Lue keskustelun säännöt.
Mikä opettajan työssä muka on niin "hienoa"? Ylipalkattu ja yliarvostettu ammatti.
Kommentit (89)
Vierailija kirjoitti:
Wilmaan, eli tärkeimpään työkaluumme, sijainen oli hoksannut kaivata pääsyä vasta kolmen viikon sijaisuuden jälkeen.
Näiden käsissä lapsenne yhä useammin ovat.
Aikanaan opettajan tärkein työkalu oli karttakeppi, ja nyt taas Wilma. Niin ne ajat ja prioriteetit muuttuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Palkkamaltti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajan työssä ei ole mitään hienoa. Sehän se ongelma onkin! Meitä alalla yhä sitkuvia päteviä opettajia on koko ajan vähemmän, epäpätevät valtaavat alaa, kun pätevät eivät tähän enää suostu.
T. Itsekin uutta alaa opiskeleva luokanopettaja
Edelleen pätevätkin opettajat joutuvat odottamaan vuosikausia vakituista virkaa, joten kirjoituksesi on paksua palturia.
No, omassa koulussani tilanne on se, että sijaisia on ollut koko vuoden ehkä 30% opettajakunnasta, kun viranhaltijat ovat sairaana, opintovapaalla, burnout-saikulla tai kuka milläkin vuorotteluvapaalla, kun työn teko on muuttunut liian raskaaksi. Sijaisissa ei ole enää päteviä opettajia, vaan meilläkin on ollut töissä lukiolaisista bussikuskeihin. On sanomattakin selvää, ettei koulu pyöri kunnolla.
Ihan väärässä et ole siinä, että viran saanti on yhä paikoin hankalaa. Esim. Oulussa luokanopettajan virkaan on vielä paljon hakijoita. Sen sijaan erityisopettajan virkaan saattaa tulla vain epäpätevien hakemuksia, pätevät houkutellaan suoraan töihin.
Minullakin on se himoittu virka. Valmistuin aineenopettajaksi 2004 ja luokanopettajaksi 2016, viran sain 2020. Välissä tein paljon muutakin, mm. loputtomasti määräaikaisuuksia, jolloin kesäksi jää työttömyyskorvaukselle.
Virkani turvin olin itsekin opintovapaalla 2kk, sijaisekseni saatiin opiskelija, eli epäpätevä. Oma sijaiseni oli kuitenkin fiksu ja osaava, hän oli tehnyt työnsä hyvin.
Samaan aikaan opiskelleen kollegan sijainen oli ohittanut täysin opsin mukaiset suunnitelmat ja tehnyt oppilaiden kanssa mitä sattuu, jättänyt kaikki konfliktit (mm. koulusta varastaminen) kotiin päin infoamatta ja hoitamatta, oli sotkenut luokan ja antanut oppilaiden tuhota kässämateriaalit ja viestinyt kotiin omista mielenterveyden haasteistaan. Tämä paljastui työpuhelimeen jääneistä viesteistä. Wilmaan, eli tärkeimpään työkaluumme, sijainen oli hoksannut kaivata pääsyä vasta kolmen viikon sijaisuuden jälkeen.
Näiden käsissä lapsenne yhä useammin ovat.
Kokemukset sijaisista osoittavat hyvin, mikä on todellisuus maissa, joissa ei ole vastaavia pätevyysvaatimuksia kuin Suomessa. Pitkä ja vaativa koulutus sekä se, että työpaikoista kilpaillaan, on aiemmin karsinut alalta sinne sopimattomat. Näin ei enää ole. Myös minulla on kokemusta epäpätevistä sijaisista, jotka eivät hoida työtehtäviään. Opettajan työhön sisältyvän autonomian vuoksi voi mennä pitkäänkin ennen kuin laiminlyönnit huomataan. Viimeisen vuoden aikana omalla työpaikallani kaksi sijaista on jäänyt burnoutin vuoksi sairauslomalle alle kuukauden työskenneltyään. Sotkujen selvittäminen jää vakituiselle henkilöstölle, mikä lisää kuormitusta entisestään.
Vierailija kirjoitti:
Olen lukion opettaja, saa n. 6800 /kk, minusta se on liian vähän. Normiopetuksen lisäksi minulla on e-lukion opetusta, jotka teen kotoa ja apulaisrehtorin työt. Jatkuvasti pyydetään rehtoriksi, mutta en halua, koska menettäisi 2 kk 1 vkon opetuksettoman ajan kesällä ja syys-, joulu- ja talvilomat. Eikä palkka nousisi juurikaan.
