutuminen on puhdasta ulkonäköä siinä vaiheessa, jos joku hullu mies päättää vielä lähestyä tänä päivänä länsimaista naista.
Alue: Aihe vapaa
Huoh...