Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Deittailumaailma on muuttunut yhä rumemmaksi (HS)
24.05.2022 |
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008808208.html
Valitettavasti maksumuurin takana. Artikkeli kertoo 47-vuotiaasta lääkäristä, joka esiintyy jutussa nimellä Sanna. Hän on ahkera Tinderin käyttäjä ja on tavannut treffipalvelujen kautta noin 160 miestä. Tinder Goldin lisäksi kokeillut mm. Happy Pancakea.
Ensimmäinen pettymys tulee usein tavatessa livenä:
"Viestittelyn perusteella mukavalta vaikuttanut henkilökin saattaa osoittautua ensitreffeillä todelliseksi törpöksi."
Toinen on ghostatuksi tuleminen. Sanna itse ei haluaisi alentua ghostaamaan, mutta hänellä on kännykässään sovellus, jolla hänelle "tulee puhelu" aina tunnin kuluttua tapaamisen alkamisesta. Silloin saan joka tapauksessa tavallaan jonkinnäköisen tauon siihen hommaan. Ja jos haluan, niin voin puhelun jälkeen sanoa, että nyt minun on pakko lähteä. Ja joskus hänkin ghostaa.
Ghostaamisen syy on usein se, että ihminen on ihan erilainen kuin profiilissa.
"Kuvat voivat olla niin vanhoja, että niiden ottamisen jälkeen seuralaiselle on esimerkiksi kertynyt kymmeniä kiloja lisää painoa. Se ei sinällään Sannaa häiritse, mutta häntä ihmetyttää, eikö epärehellisyyden väistämätön paljastuminen hetkauta kyseisiä ihmisiä." Osa valehtelee ikänsä. Sannakin on käynyt treffeillä miehen kanssa, joka esitti olevansa 50 mutta olikin 70. Toisaalta nuoret miehet valehtelevat ikänsä vanhemmiksi päästäkseen harrastamaan seksiä itseään vanhemman naisen kanssa.
Lisäksi Tinderissä tulee vastaan tuttuja varattuja miehiä.
Artikkelin lopussa kerrotaan, kuinka Sannalla oli äskettäin tunne, että nyt näyttää lupaavalta, ja Sanna kävi jo miehen kanssa useammilla treffeillä. Sitten kävi ilmi ettei mies ollutkaan muuttanut erilleen vaimostaan.
Kommentit (1481)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 49v. Mulla on ollut elämässäni 7 monen vuoden parisuhdetta, kaikki sinänsä hyviä vaikka ovatkin jo päättyneet, viimeistä lukuunottamatta. Tapaamispaikat: venelaiturilla, festareilla, harrastuksen kautta, ystävän tupareissa, baarissa, työpaikan koulutustilaisuudessa, ja viimeisin tiskin takaa asiakaspalvelutilanteessa.
Ihan vaan vinkkinä niille jotka ei enää muista missä muualla kuin deittisovelluksissa niitä mahdollisia kumppaneita voisi löytää.
Aika ylimielisen typerä kommentti. Ikäänkuin kaikki eivät ymmärtäisi, että töissä ja harrastuksissakin voi löytää kumppanin - tämä neuvo ei tosin auta niitä, jodien työpaikalla EI OLE KETÄÄN kiinnostavaa tai sellaista, jonka kanssa synkkaisi. Joku voi olla alalla, jossa on pääosin oman sukupuolen edustajia, ja jollain muulla taas on työkavereina perheellisiä ihmisiä sekä sellaisia sinkkuja, joiden kanssa ei olla samalla aaltopituudella. Ja kuinka suurella todennäköisyydellä uskot, että kumppani löytyy, jos menee vaikka tänä iltana venelaiturille istuskelemaan ja odottamaan?
Naisena -> aika pirun todennäköisesti, jos armon ylhäisyys suvaitsee antaa katseensa kiertää muuallakin kuin siinä persekamerassa.
Eli meinaat, että aina kun nainen asemoi itsensä jonnekin istumaan, hänelle ilmestyy suhde jostakin? Mielenkiintoista, Tapahtuuko tämä myös, jos menee metsään kivelle istuskelemaan? Tuohan alkaa kuulostaa sillä lailla houkuttelevalta, että taidankin mennä venelaiturille huomenna. Useimmiten siellä tosin ei ole ketään, mutta jos istun siinä vaikka kaksi tuntia, niin sinä siis pystyt takaamaan, että löydän sillä lailla kumppanin?
Jos siellä sattuu olemaan yksi mies, jolla on pokkaa lähestyä yksin istuvaa naista livenä selvinpäin, niin kyllä sinä pystyt ihan istumalla löytämään naisena kumppanin.
Pitääkö sen miehen olla sinkku, vai syntyykö suhde, vaikka hän olisi varattu? Ja meinaatko siis, että aina kun mies tekee aloitteen täysin tuntemattomalle naiselle, on mies valmis myös suhteeseen - ihan riippumatta, kuinka hyvin tulee naisen kanssa juttuun ja millainen persoona naisen ulkokuoren alta paljastuu? Hesarin jutun perusteella ei tuntunut olevan ihan näin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos Tinderissä etsisi jotain ihan tavallista miestä sulkien pois kaikki liian marginaalit alakulttuurityypit, paidattomat seksiseuran etsijät, kuvattomat sivusuhteen hakijat ja ongelmatapauksilta vaikuttavat, jäävät jäljelle siis ne hyvännäköiset, joilla on mahdollisesti kiinnostava tekstikin, ja tavallisen näköiset, joilla on kiinnostava teksti, sekä lauma klooneja, joilla on tylsä teksti tai ei tekstiä ollenkaan. Mahdollisesti kloonien joukosta saattaisi löytyä sopiva kumppani Tinderiä selaavalle naiselle, mutta mistä hän osaisi seuloa sen kiinnostavan, kun kaikki näyttävät ja kuulostavat samoilta? Ei mistään, joten hän tykkää vain niistä hyvännäköisistä sekä niistä, joiden profiiliteksti herätti kiinnostuksen. Tämän jälkeen kloonit ihmettelevät, miksi vain pieni osa miehistä pääsee treffeille ja naisia syytellään nirsoudesta ja pinnallisuudesta.
Miksi klooni-naiset etsivät yksilöitä?
Harvoin, jos koskaan tapaa naista, joka ei ole klooni. Toistaiseksi pitkän elämäni aikana reaalielämässä sellaista ei ole tullut vastaan ainoatakaan.
No kyllä minä ainakin olen reaalielämässä tavannut sekä naisia että miehiä, jotka eivät ole klooneja. Mutta deittiprofiilit ovat kyllä hämmentävän samankaltaisia hyvin isolla osalla porukasta. Ehkä ihmiset eivä jaksa nähdä vaivaa tai heidän itsetuntemuksensa on heikko? Tai verbaalista lahjakkuutta ei oikein löydy? Tylsiä luettaviahan ne enimmäkseen ovat, ja joskus myös tahattomasti harhaanjohtavia.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 49v. Mulla on ollut elämässäni 7 monen vuoden parisuhdetta, kaikki sinänsä hyviä vaikka ovatkin jo päättyneet, viimeistä lukuunottamatta. Tapaamispaikat: venelaiturilla, festareilla, harrastuksen kautta, ystävän tupareissa, baarissa, työpaikan koulutustilaisuudessa, ja viimeisin tiskin takaa asiakaspalvelutilanteessa.