Lukion opettaja loppupalkka näkyi olevan 4400 vuonna 2014. Sinulla on paljon sen päälle tulevaa, joten palkkasi ei ole vertailukelpoinen riviopettajan palkkaan.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nain-opettajat-tienaavat-luokanopet…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkkamaltti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajan työssä ei ole mitään hienoa. Sehän se ongelma onkin! Meitä alalla yhä sitkuvia päteviä opettajia on koko ajan vähemmän, epäpätevät valtaavat alaa, kun pätevät eivät tähän enää suostu.
T. Itsekin uutta alaa opiskeleva luokanopettaja
Edelleen pätevätkin opettajat joutuvat odottamaan vuosikausia vakituista virkaa, joten kirjoituksesi on paksua palturia.
No, omassa koulussani tilanne on se, että sijaisia on ollut koko vuoden ehkä 30% opettajakunnasta, kun viranhaltijat ovat sairaana, opintovapaalla, burnout-saikulla tai kuka milläkin vuorotteluvapaalla, kun työn teko on muuttunut liian raskaaksi. Sijaisissa ei ole enää päteviä opettajia, vaan meilläkin on ollut töissä lukiolaisista bussikuskeihin. On sanomattakin selvää, ettei koulu pyöri kunnolla.
Ihan väärässä et ole siinä, että viran saanti on yhä paikoin hankalaa. Esim. Oulussa luokanopettajan virkaan on vielä paljon hakijoita. Sen sijaan erityisopettajan virkaan saattaa tulla vain epäpätevien hakemuksia, pätevät houkutellaan suoraan töihin.
Minullakin on se himoittu virka. Valmistuin aineenopettajaksi 2004 ja luokanopettajaksi 2016, viran sain 2020. Välissä tein paljon muutakin, mm. loputtomasti määräaikaisuuksia, jolloin kesäksi jää työttömyyskorvaukselle.
Virkani turvin olin itsekin opintovapaalla 2kk, sijaisekseni saatiin opiskelija, eli epäpätevä. Oma sijaiseni oli kuitenkin fiksu ja osaava, hän oli tehnyt työnsä hyvin.
Samaan aikaan opiskelleen kollegan sijainen oli ohittanut täysin opsin mukaiset suunnitelmat ja tehnyt oppilaiden kanssa mitä sattuu, jättänyt kaikki konfliktit (mm. koulusta varastaminen) kotiin päin infoamatta ja hoitamatta, oli sotkenut luokan ja antanut oppilaiden tuhota kässämateriaalit ja viestinyt kotiin omista mielenterveyden haasteistaan. Tämä paljastui työpuhelimeen jääneistä viesteistä. Wilmaan, eli tärkeimpään työkaluumme, sijainen oli hoksannut kaivata pääsyä vasta kolmen viikon sijaisuuden jälkeen.
Näiden käsissä lapsenne yhä useammin ovat.
Kokemukset sijaisista osoittavat hyvin, mikä on todellisuus maissa, joissa ei ole vastaavia pätevyysvaatimuksia kuin Suomessa. Pitkä ja vaativa koulutus sekä se, että työpaikoista kilpaillaan, on aiemmin karsinut alalta sinne sopimattomat. Näin ei enää ole. Myös minulla on kokemusta epäpätevistä sijaisista, jotka eivät hoida työtehtäviään. Opettajan työhön sisältyvän autonomian vuoksi voi mennä pitkäänkin ennen kuin laiminlyönnit huomataan. Viimeisen vuoden aikana omalla työpaikallani kaksi sijaista on jäänyt burnoutin vuoksi sairauslomalle alle kuukauden työskenneltyään. Sotkujen selvittäminen jää vakituiselle henkilöstölle, mikä lisää kuormitusta entisestään.
Ratkaisu asiaan olisi opettajan autonomian vähentäminen, mutta sitä taas ei uskalleta tehdä, koska se romahduttaisi alan arvostuksen sekä suoraan että kerrannaisvaikutustensa kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa erikoista, että niinkin helpolla ja hyväpalkkaisella alalla kärsitään työvoimapulasta. Yleensä työvoimapula koskee aloja, joita ei pidetä kovin houkuttelevina.
Oletko sä koskaan kokeillut, miten helppo ja hyväpalkkainen opettajan työ on? Suosittelen. Ja jos kateeksi käy, opiskele opettajaksi. Näitä bessetwissereitä suunsoittajiahan löytyy.
Sun sarkasmitutkasi on rikki.
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu vähän opettajasta ja missä opettaa. Esim ala-asteella voisi opettaa joku lukiota käyvä sijainen. jossain yliopistossa opettajan pitää jo sentää tietää jotakin.
