Lue keskustelun säännöt.
Vauva-arki: Miten saada mies ymmärtämään?
Mulla itselläni alkaa keinot loppua. En olisi uskonut, että fiksuna ja huolehtivana isänä pitämäni mies on näin kyvytön lapsen hoitamisen suhteen.
Ongelma 1: Rutiinit/päivärytmi.
Mies ei ymmärrä, miksi yöpuku pitää vaihtaa, ts. valmistella vauva nukkumiseen. Hän laittaisi 6kk vauvan päiväpuvussa vaipan vaihdon jälkeen vaan nukkumaan. Eli laskee hoitopöydältä vaan petiin.
Kun vauva sitten sätkii ja potkii levottomana valoisassa huoneessa (ei ymmärrä että nyt nukutaan), mies tunkee tuttia suuhun ja tuskastelee, kun ei nuku. Mies toimii näin, jos en huolehdi iltarutiineja. Myös kauppareissut iltaseiskalta vauvan kanssa ja vieraiden vastaanottaminen ilta-aikaan on miehelle ok, koska lapsen pitää tottua normielämään.
Hoidan pääosin aamut, joskus vknloppuna haluaisin nukkua.
Kun niin teen, niin
aamulla mies ei sitten vaihda sitä yöpukua pois, vaan tuo vauvan olkkariin leikkimään, eikä anna aamupalaa, vaan tarjoaa maitoa (vauva syönyt 4kk iästä asti soseita/nyt puuroa aamulla ja illalla).
Nukuttaa vauvan väkisin eri huoneessa olevaan sänkyyn tunnin hereillä olon jälkeen, väittää, ettei ole nälkä vauvalla, vaikka vauva herää pian itkemään. Ei ymmärrä, että vieras huone/nälkä herättää, sekä se, että ulkoilu jää pois.
Mies pilkkoo rakentamani rytmin näinä hoitovuoroinaan, eli me tehdään aina samoin: Herätys, aamuhöpöttelyt, vaipanvaihto, päiväasu, leikkihetki ja aamupuuro. Seurustelua ja vaunulenkille.
Tätä toistetaan, oli se aamuherätys sitten milloin vaan, yleensä 5.30. Vauva on onnellinen ja helppo tapaus, KUN pitää kiinni tästä!
Mies ei kuulemma jaksa aamusta lenkille, eikä jaksa noudattaa rutiineja. Ei se vauva kuole jos joskus, hän väittää.
Riitelemme asiasta aina, kun vauva nukkuu. Miehen mielestä valitan turhasta ja olen kiittämätön, kun mä annan sun nukkua sä vaan haukut.
Mies raivostuu ja uhriutuu, eikä kuuntele.
Tämä johtaa siihen, että mä en nuku tarpeeksi ja hoidan aamut yksin, muuten lapsen rutiini kärsii.
2. Hoitaminen. Sen harvan pakotetun kerran , kun pukee yöpuvun, pukee paksun haalarin ja peittelee täkillä. Vauva heräilee. Suuttuu, kun vaihdan kevyempään asuun.
Päivisin taas pukee liian vähän, palellutti vauvan vatsan huhtikuussa, kun lenkkeili vauvan kanssa ja tuli itse hikiseksi, RIISUI MYÖS VAUVAN HAALARIN, ja tuli pihaan poika kylmettyneenä. Kuulemma hiestä märkä oli vauva, no ei ollut, oli puklannut maidot päälleen.Märässä sisäasussa vaunuili kuomu auki, vauvan vatsa oli jääkylmä.
Syöttäminen. Katsoo itse telkkaria tai keskittyy muuhun, lapsi ei syö, joten ei sillä oo nälkä. Tarjoilee jäähtynyttä ruokaa tunnin mittaan sen sijaan, että aloittaa tai lopettaa systemaattisesti ruokailun.
Nämä kaikki siis tapahtuvat, jos en valita ja mäkätä. Mikään ei auta, ei puhuminen eikä neuvolan tai nettilinkkien lähetys, että voisi itse lukea vauvanhoitamisesta ja rutiinien tärkeydestä.
