Vauva-arki: Miten saada mies ymmärtämään?
Mulla itselläni alkaa keinot loppua. En olisi uskonut, että fiksuna ja huolehtivana isänä pitämäni mies on näin kyvytön lapsen hoitamisen suhteen.
Ongelma 1: Rutiinit/päivärytmi.
Mies ei ymmärrä, miksi yöpuku pitää vaihtaa, ts. valmistella vauva nukkumiseen. Hän laittaisi 6kk vauvan päiväpuvussa vaipan vaihdon jälkeen vaan nukkumaan. Eli laskee hoitopöydältä vaan petiin.
Kun vauva sitten sätkii ja potkii levottomana valoisassa huoneessa (ei ymmärrä että nyt nukutaan), mies tunkee tuttia suuhun ja tuskastelee, kun ei nuku. Mies toimii näin, jos en huolehdi iltarutiineja. Myös kauppareissut iltaseiskalta vauvan kanssa ja vieraiden vastaanottaminen ilta-aikaan on miehelle ok, koska lapsen pitää tottua normielämään.
Hoidan pääosin aamut, joskus vknloppuna haluaisin nukkua.
Kun niin teen, niin
aamulla mies ei sitten vaihda sitä yöpukua pois, vaan tuo vauvan olkkariin leikkimään, eikä anna aamupalaa, vaan tarjoaa maitoa (vauva syönyt 4kk iästä asti soseita/nyt puuroa aamulla ja illalla).
Nukuttaa vauvan väkisin eri huoneessa olevaan sänkyyn tunnin hereillä olon jälkeen, väittää, ettei ole nälkä vauvalla, vaikka vauva herää pian itkemään. Ei ymmärrä, että vieras huone/nälkä herättää, sekä se, että ulkoilu jää pois.
Mies pilkkoo rakentamani rytmin näinä hoitovuoroinaan, eli me tehdään aina samoin: Herätys, aamuhöpöttelyt, vaipanvaihto, päiväasu, leikkihetki ja aamupuuro. Seurustelua ja vaunulenkille.
Tätä toistetaan, oli se aamuherätys sitten milloin vaan, yleensä 5.30. Vauva on onnellinen ja helppo tapaus, KUN pitää kiinni tästä!
Mies ei kuulemma jaksa aamusta lenkille, eikä jaksa noudattaa rutiineja. Ei se vauva kuole jos joskus, hän väittää.
Riitelemme asiasta aina, kun vauva nukkuu. Miehen mielestä valitan turhasta ja olen kiittämätön, kun mä annan sun nukkua sä vaan haukut.
Mies raivostuu ja uhriutuu, eikä kuuntele.
Tämä johtaa siihen, että mä en nuku tarpeeksi ja hoidan aamut yksin, muuten lapsen rutiini kärsii.
2. Hoitaminen. Sen harvan pakotetun kerran , kun pukee yöpuvun, pukee paksun haalarin ja peittelee täkillä. Vauva heräilee. Suuttuu, kun vaihdan kevyempään asuun.
Päivisin taas pukee liian vähän, palellutti vauvan vatsan huhtikuussa, kun lenkkeili vauvan kanssa ja tuli itse hikiseksi, RIISUI MYÖS VAUVAN HAALARIN, ja tuli pihaan poika kylmettyneenä. Kuulemma hiestä märkä oli vauva, no ei ollut, oli puklannut maidot päälleen.Märässä sisäasussa vaunuili kuomu auki, vauvan vatsa oli jääkylmä.
Syöttäminen. Katsoo itse telkkaria tai keskittyy muuhun, lapsi ei syö, joten ei sillä oo nälkä. Tarjoilee jäähtynyttä ruokaa tunnin mittaan sen sijaan, että aloittaa tai lopettaa systemaattisesti ruokailun.
Nämä kaikki siis tapahtuvat, jos en valita ja mäkätä. Mikään ei auta, ei puhuminen eikä neuvolan tai nettilinkkien lähetys, että voisi itse lukea vauvanhoitamisesta ja rutiinien tärkeydestä.
Rakastan vauvan kanssa oloa ja olenkin miettinyt, olisinko onnellisempi vauvan kanssa kaksin?
Mies voisi elää rajattomasti joka toinen vknloppu sitten myöhemmin, lapsi ei kärsisi, kun rutiinit olisivat sitten äidin luona?
Voitte vittuillakin vastaajat, mutta kestän sen, tää äitiys on parasta maailmassa, ainoa stressaava tekijä elämässäni on mies.
Lasta en kadu ikinä, vaikka mies osoittautuikin mieslapseksi.