Ihan vaan vinkkinä niille jotka ei enää muista missä muualla kuin deittisovelluksissa niitä mahdollisia kumppaneita voisi löytää.
Aika ylimielisen typerä kommentti. Ikäänkuin kaikki eivät ymmärtäisi, että töissä ja harrastuksissakin voi löytää kumppanin - tämä neuvo ei tosin auta niitä, jodien työpaikalla EI OLE KETÄÄN kiinnostavaa tai sellaista, jonka kanssa synkkaisi. Joku voi olla alalla, jossa on pääosin oman sukupuolen edustajia, ja jollain muulla taas on työkavereina perheellisiä ihmisiä sekä sellaisia sinkkuja, joiden kanssa ei olla samalla aaltopituudella. Ja kuinka suurella todennäköisyydellä uskot, että kumppani löytyy, jos menee vaikka tänä iltana venelaiturille istuskelemaan ja odottamaan?
Naisena -> aika pirun todennäköisesti, jos armon ylhäisyys suvaitsee antaa katseensa kiertää muuallakin kuin siinä persekamerassa.
Eli meinaat, että aina kun nainen asemoi itsensä jonnekin istumaan, hänelle ilmestyy suhde jostakin? Mielenkiintoista, Tapahtuuko tämä myös, jos menee metsään kivelle istuskelemaan? Tuohan alkaa kuulostaa sillä lailla houkuttelevalta, että taidankin mennä venelaiturille huomenna. Useimmiten siellä tosin ei ole ketään, mutta jos istun siinä vaikka kaksi tuntia, niin sinä siis pystyt takaamaan, että löydän sillä lailla kumppanin?
Jos siellä sattuu olemaan yksi mies, jolla on pokkaa lähestyä yksin istuvaa naista livenä selvinpäin, niin kyllä sinä pystyt ihan istumalla löytämään naisena kumppanin.
Onko siis jokainen sinkkumies halukas sitoutumaan ihan kehen vaan naiseen?
No kokeile istua siellä laiturilla ensin. Paras on tietysti, kun lähestyt sinua kiinnostavia miehiä ihan itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos Tinderissä etsisi jotain ihan tavallista miestä sulkien pois kaikki liian marginaalit alakulttuurityypit, paidattomat seksiseuran etsijät, kuvattomat sivusuhteen hakijat ja ongelmatapauksilta vaikuttavat, jäävät jäljelle siis ne hyvännäköiset, joilla on mahdollisesti kiinnostava tekstikin, ja tavallisen näköiset, joilla on kiinnostava teksti, sekä lauma klooneja, joilla on tylsä teksti tai ei tekstiä ollenkaan. Mahdollisesti kloonien joukosta saattaisi löytyä sopiva kumppani Tinderiä selaavalle naiselle, mutta mistä hän osaisi seuloa sen kiinnostavan, kun kaikki näyttävät ja kuulostavat samoilta? Ei mistään, joten hän tykkää vain niistä hyvännäköisistä sekä niistä, joiden profiiliteksti herätti kiinnostuksen. Tämän jälkeen kloonit ihmettelevät, miksi vain pieni osa miehistä pääsee treffeille ja naisia syytellään nirsoudesta ja pinnallisuudesta.
Miksi klooni-naiset etsivät yksilöitä?
Harvoin, jos koskaan tapaa naista, joka ei ole klooni. Toistaiseksi pitkän elämäni aikana reaalielämässä sellaista ei ole tullut vastaan ainoatakaan.
No kyllä minä ainakin olen reaalielämässä tavannut sekä naisia että miehiä, jotka eivät ole klooneja. Mutta deittiprofiilit ovat kyllä hämmentävän samankaltaisia hyvin isolla osalla porukasta. Ehkä ihmiset eivä jaksa nähdä vaivaa tai heidän itsetuntemuksensa on heikko? Tai verbaalista lahjakkuutta ei oikein löydy? Tylsiä luettaviahan ne enimmäkseen ovat, ja joskus myös tahattomasti harhaanjohtavia.
-eri
Kyllähän se aika ikävää on, jos jokaisella miehellä alkaa olla joku eläin rekvisiittana kuvassa, että naisilta saa sillä tavalla tykkäyksiä. Yhdysvalloissa oli joku huikea prosenttiosuus sille, kuinka moni mies on paidattomana koiranulkoiluttajana Tinderissä... Se kuva on prototyyppi kaikkein tykätyimmälle miestyypille Tinderissä (olettaen, että rasvaprosentti paidan alla on pieni).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 49v. Mulla on ollut elämässäni 7 monen vuoden parisuhdetta, kaikki sinänsä hyviä vaikka ovatkin jo päättyneet, viimeistä lukuunottamatta. Tapaamispaikat: venelaiturilla, festareilla, harrastuksen kautta, ystävän tupareissa, baarissa, työpaikan koulutustilaisuudessa, ja viimeisin tiskin takaa asiakaspalvelutilanteessa.
Ihan vaan vinkkinä niille jotka ei enää muista missä muualla kuin deittisovelluksissa niitä mahdollisia kumppaneita voisi löytää.
Aika ylimielisen typerä kommentti. Ikäänkuin kaikki eivät ymmärtäisi, että töissä ja harrastuksissakin voi löytää kumppanin - tämä neuvo ei tosin auta niitä, jodien työpaikalla EI OLE KETÄÄN kiinnostavaa tai sellaista, jonka kanssa synkkaisi. Joku voi olla alalla, jossa on pääosin oman sukupuolen edustajia, ja jollain muulla taas on työkavereina perheellisiä ihmisiä sekä sellaisia sinkkuja, joiden kanssa ei olla samalla aaltopituudella. Ja kuinka suurella todennäköisyydellä uskot, että kumppani löytyy, jos menee vaikka tänä iltana venelaiturille istuskelemaan ja odottamaan?
Naisena -> aika pirun todennäköisesti, jos armon ylhäisyys suvaitsee antaa katseensa kiertää muuallakin kuin siinä persekamerassa.
Eli meinaat, että aina kun nainen asemoi itsensä jonnekin istumaan, hänelle ilmestyy suhde jostakin? Mielenkiintoista, Tapahtuuko tämä myös, jos menee metsään kivelle istuskelemaan? Tuohan alkaa kuulostaa sillä lailla houkuttelevalta, että taidankin mennä venelaiturille huomenna. Useimmiten siellä tosin ei ole ketään, mutta jos istun siinä vaikka kaksi tuntia, niin sinä siis pystyt takaamaan, että löydän sillä lailla kumppanin?
Jos siellä sattuu olemaan yksi mies, jolla on pokkaa lähestyä yksin istuvaa naista livenä selvinpäin, niin kyllä sinä pystyt ihan istumalla löytämään naisena kumppanin.
Onko siis jokainen sinkkumies halukas sitoutumaan ihan kehen vaan naiseen?