Rakastan vauvan kanssa oloa ja olenkin miettinyt, olisinko onnellisempi vauvan kanssa kaksin?
Mies voisi elää rajattomasti joka toinen vknloppu sitten myöhemmin, lapsi ei kärsisi, kun rutiinit olisivat sitten äidin luona?
Voitte vittuillakin vastaajat, mutta kestän sen, tää äitiys on parasta maailmassa, ainoa stressaava tekijä elämässäni on mies.
Lasta en kadu ikinä, vaikka mies osoittautuikin mieslapseksi.
Kommentit (516)
Vierailija kirjoitti:
Kun lapsi tulee taaperoikään niin ongelmat tod. näk. vaan pahenevat. Mies ei ymmärrä että taaperon tunteita pitää sanoittaa yms.
Iso osa niistä istuu vankiloissa, joille tunteita on "sanoitettu" ja kuria eikä rajoja ole ollut ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse näin vanhempana äitinä ja nyt jo mummona pidän päivärytmin säilyttämistä varsin tärkeänä. Siten pääsee koko perhe helpommalla eikä olla sitten hukassa myöhemmin (kuten moni nuori perhe nykyisin valitettavasti on).
Minulla on ihana miniä, joka on alusta asti luottanut minuun ja kokemukseeni, kysynyt neuvoja ja yleensä ottanut niistä vaarin. Olen sanonut, että minulle saa soittaa vaikka keskellä yötä, jos apua tarvitaan. Ja pojalleni olen alusta lähtien kertonut minun mielestäni tärkeät asiat vauvan hoidossa, kuten juuri tuo päivärytmi, iltojen ja öiden rauhoittaminen, yöpuvut, kylvetykset, säännöllinen elämä jne.
Neuvon, kun kysytään, painottaen kuitenkin sitä, että he kuuntelevat ja tekevät päätöksensä sitten itse. En sekaannu muuten heidän elämäänsä, ellei kysytä, ja hoidan lapsenlasta aina kun pyydetään, ja sitä tapahtuu onneksi usein.
Nyt ihan oikeesti. Teidän perheessä on kaikki ihan hyvin. Tuntuu siltä, että tähän aloittajan tekstiin on keräämällä kerätty "miehen virheitä", tää on ihan normaalia lapsiperheen elämää. Mun mielestä on paljon tärkeämpää, että mies on kontallaan ja leikkii pienen lapsen kanssa kuin stressaaminen siitä, että onko lapsen yöasu vaihdettu jo päiväasuun. Tottakai kokeneena isänä tiedän kaikki nämä asiat, ja pystyisin hoitamaan koko perhettä yksin ja montaakin lasta, eikä mitään ongelmaa. Mutta feministit rakentaa tämän tarinan alusta lähtien vinoon, ja tämä "mieslapseksi" kutsuminen henkii tätä miesvihaa, mitä te kehittelette päässänne. Siitä on ymmärrys ja yhteistyö kaukana. Voin sanoa kokemuksesta, että tämä lastenhoito ei ole mitään rakettitiedettä, ja se kun mies hoitais vaikka yksin ne lapset kotona ja nainen olisi vetämässä rahaa sisään, sekään ei sitä avioliittoa pelasta, jos siellä on se feminismin vihan pohjaliemi alla. Kokemusta on. Ensin valitetaan, että se ei ole kotona ja sitten valitetaan että se on kotona. Näitä rooleja saa todellakin miettiä etukäteen ja kommunikoida, ja heittää ne feministit mäkeen jo ensimmäisellä deittikierroksella, koska tähän se päätyy. Taistelu alkaa ja lämmin, seksuaalinen suhde päättyy. Periaatteessa tämä avioliitto on jo ohi. Naiset eivät vaan näe tätä, teillä on kaikki hyvin, teillä on katto pään päällä, rahaa, ja jääkaappi täynnä ruokaa. Se on miehen tehtävä. Turvallisuuden ja elannon tuoja. Sitten kun te teette itse sitä rahaa yllin kyllin, teette miehestä vielä tarpeettoman siinäkin elannon tuojan roolissa.