Alakoulussahan ei ole mitään ongelmia ja oppilaat ovat kilttejä ja opinhaluisia. Ei tarvitse olla edes lukion käynyt, peruskoulu riittää ihan hyvin. Miksi pitäisi opettajan itsensä tietää mitään, onhan google?
No sun kohdalla on tosiaan koulut menneet hukkaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos opettajan ammatti tuntuu niin hienolta, niin kannattaa ehdottomasti kouluttautua erityisopettajaksi. Pääkaupunkiseudulla paikkoja on ainakin ihan valtavasti tarjolla, eikä niihin saada päteviä opettajia mistään tekijöiksi.
Laaja-alaisia erityisopettajia on pilvin pimein ja virkaa on todella vaikea saada. Sen sijaan erityisluokanopettajista on valtava pula.
Tarkkuutta, kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkkamaltti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajan työssä ei ole mitään hienoa. Sehän se ongelma onkin! Meitä alalla yhä sitkuvia päteviä opettajia on koko ajan vähemmän, epäpätevät valtaavat alaa, kun pätevät eivät tähän enää suostu.
T. Itsekin uutta alaa opiskeleva luokanopettaja
Edelleen pätevätkin opettajat joutuvat odottamaan vuosikausia vakituista virkaa, joten kirjoituksesi on paksua palturia.
No, omassa koulussani tilanne on se, että sijaisia on ollut koko vuoden ehkä 30% opettajakunnasta, kun viranhaltijat ovat sairaana, opintovapaalla, burnout-saikulla tai kuka milläkin vuorotteluvapaalla, kun työn teko on muuttunut liian raskaaksi. Sijaisissa ei ole enää päteviä opettajia, vaan meilläkin on ollut töissä lukiolaisista bussikuskeihin. On sanomattakin selvää, ettei koulu pyöri kunnolla.
Ihan väärässä et ole siinä, että viran saanti on yhä paikoin hankalaa. Esim. Oulussa luokanopettajan virkaan on vielä paljon hakijoita. Sen sijaan erityisopettajan virkaan saattaa tulla vain epäpätevien hakemuksia, pätevät houkutellaan suoraan töihin.
Minullakin on se himoittu virka. Valmistuin aineenopettajaksi 2004 ja luokanopettajaksi 2016, viran sain 2020. Välissä tein paljon muutakin, mm. loputtomasti määräaikaisuuksia, jolloin kesäksi jää työttömyyskorvaukselle.
Virkani turvin olin itsekin opintovapaalla 2kk, sijaisekseni saatiin opiskelija, eli epäpätevä. Oma sijaiseni oli kuitenkin fiksu ja osaava, hän oli tehnyt työnsä hyvin.
Samaan aikaan opiskelleen kollegan sijainen oli ohittanut täysin opsin mukaiset suunnitelmat ja tehnyt oppilaiden kanssa mitä sattuu, jättänyt kaikki konfliktit (mm. koulusta varastaminen) kotiin päin infoamatta ja hoitamatta, oli sotkenut luokan ja antanut oppilaiden tuhota kässämateriaalit ja viestinyt kotiin omista mielenterveyden haasteistaan. Tämä paljastui työpuhelimeen jääneistä viesteistä. Wilmaan, eli tärkeimpään työkaluumme, sijainen oli hoksannut kaivata pääsyä vasta kolmen viikon sijaisuuden jälkeen.
Näiden käsissä lapsenne yhä useammin ovat.
Kokemukset sijaisista osoittavat hyvin, mikä on todellisuus maissa, joissa ei ole vastaavia pätevyysvaatimuksia kuin Suomessa. Pitkä ja vaativa koulutus sekä se, että työpaikoista kilpaillaan, on aiemmin karsinut alalta sinne sopimattomat. Näin ei enää ole. Myös minulla on kokemusta epäpätevistä sijaisista, jotka eivät hoida työtehtäviään. Opettajan työhön sisältyvän autonomian vuoksi voi mennä pitkäänkin ennen kuin laiminlyönnit huomataan. Viimeisen vuoden aikana omalla työpaikallani kaksi sijaista on jäänyt burnoutin vuoksi sairauslomalle alle kuukauden työskenneltyään. Sotkujen selvittäminen jää vakituiselle henkilöstölle, mikä lisää kuormitusta entisestään.
Ratkaisu asiaan olisi opettajan autonomian vähentäminen, mutta sitä taas ei uskalleta tehdä, koska se romahduttaisi alan arvostuksen sekä suoraan että kerrannaisvaikutustensa kautta.