No kokeile istua siellä laiturilla ensin. Paras on tietysti, kun lähestyt sinua kiinnostavia miehiä ihan itse.
En ole tuo, jolle vastasit, mutta en ainakaan itse kiinnostu täysin tuntemattomista miehistä, joista en tiedä mitään. Pelkkä ulkonäkö ei herätä mielenkiintoani, eikä se että toinen sattuu olemaan venelaiturilla. Joten tuntemattomissa miehissä ei yksinkertaisesti ole ketään kiinnostavaa. Silloin voisi yhtä hyvin lähestyä ketä tahansa - ja mitä järkeä siinä olisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 49v. Mulla on ollut elämässäni 7 monen vuoden parisuhdetta, kaikki sinänsä hyviä vaikka ovatkin jo päättyneet, viimeistä lukuunottamatta. Tapaamispaikat: venelaiturilla, festareilla, harrastuksen kautta, ystävän tupareissa, baarissa, työpaikan koulutustilaisuudessa, ja viimeisin tiskin takaa asiakaspalvelutilanteessa.
Ihan vaan vinkkinä niille jotka ei enää muista missä muualla kuin deittisovelluksissa niitä mahdollisia kumppaneita voisi löytää.
Aika ylimielisen typerä kommentti. Ikäänkuin kaikki eivät ymmärtäisi, että töissä ja harrastuksissakin voi löytää kumppanin - tämä neuvo ei tosin auta niitä, jodien työpaikalla EI OLE KETÄÄN kiinnostavaa tai sellaista, jonka kanssa synkkaisi. Joku voi olla alalla, jossa on pääosin oman sukupuolen edustajia, ja jollain muulla taas on työkavereina perheellisiä ihmisiä sekä sellaisia sinkkuja, joiden kanssa ei olla samalla aaltopituudella. Ja kuinka suurella todennäköisyydellä uskot, että kumppani löytyy, jos menee vaikka tänä iltana venelaiturille istuskelemaan ja odottamaan?
Naisena -> aika pirun todennäköisesti, jos armon ylhäisyys suvaitsee antaa katseensa kiertää muuallakin kuin siinä persekamerassa.
Eli meinaat, että aina kun nainen asemoi itsensä jonnekin istumaan, hänelle ilmestyy suhde jostakin? Mielenkiintoista, Tapahtuuko tämä myös, jos menee metsään kivelle istuskelemaan? Tuohan alkaa kuulostaa sillä lailla houkuttelevalta, että taidankin mennä venelaiturille huomenna. Useimmiten siellä tosin ei ole ketään, mutta jos istun siinä vaikka kaksi tuntia, niin sinä siis pystyt takaamaan, että löydän sillä lailla kumppanin?
Jos siellä sattuu olemaan yksi mies, jolla on pokkaa lähestyä yksin istuvaa naista livenä selvinpäin, niin kyllä sinä pystyt ihan istumalla löytämään naisena kumppanin.
Onko siis jokainen sinkkumies halukas sitoutumaan ihan kehen vaan naiseen?
No kokeile istua siellä laiturilla ensin. Paras on tietysti, kun lähestyt sinua kiinnostavia miehiä ihan itse.
En ole tuo, jolle vastasit, mutta en ainakaan itse kiinnostu täysin tuntemattomista miehistä, joista en tiedä mitään. Pelkkä ulkonäkö ei herätä mielenkiintoani, eikä se että toinen sattuu olemaan venelaiturilla. Joten tuntemattomissa miehissä ei yksinkertaisesti ole ketään kiinnostavaa. Silloin voisi yhtä hyvin lähestyä ketä tahansa - ja mitä järkeä siinä olisi?
No sitten sinulla ei ole muita vaihtoehtoja, kuin sosiaalisen piirin peli. Kaveripiiristä on varmaan löydyttävä joku erittäin hyvä juuri vapaaksi jäänyt mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos Tinderissä etsisi jotain ihan tavallista miestä sulkien pois kaikki liian marginaalit alakulttuurityypit, paidattomat seksiseuran etsijät, kuvattomat sivusuhteen hakijat ja ongelmatapauksilta vaikuttavat, jäävät jäljelle siis ne hyvännäköiset, joilla on mahdollisesti kiinnostava tekstikin, ja tavallisen näköiset, joilla on kiinnostava teksti, sekä lauma klooneja, joilla on tylsä teksti tai ei tekstiä ollenkaan. Mahdollisesti kloonien joukosta saattaisi löytyä sopiva kumppani Tinderiä selaavalle naiselle, mutta mistä hän osaisi seuloa sen kiinnostavan, kun kaikki näyttävät ja kuulostavat samoilta? Ei mistään, joten hän tykkää vain niistä hyvännäköisistä sekä niistä, joiden profiiliteksti herätti kiinnostuksen. Tämän jälkeen kloonit ihmettelevät, miksi vain pieni osa miehistä pääsee treffeille ja naisia syytellään nirsoudesta ja pinnallisuudesta.
Miksi klooni-naiset etsivät yksilöitä?
Harvoin, jos koskaan tapaa naista, joka ei ole klooni. Toistaiseksi pitkän elämäni aikana reaalielämässä sellaista ei ole tullut vastaan ainoatakaan.
No kyllä minä ainakin olen reaalielämässä tavannut sekä naisia että miehiä, jotka eivät ole klooneja. Mutta deittiprofiilit ovat kyllä hämmentävän samankaltaisia hyvin isolla osalla porukasta. Ehkä ihmiset eivä jaksa nähdä vaivaa tai heidän itsetuntemuksensa on heikko? Tai verbaalista lahjakkuutta ei oikein löydy? Tylsiä luettaviahan ne enimmäkseen ovat, ja joskus myös tahattomasti harhaanjohtavia.
-eri
Kyllähän se aika ikävää on, jos jokaisella miehellä alkaa olla joku eläin rekvisiittana kuvassa, että naisilta saa sillä tavalla tykkäyksiä. Yhdysvalloissa oli joku huikea prosenttiosuus sille, kuinka moni mies on paidattomana koiranulkoiluttajana Tinderissä... Se kuva on prototyyppi kaikkein tykätyimmälle miestyypille Tinderissä (olettaen, että rasvaprosentti paidan alla on pieni).
Suomessa ei taida paidattomat olla niitä suosituimpia profiileita. Moni tulkitsee paidattomien hakevan yhden illan juttuja. Ja mistä tuon eläimen keksit? Usko vaan, että joku verihampainen susikoira ei todellakaan tee miehen profiilista kiinnostavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli tämän tarinan opetus on: pysykää tavis- ja rumat miehet poissa Tinderistä!
Hän varmaan kirjoitti tämän loukatakseen, mutta tämä ohje ei ole kovin huono. :D Miehille sanoisin, että se tarjonta, mitä Tinderissä Suomessa saa, ja sitten jos kokeilee jotain ulkomaista deittipalvelua, niin putoatte tuolilta. Mun mielestä siinä ei ole mitään väärää eikä edes moitittavaa.
