Vauva-arki: Miten saada mies ymmärtämään?
Mulla itselläni alkaa keinot loppua. En olisi uskonut, että fiksuna ja huolehtivana isänä pitämäni mies on näin kyvytön lapsen hoitamisen suhteen.
Ongelma 1: Rutiinit/päivärytmi.
Mies ei ymmärrä, miksi yöpuku pitää vaihtaa, ts. valmistella vauva nukkumiseen. Hän laittaisi 6kk vauvan päiväpuvussa vaipan vaihdon jälkeen vaan nukkumaan. Eli laskee hoitopöydältä vaan petiin.
Kun vauva sitten sätkii ja potkii levottomana valoisassa huoneessa (ei ymmärrä että nyt nukutaan), mies tunkee tuttia suuhun ja tuskastelee, kun ei nuku. Mies toimii näin, jos en huolehdi iltarutiineja. Myös kauppareissut iltaseiskalta vauvan kanssa ja vieraiden vastaanottaminen ilta-aikaan on miehelle ok, koska lapsen pitää tottua normielämään.
Hoidan pääosin aamut, joskus vknloppuna haluaisin nukkua.
Kun niin teen, niin
aamulla mies ei sitten vaihda sitä yöpukua pois, vaan tuo vauvan olkkariin leikkimään, eikä anna aamupalaa, vaan tarjoaa maitoa (vauva syönyt 4kk iästä asti soseita/nyt puuroa aamulla ja illalla).
Nukuttaa vauvan väkisin eri huoneessa olevaan sänkyyn tunnin hereillä olon jälkeen, väittää, ettei ole nälkä vauvalla, vaikka vauva herää pian itkemään. Ei ymmärrä, että vieras huone/nälkä herättää, sekä se, että ulkoilu jää pois.
Mies pilkkoo rakentamani rytmin näinä hoitovuoroinaan, eli me tehdään aina samoin: Herätys, aamuhöpöttelyt, vaipanvaihto, päiväasu, leikkihetki ja aamupuuro. Seurustelua ja vaunulenkille.
Tätä toistetaan, oli se aamuherätys sitten milloin vaan, yleensä 5.30. Vauva on onnellinen ja helppo tapaus, KUN pitää kiinni tästä!
Mies ei kuulemma jaksa aamusta lenkille, eikä jaksa noudattaa rutiineja. Ei se vauva kuole jos joskus, hän väittää.
Riitelemme asiasta aina, kun vauva nukkuu. Miehen mielestä valitan turhasta ja olen kiittämätön, kun mä annan sun nukkua sä vaan haukut.
Mies raivostuu ja uhriutuu, eikä kuuntele.
Tämä johtaa siihen, että mä en nuku tarpeeksi ja hoidan aamut yksin, muuten lapsen rutiini kärsii.
2. Hoitaminen. Sen harvan pakotetun kerran , kun pukee yöpuvun, pukee paksun haalarin ja peittelee täkillä. Vauva heräilee. Suuttuu, kun vaihdan kevyempään asuun.
Päivisin taas pukee liian vähän, palellutti vauvan vatsan huhtikuussa, kun lenkkeili vauvan kanssa ja tuli itse hikiseksi, RIISUI MYÖS VAUVAN HAALARIN, ja tuli pihaan poika kylmettyneenä. Kuulemma hiestä märkä oli vauva, no ei ollut, oli puklannut maidot päälleen.Märässä sisäasussa vaunuili kuomu auki, vauvan vatsa oli jääkylmä.
Syöttäminen. Katsoo itse telkkaria tai keskittyy muuhun, lapsi ei syö, joten ei sillä oo nälkä. Tarjoilee jäähtynyttä ruokaa tunnin mittaan sen sijaan, että aloittaa tai lopettaa systemaattisesti ruokailun.
Nämä kaikki siis tapahtuvat, jos en valita ja mäkätä. Mikään ei auta, ei puhuminen eikä neuvolan tai nettilinkkien lähetys, että voisi itse lukea vauvanhoitamisesta ja rutiinien tärkeydestä.
Rakastan vauvan kanssa oloa ja olenkin miettinyt, olisinko onnellisempi vauvan kanssa kaksin?
Mies voisi elää rajattomasti joka toinen vknloppu sitten myöhemmin, lapsi ei kärsisi, kun rutiinit olisivat sitten äidin luona?
Voitte vittuillakin vastaajat, mutta kestän sen, tää äitiys on parasta maailmassa, ainoa stressaava tekijä elämässäni on mies.
Lasta en kadu ikinä, vaikka mies osoittautuikin mieslapseksi.
Kommentit (516)
Vierailija kirjoitti:
Mä mietin, mikseivät miehet yleensä lue mitään lastenhoito-oppaita. Niistähän sitä oppisi. Pukeminen ei ole rakettitiedettä, ja luulisi että Suomessa miehetkin ymmärtäisivät säänmukaisen pukeutumisen järkevyyden. Oma mukavuudenhalu menee lapsen edelle?