Arvasin, että tätä tarjotaan vastaukseksi. Valvonta ja raportointihan tunnetusti lisäävät työn laatua... Tunnollisesti työnsä hoitavat eivät tarvitse valvontaa, ja valvontaa lisäämällä ajetaan muihin tehtäviin juuri ne, jotka työnsä parhaiten hoitavat. Vastauksesi perusteella ymmärrät tämän itsekin, mutta silti tarjoat sitä kuitenkin ratkaisuksi.
Riippuu opettajasta. Esim. yliopistossa ja ammattikorkeissa opettajat usein alansa tohtoreita. Opiskeluun käytettyihin vuosiin nähden eivät todellakaan ole ylipalkattuja. Konsultteina / teollisuudessa tienasivat suht. helposti vähintään tonnin - pari enemmänkin. Jonkun ne osaajat ja asintuntijat mitä meillä on, on koulutettavakin. Ala-asteella ja yläasteella opettajat todellakin ovat myös muita kuin kasvatusalan ammattilaisia muun työnsä ohessa. Arvostan opettajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää että opettajat saavat niin hyvän palkan vaikka kouluavustajien homma on paljon rankempaa....
Tämä muuten pitää täysin paikkaansa ainakin jos on avustaja on erityisluokalla niin silloin on rankempi homma kuin esim aineenopen hommat normiluokalla. Palkassahan se ei näy, kaikki avustajat pidetään kitu kk palkalla töissä netto 1500-1600e joten esim pääkaupunkiseudulla huomaavat että palkka ei riitä elämiseen. Hakeutuvat muualle töihin ja sisään otetaan henkilöstövuokrausfirman kautta nuoria jotka kuvittelevat että työnteko koulussa on mielekästä. Aika nopeasti se todellisuus sitten näyttäytyy heillekin. Motivoituneita ihmisiä saisi alallle nostamalla palkat 100-150e per kk. Siitä ryhtyy sitten opettajat kitumaan vastaan tyylin "mutta ku ei se minunkaan palkka ole kovin paljon suurempi kun teidän". Huhhuh. Onneksi tuli jätettyä noi hommat.
Eikö joku ammattikorkean opettajanpesti ole maailman helpointa rahaa? Ainakin oman kokemuksen mukaan kaikki opetus teetetään oppilaille ryhmätöiden muodossa, ja oppimateriaalit ovat olleet samat jo vuosikymmeniä vanhentuneine tietoineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
deita kirjoitti:
Opettajat eivät edes välttämättä opeta niinkuin asiat oikeasti ovat, vaan niinkuin opettaja itse on ne ymmärtänyt. Esim. 80-luvulla ATK -tunnilla opettaja vaati että sana "data" lausutaan: "daatta"... no eikä lausuta!
Oletko sittemmin ymmärtänyt sanan alkuperän ja päihittänyt ikiaikaisen opettajasi latinan lausumisessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkkamaltti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajan työssä ei ole mitään hienoa. Sehän se ongelma onkin! Meitä alalla yhä sitkuvia päteviä opettajia on koko ajan vähemmän, epäpätevät valtaavat alaa, kun pätevät eivät tähän enää suostu.
T. Itsekin uutta alaa opiskeleva luokanopettaja
Edelleen pätevätkin opettajat joutuvat odottamaan vuosikausia vakituista virkaa, joten kirjoituksesi on paksua palturia.
No, omassa koulussani tilanne on se, että sijaisia on ollut koko vuoden ehkä 30% opettajakunnasta, kun viranhaltijat ovat sairaana, opintovapaalla, burnout-saikulla tai kuka milläkin vuorotteluvapaalla, kun työn teko on muuttunut liian raskaaksi. Sijaisissa ei ole enää päteviä opettajia, vaan meilläkin on ollut töissä lukiolaisista bussikuskeihin. On sanomattakin selvää, ettei koulu pyöri kunnolla.
Ihan väärässä et ole siinä, että viran saanti on yhä paikoin hankalaa. Esim. Oulussa luokanopettajan virkaan on vielä paljon hakijoita. Sen sijaan erityisopettajan virkaan saattaa tulla vain epäpätevien hakemuksia, pätevät houkutellaan suoraan töihin.
Minullakin on se himoittu virka. Valmistuin aineenopettajaksi 2004 ja luokanopettajaksi 2016, viran sain 2020. Välissä tein paljon muutakin, mm. loputtomasti määräaikaisuuksia, jolloin kesäksi jää työttömyyskorvaukselle.
Virkani turvin olin itsekin opintovapaalla 2kk, sijaisekseni saatiin opiskelija, eli epäpätevä. Oma sijaiseni oli kuitenkin fiksu ja osaava, hän oli tehnyt työnsä hyvin.