Hauska fakta. Jopa Bulgariassa naiset ovat alkaneet tulojen salliessa muuttamaan aidatulle asuinalueelle. Naisia ei 'oteta' missään maassa. Nainen kuin nainen suojelee itseään viimeistään siinä vaiheessa kun tulot nousevat. Säälinkö köyhiä naisia? Totta kai. Hehän on suuremmassa vaarassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 49v. Mulla on ollut elämässäni 7 monen vuoden parisuhdetta, kaikki sinänsä hyviä vaikka ovatkin jo päättyneet, viimeistä lukuunottamatta. Tapaamispaikat: venelaiturilla, festareilla, harrastuksen kautta, ystävän tupareissa, baarissa, työpaikan koulutustilaisuudessa, ja viimeisin tiskin takaa asiakaspalvelutilanteessa.
Ihan vaan vinkkinä niille jotka ei enää muista missä muualla kuin deittisovelluksissa niitä mahdollisia kumppaneita voisi löytää.
Aika ylimielisen typerä kommentti. Ikäänkuin kaikki eivät ymmärtäisi, että töissä ja harrastuksissakin voi löytää kumppanin - tämä neuvo ei tosin auta niitä, jodien työpaikalla EI OLE KETÄÄN kiinnostavaa tai sellaista, jonka kanssa synkkaisi. Joku voi olla alalla, jossa on pääosin oman sukupuolen edustajia, ja jollain muulla taas on työkavereina perheellisiä ihmisiä sekä sellaisia sinkkuja, joiden kanssa ei olla samalla aaltopituudella. Ja kuinka suurella todennäköisyydellä uskot, että kumppani löytyy, jos menee vaikka tänä iltana venelaiturille istuskelemaan ja odottamaan?
Naisena -> aika pirun todennäköisesti, jos armon ylhäisyys suvaitsee antaa katseensa kiertää muuallakin kuin siinä persekamerassa.
Eli meinaat, että aina kun nainen asemoi itsensä jonnekin istumaan, hänelle ilmestyy suhde jostakin? Mielenkiintoista, Tapahtuuko tämä myös, jos menee metsään kivelle istuskelemaan? Tuohan alkaa kuulostaa sillä lailla houkuttelevalta, että taidankin mennä venelaiturille huomenna. Useimmiten siellä tosin ei ole ketään, mutta jos istun siinä vaikka kaksi tuntia, niin sinä siis pystyt takaamaan, että löydän sillä lailla kumppanin?
Jos siellä sattuu olemaan yksi mies, jolla on pokkaa lähestyä yksin istuvaa naista livenä selvinpäin, niin kyllä sinä pystyt ihan istumalla löytämään naisena kumppanin.
Onko siis jokainen sinkkumies halukas sitoutumaan ihan kehen vaan naiseen?
No kokeile istua siellä laiturilla ensin. Paras on tietysti, kun lähestyt sinua kiinnostavia miehiä ihan itse.
En ole tuo, jolle vastasit, mutta en ainakaan itse kiinnostu täysin tuntemattomista miehistä, joista en tiedä mitään. Pelkkä ulkonäkö ei herätä mielenkiintoani, eikä se että toinen sattuu olemaan venelaiturilla. Joten tuntemattomissa miehissä ei yksinkertaisesti ole ketään kiinnostavaa. Silloin voisi yhtä hyvin lähestyä ketä tahansa - ja mitä järkeä siinä olisi?
Tämä on varmaan yksi syy riskinoton lisäksi, miksi miesten odotetaan tekevän lähestymiset. Mies tietää heti silmämääräisesti, kenestä on kiinnostunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos Tinderissä etsisi jotain ihan tavallista miestä sulkien pois kaikki liian marginaalit alakulttuurityypit, paidattomat seksiseuran etsijät, kuvattomat sivusuhteen hakijat ja ongelmatapauksilta vaikuttavat, jäävät jäljelle siis ne hyvännäköiset, joilla on mahdollisesti kiinnostava tekstikin, ja tavallisen näköiset, joilla on kiinnostava teksti, sekä lauma klooneja, joilla on tylsä teksti tai ei tekstiä ollenkaan. Mahdollisesti kloonien joukosta saattaisi löytyä sopiva kumppani Tinderiä selaavalle naiselle, mutta mistä hän osaisi seuloa sen kiinnostavan, kun kaikki näyttävät ja kuulostavat samoilta? Ei mistään, joten hän tykkää vain niistä hyvännäköisistä sekä niistä, joiden profiiliteksti herätti kiinnostuksen. Tämän jälkeen kloonit ihmettelevät, miksi vain pieni osa miehistä pääsee treffeille ja naisia syytellään nirsoudesta ja pinnallisuudesta.
Miksi klooni-naiset etsivät yksilöitä?
Harvoin, jos koskaan tapaa naista, joka ei ole klooni. Toistaiseksi pitkän elämäni aikana reaalielämässä sellaista ei ole tullut vastaan ainoatakaan.
No kyllä minä ainakin olen reaalielämässä tavannut sekä naisia että miehiä, jotka eivät ole klooneja. Mutta deittiprofiilit ovat kyllä hämmentävän samankaltaisia hyvin isolla osalla porukasta. Ehkä ihmiset eivä jaksa nähdä vaivaa tai heidän itsetuntemuksensa on heikko? Tai verbaalista lahjakkuutta ei oikein löydy? Tylsiä luettaviahan ne enimmäkseen ovat, ja joskus myös tahattomasti harhaanjohtavia.
-eri
Kyllähän se aika ikävää on, jos jokaisella miehellä alkaa olla joku eläin rekvisiittana kuvassa, että naisilta saa sillä tavalla tykkäyksiä. Yhdysvalloissa oli joku huikea prosenttiosuus sille, kuinka moni mies on paidattomana koiranulkoiluttajana Tinderissä... Se kuva on prototyyppi kaikkein tykätyimmälle miestyypille Tinderissä (olettaen, että rasvaprosentti paidan alla on pieni).
Suomessa ei taida paidattomat olla niitä suosituimpia profiileita. Moni tulkitsee paidattomien hakevan yhden illan juttuja. Ja mistä tuon eläimen keksit? Usko vaan, että joku verihampainen susikoira ei todellakaan tee miehen profiilista kiinnostavaa.
No silloinhan se paita nimenomaan kannattaa jättää pois, jos sillä saavuttaa yhden illan juttuja. Ei ihme, että laatumiehet käyvät salilla tuhottomia määriä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 49v. Mulla on ollut elämässäni 7 monen vuoden parisuhdetta, kaikki sinänsä hyviä vaikka ovatkin jo päättyneet, viimeistä lukuunottamatta. Tapaamispaikat: venelaiturilla, festareilla, harrastuksen kautta, ystävän tupareissa, baarissa, työpaikan koulutustilaisuudessa, ja viimeisin tiskin takaa asiakaspalvelutilanteessa.
Ihan vaan vinkkinä niille jotka ei enää muista missä muualla kuin deittisovelluksissa niitä mahdollisia kumppaneita voisi löytää.