Ihan joka maassa ei ole näitä ongelmia. Niissä maissa, missä naisella on näitä tarpeita turvallisuudelle ja elannon tuojalle. Tehkää miehet viisasta harkintaa, koska Suomessa teillä on tämä kohtalo. Tuttipullo kädessä vedätte samaan aikaan projektia läppärillä, ja voin luvata, että lopputulos on ihan sama, vaikka osaisitte ne rutiinit unissanne ja rytmit. Nainen kehittää uuden ongelman. Se on tää feminismi. Niiden aivot menee väärälle nollasumman taajuudelle jo kaaaaaaaaaaauan ennen kuin niistä tuli edes vanhempia.
Näetteste miehet, kuinka nää ongelmat on väkisin haettuja? Mies leikki olkkarissa lapsen kanssa "isoa karhua" ja nainen tulee, herää myöhemmin ja sanoo, että "lapsella ei ole vieläkään päivävaatteita". Näetteste? Mies tekee tärkeämpiä asioita lapsen kehityksen kannalta, leikkii ja on kontaktissa lapseen. Lapsi kikattaa karhua...
Väärän värinen potkupuku!
Tällaisia nää on nykyään. Nää naiset. Valtiolta rahat, miehet sivuun.
Tää ketju on surullista luettavaa.
Lapsestaan täysin normaalisti huolehtiva rakastava äiti kaipaa vinkkejä, miten saada isä ymmärtämään vauvan perustarpeista; antamaan ruokaa kun nälkä, rytmittämään päivän, pukemaan lapsi oikeaoppisesti yms.
Mistään ei käy ilmi ylihuolehtivuus ja päsmäröinti, nyt puhutaan ihan perusasioista, joilla arkea tuotetaan.
Sit ketjussa haukutaan ja esitetään ratkaisuksi, että anna isän hoitaa tavallaan, siis palelluttaa/läkähdyttää lapsi ja jättää ruokkimatta?!
Hihi iskä siellä vaan äitiä auttaa, ei suinkaan jaa vanhemmuutta ja pyri toimimaan lapsensa edun mukaisesti.
Valtataistelee itsepäisesti jostain unihaalarista, vaikka on jo nähnyt, että se on liian kuuma.
Ongelma tolla ap:n miehellä ei ole se ettei osaa, vaan ettei selvästi halua opetella ja asenne on negatiivinen.
Todellakin eroaisin, siinähän perustelisi hoivarutiinejaan lastenedunvalvojalle, ja uhriutuisi, et no miksen mä saa lasta viikonlopuks hoitoon?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tälleen kahden lapsen äitinä, jotka on jo 10 ja 7, ja joiden isästä olen sittemmin eronnut, ja tajuan tuon kaiken ärsytyksen. Mutta sanoisin silti.
Sun pitää antaa isän olla isä omalla tavallaan. Hän tekee virheitä ja hän myös oppii niistä. Usko tai älä. Ja kun mies tekee virheen, ei tarvitse sinun olla heti hyeenana kimpussa. Jos esim. vauvan vatsa oli jääkylmä, voi sen todeta ihan rauhallisesti että "ohhoh, onpas sulla vatsa nyt ihan kylmä. Tarvii varmaan ensi kerralla ulkoillessa laittaa toi peitto tohon päälle". Eli ei suoraan syyttää miestä, kyllä hän tajuaa sen tuostakin ja ottaa siitä ehkä paremmin onkeensakin. Varmasti mies ei jäädytä vauvaa tahallaan. Voi hyvin olla että vauvalla oli hiki, ja mies teki oikein vähentäessään vaatetta. Mutta ei huomannut milloin jäähdytys riitti ja vaatetta olisi voinut taas lisätä. Nämä on ihan normaaleja "mokia", mitä sattuu joskus ihan kokeneillekkin äideille. Kun joskus se on melko puljaamista vaatteiden kanssa, huomaat sitten viimeistään kun lapsi menee päiväkotiin ja pitäis se vaatettaa sinne vaihtelevissa sääolosuhteissa.
On toki hyvä sopia joistain yhteisistä rutiineista mistä pidätte kiinni. Vaikkapa että nukkumaanmenoaika on teillä aina klo. x vauvalle. Mutta klo. 19 illalla on melko aikaisin.