Samaan aikaan opiskelleen kollegan sijainen oli ohittanut täysin opsin mukaiset suunnitelmat ja tehnyt oppilaiden kanssa mitä sattuu, jättänyt kaikki konfliktit (mm. koulusta varastaminen) kotiin päin infoamatta ja hoitamatta, oli sotkenut luokan ja antanut oppilaiden tuhota kässämateriaalit ja viestinyt kotiin omista mielenterveyden haasteistaan. Tämä paljastui työpuhelimeen jääneistä viesteistä. Wilmaan, eli tärkeimpään työkaluumme, sijainen oli hoksannut kaivata pääsyä vasta kolmen viikon sijaisuuden jälkeen.
Näiden käsissä lapsenne yhä useammin ovat.
Kokemukset sijaisista osoittavat hyvin, mikä on todellisuus maissa, joissa ei ole vastaavia pätevyysvaatimuksia kuin Suomessa. Pitkä ja vaativa koulutus sekä se, että työpaikoista kilpaillaan, on aiemmin karsinut alalta sinne sopimattomat. Näin ei enää ole. Myös minulla on kokemusta epäpätevistä sijaisista, jotka eivät hoida työtehtäviään. Opettajan työhön sisältyvän autonomian vuoksi voi mennä pitkäänkin ennen kuin laiminlyönnit huomataan. Viimeisen vuoden aikana omalla työpaikallani kaksi sijaista on jäänyt burnoutin vuoksi sairauslomalle alle kuukauden työskenneltyään. Sotkujen selvittäminen jää vakituiselle henkilöstölle, mikä lisää kuormitusta entisestään.
Ratkaisu asiaan olisi opettajan autonomian vähentäminen, mutta sitä taas ei uskalleta tehdä, koska se romahduttaisi alan arvostuksen sekä suoraan että kerrannaisvaikutustensa kautta.
Arvasin, että tätä tarjotaan vastaukseksi. Valvonta ja raportointihan tunnetusti lisäävät työn laatua... Tunnollisesti työnsä hoitavat eivät tarvitse valvontaa, ja valvontaa lisäämällä ajetaan muihin tehtäviin juuri ne, jotka työnsä parhaiten hoitavat. Vastauksesi perusteella ymmärrät tämän itsekin, mutta silti tarjoat sitä kuitenkin ratkaisuksi.
Jo nyt on valvontaa ja raportointia. Autonomian vähentämisen ei tarvitse painottua valvontaan vaan säännöistä ja ohjeista voidaan yksinkertaisesti tehdä tarkempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää että opettajat saavat niin hyvän palkan vaikka kouluavustajien homma on paljon rankempaa....
Tämä muuten pitää täysin paikkaansa ainakin jos on avustaja on erityisluokalla niin silloin on rankempi homma kuin esim aineenopen hommat normiluokalla. Palkassahan se ei näy, kaikki avustajat pidetään kitu kk palkalla töissä netto 1500-1600e joten esim pääkaupunkiseudulla huomaavat että palkka ei riitä elämiseen. Hakeutuvat muualle töihin ja sisään otetaan henkilöstövuokrausfirman kautta nuoria jotka kuvittelevat että työnteko koulussa on mielekästä. Aika nopeasti se todellisuus sitten näyttäytyy heillekin. Motivoituneita ihmisiä saisi alallle nostamalla palkat 100-150e per kk. Siitä ryhtyy sitten opettajat kitumaan vastaan tyylin "mutta ku ei se minunkaan palkka ole kovin paljon suurempi kun teidän". Huhhuh. Onneksi tuli jätettyä noi hommat.
Tässä vertaillaan kahta ammattiryhmää, joilla ei ole muuta yhteistä kuin "asiakkaat" ja työskentely-ympäristö. Koulutus, tehtävät ja vastuut eroavat toisistaan. Annat myös ymmärtää, että avustajien palkka riippuisi opettajien mielipiteestä. Ensinnäkään opettajilla ei ole mitään syytä vastustaa avustajien palkankorotuksia, ja toisekseen, asia ei ole millään tavalla opettajien päätettävissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lukion opettaja, saa n. 6800 /kk, minusta se on liian vähän. Normiopetuksen lisäksi minulla on e-lukion opetusta, jotka teen kotoa ja apulaisrehtorin työt. Jatkuvasti pyydetään rehtoriksi, mutta en halua, koska menettäisi 2 kk 1 vkon opetuksettoman ajan kesällä ja syys-, joulu- ja talvilomat. Eikä palkka nousisi juurikaan.