Aika ylimielisen typerä kommentti. Ikäänkuin kaikki eivät ymmärtäisi, että töissä ja harrastuksissakin voi löytää kumppanin - tämä neuvo ei tosin auta niitä, jodien työpaikalla EI OLE KETÄÄN kiinnostavaa tai sellaista, jonka kanssa synkkaisi. Joku voi olla alalla, jossa on pääosin oman sukupuolen edustajia, ja jollain muulla taas on työkavereina perheellisiä ihmisiä sekä sellaisia sinkkuja, joiden kanssa ei olla samalla aaltopituudella. Ja kuinka suurella todennäköisyydellä uskot, että kumppani löytyy, jos menee vaikka tänä iltana venelaiturille istuskelemaan ja odottamaan?
Naisena -> aika pirun todennäköisesti, jos armon ylhäisyys suvaitsee antaa katseensa kiertää muuallakin kuin siinä persekamerassa.
Eli meinaat, että aina kun nainen asemoi itsensä jonnekin istumaan, hänelle ilmestyy suhde jostakin? Mielenkiintoista, Tapahtuuko tämä myös, jos menee metsään kivelle istuskelemaan? Tuohan alkaa kuulostaa sillä lailla houkuttelevalta, että taidankin mennä venelaiturille huomenna. Useimmiten siellä tosin ei ole ketään, mutta jos istun siinä vaikka kaksi tuntia, niin sinä siis pystyt takaamaan, että löydän sillä lailla kumppanin?
Jos siellä sattuu olemaan yksi mies, jolla on pokkaa lähestyä yksin istuvaa naista livenä selvinpäin, niin kyllä sinä pystyt ihan istumalla löytämään naisena kumppanin.
Onko siis jokainen sinkkumies halukas sitoutumaan ihan kehen vaan naiseen?
No kokeile istua siellä laiturilla ensin. Paras on tietysti, kun lähestyt sinua kiinnostavia miehiä ihan itse.
En ole tuo, jolle vastasit, mutta en ainakaan itse kiinnostu täysin tuntemattomista miehistä, joista en tiedä mitään. Pelkkä ulkonäkö ei herätä mielenkiintoani, eikä se että toinen sattuu olemaan venelaiturilla. Joten tuntemattomissa miehissä ei yksinkertaisesti ole ketään kiinnostavaa. Silloin voisi yhtä hyvin lähestyä ketä tahansa - ja mitä järkeä siinä olisi?
No sitten sinulla ei ole muita vaihtoehtoja, kuin sosiaalisen piirin peli. Kaveripiiristä on varmaan löydyttävä joku erittäin hyvä juuri vapaaksi jäänyt mies.
En kirjoittanut itsestäni. Minulla ei ole sinkkuusongelmaa. Kirjoittelen tässä ihan yleisellä tasolla. Sitä paitsi jokainen meistä liikkuu sen verran kodin ulkopuolella, että jos olisi suuri todennäköisyys löytää suhde notkumalla hetken aikaa venelaiturilla, ne suhteet löytyisivät samalla lailla kuin taivaasta eteen putoamalla esim. ruokakaupassa, jalkakäytävällä, parkkihallissa, kirjastossa, apteekissa, hammaslääkärin odotushuoneessa, raitiovaunussa, jne. Mutta silti suurin osa ihmisistä ei koskaan löydä suhdetta tällaisista paikoista. Jos miehet tulevat sankoin joukoin tekemään tuttavuutta nimenomaan venelaiturilla, tämä kannattaisi kertoa yleisesti naisille, jotta eivät turhaan tuhlaa aikaa muualla, vaan siirtyvät venelaiturille istuksimaan. (En ainakaan itse ole tiennyt, että ne ovat yleisiä iskupaikkoja.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen 49v. Mulla on ollut elämässäni 7 monen vuoden parisuhdetta, kaikki sinänsä hyviä vaikka ovatkin jo päättyneet, viimeistä lukuunottamatta. Tapaamispaikat: venelaiturilla, festareilla, harrastuksen kautta, ystävän tupareissa, baarissa, työpaikan koulutustilaisuudessa, ja viimeisin tiskin takaa asiakaspalvelutilanteessa.
Ihan vaan vinkkinä niille jotka ei enää muista missä muualla kuin deittisovelluksissa niitä mahdollisia kumppaneita voisi löytää.
Arvostan myös tällaista aitoa kohtaamista! Ensin kohdataan ihminen ja sitten avataan muuta. Deittisovellutukset ohjaa tunteettomaan parisuhteeseen, jossa asiat voi muodollisesti olla kohdallaan. On aivan käsittämätöntä, miten kukaan voisi 160 treffikumppanin jälkeen avata itsestään toiselle yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 49v. Mulla on ollut elämässäni 7 monen vuoden parisuhdetta, kaikki sinänsä hyviä vaikka ovatkin jo päättyneet, viimeistä lukuunottamatta. Tapaamispaikat: venelaiturilla, festareilla, harrastuksen kautta, ystävän tupareissa, baarissa, työpaikan koulutustilaisuudessa, ja viimeisin tiskin takaa asiakaspalvelutilanteessa.
Ihan vaan vinkkinä niille jotka ei enää muista missä muualla kuin deittisovelluksissa niitä mahdollisia kumppaneita voisi löytää.
Aika ylimielisen typerä kommentti. Ikäänkuin kaikki eivät ymmärtäisi, että töissä ja harrastuksissakin voi löytää kumppanin - tämä neuvo ei tosin auta niitä, jodien työpaikalla EI OLE KETÄÄN kiinnostavaa tai sellaista, jonka kanssa synkkaisi. Joku voi olla alalla, jossa on pääosin oman sukupuolen edustajia, ja jollain muulla taas on työkavereina perheellisiä ihmisiä sekä sellaisia sinkkuja, joiden kanssa ei olla samalla aaltopituudella. Ja kuinka suurella todennäköisyydellä uskot, että kumppani löytyy, jos menee vaikka tänä iltana venelaiturille istuskelemaan ja odottamaan?
Naisena -> aika pirun todennäköisesti, jos armon ylhäisyys suvaitsee antaa katseensa kiertää muuallakin kuin siinä persekamerassa.
Eli meinaat, että aina kun nainen asemoi itsensä jonnekin istumaan, hänelle ilmestyy suhde jostakin? Mielenkiintoista, Tapahtuuko tämä myös, jos menee metsään kivelle istuskelemaan? Tuohan alkaa kuulostaa sillä lailla houkuttelevalta, että taidankin mennä venelaiturille huomenna. Useimmiten siellä tosin ei ole ketään, mutta jos istun siinä vaikka kaksi tuntia, niin sinä siis pystyt takaamaan, että löydän sillä lailla kumppanin?
Jos siellä sattuu olemaan yksi mies, jolla on pokkaa lähestyä yksin istuvaa naista livenä selvinpäin, niin kyllä sinä pystyt ihan istumalla löytämään naisena kumppanin.
Onko siis jokainen sinkkumies halukas sitoutumaan ihan kehen vaan naiseen?
No kokeile istua siellä laiturilla ensin. Paras on tietysti, kun lähestyt sinua kiinnostavia miehiä ihan itse.
