Lue keskustelun säännöt.
Vauva-arki: Miten saada mies ymmärtämään?
Mulla itselläni alkaa keinot loppua. En olisi uskonut, että fiksuna ja huolehtivana isänä pitämäni mies on näin kyvytön lapsen hoitamisen suhteen.
Ongelma 1: Rutiinit/päivärytmi.
Mies ei ymmärrä, miksi yöpuku pitää vaihtaa, ts. valmistella vauva nukkumiseen. Hän laittaisi 6kk vauvan päiväpuvussa vaipan vaihdon jälkeen vaan nukkumaan. Eli laskee hoitopöydältä vaan petiin.
Kun vauva sitten sätkii ja potkii levottomana valoisassa huoneessa (ei ymmärrä että nyt nukutaan), mies tunkee tuttia suuhun ja tuskastelee, kun ei nuku. Mies toimii näin, jos en huolehdi iltarutiineja. Myös kauppareissut iltaseiskalta vauvan kanssa ja vieraiden vastaanottaminen ilta-aikaan on miehelle ok, koska lapsen pitää tottua normielämään.
Hoidan pääosin aamut, joskus vknloppuna haluaisin nukkua.
Kun niin teen, niin
aamulla mies ei sitten vaihda sitä yöpukua pois, vaan tuo vauvan olkkariin leikkimään, eikä anna aamupalaa, vaan tarjoaa maitoa (vauva syönyt 4kk iästä asti soseita/nyt puuroa aamulla ja illalla).
Nukuttaa vauvan väkisin eri huoneessa olevaan sänkyyn tunnin hereillä olon jälkeen, väittää, ettei ole nälkä vauvalla, vaikka vauva herää pian itkemään. Ei ymmärrä, että vieras huone/nälkä herättää, sekä se, että ulkoilu jää pois.
Mies pilkkoo rakentamani rytmin näinä hoitovuoroinaan, eli me tehdään aina samoin: Herätys, aamuhöpöttelyt, vaipanvaihto, päiväasu, leikkihetki ja aamupuuro. Seurustelua ja vaunulenkille.
Tätä toistetaan, oli se aamuherätys sitten milloin vaan, yleensä 5.30. Vauva on onnellinen ja helppo tapaus, KUN pitää kiinni tästä!
Mies ei kuulemma jaksa aamusta lenkille, eikä jaksa noudattaa rutiineja. Ei se vauva kuole jos joskus, hän väittää.
Riitelemme asiasta aina, kun vauva nukkuu. Miehen mielestä valitan turhasta ja olen kiittämätön, kun mä annan sun nukkua sä vaan haukut.
Mies raivostuu ja uhriutuu, eikä kuuntele.
Tämä johtaa siihen, että mä en nuku tarpeeksi ja hoidan aamut yksin, muuten lapsen rutiini kärsii.
2. Hoitaminen. Sen harvan pakotetun kerran , kun pukee yöpuvun, pukee paksun haalarin ja peittelee täkillä. Vauva heräilee. Suuttuu, kun vaihdan kevyempään asuun.
Päivisin taas pukee liian vähän, palellutti vauvan vatsan huhtikuussa, kun lenkkeili vauvan kanssa ja tuli itse hikiseksi, RIISUI MYÖS VAUVAN HAALARIN, ja tuli pihaan poika kylmettyneenä. Kuulemma hiestä märkä oli vauva, no ei ollut, oli puklannut maidot päälleen.Märässä sisäasussa vaunuili kuomu auki, vauvan vatsa oli jääkylmä.
Syöttäminen. Katsoo itse telkkaria tai keskittyy muuhun, lapsi ei syö, joten ei sillä oo nälkä. Tarjoilee jäähtynyttä ruokaa tunnin mittaan sen sijaan, että aloittaa tai lopettaa systemaattisesti ruokailun.
Nämä kaikki siis tapahtuvat, jos en valita ja mäkätä. Mikään ei auta, ei puhuminen eikä neuvolan tai nettilinkkien lähetys, että voisi itse lukea vauvanhoitamisesta ja rutiinien tärkeydestä.