Kommentit (516)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin sinäkin niillä puunrungon kokoisilla sormillasi sait kirjoitettua melko pitkän tekstin joko puhelimella tai näppiksellä.
Toisaalta, jos miehen koordinaatio ei riitä tuttipullon pitelyyn ja mies perustelee sillä ettei voi ymmärtää ruokkia lasta, miten miehen älli riittää harmistumaan siitä että perhe hajoaa?
Puhuin miehistä yleisesti, en itsestäni. Yrityksesi henkilökohtaistaa tätä keskustelua epäonnistui surkeasti, vituttaako feministiä? Mitä merkitystä sillä, olenko minä tietotyöläinen vai metsuri? Se ei nyt tähän asiaan kuulu.
Varmaa on se, että tietotyöläinen, joka vetää läppärillä projektipalaverissa gantin käyrää ja tuo sisään enemmän rahaa kuin metsuri, lopputulos on ihan sama. Koska ei ole kyse itse asiasta, voiko lapsi hyvin, mikä on hyvinvoinnin aste absoluuttisesti, sama kohtalo on miehellä riippumatta siitä, onko pariskunta trailer-parkissa asuntovaunussa pakkasessa vai onko se Westendissä: nainen ei ymmärrä.
Ei ole välineitä ymmärtää valtataistelun vaikutuksia parisuhteeseen. Katotaan potkupuvun väriä. Mies, et ole syyllinen.
"gantin käyrä"? Tarkoitatko Gantt-kaaviota?
Sulla ei näytä sujuvan työ- eikä kotihommat.
Vierailija kirjoitti:
Mies on vääntänyt nuo rutiinit lapselliseksi valtataisteluksi hänen ja ap:n välille. Eikä halua antaa periksi sille, että vauva tarvitsisi ruutiinit, koska hän kokee, että vaimonsa voittaa, jos vauvalla on rutiinit. Typerää.
Joo niin on, joten mitä on tehtävissä? Tässä on kyse lapsen edusta, ei siitä kuka on oikeassa.
Olen mokannut itsekin, mm. pukenut liian kuumasti vaunuihin lämpimällä säällä, mies moitti siitä ja olin ihan surullinen vauvan puolesta.
Ei tullut mieleenkään loukkaantua, sillä vauvahan mun mokasta kärsi.
Siksi mun päähän ei mahdu, miten mies voi taistella näistä perusjutuista?!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Jep, juuri tämä on raskasta, kun se rytmi ja rutiinit auttavat myös sitä ensisijaista hoitajaa jaksamaan.
Aamulla kun herää itse väsyneenä 5.30. niin tietää, et kohta se käy päikkäreille ja nukkuu pihalla vaunuissa pari tuntia! Ja sitten teet ne aamupuuhat ja vauva nukahtaa tyytyväisenä ulos.
Jos en jaksaisi viedä ulos, ei nuku sisällä kuin hetken ja itkee väsymystä, koko päivä saattaa olla sekaisin ja rytmiä ei saada kuntoon.
Mies tietää tämän tarkalleen, on nähnyt vierestä.
Mieskö on työtön, ja "seuraa vierestä"? Kaikella kunnioituksella, olen osaltani miehenä kahta muksua pyörittänyt ihan mennen tullen silloin tällöin. Arvostan kyllä näitä rutiineja, ja arvostan äidin tekemää työtä. Mietin vaan sitä, että mitä se mies tekee sillä välin? Ehkä tätä:
Aamulla herätys 07:00, toimistolle valmistelemaan projektipalaveria. Toiminnallisuus saatiin rakennettua klo 02 edellisenä yönä, ja väsyttää aivan sikana, mutta sain sen viimein toimimaan. Nyt viedään tämä muutos tuotantoon, ja alkaa tuotanto käyttö, mikä on budjetti, aikataulu ja mikä on tiimin tilanne.
Toki minä arvostan äidin työtä ihan aidosti, eikä iltapala-iltapesu-yöpuku-hammaspesu-nukkumaan ole ehkä ihan vaikein asia, mitä mies voi kohdata.
Mutta mies voi kohdata toisenlaisia haasteita, joilla voi olla merkitystä koko perheen tulovirran kannalta.
Tämä lastenhoito ja potkupuvun väri ei ole tämän perheen kannalta optimoinnin tärkein asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten nämä teidän unelma-aviomiehet paljastuu aina mieslapsiksi sen lapsenteon JÄLKEEN??
Miten ap olisi voinut ennustaa ennen lasta, että mies aikoo olla tuollainen? Ei kahden itsenäisen aikuisen parisuhteessa esim. rutiineilla ole mitään väliä, eli tuollaiset asiat ei tule ilmi.