Ai nyt puhutaan jo miehistä yleisesti? No miksei naiset lue jotain kommunikaatio miehelle 101 oppaita? Se olis heille ja ennen kaikkea lapsille kaikkein paras sijoitus.
Mutta kun oma leveä perse toki ennen kaikkea! Mitähän helvettiä nämä potkupuvut ja värit liittyy yhtään mihinkään,.mitä lapset elämä pituudelta matkalta tarvitsevat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä mietin, mikseivät miehet yleensä lue mitään lastenhoito-oppaita. Niistähän sitä oppisi. Pukeminen ei ole rakettitiedettä, ja luulisi että Suomessa miehetkin ymmärtäisivät säänmukaisen pukeutumisen järkevyyden. Oma mukavuudenhalu menee lapsen edelle?
Ai nyt puhutaan jo miehistä yleisesti? No miksei naiset lue jotain kommunikaatio miehelle 101 oppaita? Se olis heille ja ennen kaikkea lapsille kaikkein paras sijoitus.
Mutta kun oma leveä perse toki ennen kaikkea! Mitähän helvettiä nämä potkupuvut ja värit liittyy yhtään mihinkään,.mitä lapset elämä pituudelta matkalta tarvitsevat?
Kaikessa ei ole kyse miehistä (pojista), ja heidän hauraasta egostaan.
Tunnen yhden kaltaisesi äidin ja yhden neuvon annan. Lopeta ennen kuin olet itse täysin solmussa, lapsi täysin solmussa ja miehesi poistunut kuvioista. Ihan yhtä tärkeää kuin ne rutiinit on, on niistä joustaminenkin.
Näinhän se välillä ukkojen kanssa on. Tänäänkin sain hyvät naurut, kun mies oli taas pojalle kaivanut jostain komeron perältä pari numeroa liian pienen paidan, vaikka yritän piilottaa ne. Nykyään olen alkanut viemään saman tien uffin laatikkoon liian pienet.
Minun mieheni ei myöskään osaa ajatella vauvan tarpeita pitkällä välillä. Esim kun lähdetään käymään jossain esim kaupungilla ym, niin pitää ajatella mitä pitää ottaa vauvalle mukaan, milloin syönyt viimeksi, milloin syödään seuraavaksi ja niin edelleen.
Toisaalta huomasin esikoisen kanssa, että mitä enemmän isää vastuuttaa ja lähtee itse vaikka pariksi päiväksi kavereiden kanssa risteilylle niin isä ymmärtää vauvan sielunelämää enemmän.
Kyllä se kuitenkin syö sen hautajaisiin tarkoitetun lohivoileipäkakun.
Ennakoin tällaisen tilanteen ex mieheni käytöksestä ja lähdin. Voisin olla samassa tilanteessa kanssasi. Käänteen teki kun olin itse kerran kipeänä ja oksensin koko yön. Ei tullut kertaakaan kysymään olenko ok tarvitsenko vettä tai tyynyä tms kun makaan kylppärin lattialla.
Ikävä sanoa, mutta en usko että aikuinen mies muuttuu. Kun se on jo niinkin monta vuotta saanut kasvaa siihen empatiakyvyttömyyteen. Monella miehellä on myös itsellä niin hyvät unenlahjat etteivät he ymmärrä miten joku ei voi nukkua jos aurinko paistaa silmään. Minulla ei ole ratkaisuehdotuksia tähän, itse lähdin ja mieli on kevyt.
Vierailija kirjoitti:
The_Purge kirjoitti:
Suurin osa miehistä ei kykene Suomessa lainkaan isän rooliin... monille isille lapsi on välttämätön paha johon ei mielellään olla lainkaan yhteydessä... on paljon mukavampaa jatkaa itsekeskeistä elämää ja unohtaa tehty/tehdyt lapset... ja lapset haittaavat myös seuraavien naisten metsästystä...
Paljon voimia äideille (myös aloittajalle) te kannattelette lapsia tässä surkeassa maassa jossa miehet kuuluvat yleensä tähän joukkoon: narsistit, psykopaatit, sosiopaatit, väkivaltaiset, perheväkivaltaiset, vainoajat…
Itse voin sanoa oppineeni isänä sen että mikään ei ole hienompaa kuin lapsen aito rakkaus jota saa kun pitää hyvää huolta lapsistaan ja suojelee kaikelta pahalta maailmassa... sitä pahaa kun riittää täällä...