Rakastan vauvan kanssa oloa ja olenkin miettinyt, olisinko onnellisempi vauvan kanssa kaksin?
Mies voisi elää rajattomasti joka toinen vknloppu sitten myöhemmin, lapsi ei kärsisi, kun rutiinit olisivat sitten äidin luona?
Voitte vittuillakin vastaajat, mutta kestän sen, tää äitiys on parasta maailmassa, ainoa stressaava tekijä elämässäni on mies.
Lasta en kadu ikinä, vaikka mies osoittautuikin mieslapseksi.
Kommentit (516)
Eli mies tekee väärin,sinä jäkätät ja korjailet. Ei oo ihme että suuttuu. Ota ne paksut haalarit pois ettei pue yöksi, miksi ihmeessä on kamalaa jos aamulla puetaankin päiväkuteet vähän myöhemmin kunhan saisi puuronsa. Ei maailma kaadu päivävaatteisiin illalla jos huone on pimennetty jne...minullakin oli ja on lapsi joka tarvitsee rutiinit ja kehykset elämäänsä, silti tuo sun purkaus kuulostaa turhan pikkutarkalle. Olin tyytyväinen aamulla että mies oli vaihtanut vaipan ja yölliset vaatteet,olkoonkin välillä se joku yökkäri päällä. Vie sinä aamulla jo ulos, isä vieköön toisena aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tälleen kahden lapsen äitinä, jotka on jo 10 ja 7, ja joiden isästä olen sittemmin eronnut, ja tajuan tuon kaiken ärsytyksen. Mutta sanoisin silti.
Sun pitää antaa isän olla isä omalla tavallaan. Hän tekee virheitä ja hän myös oppii niistä. Usko tai älä. Ja kun mies tekee virheen, ei tarvitse sinun olla heti hyeenana kimpussa. Jos esim. vauvan vatsa oli jääkylmä, voi sen todeta ihan rauhallisesti että "ohhoh, onpas sulla vatsa nyt ihan kylmä. Tarvii varmaan ensi kerralla ulkoillessa laittaa toi peitto tohon päälle". Eli ei suoraan syyttää miestä, kyllä hän tajuaa sen tuostakin ja ottaa siitä ehkä paremmin onkeensakin. Varmasti mies ei jäädytä vauvaa tahallaan. Voi hyvin olla että vauvalla oli hiki, ja mies teki oikein vähentäessään vaatetta. Mutta ei huomannut milloin jäähdytys riitti ja vaatetta olisi voinut taas lisätä. Nämä on ihan normaaleja "mokia", mitä sattuu joskus ihan kokeneillekkin äideille. Kun joskus se on melko puljaamista vaatteiden kanssa, huomaat sitten viimeistään kun lapsi menee päiväkotiin ja pitäis se vaatettaa sinne vaihtelevissa sääolosuhteissa.
On toki hyvä sopia joistain yhteisistä rutiineista mistä pidätte kiinni. Vaikkapa että nukkumaanmenoaika on teillä aina klo. x vauvalle. Mutta klo. 19 illalla on melko aikaisin.
Sinulla ja vauvalla ja isällä ja vauvalla ei tarvitse olla täysin samoja rutiineja. Vauva oppii kyllä siihen, että isän kanssa ollaan eri tavalla kuin sinun. Lapsen kasvaessa se on jopa rikkaus.
Kun mies hoitaa vauvaa, lähde pois. Näe kavereita, mene lenkille, harrasta, nuku, ota pitkä suihku. Älä kyttää ja kyylää mitä he puuhaa vaan keskity itseesi. Tarvitset sitä ja mies sen sinulle mahdollistaa <3
Mies on jäämässä hoitovapaalle pian, ja mä en näe järkeväksi lapsen kannalta, että rutiinit ja rytmi ovat vain äidin kanssa. Hän on kohta päävastuussa vauvasta, tapahtuuko ihme tässä muutaman kk aikana? 🤦🏻
Mä olen lähtenyt pois ja juurikin nukun, kun mies ottaa vauvan aamulla. Mutta kun herään ja lapsi on ollut syömättä aamupalaa kolme tuntia, täytyy mun rakentaa päivä alusta. Siksi tuntuu helpommalta vaan herätä itse, jos aamupalan tarjoilu on miehelle liian iso työ.