Kyllä ja oikeastaan juuri miehen omat vakiintuneet arkirutiinit ja säännöllinen päivärytmi jne. implikoivat ihanneisää!
En olisi ikinä uskonut, että hän on noin kyvytön ja haluton rakentamaan vauvalle turvallista ja tuttua arkea, jota hän itse nauttii?!
Ei hän itsekään kaadu farkut jalassa sänkyyn, vaan käy suihkussa-pesee hampaat-riisuu päivävaatteet ja nukkuu boksereissa, kun muuten on liian kuuma.
Hän vaihtaa itselleen kuivat vaatteet, jos ne kastuvat. Hän syö aamupalan herättyään, ensin aina kahvia.
Hän kiukuttelee kun on väsynyt. Jne.
Miten tämä ei käänny hänen päässään oikeaan suuntaan vauvan suhteen?!
Ap
En ole ikinä pitänyt lapsilleni rutiineja ja kaikista on tullut hyvin fiksuja ja sopeutuvaisia teinejä. Kaikki ovat pienestä asti oppineet, että ihan sama missä ollaan, niin voivat luottaa siiheen että ruokaa saa kun on nälkä ja nukkumaan pääsee kun väsyttää. Onpa yksi lapsista ottanut päiväunet kerran jopa katukivetyksellä isänsä sylissä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas yksi feministi lisää kertomassa, että ei ymmärrä miehiä. Miehen tehtävä on tuoda lapselle ja perheelle resursseja elämään. On feministien tarinatehtaan tuote, että me miehet ollaan täysin samanlaisia kuin naiset. Emme me ole. Me olemme ylivertaisia tuomaan resursseja sisään ja nainen on ylivertainen hoitamaan lapsia. Tässäkään ei vielä ole mitään ongelmaa, jos mies hoitaa ne lastenhoidot omalla vuorollaan, mutta älä odota, että me olemme yhtä hyviä kuin nainen tekemään niitä asioita. Meidän aivotkin on täysin erilaiset, ne rakentuu eri tavalla, kun teillä on moniajopäällä koko ajan. Perheenäidit on uskomattoman hyviä moniajajia, ja me miehet olemme putkiaivoja. Perheenäidit on uskomattoman arvokkaita omassa roolissaan. Mutta jotenkin teidän täytyisi ymmärtää, että me miehet emme varsinaisesti ole luotuja tumpeloimaan tuttipullon kanssa. Meidät on rakennettu sahaamaan työkoneella suoraan, me käytetään lihaksia siihen, ja meidän koordinaatio on ihan toinen kuin naisen. Nainen käsittelee jotain kolmen gramman tuttipulloa, kun ei meidän miesten kädet ees osaa pyöritellä sellaisia. Kaikki nämä asiat on ihan luonnollisia. Kun yhteiskunta rakentaa tätä miesvihaa ja aivopesua, että meidän "miesten kuuluu" tehdä naisten hommia ja naiset ovat yhtä hyviä kuin miehet kaikessa, älä odota, että me osaamme tehdä ja että meitä kiinnostaa tehdä. Voimme me tehdä, mutta emme me ole yhtä hyviä siinä. Nämä ajat kun lapset on pieniä, pitäisi mennä läpi silleen, että avioliitosta on jotain jäljellä. Mutta kun feministit laulaa täällä palstalla, että "mun mies ei osaa", vastaus on osaa se, mutta vaan eri juttuja. Unohtakaa nämä tasa-arvotarinat ja rakentakaa kestäviä perheitä, joilla on kestävät roolit.
Jotenkin sinäkin niillä puunrungon kokoisilla sormillasi sait kirjoitettua melko pitkän tekstin joko puhelimella tai näppiksellä, eli koordinaatio varmasti riittää tuttipullonkin pitelyyn yhtä hyvin, kuin äidillä. Muutenkin miehiltä sujuu hyvin kyllä myös pienen esineiden käsittely, mikä on todistettavissa ja nähtävissä jokapäiväisessä elämässä. Mies ei koskaan tarvitse mitään moniajoja siihen, että osaisi laittaa lapselle puuroa maidon sijaan tai lämpötilaan sopivan puvun, ettei lapsi heräile yöllä hikisenä. Tämä on niin helppo tehtävä, että siinä epäonnistuminen johtuu joko kehitysvammasta tai todennäköisemmin vain asennevammasta ja halusta änkyröidä.