Lukion opettaja loppupalkka näkyi olevan 4400 vuonna 2014. Sinulla on paljon sen päälle tulevaa, joten palkkasi ei ole vertailukelpoinen riviopettajan palkkaan.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nain-opettajat-tienaavat-luokanopet…
Minä olen yläkoulun riviopettaja ja tienaan 4700 - 4800 kuussa. Tuon taulukon "loppupalkka" näyttää olevan minimipalkka, jonka saa opettamalla opetusvelvollisuuden verran, plus täydet ikälisät. Itse saan noiden lisäksi palkkaa ylitunneista, luokanvalvojuudesta ja tuki- ja sijaisuustunneista.
Olen jo yli 5-kymppinen aineenopettaja. Ei mulla ole enää mahdollisuuksia siirtyä muihin töihin joten koulussa pysyn mutta lapsilleni olen sanonut ettei missään tapauksessa kannata ryhtyä opettajaksi. Työ vaikeutuu koko ajan ja arvostus laskee samaa tahtia. Olen ajatellut jo pitkän aikaa että niillä 5 laudaturin yo-papereilla olisi kyllä kannattanut hakeutua muualle. Suomessa on tällä hetkellä opettajina ikäluokkansa parhaiten akateemisesti pärjänneitä, se tilanne tulee kuitenkin muuttumaan. Jää nähtäväksi mitä siitä seuraa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää että opettajat saavat niin hyvän palkan vaikka kouluavustajien homma on paljon rankempaa....
Tämä muuten pitää täysin paikkaansa ainakin jos on avustaja on erityisluokalla niin silloin on rankempi homma kuin esim aineenopen hommat normiluokalla. Palkassahan se ei näy, kaikki avustajat pidetään kitu kk palkalla töissä netto 1500-1600e joten esim pääkaupunkiseudulla huomaavat että palkka ei riitä elämiseen. Hakeutuvat muualle töihin ja sisään otetaan henkilöstövuokrausfirman kautta nuoria jotka kuvittelevat että työnteko koulussa on mielekästä. Aika nopeasti se todellisuus sitten näyttäytyy heillekin. Motivoituneita ihmisiä saisi alallle nostamalla palkat 100-150e per kk. Siitä ryhtyy sitten opettajat kitumaan vastaan tyylin "mutta ku ei se minunkaan palkka ole kovin paljon suurempi kun teidän". Huhhuh. Onneksi tuli jätettyä noi hommat.
Samalla logiikalla sairaanhoitaja ansaitsee parempaa palkkaa kuin lääkäri, jos työskentelee sairaampien tai ärsyttävämpien potilaiden kanssa.
Avustaja ei ole luokassa varsinaisesti vastuussa mistään ja opetuksen suunnittelu, arviointi jne. kuuluu täysin opettajalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkkamaltti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajan työssä ei ole mitään hienoa. Sehän se ongelma onkin! Meitä alalla yhä sitkuvia päteviä opettajia on koko ajan vähemmän, epäpätevät valtaavat alaa, kun pätevät eivät tähän enää suostu.
T. Itsekin uutta alaa opiskeleva luokanopettaja
Edelleen pätevätkin opettajat joutuvat odottamaan vuosikausia vakituista virkaa, joten kirjoituksesi on paksua palturia.
No, omassa koulussani tilanne on se, että sijaisia on ollut koko vuoden ehkä 30% opettajakunnasta, kun viranhaltijat ovat sairaana, opintovapaalla, burnout-saikulla tai kuka milläkin vuorotteluvapaalla, kun työn teko on muuttunut liian raskaaksi. Sijaisissa ei ole enää päteviä opettajia, vaan meilläkin on ollut töissä lukiolaisista bussikuskeihin. On sanomattakin selvää, ettei koulu pyöri kunnolla.
Ihan väärässä et ole siinä, että viran saanti on yhä paikoin hankalaa. Esim. Oulussa luokanopettajan virkaan on vielä paljon hakijoita. Sen sijaan erityisopettajan virkaan saattaa tulla vain epäpätevien hakemuksia, pätevät houkutellaan suoraan töihin.
Minullakin on se himoittu virka. Valmistuin aineenopettajaksi 2004 ja luokanopettajaksi 2016, viran sain 2020. Välissä tein paljon muutakin, mm. loputtomasti määräaikaisuuksia, jolloin kesäksi jää työttömyyskorvaukselle.
Virkani turvin olin itsekin opintovapaalla 2kk, sijaisekseni saatiin opiskelija, eli epäpätevä. Oma sijaiseni oli kuitenkin fiksu ja osaava, hän oli tehnyt työnsä hyvin.