Sinulla ja vauvalla ja isällä ja vauvalla ei tarvitse olla täysin samoja rutiineja. Vauva oppii kyllä siihen, että isän kanssa ollaan eri tavalla kuin sinun. Lapsen kasvaessa se on jopa rikkaus.
Kun mies hoitaa vauvaa, lähde pois. Näe kavereita, mene lenkille, harrasta, nuku, ota pitkä suihku. Älä kyttää ja kyylää mitä he puuhaa vaan keskity itseesi. Tarvitset sitä ja mies sen sinulle mahdollistaa <3
Se, että isällä ja äidillä ei ole samoja rutiineja auttaa lasta myöhemmässä kehityksessä. Jos lapsi on tottunut hyvin kaavamaisen hoitoon, se näkyy vielä koulussakin. Joskus oppilas ei voi tehdä mitään, kun kynä sattuu olemaan väärän värinen - esimerkki todellisesta elämästä, eikä taustalla autismia.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa on niin vakavaa kaltoinkohtelua, esim. vauvan palelluttaminen. Muutenkin kylmä meininki ukolla, kun vauvan pitäisi totella häntä. Kyllä se on niin, että vauvan ehdoilla mennään ja asiaan kuuluu päivärytmi. - Nyt on kyllä niin vaikea tapaus, että en keksi neuvoa käytännön toteuttamiseksi. Kaipa sinun on vain varmistettava, että lapsi pääsee jaloilleen. Sitten voi antaa mieslapsen temppuilla uhmaikäisen tottelemattoman lapsensa kanssa mielin määrin. Silloin jo jättäisin rumban miehen hoidettavaksi pidemmäksi aikaa. Uskon, että kun sen teet, ukko tajuaa, minkä kultakimpaleen on vaimoksi saanut!
Niinpä, näköjään yllättävän moni ketjussa pitää täysin normaalina vanhemmuutena palelluttaa vauva. Iskä kun opettelee vauvan kustannuksella. Eikö tossa jo järki sano, että vauva ei voi ulkoilla viileällä ilmalla märissä vaatteissa ilman ulkotamineita?! Ja yöt toppaa täyteen vaatetta.
Onko ap:n mies kylvetetty liian kuumassa vai miten toi on mahdollista? Jos on oikeesti neuvolassa kertonut noi hoitotapansa, ihan varmaan on soitettu huolipuhelu perään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää vaihtaa yöpuku?
Siksi että siinä on varmaankin mukavampi nukkua. Erilaiset saumat, pehmeämpi kangas.
Ei-ap
Vierailija kirjoitti:
Miettikää jos ap:n mies alkais jäkättämää ap:lle että ei vauvaa syötetä nyt kun nyt pitää leikkiä, tai ei nyt laiteta tuota asua vaan tämä. Ap sais varmaan hermoromahduksen 😂
Hmm mies on kyllä jäkättänyt monestakin, mm. olin viemässä lasta lääkäriin kuumeen takia. Miehen mielestä ylireagoin. Se oli totta, soitin päivystysapuun ja odoteltiin pari tuntia, kuume laski panadolillla ja meni ohitse.
Mulle voi kyllä sanoa ja neuvoa, en triggeröidy, sillä ajattelen aina lapsen parasta ja en itsekään aina kaikkea osaa.
Mutta tietyt jutut osaan ja ymmärrän jo oman työni ja koulutukseni kautta. Lapsen kehityspsykologia kuuluu siihen.
Miksi siis toimisin vastoin lapseni parasta?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tää ketju on surullista luettavaa.
Lapsestaan täysin normaalisti huolehtiva rakastava äiti kaipaa vinkkejä, miten saada isä ymmärtämään vauvan perustarpeista; antamaan ruokaa kun nälkä, rytmittämään päivän, pukemaan lapsi oikeaoppisesti yms.
Mistään ei käy ilmi ylihuolehtivuus ja päsmäröinti, nyt puhutaan ihan perusasioista, joilla arkea tuotetaan.
Sit ketjussa haukutaan ja esitetään ratkaisuksi, että anna isän hoitaa tavallaan, siis palelluttaa/läkähdyttää lapsi ja jättää ruokkimatta?!