Jos miehet todella olisivat yhtä kyvyttömiä kuin väität, miehet eivät pystyisi edes alkeellisimpiin toimintoihin, koska melkeinpä kaikessa mitä ihmiset nyt yleensä tekevät perusruumiintoimintojen lisäksi, pitää osata käsitellä pieniä ja isoja esineitä, vaihtaa toimintatapaa tilanteen muuttuessa, ennakoida tulevaa jne. Miehelle saattaisi silloin olla sopiva työ jokin sellainen, johon ennen valjastettiin hevoset. Todellisuudessa kuitenkin miehiltä näyttää onnistuvan hyvin monenlainen osaaminen, ja toisaalta naisillakaan ei ole taipumusta ruikuttaa että helpoimmatkin tehtävät ansiotyössä epäonnistuvat toistuvasti, koska yhtäkkiä iski biologia. Jotenkin se valikoiva osaamattomuus iskee vain miehille, kun pitäisi tehdä jotain ikävää kotona. Jos alkeellisten asioiden tekeminen yhtäkkiä muuttuu vaikeaksi kun ollaan lapsen kanssa tekemisissä, se on vain laiskuutta, valtapeliä ja itsekkyyttä. Silloin miehen pitää hyväksyä, että hänen valinnoistaan ja tyhmän leikkimisestä seuraa ero. Miehelle olisi aina helpoin valinta vain hoitaa nuo perheen yksinkertaiset hommat kunnolla, sillä hän kykenee siihen itsestäänselvästi ja ongelmitta, eli jos päättää venkoilla teeskentelemällä kyvytöntä, ei pidä valittaa erosta.
Toisaalta, jos miehen koordinaatio ei riitä tuttipullon pitelyyn ja mies perustelee sillä ettei voi ymmärtää ruokkia lasta, miten miehen älli riittää harmistumaan siitä että perhe hajoaa?
Tää oli ihana, vaikka vähän tuhma!😄Hymyilin. Ap
Sitten sulla tosiaan näyttäisi olevan asenneongelma miestäsi kohtaan.
Tuo mies nimittäin puhui täyttä asiaa. Miesten ja naisten aivojen tieteellisestikin todistettu ero on mm. se, että naisilla on isompi aivokurkiainen, joka huolehtii tietoliikenteestä vasemman ja oikean aivopuoliskon välillä. Siksi nainen lukee paremmin ilmeitä ja mikroilmeitä, mikä on vauvan hoidossa tärkeää. Mies voi tämän takia olla enemmän ymmällään vauvan kanssa kommunikoinnin kanssa.
Myös oksitosiini, hoivahormoni, edistää äidin kykyä hoivata, olla kiinni vauvassa jne.
Minusta on kohtuutonta, että naiset vaativat miehiltä sellaisia hoivaominaisuuksia vauva-vaiheessa, joita kaikilla miehillä ei välttämättä ole, koska biologia sanoo toisin. Ja imettäminen sitoo äidin ja vauvan aika voimakkaasti yhteen.
Feministit saarnaavat tätä gospelia: miehillä ja naisilla ei ole mitään eroa, he ovat samanlaisia. Näin ei ole, se ei olisi edes lajin säilymisen kannalta tarkoituksenmukaista.
Hei bold-kohjo, löysit tännekin ketjuun!💁🏻
En tiedä, mikä on bold, mutta olen neljän aikuisen lapsen äiti, olin kotiäitinä 10 vuotta, koska lapset syntyi lähellä toisiaan. Koska olin 50-luvun äidin lapsena saanut vähän läheisyyttä ja hoivaa, halusin antaa sitä lapsilleni. Lapsi nukkui vieressä ja imetin lapsi lapselta pidempään, koska kuuntelin lasta paremmin.
Lisäksi perehdyin uusiin kasvatusajatuksiin kuten kiintymyssuhdeteorioihin. Ne vaikuttivat uskottavilta. Viime vuosina aivotutkimus on alkanut vahvistaa ajatuksiani hoivataitojen aika voimakkaasti sukupuolittuneisuudesta. Tällä en tarkoita sitä, etteikö mies voisi hoivata. Se vain vaatii häneltä enemmän.
Tosin, moderni teollisen maailman nainen on kyllä erkaantunut niin paljon vaistomaisista mielentiloista, että hoivaaminen on hänellekin opeteltava taito, niin se oli minullekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten nämä teidän unelma-aviomiehet paljastuu aina mieslapsiksi sen lapsenteon JÄLKEEN??
Miten ap olisi voinut ennustaa ennen lasta, että mies aikoo olla tuollainen? Ei kahden itsenäisen aikuisen parisuhteessa esim. rutiineilla ole mitään väliä, eli tuollaiset asiat ei tule ilmi.
Kyllä ja oikeastaan juuri miehen omat vakiintuneet arkirutiinit ja säännöllinen päivärytmi jne. implikoivat ihanneisää!