Ja kuten olen todennut jos joku tekee lapsilleni pahaa tulen ottamaan tarkasti mallia Dexterin antamista opeista ja suosittelen tätä kaikille, tässä onnettomassa maassa kun täällä rikollisia suojellaan sekä paapotaan ja uhreja syyllistetään ja vainotaan ja uhrit tuhotaan aina…
Tämän viikonlopun typerin kirjoitus mitä itse olen tällä palstalla nähnyt. Onneksi olkoon, voitit idiootti-palkinnon!
Kiitos kehuista - mahtavaa saada tällaisia palkintoja etenkin mainitsemieni ryhmien taholta :) :)
Mikään ole mukavampaa kuin loikoilla aamupäivä yökkärissä. Ap voisi kokeilla ensi kerralla kiittää miestään pitkään nukkumisen mahdollistamisesta ja höpötellä vauvalle miten ihanaa hänellä on ollut isin kanssa aamulla eikä ole tarvinnut stressata mistään. Saattaisit yllättyä. Vauva reagoi sun stressitasoon, ei siihen, että hänellä on yökkäri liian kauan päällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä mietin, mikseivät miehet yleensä lue mitään lastenhoito-oppaita. Niistähän sitä oppisi. Pukeminen ei ole rakettitiedettä, ja luulisi että Suomessa miehetkin ymmärtäisivät säänmukaisen pukeutumisen järkevyyden. Oma mukavuudenhalu menee lapsen edelle?
Ai nyt puhutaan jo miehistä yleisesti? No miksei naiset lue jotain kommunikaatio miehelle 101 oppaita? Se olis heille ja ennen kaikkea lapsille kaikkein paras sijoitus.
Mutta kun oma leveä perse toki ennen kaikkea! Mitähän helvettiä nämä potkupuvut ja värit liittyy yhtään mihinkään,.mitä lapset elämä pituudelta matkalta tarvitsevat?
Luulis, että miehetkin ymmärtäis normaalia ihmisten välistä kommunikointia, mutta ilmeisesti ei. Pitääkö palkata oikein joku mieskuiskaaja?
Itselle muistui mieleen näistä jutuista se, että vauva-aikana itsestä ainakin tuntui siltä, että juuri kun oli saanut jonkun jutun toimimaan ja tietyn päivärytmin, se muuttuikin. Johtuen siis ihan siitä että vauva kasvaa ja esim. unen tarve vähenee.
Siirtymävaiheet kaksista päikkäreistä yksiin aiheuttivat yleensä aina jonkinnäköistä säätöä kun kahdet päikkärit oli liikaa ja yhdet liian vähän. Mutta sitten taas alkoi sujumaan ja seuraavan lapsen kanssa olikin taas paljon helpompaa. Meillä esikoinen on aina ollut esim. nukkumaan menosta tarkempi, toinen lapsi taas nukkuu melkein missä vaan silloin kun nukuttaa.
Pointti siis oli, että ne tietyt päivärytmit eivät välttämättä kestä kovin kauaa ja olisi ehkä hyvä yrittää ottaa vähän rennommin, kun muutoksia tulee joka tapauksessa. Se vauva ei kovin kauaa vauvana pysy.
Vierailija kirjoitti:
Itselle muistui mieleen näistä jutuista se, että vauva-aikana itsestä ainakin tuntui siltä, että juuri kun oli saanut jonkun jutun toimimaan ja tietyn päivärytmin, se muuttuikin. Johtuen siis ihan siitä että vauva kasvaa ja esim. unen tarve vähenee.
Siirtymävaiheet kaksista päikkäreistä yksiin aiheuttivat yleensä aina jonkinnäköistä säätöä kun kahdet päikkärit oli liikaa ja yhdet liian vähän. Mutta sitten taas alkoi sujumaan ja seuraavan lapsen kanssa olikin taas paljon helpompaa. Meillä esikoinen on aina ollut esim. nukkumaan menosta tarkempi, toinen lapsi taas nukkuu melkein missä vaan silloin kun nukuttaa.
Pointti siis oli, että ne tietyt päivärytmit eivät välttämättä kestä kovin kauaa ja olisi ehkä hyvä yrittää ottaa vähän rennommin, kun muutoksia tulee joka tapauksessa. Se vauva ei kovin kauaa vauvana pysy.
Meillä tämä rytmin muuttuminen oli vaikeaa myös työssä käyvälle isälle, jolla kesti hetken aikaa huomata, että päiväunia ei tarvita enää niin monia. Silloin tällöin tuli tilanteita, joissa mies yritti tunkea lasta vielä iltaunille, vaikka vauva ei enää nukkunut kuin kahdet unet, myöhemmin sama aamupäivissä, kun aamu-unet siirtyi. Silloin tuli näitä tilanteita, että ihmetellään kun lapsi ei nuku. Pikkuvauvat nukkuvat niin paljon, että muutos "vähemmän" nukkuvaan isoon vauvaan on aika radikaali ja siinä vaiheessa päivään on hyvä keksiä niitä muitakin rutiineja ja "täytettä".