Hihi iskä siellä vaan äitiä auttaa, ei suinkaan jaa vanhemmuutta ja pyri toimimaan lapsensa edun mukaisesti.
Valtataistelee itsepäisesti jostain unihaalarista, vaikka on jo nähnyt, että se on liian kuuma.
Ongelma tolla ap:n miehellä ei ole se ettei osaa, vaan ettei selvästi halua opetella ja asenne on negatiivinen.
Todellakin eroaisin, siinähän perustelisi hoivarutiinejaan lastenedunvalvojalle, ja uhriutuisi, et no miksen mä saa lasta viikonlopuks hoitoon?!
Ap haudutti lasta kolmen peitteen alla pari tuntia, jotta sai tämän niskan hikiseksi ja osoitettua isälle, että valittu haalari oli liian kuuma! Tai tuo "vauvan vatsa oli kylmä" -episodi - enpä ole vielä tavannut lasta, jonka elimistön verenkierto on niin heikko, että jääkylmänä on vatsa (oletettavasti kuiva?) eikä kädet ja jalat. Ainakin meillä ulkohaalarin riisuminen aiheuttaa sen, että kädessä ei ole mitään ja jalassa vain sukat, mutta yllättäen ap:n lapsella paleltui vatsa!
Vierailija kirjoitti:
Taas yksi feministi lisää kertomassa, että ei ymmärrä miehiä. Miehen tehtävä on tuoda lapselle ja perheelle resursseja elämään. On feministien tarinatehtaan tuote, että me miehet ollaan täysin samanlaisia kuin naiset. Emme me ole. Me olemme ylivertaisia tuomaan resursseja sisään ja nainen on ylivertainen hoitamaan lapsia. Tässäkään ei vielä ole mitään ongelmaa, jos mies hoitaa ne lastenhoidot omalla vuorollaan, mutta älä odota, että me olemme yhtä hyviä kuin nainen tekemään niitä asioita. Meidän aivotkin on täysin erilaiset, ne rakentuu eri tavalla, kun teillä on moniajopäällä koko ajan. Perheenäidit on uskomattoman hyviä moniajajia, ja me miehet olemme putkiaivoja. Perheenäidit on uskomattoman arvokkaita omassa roolissaan. Mutta jotenkin teidän täytyisi ymmärtää, että me miehet emme varsinaisesti ole luotuja tumpeloimaan tuttipullon kanssa. Meidät on rakennettu sahaamaan työkoneella suoraan, me käytetään lihaksia siihen, ja meidän koordinaatio on ihan toinen kuin naisen. Nainen käsittelee jotain kolmen gramman tuttipulloa, kun ei meidän miesten kädet ees osaa pyöritellä sellaisia. Kaikki nämä asiat on ihan luonnollisia. Kun yhteiskunta rakentaa tätä miesvihaa ja aivopesua, että meidän "miesten kuuluu" tehdä naisten hommia ja naiset ovat yhtä hyviä kuin miehet kaikessa, älä odota, että me osaamme tehdä ja että meitä kiinnostaa tehdä. Voimme me tehdä, mutta emme me ole yhtä hyviä siinä. Nämä ajat kun lapset on pieniä, pitäisi mennä läpi silleen, että avioliitosta on jotain jäljellä. Mutta kun feministit laulaa täällä palstalla, että "mun mies ei osaa", vastaus on osaa se, mutta vaan eri juttuja. Unohtakaa nämä tasa-arvotarinat ja rakentakaa kestäviä perheitä, joilla on kestävät roolit.
Jotenkin sinäkin niillä puunrungon kokoisilla sormillasi sait kirjoitettua melko pitkän tekstin joko puhelimella tai näppiksellä, eli koordinaatio varmasti riittää tuttipullonkin pitelyyn yhtä hyvin, kuin äidillä. Muutenkin miehiltä sujuu hyvin kyllä myös pienen esineiden käsittely, mikä on todistettavissa ja nähtävissä jokapäiväisessä elämässä. Mies ei koskaan tarvitse mitään moniajoja siihen, että osaisi laittaa lapselle puuroa maidon sijaan tai lämpötilaan sopivan puvun, ettei lapsi heräile yöllä hikisenä. Tämä on niin helppo tehtävä, että siinä epäonnistuminen johtuu joko kehitysvammasta tai todennäköisemmin vain asennevammasta ja halusta änkyröidä.