En olisi ikinä uskonut, että hän on noin kyvytön ja haluton rakentamaan vauvalle turvallista ja tuttua arkea, jota hän itse nauttii?!
Ei hän itsekään kaadu farkut jalassa sänkyyn, vaan käy suihkussa-pesee hampaat-riisuu päivävaatteet ja nukkuu boksereissa, kun muuten on liian kuuma.
Hän vaihtaa itselleen kuivat vaatteet, jos ne kastuvat. Hän syö aamupalan herättyään, ensin aina kahvia.
Hän kiukuttelee kun on väsynyt. Jne.
Miten tämä ei käänny hänen päässään oikeaan suuntaan vauvan suhteen?!
Ap
Koska kyse ei varsinaisesti ole vauvasta. Vaan niistä vaikeista tunteista, joita miehessä on herännyt, kun hänelle syntyi avuton ja hänestä täysin riippuvainen pieni ihminen, kun parisuhteessa onkin yhtäkkiä kolmas osapuoli, kun vaimo muuttuukin äidiksi, kun joutuu hakemaan itselleen uutta roolia uudessa tilanteessa jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on vääntänyt nuo rutiinit lapselliseksi valtataisteluksi hänen ja ap:n välille. Eikä halua antaa periksi sille, että vauva tarvitsisi ruutiinit, koska hän kokee, että vaimonsa voittaa, jos vauvalla on rutiinit. Typerää.
Joo niin on, joten mitä on tehtävissä? Tässä on kyse lapsen edusta, ei siitä kuka on oikeassa.
Olen mokannut itsekin, mm. pukenut liian kuumasti vaunuihin lämpimällä säällä, mies moitti siitä ja olin ihan surullinen vauvan puolesta.
Ei tullut mieleenkään loukkaantua, sillä vauvahan mun mokasta kärsi.
Siksi mun päähän ei mahdu, miten mies voi taistella näistä perusjutuista?!
Ap
Miksi ihmeessä koko ajan moititte toisianne? Joku täydellinen Jeesus ihminenkö siellä pitää olla, että on kelvollinen vauvanhoitajaksi?
Jestas sentään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, juuri tämä on raskasta, kun se rytmi ja rutiinit auttavat myös sitä ensisijaista hoitajaa jaksamaan.
Aamulla kun herää itse väsyneenä 5.30. niin tietää, et kohta se käy päikkäreille ja nukkuu pihalla vaunuissa pari tuntia! Ja sitten teet ne aamupuuhat ja vauva nukahtaa tyytyväisenä ulos.
Jos en jaksaisi viedä ulos, ei nuku sisällä kuin hetken ja itkee väsymystä, koko päivä saattaa olla sekaisin ja rytmiä ei saada kuntoon.
Mies tietää tämän tarkalleen, on nähnyt vierestä.Mieskö on työtön, ja "seuraa vierestä"? Kaikella kunnioituksella, olen osaltani miehenä kahta muksua pyörittänyt ihan mennen tullen silloin tällöin. Arvostan kyllä näitä rutiineja, ja arvostan äidin tekemää työtä. Mietin vaan sitä, että mitä se mies tekee sillä välin? Ehkä tätä:
Aamulla herätys 07:00, toimistolle valmistelemaan projektipalaveria. Toiminnallisuus saatiin rakennettua klo 02 edellisenä yönä, ja väsyttää aivan sikana, mutta sain sen viimein toimimaan. Nyt viedään tämä muutos tuotantoon, ja alkaa tuotanto käyttö, mikä on budjetti, aikataulu ja mikä on tiimin tilanne.
Toki minä arvostan äidin työtä ihan aidosti, eikä iltapala-iltapesu-yöpuku-hammaspesu-nukkumaan ole ehkä ihan vaikein asia, mitä mies voi kohdata.
Mutta mies voi kohdata toisenlaisia haasteita, joilla voi olla merkitystä koko perheen tulovirran kannalta.
Tämä lastenhoito ja potkupuvun väri ei ole tämän perheen kannalta optimoinnin tärkein asia.
Wau mikä unelmien tulovirta-isukki oletkaan
Vierailija kirjoitti:
Onko ap sinulla todettu jokin mt-ongelma tms, jonka takia saat tukea sosiaalityöstä tms? Silloin ymmärrän, että nuo rutuinit ovat sinun oman selviytymisesi vuoksi. Ei niinkään vauvan vuoksi. Nimittäin kaikki muut äidit valitsisivat mieluummin sen, että saavat nukkua aamulla pidempään kuin sen, että kaikki ei mene valmiin käsikirjoituksen mukaan.