En ole tuo, jolle vastasit, mutta en ainakaan itse kiinnostu täysin tuntemattomista miehistä, joista en tiedä mitään. Pelkkä ulkonäkö ei herätä mielenkiintoani, eikä se että toinen sattuu olemaan venelaiturilla. Joten tuntemattomissa miehissä ei yksinkertaisesti ole ketään kiinnostavaa. Silloin voisi yhtä hyvin lähestyä ketä tahansa - ja mitä järkeä siinä olisi?
Tämä on varmaan yksi syy riskinoton lisäksi, miksi miesten odotetaan tekevän lähestymiset. Mies tietää heti silmämääräisesti, kenestä on kiinnostunut.
Tämä on kiinnostavaa. Mistä mies siis tietää sen? Ilmeisesti ulkonäön perusteella? Elämä on tietysti varmaan aika helppoa, jos kiinnostuu niin helposti ja sanoisinko jopa köykäisin kriteerein, ettei edes henkilön persoonasta tarvitse tietää mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 49v. Mulla on ollut elämässäni 7 monen vuoden parisuhdetta, kaikki sinänsä hyviä vaikka ovatkin jo päättyneet, viimeistä lukuunottamatta. Tapaamispaikat: venelaiturilla, festareilla, harrastuksen kautta, ystävän tupareissa, baarissa, työpaikan koulutustilaisuudessa, ja viimeisin tiskin takaa asiakaspalvelutilanteessa.
Ihan vaan vinkkinä niille jotka ei enää muista missä muualla kuin deittisovelluksissa niitä mahdollisia kumppaneita voisi löytää.
Aika ylimielisen typerä kommentti. Ikäänkuin kaikki eivät ymmärtäisi, että töissä ja harrastuksissakin voi löytää kumppanin - tämä neuvo ei tosin auta niitä, jodien työpaikalla EI OLE KETÄÄN kiinnostavaa tai sellaista, jonka kanssa synkkaisi. Joku voi olla alalla, jossa on pääosin oman sukupuolen edustajia, ja jollain muulla taas on työkavereina perheellisiä ihmisiä sekä sellaisia sinkkuja, joiden kanssa ei olla samalla aaltopituudella. Ja kuinka suurella todennäköisyydellä uskot, että kumppani löytyy, jos menee vaikka tänä iltana venelaiturille istuskelemaan ja odottamaan?
Naisena -> aika pirun todennäköisesti, jos armon ylhäisyys suvaitsee antaa katseensa kiertää muuallakin kuin siinä persekamerassa.
Eli meinaat, että aina kun nainen asemoi itsensä jonnekin istumaan, hänelle ilmestyy suhde jostakin? Mielenkiintoista, Tapahtuuko tämä myös, jos menee metsään kivelle istuskelemaan? Tuohan alkaa kuulostaa sillä lailla houkuttelevalta, että taidankin mennä venelaiturille huomenna. Useimmiten siellä tosin ei ole ketään, mutta jos istun siinä vaikka kaksi tuntia, niin sinä siis pystyt takaamaan, että löydän sillä lailla kumppanin?
Jos siellä sattuu olemaan yksi mies, jolla on pokkaa lähestyä yksin istuvaa naista livenä selvinpäin, niin kyllä sinä pystyt ihan istumalla löytämään naisena kumppanin.
Onko siis jokainen sinkkumies halukas sitoutumaan ihan kehen vaan naiseen?
No kokeile istua siellä laiturilla ensin. Paras on tietysti, kun lähestyt sinua kiinnostavia miehiä ihan itse.
En ole tuo, jolle vastasit, mutta en ainakaan itse kiinnostu täysin tuntemattomista miehistä, joista en tiedä mitään. Pelkkä ulkonäkö ei herätä mielenkiintoani, eikä se että toinen sattuu olemaan venelaiturilla. Joten tuntemattomissa miehissä ei yksinkertaisesti ole ketään kiinnostavaa. Silloin voisi yhtä hyvin lähestyä ketä tahansa - ja mitä järkeä siinä olisi?
No eikö juuri ketä tahansa lähestymällä voi tajuta että kappas, tuo ihminen onkin todella hauska, sillä onkin oivaltavia juttuja, sepä tykkääkin yllättäen käydä teatterissa kuten minäkin ja on mökki-ihminen, josta saisi seuraa sienimetsään. Eihän tuollaisia voi tietää muuten kuin lähestymällä ihmisiä avoimin mielin - ihan ketä tahansa, joka jollain lailla samanhenkiseltä voisi vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos Tinderissä etsisi jotain ihan tavallista miestä sulkien pois kaikki liian marginaalit alakulttuurityypit, paidattomat seksiseuran etsijät, kuvattomat sivusuhteen hakijat ja ongelmatapauksilta vaikuttavat, jäävät jäljelle siis ne hyvännäköiset, joilla on mahdollisesti kiinnostava tekstikin, ja tavallisen näköiset, joilla on kiinnostava teksti, sekä lauma klooneja, joilla on tylsä teksti tai ei tekstiä ollenkaan. Mahdollisesti kloonien joukosta saattaisi löytyä sopiva kumppani Tinderiä selaavalle naiselle, mutta mistä hän osaisi seuloa sen kiinnostavan, kun kaikki näyttävät ja kuulostavat samoilta? Ei mistään, joten hän tykkää vain niistä hyvännäköisistä sekä niistä, joiden profiiliteksti herätti kiinnostuksen. Tämän jälkeen kloonit ihmettelevät, miksi vain pieni osa miehistä pääsee treffeille ja naisia syytellään nirsoudesta ja pinnallisuudesta.
Miksi klooni-naiset etsivät yksilöitä?
Harvoin, jos koskaan tapaa naista, joka ei ole klooni. Toistaiseksi pitkän elämäni aikana reaalielämässä sellaista ei ole tullut vastaan ainoatakaan.
No kyllä minä ainakin olen reaalielämässä tavannut sekä naisia että miehiä, jotka eivät ole klooneja. Mutta deittiprofiilit ovat kyllä hämmentävän samankaltaisia hyvin isolla osalla porukasta. Ehkä ihmiset eivä jaksa nähdä vaivaa tai heidän itsetuntemuksensa on heikko? Tai verbaalista lahjakkuutta ei oikein löydy? Tylsiä luettaviahan ne enimmäkseen ovat, ja joskus myös tahattomasti harhaanjohtavia.
-eri
Kyllähän se aika ikävää on, jos jokaisella miehellä alkaa olla joku eläin rekvisiittana kuvassa, että naisilta saa sillä tavalla tykkäyksiä. Yhdysvalloissa oli joku huikea prosenttiosuus sille, kuinka moni mies on paidattomana koiranulkoiluttajana Tinderissä... Se kuva on prototyyppi kaikkein tykätyimmälle miestyypille Tinderissä (olettaen, että rasvaprosentti paidan alla on pieni).
Suomessa ei taida paidattomat olla niitä suosituimpia profiileita. Moni tulkitsee paidattomien hakevan yhden illan juttuja. Ja mistä tuon eläimen keksit? Usko vaan, että joku verihampainen susikoira ei todellakaan tee miehen profiilista kiinnostavaa.