Jos miehet todella olisivat yhtä kyvyttömiä kuin väität, miehet eivät pystyisi edes alkeellisimpiin toimintoihin, koska melkeinpä kaikessa mitä ihmiset nyt yleensä tekevät perusruumiintoimintojen lisäksi, pitää osata käsitellä pieniä ja isoja esineitä, vaihtaa toimintatapaa tilanteen muuttuessa, ennakoida tulevaa jne. Miehelle saattaisi silloin olla sopiva työ jokin sellainen, johon ennen valjastettiin hevoset. Todellisuudessa kuitenkin miehiltä näyttää onnistuvan hyvin monenlainen osaaminen, ja toisaalta naisillakaan ei ole taipumusta ruikuttaa että helpoimmatkin tehtävät ansiotyössä epäonnistuvat toistuvasti, koska yhtäkkiä iski biologia. Jotenkin se valikoiva osaamattomuus iskee vain miehille, kun pitäisi tehdä jotain ikävää kotona. Jos alkeellisten asioiden tekeminen yhtäkkiä muuttuu vaikeaksi kun ollaan lapsen kanssa tekemisissä, se on vain laiskuutta, valtapeliä ja itsekkyyttä. Silloin miehen pitää hyväksyä, että hänen valinnoistaan ja tyhmän leikkimisestä seuraa ero. Miehelle olisi aina helpoin valinta vain hoitaa nuo perheen yksinkertaiset hommat kunnolla, sillä hän kykenee siihen itsestäänselvästi ja ongelmitta, eli jos päättää venkoilla teeskentelemällä kyvytöntä, ei pidä valittaa erosta.
Toisaalta, jos miehen koordinaatio ei riitä tuttipullon pitelyyn ja mies perustelee sillä ettei voi ymmärtää ruokkia lasta, miten miehen älli riittää harmistumaan siitä että perhe hajoaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miettikää jos ap:n mies alkais jäkättämää ap:lle että ei vauvaa syötetä nyt kun nyt pitää leikkiä, tai ei nyt laiteta tuota asua vaan tämä. Ap sais varmaan hermoromahduksen 😂
Hmm mies on kyllä jäkättänyt monestakin, mm. olin viemässä lasta lääkäriin kuumeen takia. Miehen mielestä ylireagoin. Se oli totta, soitin päivystysapuun ja odoteltiin pari tuntia, kuume laski panadolillla ja meni ohitse.
Mulle voi kyllä sanoa ja neuvoa, en triggeröidy, sillä ajattelen aina lapsen parasta ja en itsekään aina kaikkea osaa.
Mutta tietyt jutut osaan ja ymmärrän jo oman työni ja koulutukseni kautta. Lapsen kehityspsykologia kuuluu siihen.
Miksi siis toimisin vastoin lapseni parasta?
Ap
Koska sinä et erota lapsen parasta omasta halustasi käyttää valtaa!
Juuri kaltaisesi "lapsella on ollut kuumetta 15 min ajan, mitä teen" -äidit ruuhkauttavat päivystyksiä. Ennen osattiin antaa kuumetta alentavaa lääkettä ilman lääkärin ohjeita ja odotella 4-6 tuntia kuumeen laskemista. Vain todella sairaat lapset vietiin lääkäriin ja he saivat avun. Nyt lapsi viedään käytännössä terveenä lääkäriin ja saadaan ohje antaa lääkettä ja seurata tilannetta. Miksi se on niin hurjan vaikeaa ilman kallista lääkärin antamaa ohjetta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä on vauvan yöpuku??
Joku sellainen asu, josta lapsi automaattisesti rutiinien perusteella tietää, että nyt on aika mennä nukkumaan. Meillä ei ole ollut sellaista käytössä, joten reppanat on nukahtaneet ihan omia aikojaan mikälie puhdas asu päällään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää vaihtaa yöpuku?