Minusta on myös outoa, että kirjoitit, että mies antaa vauvan sinulle sanojesi mukaan KORJATTAVAKSI, jos hän on poikennut aamurutiineista. Eihän vauva ole silloin rikki, eikä häntä tarvitse korjata! Ja se että niinä päivinä vauva itkee enemmän koko päivän, johtuu varmasti siitä, että se vaistoaa riidan ja huonon ilmapiirissä sinun ja miehesi välillä. Ei siitä, että aamu alkoi eri rutiineilla.
Niin hän siis antoi vauvan korjattavaksi, eli itkuisena, nälkäisenä ja väsyneenä, kun oli itse kolme tuntia ollut noudattamatta totuttua rytmiä.
Ei vauva ymmärrä, miksei yhtäkkiä tulekaan aamuhommia, me herättiin, mutta ei jutustelua, aamupalaa eikä ulkoilua?
Oli vaan yöpuku päällä mobilen alla ja haukotteleva isä, joka tuijotti telkkaria.
Väsyi sitten itse ja yritti nukuttaa vauvan jatkounille, siinä yökkärissään ilman ruokaa.
Hämmentävää ollut varmasti ja torkahti väsymykseensä, ja heräsi entistä kiukkuisempana.
Minä sitten korjailin häntä, mutta ei ole helppoa syöttää väsynyttä vauvaa, vaikka sillä on nälkä, tai saada rauhoittumaan uuteen aamuun.
Enpähän enää edes yritä nukkua aamulla, jos tämä oli se hinta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, juuri tämä on raskasta, kun se rytmi ja rutiinit auttavat myös sitä ensisijaista hoitajaa jaksamaan.
Aamulla kun herää itse väsyneenä 5.30. niin tietää, et kohta se käy päikkäreille ja nukkuu pihalla vaunuissa pari tuntia! Ja sitten teet ne aamupuuhat ja vauva nukahtaa tyytyväisenä ulos.
Jos en jaksaisi viedä ulos, ei nuku sisällä kuin hetken ja itkee väsymystä, koko päivä saattaa olla sekaisin ja rytmiä ei saada kuntoon.
Mies tietää tämän tarkalleen, on nähnyt vierestä.Mieskö on työtön, ja "seuraa vierestä"? Kaikella kunnioituksella, olen osaltani miehenä kahta muksua pyörittänyt ihan mennen tullen silloin tällöin. Arvostan kyllä näitä rutiineja, ja arvostan äidin tekemää työtä. Mietin vaan sitä, että mitä se mies tekee sillä välin? Ehkä tätä:
Aamulla herätys 07:00, toimistolle valmistelemaan projektipalaveria. Toiminnallisuus saatiin rakennettua klo 02 edellisenä yönä, ja väsyttää aivan sikana, mutta sain sen viimein toimimaan. Nyt viedään tämä muutos tuotantoon, ja alkaa tuotanto käyttö, mikä on budjetti, aikataulu ja mikä on tiimin tilanne.
Toki minä arvostan äidin työtä ihan aidosti, eikä iltapala-iltapesu-yöpuku-hammaspesu-nukkumaan ole ehkä ihan vaikein asia, mitä mies voi kohdata.
Mutta mies voi kohdata toisenlaisia haasteita, joilla voi olla merkitystä koko perheen tulovirran kannalta.
Tämä lastenhoito ja potkupuvun väri ei ole tämän perheen kannalta optimoinnin tärkein asia.
Tai mies on jakeluauton kuljettaja, jonka päivän suurin haaste on, saako auton pysäköityä oven lähelle.
Vierailija kirjoitti:
Tämä lastenhoito ja potkupuvun väri ei ole tämän perheen kannalta optimoinnin tärkein asia.
Korjaan. Ei TÄMÄN perheen kannalta, en voi tietää tästä perheestä. Tyypillisesti vaan feminismin nollasumma-aivot pyörittävät tätä lastenhoitoa, niin kuin se olisi ainoa asia koko maailmassa. Se katkeroituminen rakennetaan väkisin, ja mies teki elantoa koko ajan ajatellen perhettään. Ne on kovia, kovia paineita, mitä täytyy kestää työelämässä, ja ne prosessit ovat hivenen vaikeampia kuin iltarutiinit. Ei millään pahalla, äidin työ on YHTÄ arvokasta, niin moneen kertaan korostettu.
