En halua miestäni, hän vaan lähinnä ärsyttää, mikä avuksi?
Hän on tylsä, laiska, eikä osaa huomioida minua, pitää lähinnä itsestäänselvyytenä.
Tuntuu et jatkuvasti on jotain pientä, joka ei vaan mene oikein ja ärsyttää kokoajan lisää. Nytkin vaihtoi työpaikkaa ennen kesälomia, ja silloin kun oli vaihtamassa sitä sanoi pitävänsä kyllä lomaa, kun asiasta juteltiin. Nyt kuitenkin ilmoitti vaan ettei hänellä nyt sitten olekaan lomia ja olettaa vaan että itse hoidan lastenhoidon koko kesän osalta. Ei siis edes kysynyt minulta onko tämä ok tai ajatellut mitä lapset tekevät kesän tai saanko omat työni järjestettyä siten että voin olla mahdollisimman paljon heidän kanssaan.
Kaksi edellistä kesää on auttanut vanhempiaan heidän talon remontissa, siis lähes koko kesälomansa ja nyt sitten vihdoin remontti on valmis niin taas joudun koko kesän olemaan käytännössä yksin lasten kanssa. Itselläni olisi myös ollut mahdollisuus työskennellä kesällä ja näin ansaita vähän ylimääräistä mutta nyt se ei ole mahdollista tietenkään, koska ei pieni koululainen voi olla yksin jatkuvasti tai päiväkoti-ikäinenkään koko kesää hoidossa..
Tämä oli vain yksi esimerkki. Mutta tällaista se on jatkuvasti. Eikä mies ymmärrä mikä tässäkään nyt sit muka on pielessä
Kommentit (70)
aina laskuri raksuttaa, että mikä on kanssaihmisen hyötyarvo. asenne sekin.
Vierailija kirjoitti:
Mies kuulostaa uraihmiseltä(?), joka ei ehdi tai jaksa oikein työn ulkopuolella mitään erikoista tai parisuhdejuttuja. Kenties haluaa harrastaakin itsekseen jotain. Tylsä, harmaa, mahdollisesti - suomessa se tyyppi on yleinen kuten joku lintulaji. Mutta miksi olette yhdessä jos parisuhde ei matchaa tai toimi, sinua vaan ärsyttää ja saat ikäänkuin "ihottumaa". Vai ajattelet että mies muuttuu, vaikkei muutu mitenkään ja pitää itsestäänselvyytenä (ei kannata syyttää itseä tuosta kuitenkaan). Toisaalta jos pidät toista "laiskana", se ei rakenna parisuhdetta kauheasti. Pariterapia yksityisellä, ero, muu ratkaisu vai jatkaa samaa? Mitä mies tuumaa asiaan, ei mitään ilmeisesti.
Kaikki tuntemani miehet jotka haalivat töitä kesäksikin ovat duunareita, eivät mitään "uraihmisiä".
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuo kuulostaa sille että ilman jonkin sortin pariterapiaa ette tuosta enää toimivaa suhdetta saa. Enkä tiedä voiko tuota enää mikään pelastaa jos kumpaakaan ei kiinnosta... Ei sekään ole lasten etu joutua elämään kodissa jossa vanhemmat inhoavat toisiaan, kyllä lapset sen aistii.
Parisuhdeterapiaa on kokeiltu useampaan otteeseen, viimeksi mies halusi sen itse lopettaa kun ei kuulemma tullut toimeen terapeutin kanssa. Ei toki ole uutta hankkinut tilalle, eikä yhtäkään aikaisempaakaan. Itse en jaksa enää yrittää senkään vertaa että parisuhdeterapiaan mentäisiin. Jos mies vaatisi, niin voisin harkita, mutta sitä varmasti on turha odotella että tekisi tällaista aloitetta. Ei osaa tällaisia asioita tehdä. Tai ei halua. Ei näe tarpeelliseksi. Silti haluaisi jatkaa.
En tiedä voiko parisuhdeterapiasta olla edes apua, kun toinen ei suostu menemään itseensä, selittelee vaan mustan valkoiseksi ja heittäytyy marttyyriksi. Tämä kesälomaesimerkki kuvastaa hyvin tätä tilannetta. Mies on aivan ihmeissään ja suorastaan pöyristynyt että en ole tyytyväinen tilanteeseen, kun eihän hän sille mitään voi. Kuulemma ollaan vielä keskusteltu aiheesta ja se oli minulle aiemmin ok. Ja siis tilanne loman suhteen on muuttunut kokoajan. Kieltäytyy näkemästä minun puoltani asiassa. Näin on lähes joka asian suhteen. Valehteleeko? Ei hän ainakaan minusta välitä. T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laiska? Mies on kesän duunissa ilman lomaa ja viime lomat on tehnyt remonttia. Jos tuo on laiskaa, niin mikä ihme sitten on ahkeraa?