Siksi että siinä on varmaankin mukavampi nukkua. Erilaiset saumat, pehmeämpi kangas.
Ei-ap
Siis kuka muutenkaan pukee vauvansa vaatteisiin, joiden kangas on kovaa ja jäykkää ja saumat painavat ihoa? Älkää vaan sanoko, että neuvolassa ohjeistettiin karaisemaan lasta polyesterilla ja kovilla saumoilla, yöksi voi laittaa puuvillaisen asun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää vaihtaa yöpuku?
Siksi että siinä on varmaankin mukavampi nukkua. Erilaiset saumat, pehmeämpi kangas.
Ei-ap
Kuuluu myös rutiinien rakentamiseen ja päivärytmin opettamiseen, luo ennakoitavuutta ja turvaa (iltarutiinit). Kun vauvalle toistetaan samoja asioita alusta asti ja pidetään rutiineista kiinni myös reissuissa, oppii lapsi ennakoimaan arkea ja tietää, mitä nyt tulossa.
Esim. yöpuvun vaihto aloittaa iltahommat, sitä edeltää iltapuuro. Sitten hoitopöydälle höpöttämään ja vaipan vaihto, tarvittaessa pesut. Huone himmennetään.
Yöasu on kevyt, hankaamaton ja puhdas, vauva rauhoittuu jo siinä vaiheessa.
Sitten siirrytään sängylle ja ei enää riehuteta vauvaa tai häiritä iltaa.
Sitten vauva nukahtaa iltamaidon jälkeen.
Vaihtoehto olisi toki myös miehen sitteristä vaipan vaihdolla sängyyn, joko päivävaatteilla tai paksulla haalarilla, ja ihmettelyä valoisassa huoneessa, miksi vauva itkee ja ei nuku, vaikka tuttia laitan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huh huh. Onneksi ei ole lapsia! Tuollainen touhu on yhtä helvettiä.
Samaa mieltä. Ja onneksi kaikilla lapsilla ei ole noin ikävää äitiä.
Juu huh hirvee äiti, kun vaalii perusturvaa ja turvallisia rutiineja, hyh hyh lasun paikka!
Mies on vääntänyt nuo rutiinit lapselliseksi valtataisteluksi hänen ja ap:n välille. Eikä halua antaa periksi sille, että vauva tarvitsisi ruutiinit, koska hän kokee, että vaimonsa voittaa, jos vauvalla on rutiinit. Typerää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas yksi feministi lisää kertomassa, että ei ymmärrä miehiä. Miehen tehtävä on tuoda lapselle ja perheelle resursseja elämään. On feministien tarinatehtaan tuote, että me miehet ollaan täysin samanlaisia kuin naiset. Emme me ole. Me olemme ylivertaisia tuomaan resursseja sisään ja nainen on ylivertainen hoitamaan lapsia. Tässäkään ei vielä ole mitään ongelmaa, jos mies hoitaa ne lastenhoidot omalla vuorollaan, mutta älä odota, että me olemme yhtä hyviä kuin nainen tekemään niitä asioita. Meidän aivotkin on täysin erilaiset, ne rakentuu eri tavalla, kun teillä on moniajopäällä koko ajan. Perheenäidit on uskomattoman hyviä moniajajia, ja me miehet olemme putkiaivoja. Perheenäidit on uskomattoman arvokkaita omassa roolissaan. Mutta jotenkin teidän täytyisi ymmärtää, että me miehet emme varsinaisesti ole luotuja tumpeloimaan tuttipullon kanssa. Meidät on rakennettu sahaamaan työkoneella suoraan, me käytetään lihaksia siihen, ja meidän koordinaatio on ihan toinen kuin naisen. Nainen käsittelee jotain kolmen gramman tuttipulloa, kun ei meidän miesten kädet ees osaa pyöritellä sellaisia. Kaikki nämä asiat on ihan luonnollisia. Kun yhteiskunta rakentaa tätä miesvihaa ja aivopesua, että meidän "miesten kuuluu" tehdä naisten hommia ja naiset ovat yhtä hyviä kuin miehet kaikessa, älä odota, että me osaamme tehdä ja että meitä kiinnostaa tehdä. Voimme me tehdä, mutta emme me ole yhtä hyviä siinä. Nämä ajat kun lapset on pieniä, pitäisi mennä läpi silleen, että avioliitosta on jotain jäljellä. Mutta kun feministit laulaa täällä palstalla, että "mun mies ei osaa", vastaus on osaa se, mutta vaan eri juttuja. Unohtakaa nämä tasa-arvotarinat ja rakentakaa kestäviä perheitä, joilla on kestävät roolit.