Suomessa ne kivitalot nousee pystyyn vaan jotenkin ihmeellisesti, laita mies sellaiset puoli miljoonaa rahaa pöytään ja tee töitä koko ikäsi. Nainen on kehittänyt sillä aikaa kotona potkupuvun väristä ongelman. Se ei ole mies sun syy. Sä teit kaikkesi, ja et tiennyt siitä mitään. Se on tämä feminismi, se opettaa naisille, että miehen työ eli rahat vaan tulee jostain, ja miesten pitää osallistua lastenhoitoon, vaikka sillä rahalla saisi viisi nannyä jonoon sisäkköasussa joka ikinen aamu sulkeisissa valmiina auttamaan.
MUTTA MIES. Muissa maissa ymmärretään tämä, siellä on isoäidit ja muut auttamassa, ja kun sä tiputat viiden nannyn vuosipalkan verran rahaa, voit pitää joka aamu ne sulkeiset viidelle naiselle, jotka hoitavat vuorollaan yhtä lasta. Myös Yhdysvalloissa.
Sen jälkeen executaat töissä, huolehdit siitä, että rahaa tulee sisään. Se on sun hommas. Älä jää sinne naisen ansaan. Se ei toimi koskaan. Puolet rikkaampana ja onnellisempana elät, kun jätät feministin jo alkuvaiheessa.
Ainoastaan Suomessa on tämä kulttuuri, koska täällä on nämä vauvapalstan nerot.
Aiemmin olen peukuttanut kaikkia ketjuja av:lla, joissa paheksutaan vapaamatkustajaisiä. Hyvin johdonmukaisesti olen niissä ollut aina naisen puolella. Tämä on koko av-historiani ensimmäinen ketju, jossa esille tulleen perusteella pääasiallinen vika on naisessa. Minusta ap:n ripustautuminen vain yhteen tapaan tehdä asioita ei ole ihan tasapainoinen ja terve.
Miten s aada mies ymmärtämään : Tee A4 paperista t ötterö. Silloin kun mies nukkuu, h uuda t äysiä sen korvaan " v * t * n u r p o sä hoidat v auvaa niin kuin k äsken tai ei tuu s u i k kareita enää milloinkaan!!!"
Voin m iehenä kertoa että oli tehokasta.
-m ies
Vierailija kirjoitti:
Vähän liioittelua väittää, että olisi elintärkeää noudattaa rutiineja.
Toisekseen vauva ei ole mikään tyhjiö, joka rakennetaan ulkopuolelta jonkinlaiseksi. Vauva on oma persoonansa. Moni vauva herää ihan normaalistikin jo klo 5, se on heidän oma biologinen rytminsä.
Ap ei anna yhtään tilaa yksilölliselle vaihtelulle. Aluksi pitää ymmärtää, että vauva ei ole tyhjiö. Hän on jo oma ihmisensä.
Voi luoja.🤦🏻 Jos et sisäistä lukemaasi, ehkei kannata kommentoida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä lastenhoito ja potkupuvun väri ei ole tämän perheen kannalta optimoinnin tärkein asia.
Korjaan. Ei TÄMÄN perheen kannalta, en voi tietää tästä perheestä. Tyypillisesti vaan feminismin nollasumma-aivot pyörittävät tätä lastenhoitoa, niin kuin se olisi ainoa asia koko maailmassa. Se katkeroituminen rakennetaan väkisin, ja mies teki elantoa koko ajan ajatellen perhettään. Ne on kovia, kovia paineita, mitä täytyy kestää työelämässä, ja ne prosessit ovat hivenen vaikeampia kuin iltarutiinit. Ei millään pahalla, äidin työ on YHTÄ arvokasta, niin moneen kertaan korostettu.
Suomessa ne kivitalot nousee pystyyn vaan jotenkin ihmeellisesti, laita mies sellaiset puoli miljoonaa rahaa pöytään ja tee töitä koko ikäsi. Nainen on kehittänyt sillä aikaa kotona potkupuvun väristä ongelman. Se ei ole mies sun syy. Sä teit kaikkesi, ja et tiennyt siitä mitään. Se on tämä feminismi, se opettaa naisille, että miehen työ eli rahat vaan tulee jostain, ja miesten pitää osallistua lastenhoitoon, vaikka sillä rahalla saisi viisi nannyä jonoon sisäkköasussa joka ikinen aamu sulkeisissa valmiina auttamaan.
MUTTA MIES. Muissa maissa ymmärretään tämä, siellä on isoäidit ja muut auttamassa, ja kun sä tiputat viiden nannyn vuosipalkan verran rahaa, voit pitää joka aamu ne sulkeiset viidelle naiselle, jotka hoitavat vuorollaan yhtä lasta. Myös Yhdysvalloissa.
Sen jälkeen executaat töissä, huolehdit siitä, että rahaa tulee sisään. Se on sun hommas. Älä jää sinne naisen ansaan. Se ei toimi koskaan. Puolet rikkaampana ja onnellisempana elät, kun jätät feministin jo alkuvaiheessa.