Onhan tuo laiska kun ei lapsistaan huolehdi. Tekee sitä mitä itseä huvittaa eikä sitä mitä kuuluisi tehdä. Kyllä tuo on laiskan määritelmä.
Näin se on aina ollut, hän tekee ne asiat joista itse tykkää ja loput jää minulle. Paljon jää minulle. Ja keskustelu kääntyy vielä niin vinksahtaneeksi, kun valitan asiasta, että mies selittää mulle silmät kirkkaana, että asiahan on nyt niin, että minä vaan haluan että hän tekisi hänelle epämieluisia asioita! Että se on minun agenda ja SE on minulle tärkeää että hän tyyliin kärsii enemmän! T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaista tuo on. Kuulostaa ihan normaalilta perhe-elämältä. Mitä itse teet miehen eteen? Etköhän sinäkin ärsytä miestä yhtä lailla.
Totta, varmaan akka ja lapset ärsyttävät, kun mies ei halua olla kotona. Tuttua itsellekin, monesti tekisi mieli jäädä töihin pidemmäksi aikaa kuin mennä kotivankilaan jossa ei ole yhtään omaa aikaa ja rauhaa.
Sinulla on lapsia ja vaadit vaan omaa aikaa ja rauhaa? Kannattiko? Paljonko sillä vaimolla on sitä omaa aikaa ja rauhaa!? Ts. paljonko mahdollistat sitä hänelle!?
Mahdollistan paljon enemmän kuin päinvastoin, käyn harrastuksissa 3-4 iltana viikossa, hän ei ollenkaan.
Trolli...
En trollaa. Lapsi on puolison eikä enää mikään pieni, josta pitää jatkuvasti huolehtia. Ei se ole minun vikani, että he molemmat istuvat koko ajan kotona. Minun pääni ei kestää jatkuvaa kotona istuskelua, joten ainoa asia minkä voin tehdä mahdollistaakseni puolisolle omaa aikaa, on poistua kotoa. Se että lapsi istuu myös koko ajan kotona, ei ole minun ongelmani.
Vierailija kirjoitti:
Erotkaa kaikki vaan
Se on vastaus kaikkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kai aika normaalia, että jossain vaiheessa alkaa tylsistyminen, jos suhteesta ei ehditä tai jakseta pitää huolta. Kun on niin paljon muuta. Ihanat lapsetkin kuluttavat voimia.
Kun on pieniä lapsia, ero ei ole hyvä ratkaisu, eikä muutenkaan.
Jostain kun saisi voimia pukeutua hyvin ja mennä vaikka ravintolaillalliselle.
Tai katsoa yhdessä elokuvaa, kun lapset nukkuvat, ja halailla vähän.
Aloittaa pienillä lähestymisillä, mikä itselle sopii.
Itse pukeudun hyvin, meikkaan ja huolehdin kunnostani, muun muassa käymällä salilla pari kertaa viikossa. Mies sen sijaan syö roskaruokaa, ei käy parturissa, ei aja partaansa, ei välitä yhtään siitä mitä pukee päällensä.. Olen sanonut hänelle että voisi vähän katsoa mitä laittaa päällensä, mutta kun ei HÄNTÄ kuulemma kiinnosta. Hän ei vaan ymmärrä alkeitakaan toisen ihmisen huomioimisesta. Elokuvia ei ole aikoihin enää halunnut katsoa kanssani, jos koskaan, luulen ettei hän edes kykene läheisyyteen. Katselee mielummin yksin koneeltaan. T. Ap
Suomalaisen miehen varma resepti eroon. Ja sitten itketään että "kaikkeni tein perheen eteen ja niin paljon töitäkin". Lapsiperheessä ero on kamalaa, sanon näin ihan kokemuksesta. Välttäisin sitä viimeiseen asti, mutta loputon onnettomana oleminen ja emotionaalinen vaille jääminen on aika kamalaa sekin. Raahaa, ap, miehesi pariterapiaan. Vaikka väkisin.
Ero. Parempi yksin kuin huonossa seurassa.