Samaan aikaan opiskelleen kollegan sijainen oli ohittanut täysin opsin mukaiset suunnitelmat ja tehnyt oppilaiden kanssa mitä sattuu, jättänyt kaikki konfliktit (mm. koulusta varastaminen) kotiin päin infoamatta ja hoitamatta, oli sotkenut luokan ja antanut oppilaiden tuhota kässämateriaalit ja viestinyt kotiin omista mielenterveyden haasteistaan. Tämä paljastui työpuhelimeen jääneistä viesteistä. Wilmaan, eli tärkeimpään työkaluumme, sijainen oli hoksannut kaivata pääsyä vasta kolmen viikon sijaisuuden jälkeen.
Näiden käsissä lapsenne yhä useammin ovat.
Kokemukset sijaisista osoittavat hyvin, mikä on todellisuus maissa, joissa ei ole vastaavia pätevyysvaatimuksia kuin Suomessa. Pitkä ja vaativa koulutus sekä se, että työpaikoista kilpaillaan, on aiemmin karsinut alalta sinne sopimattomat. Näin ei enää ole. Myös minulla on kokemusta epäpätevistä sijaisista, jotka eivät hoida työtehtäviään. Opettajan työhön sisältyvän autonomian vuoksi voi mennä pitkäänkin ennen kuin laiminlyönnit huomataan. Viimeisen vuoden aikana omalla työpaikallani kaksi sijaista on jäänyt burnoutin vuoksi sairauslomalle alle kuukauden työskenneltyään. Sotkujen selvittäminen jää vakituiselle henkilöstölle, mikä lisää kuormitusta entisestään.
Ratkaisu asiaan olisi opettajan autonomian vähentäminen, mutta sitä taas ei uskalleta tehdä, koska se romahduttaisi alan arvostuksen sekä suoraan että kerrannaisvaikutustensa kautta.
Arvasin, että tätä tarjotaan vastaukseksi. Valvonta ja raportointihan tunnetusti lisäävät työn laatua... Tunnollisesti työnsä hoitavat eivät tarvitse valvontaa, ja valvontaa lisäämällä ajetaan muihin tehtäviin juuri ne, jotka työnsä parhaiten hoitavat. Vastauksesi perusteella ymmärrät tämän itsekin, mutta silti tarjoat sitä kuitenkin ratkaisuksi.
Jo nyt on valvontaa ja raportointia. Autonomian vähentämisen ei tarvitse painottua valvontaan vaan säännöistä ja ohjeista voidaan yksinkertaisesti tehdä tarkempia.
Työskenteletkö siis itse opettajana vai ihan vain huutelet sivusta? Miten ihmeessä tilannetta parantaa se, että lisätään sääntöjä ja ohjeita ilman, että lisätään valvontaa? Millaisia ohjeita ja sääntöjä oikeastaan tarkoitat? Eiväthän ne, jotka lähtökohtaisesti suhtautuvat välinpitämättömästi sääntöihin, muuta toimintaansa sillä, että annetaan lisää ohjeita. Tämä vain kuormittaa entisestään tunnollisia työntekijöitä.
Ongelma ei ole puutteelliset säännöt ja ohjeet vaan se, että alalle ei enää saada päteviä sijaisia eikä aina vakituistakaan henkilöstöä, jolloin joudutaan ottamaan henkilöitä, joiden soveltuvuus mietityttää jo rekrytointivaiheessa. Alalle sopimaton työntekijä ei asiantuntijatyössä muutu hyväksi työntekijäksi sääntöjä tarkentamalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkkamaltti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajan työssä ei ole mitään hienoa. Sehän se ongelma onkin! Meitä alalla yhä sitkuvia päteviä opettajia on koko ajan vähemmän, epäpätevät valtaavat alaa, kun pätevät eivät tähän enää suostu.
T. Itsekin uutta alaa opiskeleva luokanopettaja
Edelleen pätevätkin opettajat joutuvat odottamaan vuosikausia vakituista virkaa, joten kirjoituksesi on paksua palturia.
No, omassa koulussani tilanne on se, että sijaisia on ollut koko vuoden ehkä 30% opettajakunnasta, kun viranhaltijat ovat sairaana, opintovapaalla, burnout-saikulla tai kuka milläkin vuorotteluvapaalla, kun työn teko on muuttunut liian raskaaksi. Sijaisissa ei ole enää päteviä opettajia, vaan meilläkin on ollut töissä lukiolaisista bussikuskeihin. On sanomattakin selvää, ettei koulu pyöri kunnolla.
Ihan väärässä et ole siinä, että viran saanti on yhä paikoin hankalaa. Esim. Oulussa luokanopettajan virkaan on vielä paljon hakijoita. Sen sijaan erityisopettajan virkaan saattaa tulla vain epäpätevien hakemuksia, pätevät houkutellaan suoraan töihin.