No silloinhan se paita nimenomaan kannattaa jättää pois, jos sillä saavuttaa yhden illan juttuja. Ei ihme, että laatumiehet käyvät salilla tuhottomia määriä.
Juuri näin. Tottakai kannattaa jättää paita pois kuvista, jos etsii yhden illan juttuja - en siis sanonutkaan, etteikö paitaa saisi jättää kuvista pois. Kommentoin vain Suomen ja Amerikan eroa. Ehdottomasti paidaton kuva toimii hyvänä signaalina tuohon ja varmasti hyvä kroppa houkuttelee niitä naisia, jotka hakevat myös yhden illan juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme, että kehtaa myöntää tuon luvun 160. Eiköhän kuitenkin tämä kerro jo ihan kaiken oleellisen.
160 valehtelijaa, ghostaajaa, pervoa. Ihan mahdollista. Jos naisen ammatti on oikea lienee jonkinlaisia odotuksia, muita kuin mainitut.
En oikein usko tuohon. 160 miehen joukossa on aivan varmasti 47-vuotiaalle naiselle monta potentiaalista kumppania, kun heittää romukoppaan ne haaveet 50-vuotiaan miehen sixpackista, täydellisestä hiusrajasta ja 190 cm pituudesta. Mutta jos ei pysty ihastumaan, kuin Disney-hahmoihin, niin sillehän ei sitten voi mitään. Sitten pysyy poissa vaan Tinderistä.
Jos et trollaa, sinulla on varmasti ihan helvetin paha olla tuon ajatusmaailmasi kanssa. Jos trollaat, niin kyllä sekin kertoo, että paha on olla ja elämässä jotain vakavasti vialla.
Miksi luukutat koko ajan tuota ammattiapua ja pahaa oloa? Mikä tuossa asiassa on mielestäsi väärin? Sinun mielestäsi kemiat kohtaavat sattumalta, eikä miehen komeudella ole mitään tekemistä asian kanssa?
Parisuhde on myös seksisuhde ja siksi sen toisen osapuolen pitää olla fyysisesti puoleensavetävä. Siksi tuolla olohuoneessa parhaillaan katsoo jääkiekkoa mies, jonka ulkonällä todellakin oli minulle merkitystä; hän on niin komea, että jään aika ajoin katsomaan ikkunasta, kun hän tekee ulkotöitä (kuulemma 178 cm pitkä, painoa reilut 90 kg, hiukset harventuneet aikoja sitten ja kasvoissa aknearpia). Samoin nautin katsella eksääni. Hänen työpaikallaan oli uima-allas ja joskus menimme sinne viikonloppuna kahden kesken. Katselin häntä nauttien sekä alastomana saunassa että siellä uima-altaalla (noin 170 cm, varmasti yli 80 kg, lähes kalju). Ja aikoinaan lepuutin silmiäni ensimmäisessä poikaystävässäni (alle 170 cm, hintelä, vaalea, ohuthiuksinen nuorimies).
Väliin on mahtunut aika monta muutakin haluttavaa miestä. Yhdelläkään ei ole ollut sixpackia eikä todennäköisesti täydellistä hiusrajaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 49v. Mulla on ollut elämässäni 7 monen vuoden parisuhdetta, kaikki sinänsä hyviä vaikka ovatkin jo päättyneet, viimeistä lukuunottamatta. Tapaamispaikat: venelaiturilla, festareilla, harrastuksen kautta, ystävän tupareissa, baarissa, työpaikan koulutustilaisuudessa, ja viimeisin tiskin takaa asiakaspalvelutilanteessa.
Ihan vaan vinkkinä niille jotka ei enää muista missä muualla kuin deittisovelluksissa niitä mahdollisia kumppaneita voisi löytää.
Aika ylimielisen typerä kommentti. Ikäänkuin kaikki eivät ymmärtäisi, että töissä ja harrastuksissakin voi löytää kumppanin - tämä neuvo ei tosin auta niitä, jodien työpaikalla EI OLE KETÄÄN kiinnostavaa tai sellaista, jonka kanssa synkkaisi. Joku voi olla alalla, jossa on pääosin oman sukupuolen edustajia, ja jollain muulla taas on työkavereina perheellisiä ihmisiä sekä sellaisia sinkkuja, joiden kanssa ei olla samalla aaltopituudella. Ja kuinka suurella todennäköisyydellä uskot, että kumppani löytyy, jos menee vaikka tänä iltana venelaiturille istuskelemaan ja odottamaan?
Naisena -> aika pirun todennäköisesti, jos armon ylhäisyys suvaitsee antaa katseensa kiertää muuallakin kuin siinä persekamerassa.
Eli meinaat, että aina kun nainen asemoi itsensä jonnekin istumaan, hänelle ilmestyy suhde jostakin? Mielenkiintoista, Tapahtuuko tämä myös, jos menee metsään kivelle istuskelemaan? Tuohan alkaa kuulostaa sillä lailla houkuttelevalta, että taidankin mennä venelaiturille huomenna. Useimmiten siellä tosin ei ole ketään, mutta jos istun siinä vaikka kaksi tuntia, niin sinä siis pystyt takaamaan, että löydän sillä lailla kumppanin?
Jos siellä sattuu olemaan yksi mies, jolla on pokkaa lähestyä yksin istuvaa naista livenä selvinpäin, niin kyllä sinä pystyt ihan istumalla löytämään naisena kumppanin.
Onko siis jokainen sinkkumies halukas sitoutumaan ihan kehen vaan naiseen?
No kokeile istua siellä laiturilla ensin. Paras on tietysti, kun lähestyt sinua kiinnostavia miehiä ihan itse.
En ole tuo, jolle vastasit, mutta en ainakaan itse kiinnostu täysin tuntemattomista miehistä, joista en tiedä mitään. Pelkkä ulkonäkö ei herätä mielenkiintoani, eikä se että toinen sattuu olemaan venelaiturilla. Joten tuntemattomissa miehissä ei yksinkertaisesti ole ketään kiinnostavaa. Silloin voisi yhtä hyvin lähestyä ketä tahansa - ja mitä järkeä siinä olisi?
No eikö juuri ketä tahansa lähestymällä voi tajuta että kappas, tuo ihminen onkin todella hauska, sillä onkin oivaltavia juttuja, sepä tykkääkin yllättäen käydä teatterissa kuten minäkin ja on mökki-ihminen, josta saisi seuraa sienimetsään. Eihän tuollaisia voi tietää muuten kuin lähestymällä ihmisiä avoimin mielin - ihan ketä tahansa, joka jollain lailla samanhenkiseltä voisi vaikuttaa.
Ajatteletko, että tällaiset lähestymiset ovat realistisia suorittaa Suomessa selvinpäin kauppareissun yhteydessä? Taitaa jäädä fantasian tasolle, ellen minä ole sitten jäänyt vain ulkopuolelle oikeasta elämästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 49v. Mulla on ollut elämässäni 7 monen vuoden parisuhdetta, kaikki sinänsä hyviä vaikka ovatkin jo päättyneet, viimeistä lukuunottamatta. Tapaamispaikat: venelaiturilla, festareilla, harrastuksen kautta, ystävän tupareissa, baarissa, työpaikan koulutustilaisuudessa, ja viimeisin tiskin takaa asiakaspalvelutilanteessa.