Ainoastaan Suomessa on tämä kulttuuri, koska täällä on nämä vauvapalstan nerot.
Siinä meillä on taas mies, jonka universumissa ei ole työssä käyviä naisia. Kuule, ne naisetkin saa äitiysvapaalta palkkaa ja ansiosidonnaista päivärahaa. Ilmeisesti sinulla ei ole mitään kokemusta suomalaisesta yhteiskunnasta, kun kuvittelet, että täällä kaikki miehet ovat huippupalkkaisia executaajia, jotka elättävät lapset, vaimot ja isoäidit. Suomessa ne isoäiditkin ovat töissä, ei he ehdi hoitaa lapsenlapsiaan. Lasten isät ehtivät, heilläkin kun on vapaa-aikaa, ja se on heidän velvollisuus.
Ap ei vaan suostu ymmärtämään, että oma tapa ei kuitenkaan ole ainoa oikea. Kyllä minullakin oli vauva, joka heräsi viideltä joka aamu. Mutta en minä herännyt heti passaamaan kaikin keinoin tuohon aikaan aamusta, vaan toimin pikemminkin niinkuin ap:n mies. Eli annoin maitoa ja sit jatkettiin löhöilyä, että vauva olis tajunnut vielä olevan yöaika. En todellakaan tehnyt heti aamutoimia ja lähtenyt paahtamaan vaunulenkille klo 6 aamulla :,D Toihan on mielipuolista.
Ja kyllä, se vauva myös itki koska oli koliikkinen. Koliikkiin ei sit rutiinit autakkaan, koska.. noh. Se on koliikki,
Mikä oli syynä ap, että hait jo ihan noin vauvavuoden alussa kunnan perhetyön asiakkaaksi? Vai tuliko aloite sieltä? Onko sinulla joku diagnoosi tai hoitosuhde aiemmin, jonka takia sitä tarjottiin, tai oliko joku spesiaaliongelma kotiuduttua synnäriltä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä lastenhoito ja potkupuvun väri ei ole tämän perheen kannalta optimoinnin tärkein asia.
Korjaan. Ei TÄMÄN perheen kannalta, en voi tietää tästä perheestä. Tyypillisesti vaan feminismin nollasumma-aivot pyörittävät tätä lastenhoitoa, niin kuin se olisi ainoa asia koko maailmassa. Se katkeroituminen rakennetaan väkisin, ja mies teki elantoa koko ajan ajatellen perhettään. Ne on kovia, kovia paineita, mitä täytyy kestää työelämässä, ja ne prosessit ovat hivenen vaikeampia kuin iltarutiinit. Ei millään pahalla, äidin työ on YHTÄ arvokasta, niin moneen kertaan korostettu.
Suomessa ne kivitalot nousee pystyyn vaan jotenkin ihmeellisesti, laita mies sellaiset puoli miljoonaa rahaa pöytään ja tee töitä koko ikäsi. Nainen on kehittänyt sillä aikaa kotona potkupuvun väristä ongelman. Se ei ole mies sun syy. Sä teit kaikkesi, ja et tiennyt siitä mitään. Se on tämä feminismi, se opettaa naisille, että miehen työ eli rahat vaan tulee jostain, ja miesten pitää osallistua lastenhoitoon, vaikka sillä rahalla saisi viisi nannyä jonoon sisäkköasussa joka ikinen aamu sulkeisissa valmiina auttamaan.
MUTTA MIES. Muissa maissa ymmärretään tämä, siellä on isoäidit ja muut auttamassa, ja kun sä tiputat viiden nannyn vuosipalkan verran rahaa, voit pitää joka aamu ne sulkeiset viidelle naiselle, jotka hoitavat vuorollaan yhtä lasta. Myös Yhdysvalloissa.
Sen jälkeen executaat töissä, huolehdit siitä, että rahaa tulee sisään. Se on sun hommas. Älä jää sinne naisen ansaan. Se ei toimi koskaan. Puolet rikkaampana ja onnellisempana elät, kun jätät feministin jo alkuvaiheessa.
Ainoastaan Suomessa on tämä kulttuuri, koska täällä on nämä vauvapalstan nerot.
Katsokaa, se on saanut ensimmäisen puhelinständimyyjän paikan ja lukenut ensimmäisen Sarasvuonsa ja nyt se executaa nannyjä!
Miten ap olisi voinut ennustaa ennen lasta, että mies aikoo olla tuollainen? Ei kahden itsenäisen aikuisen parisuhteessa esim. rutiineilla ole mitään väliä, eli tuollaiset asiat ei tule ilmi.