Jotenkin sinäkin niillä puunrungon kokoisilla sormillasi sait kirjoitettua melko pitkän tekstin joko puhelimella tai näppiksellä, eli koordinaatio varmasti riittää tuttipullonkin pitelyyn yhtä hyvin, kuin äidillä. Muutenkin miehiltä sujuu hyvin kyllä myös pienen esineiden käsittely, mikä on todistettavissa ja nähtävissä jokapäiväisessä elämässä. Mies ei koskaan tarvitse mitään moniajoja siihen, että osaisi laittaa lapselle puuroa maidon sijaan tai lämpötilaan sopivan puvun, ettei lapsi heräile yöllä hikisenä. Tämä on niin helppo tehtävä, että siinä epäonnistuminen johtuu joko kehitysvammasta tai todennäköisemmin vain asennevammasta ja halusta änkyröidä.
Jos miehet todella olisivat yhtä kyvyttömiä kuin väität, miehet eivät pystyisi edes alkeellisimpiin toimintoihin, koska melkeinpä kaikessa mitä ihmiset nyt yleensä tekevät perusruumiintoimintojen lisäksi, pitää osata käsitellä pieniä ja isoja esineitä, vaihtaa toimintatapaa tilanteen muuttuessa, ennakoida tulevaa jne. Miehelle saattaisi silloin olla sopiva työ jokin sellainen, johon ennen valjastettiin hevoset. Todellisuudessa kuitenkin miehiltä näyttää onnistuvan hyvin monenlainen osaaminen, ja toisaalta naisillakaan ei ole taipumusta ruikuttaa että helpoimmatkin tehtävät ansiotyössä epäonnistuvat toistuvasti, koska yhtäkkiä iski biologia. Jotenkin se valikoiva osaamattomuus iskee vain miehille, kun pitäisi tehdä jotain ikävää kotona. Jos alkeellisten asioiden tekeminen yhtäkkiä muuttuu vaikeaksi kun ollaan lapsen kanssa tekemisissä, se on vain laiskuutta, valtapeliä ja itsekkyyttä. Silloin miehen pitää hyväksyä, että hänen valinnoistaan ja tyhmän leikkimisestä seuraa ero. Miehelle olisi aina helpoin valinta vain hoitaa nuo perheen yksinkertaiset hommat kunnolla, sillä hän kykenee siihen itsestäänselvästi ja ongelmitta, eli jos päättää venkoilla teeskentelemällä kyvytöntä, ei pidä valittaa erosta.
Toisaalta, jos miehen koordinaatio ei riitä tuttipullon pitelyyn ja mies perustelee sillä ettei voi ymmärtää ruokkia lasta, miten miehen älli riittää harmistumaan siitä että perhe hajoaa?
Tää oli ihana, vaikka vähän tuhma!😄Hymyilin.
Ap
Tuossa on niin vakavaa kaltoinkohtelua, esim. vauvan palelluttaminen. Muutenkin kylmä meininki ukolla, kun vauvan pitäisi totella häntä. Kyllä se on niin, että vauvan ehdoilla mennään ja asiaan kuuluu päivärytmi. - Nyt on kyllä niin vaikea tapaus, että en keksi neuvoa käytännön toteuttamiseksi. Kaipa sinun on vain varmistettava, että lapsi pääsee jaloilleen. Sitten voi antaa mieslapsen temppuilla uhmaikäisen tottelemattoman lapsensa kanssa mielin määrin. Silloin jo jättäisin rumban miehen hoidettavaksi pidemmäksi aikaa. Uskon, että kun sen teet, ukko tajuaa, minkä kultakimpaleen on vaimoksi saanut!