Ihan vaan vinkkinä niille jotka ei enää muista missä muualla kuin deittisovelluksissa niitä mahdollisia kumppaneita voisi löytää.
Aika ylimielisen typerä kommentti. Ikäänkuin kaikki eivät ymmärtäisi, että töissä ja harrastuksissakin voi löytää kumppanin - tämä neuvo ei tosin auta niitä, jodien työpaikalla EI OLE KETÄÄN kiinnostavaa tai sellaista, jonka kanssa synkkaisi. Joku voi olla alalla, jossa on pääosin oman sukupuolen edustajia, ja jollain muulla taas on työkavereina perheellisiä ihmisiä sekä sellaisia sinkkuja, joiden kanssa ei olla samalla aaltopituudella. Ja kuinka suurella todennäköisyydellä uskot, että kumppani löytyy, jos menee vaikka tänä iltana venelaiturille istuskelemaan ja odottamaan?
Naisena -> aika pirun todennäköisesti, jos armon ylhäisyys suvaitsee antaa katseensa kiertää muuallakin kuin siinä persekamerassa.
Eli meinaat, että aina kun nainen asemoi itsensä jonnekin istumaan, hänelle ilmestyy suhde jostakin? Mielenkiintoista, Tapahtuuko tämä myös, jos menee metsään kivelle istuskelemaan? Tuohan alkaa kuulostaa sillä lailla houkuttelevalta, että taidankin mennä venelaiturille huomenna. Useimmiten siellä tosin ei ole ketään, mutta jos istun siinä vaikka kaksi tuntia, niin sinä siis pystyt takaamaan, että löydän sillä lailla kumppanin?
Jos siellä sattuu olemaan yksi mies, jolla on pokkaa lähestyä yksin istuvaa naista livenä selvinpäin, niin kyllä sinä pystyt ihan istumalla löytämään naisena kumppanin.
Onko siis jokainen sinkkumies halukas sitoutumaan ihan kehen vaan naiseen?
No kokeile istua siellä laiturilla ensin. Paras on tietysti, kun lähestyt sinua kiinnostavia miehiä ihan itse.
En ole tuo, jolle vastasit, mutta en ainakaan itse kiinnostu täysin tuntemattomista miehistä, joista en tiedä mitään. Pelkkä ulkonäkö ei herätä mielenkiintoani, eikä se että toinen sattuu olemaan venelaiturilla. Joten tuntemattomissa miehissä ei yksinkertaisesti ole ketään kiinnostavaa. Silloin voisi yhtä hyvin lähestyä ketä tahansa - ja mitä järkeä siinä olisi?
No sitten sinulla ei ole muita vaihtoehtoja, kuin sosiaalisen piirin peli. Kaveripiiristä on varmaan löydyttävä joku erittäin hyvä juuri vapaaksi jäänyt mies.
En kirjoittanut itsestäni. Minulla ei ole sinkkuusongelmaa. Kirjoittelen tässä ihan yleisellä tasolla. Sitä paitsi jokainen meistä liikkuu sen verran kodin ulkopuolella, että jos olisi suuri todennäköisyys löytää suhde notkumalla hetken aikaa venelaiturilla, ne suhteet löytyisivät samalla lailla kuin taivaasta eteen putoamalla esim. ruokakaupassa, jalkakäytävällä, parkkihallissa, kirjastossa, apteekissa, hammaslääkärin odotushuoneessa, raitiovaunussa, jne. Mutta silti suurin osa ihmisistä ei koskaan löydä suhdetta tällaisista paikoista. Jos miehet tulevat sankoin joukoin tekemään tuttavuutta nimenomaan venelaiturilla, tämä kannattaisi kertoa yleisesti naisille, jotta eivät turhaan tuhlaa aikaa muualla, vaan siirtyvät venelaiturille istuksimaan. (En ainakaan itse ole tiennyt, että ne ovat yleisiä iskupaikkoja.)
Kyllä ne suhteet edelleen syntyvät myös siellä tosimaailmassa. Ei koko ihmiskunta ole missään hemmetin tindereissä. Me turustutaan, ihastutaan ja rakastutaan ihan kuten ennenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme, että kehtaa myöntää tuon luvun 160. Eiköhän kuitenkin tämä kerro jo ihan kaiken oleellisen.
160 valehtelijaa, ghostaajaa, pervoa. Ihan mahdollista. Jos naisen ammatti on oikea lienee jonkinlaisia odotuksia, muita kuin mainitut.
En oikein usko tuohon. 160 miehen joukossa on aivan varmasti 47-vuotiaalle naiselle monta potentiaalista kumppania, kun heittää romukoppaan ne haaveet 50-vuotiaan miehen sixpackista, täydellisestä hiusrajasta ja 190 cm pituudesta. Mutta jos ei pysty ihastumaan, kuin Disney-hahmoihin, niin sillehän ei sitten voi mitään. Sitten pysyy poissa vaan Tinderistä.
Jos et trollaa, sinulla on varmasti ihan helvetin paha olla tuon ajatusmaailmasi kanssa. Jos trollaat, niin kyllä sekin kertoo, että paha on olla ja elämässä jotain vakavasti vialla.
Miksi luukutat koko ajan tuota ammattiapua ja pahaa oloa? Mikä tuossa asiassa on mielestäsi väärin? Sinun mielestäsi kemiat kohtaavat sattumalta, eikä miehen komeudella ole mitään tekemistä asian kanssa?
Parisuhde on myös seksisuhde ja siksi sen toisen osapuolen pitää olla fyysisesti puoleensavetävä. Siksi tuolla olohuoneessa parhaillaan katsoo jääkiekkoa mies, jonka ulkonällä todellakin oli minulle merkitystä; hän on niin komea, että jään aika ajoin katsomaan ikkunasta, kun hän tekee ulkotöitä (kuulemma 178 cm pitkä, painoa reilut 90 kg, hiukset harventuneet aikoja sitten ja kasvoissa aknearpia). Samoin nautin katsella eksääni. Hänen työpaikallaan oli uima-allas ja joskus menimme sinne viikonloppuna kahden kesken. Katselin häntä nauttien sekä alastomana saunassa että siellä uima-altaalla (noin 170 cm, varmasti yli 80 kg, lähes kalju). Ja aikoinaan lepuutin silmiäni ensimmäisessä poikaystävässäni (alle 170 cm, hintelä, vaalea, ohuthiuksinen nuorimies).
Väliin on mahtunut aika monta muutakin haluttavaa miestä. Yhdelläkään ei ole ollut sixpackia eikä todennäköisesti täydellistä hiusrajaa.
Hintelä exä on aina se lukioaikainen poikaystävä. Ja mahtoiko edes olla hintelä ikätovereihinsa verrattuna.
Alue: Aihe vapaa
Jos käy lähes 20å kertaa treffeillä eikä mitään synny niin on syytä katsoa peiliin. Ultimaattista nirsoilua