Isälle päävastuu, ja myös seuraukset niskaan. Lapsi sairastuu isän kanssa todennäköisesti ja ongelmia tulee lasun kansaa..mutta saapahan tehdä oman pään mukaan ja ap " joustaa vaatimuksistaan". Ap on keksinyt vaatimukset rutiineista jne omasta päästään. Isä voi käydä myös neuvolassa yksin ja kertoa hoitotavoistaan. Kyllä täällä palstalla taas näkee että suurin osa ajattelee ap olevan myös miehen äiti joka opastaa ja rohkaisee pikkuapulaista vauvanhoidosta.
Miksi pitää laittaa vauva noin aikaisin nukkumaan?
Kun sitten herää noin aikaisin. Saisitte kaikki nukkua aamulla pitempään ja "pakollinen" vaunulenkkikin aamulla siirtyisi myöhempään ja järkevämpään aikaan.
Minun järkeeni ei millään kyllä mene tuo, että 5.30 kukutaan ylhäällä.
Silloin voi antaa vauvalle vaikka juuri maitoa tai velliä, jos herää nälkään ja jatkaa sitten unia rauhassa. Miksi olette edes alkuun totuttaneet vauvan siihen, että silloin jo noustaan ylös puuhailemaan jotain.
Aivan järjetöntä. Miehellä ei ole ollut ilmeisesti mitään sananvaltaa mihinkään, nämä ovat kaikki aloittajan omia kotkotuksia, aikatauluja ja ns. rutiineja.
Järjen käyttö ja normaalielämä on sallittua myös vauvaperheessä.
Vierailija kirjoitti:
Minusta voit vaatia, että vauva syötetään aamulla, kun hänellä on nälkä. Muuten helläisin noissa yövaatejutuissa ym.
Minusta voisin vaatia, että minut miehenä syötettäisiin aamulla kun minulla on nälkä, että jaksaisin taas raataa perheeni eteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta voit vaatia, että vauva syötetään aamulla, kun hänellä on nälkä. Muuten helläisin noissa yövaatejutuissa ym.
Minusta voisin vaatia, että minut miehenä syötettäisiin aamulla kun minulla on nälkä, että jaksaisin taas raataa perheeni eteen.
Tuollaisista kommenteista tulee ihan järjetön myötähäpeä. Ei tsiisus.
Mikään ei vieraannuta miestä lapsen hoitamisesta kuin se, että vaimo tai puoliso haukkuu ja saa miehen joka ikinen kerta tuntemaan itsensä vähempiarvoiseksi idiootiksi. Ei se vauva hajoa, vaikka se kaksi tuntia olisikin väärässä puvussa.
Miehet oppii tekemällä ja itse virheistään ymmärtämällä. Liika neuvominen ja nalkutus on pahinta, mitä voit tehdä. Ja jos se mies nyt sählää ihan täysillä, niin silloinkin voit neuvoa ystävällisesti, vaikka se häsläys kuinka ärsyttäisi.
Ap, nyt sopimaan äijän kanssa miten lasta hoidetaan. Pitää olla yhteinen sopimus, päiväjörjestys:
milloin vauva syö ja mitä syö?
Milloin vauva pestään, kylvetetään, vaihdetaan vaatteet?
Milloin vauva menee nukkumaan ja missä nukkuu?
Jne.
Pitää olla rutiinit, säännöllisyys ja molempien vanhempien yhteinen linja! Muuten saatte jatkuvan ongelmakierteen lapsen kasvaessa. Sekoileva elämöntapa, tekee sekoilevia lapsia. Sitä te ette halua.
Ja vastuu on siis molemmilla vetää sitä yhtäköyttä, ei eri suuntiin, vaan samaan suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta voit vaatia, että vauva syötetään aamulla, kun hänellä on nälkä. Muuten helläisin noissa yövaatejutuissa ym.
Minusta voisin vaatia, että minut miehenä syötettäisiin aamulla kun minulla on nälkä, että jaksaisin taas raataa perheeni eteen.
Niin, juuri tällaisia isukkeja emme tarvitse tähän maailmaan. Sori, mutta olet jotenkin tyhmä ja lapsellinen.
Turhaa valitusta. Ei nalkutus ja erolla uhkailu auta. Hyvä kun edes toinen tekee, jos toista ei huvita.
Kyllä, mies vaikuttaa vähän ääliölle, laiskalle tai hoitaa tahallaan huonosti että pääsisi helpommalla. Mutta ap taas vaikuttaa vähän turhankin nipolle. Eikö noiden tapojen väliltä löytyisi joku kultainen keskitie, jonkinlaiset poikkeamat rutiiniin olisi ok, mutta ruuat pitäisi antaa ajallaan, päikkäreille ja yöunille nukuttaa tavalla tai toisella ja riittävästi vaatetta päällä ulkoillessa.