Minullakin on se himoittu virka. Valmistuin aineenopettajaksi 2004 ja luokanopettajaksi 2016, viran sain 2020. Välissä tein paljon muutakin, mm. loputtomasti määräaikaisuuksia, jolloin kesäksi jää työttömyyskorvaukselle.
Virkani turvin olin itsekin opintovapaalla 2kk, sijaisekseni saatiin opiskelija, eli epäpätevä. Oma sijaiseni oli kuitenkin fiksu ja osaava, hän oli tehnyt työnsä hyvin.
Samaan aikaan opiskelleen kollegan sijainen oli ohittanut täysin opsin mukaiset suunnitelmat ja tehnyt oppilaiden kanssa mitä sattuu, jättänyt kaikki konfliktit (mm. koulusta varastaminen) kotiin päin infoamatta ja hoitamatta, oli sotkenut luokan ja antanut oppilaiden tuhota kässämateriaalit ja viestinyt kotiin omista mielenterveyden haasteistaan. Tämä paljastui työpuhelimeen jääneistä viesteistä. Wilmaan, eli tärkeimpään työkaluumme, sijainen oli hoksannut kaivata pääsyä vasta kolmen viikon sijaisuuden jälkeen.
Näiden käsissä lapsenne yhä useammin ovat.
Kokemukset sijaisista osoittavat hyvin, mikä on todellisuus maissa, joissa ei ole vastaavia pätevyysvaatimuksia kuin Suomessa. Pitkä ja vaativa koulutus sekä se, että työpaikoista kilpaillaan, on aiemmin karsinut alalta sinne sopimattomat. Näin ei enää ole. Myös minulla on kokemusta epäpätevistä sijaisista, jotka eivät hoida työtehtäviään. Opettajan työhön sisältyvän autonomian vuoksi voi mennä pitkäänkin ennen kuin laiminlyönnit huomataan. Viimeisen vuoden aikana omalla työpaikallani kaksi sijaista on jäänyt burnoutin vuoksi sairauslomalle alle kuukauden työskenneltyään. Sotkujen selvittäminen jää vakituiselle henkilöstölle, mikä lisää kuormitusta entisestään.
Ratkaisu asiaan olisi opettajan autonomian vähentäminen, mutta sitä taas ei uskalleta tehdä, koska se romahduttaisi alan arvostuksen sekä suoraan että kerrannaisvaikutustensa kautta.
Arvasin, että tätä tarjotaan vastaukseksi. Valvonta ja raportointihan tunnetusti lisäävät työn laatua... Tunnollisesti työnsä hoitavat eivät tarvitse valvontaa, ja valvontaa lisäämällä ajetaan muihin tehtäviin juuri ne, jotka työnsä parhaiten hoitavat. Vastauksesi perusteella ymmärrät tämän itsekin, mutta silti tarjoat sitä kuitenkin ratkaisuksi.
Jo nyt on valvontaa ja raportointia. Autonomian vähentämisen ei tarvitse painottua valvontaan vaan säännöistä ja ohjeista voidaan yksinkertaisesti tehdä tarkempia.
Hyvä ajatus! Noissa minunkin kuvaamissani tilanteissa olisi varmasti vältytty ongelmilta, jos sijaisille vain olisi annettu riittävän selkeät ohjeet: "Huomaathan, että et voi jättää tunteja pitämättä ilmoittamatta kenellekään" ja "Vaikka opiskelijalta tai huoltajalta saamasi viesti herättäisi sinussa kielteisiä tunteja, tulee sinun vastata viestiin ammattimaisesti".
Normaali ihminen ymmärtää tuollaiset itsestäänselvyydet ilman työnantajan puolelta tapahtuvaa holhoamistakin. Ongelma on, että nykyään joudutaan palkkaamaan työhön henkilöitä, joilla ei ole edellytyksiä hoitaa työtä.
Ylipalkattu? Ei. Yliarvostettu? Kumpikin ali-. Opettajan työtä ei nimenomaan arvosteta, vaikka kouluttautuminen vie vuosia ja ammatti on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä (miten kukaan oppii, jos ei ole opettajia?)
Tämä näkyy opettajan "kasvattajan" roolissa. Kotona kasvatus menee pieleen, eivätkä vanhemmat jaksa viettää tarpeensi aikaa lastensa kanssa. Ja jos aikaa löytyy, niin leikkimisen, keskustelemisen ja läsnäolon sijasta lapselle tyrkätään puhelin käteen.
Käytöshäiriöitä on valtavasti, ja niistä kuulee koko ajan. Yleistyvät adhd-diagnoositkaan eivät ole sattumaa, teknologia aiheuttaa myös erilaisia käytös- ja keskittymisongelmia.