En näe kovin hyväksi ideaksi, että iskän aamuvuorolla ei syödä?🤕
Ap
Mieshän antoi vauvalle maitoa. Joo, ymmärrän että sosetta olisi tärkeää antaa. Mutta ei mies nyt kuitenkaan ihan ruuatta ole vauvaa jättänyt.
On oikein hyvä että sinä menet töihin ja isä jää kotiin. Sun ei tarvitse sitä ennen rakentaa mitään rutiinia heille. He rakentaa sen siellä keskenään, kun sinä olet poissa. Koska heidän on pakko. Mies huomaa sen kyllä, kun on lapsen pääasiallinen huoltaja. Hän oppii sen myötä tuntemaan vauvan ja vauvan tarpeet pikkuhiljaa.
Itse huomasin tämän sitten sen jälkeen kun erottiin. Mies oli täysin hukassa ekat kolme kuukautta. Mutta sitten yhtäkkiä alkoihin hoitaa asioita ja homma toimimaan. Hyvä että mies suostuu teillä jäämään kotiin, meillä ei suostunut. Joten ero oli eka kerta, kun aidosti vasta joutui opettelemaan asiat.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta ymmärrän että jonkinlaiset rutiinit on pidettävä pienen lapsen kanssa, mutta herranjestas voisit vähän relata! Jo mullekin tuli paha mieli tekstistäsi, kun kaikki on väärin. Entä sitten miehellesi? Esim tuo liian paksu yöpuku... no miksi teillä on sellaisia? Pitäkää kaapissa vain käyttökelpoisia vaatteita. Lähde sieltä mäkättämästä ja anna miehen tutustua lapseensa. Lapsi varmasti selviää hengissä vaikka muutaman tunnin hoidetaan eri tavalla kuin sinä olet päättänyt. Mun mies ainakin sai vauvan nukkumaan eri tavalla kuin minä ja olin siitä vain iloinen!
Ai miksi kaapissa on huhtikuussa fleecehaalareita? 😄
Nämähän eivät siis ole minun kehittämiäni rutiineita, vaan tärkeä osa lapsen kehityspsykologiaa. Googletapa rutiinit lapsiperheessä, ehkä sinäkin opit jotain!💁🏻
Vauvanhoitohan on todella helppoa, kun se tulee ihan käyttöohjeitten kanssa, joita sovelletaan persoonan mukaan.
Eivät rutiinit ole mielipideasioita, ja aika vanhan liiton ummehtunut käsitys on, että ei se siihen kuole, no ei kuole, mutta jos rima vanhemmuuden suhteen on niin matalalla, niin ei se mitenkään lapsen edunmukaista ole.
Ja jos luit tekstin, niin mies ei nimenomaan saa vauvaa nukkumaan (syyt luettelinkin).
👼🏻
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tälleen kahden lapsen äitinä, jotka on jo 10 ja 7, ja joiden isästä olen sittemmin eronnut, ja tajuan tuon kaiken ärsytyksen. Mutta sanoisin silti.
Sun pitää antaa isän olla isä omalla tavallaan. Hän tekee virheitä ja hän myös oppii niistä. Usko tai älä. Ja kun mies tekee virheen, ei tarvitse sinun olla heti hyeenana kimpussa. Jos esim. vauvan vatsa oli jääkylmä, voi sen todeta ihan rauhallisesti että "ohhoh, onpas sulla vatsa nyt ihan kylmä. Tarvii varmaan ensi kerralla ulkoillessa laittaa toi peitto tohon päälle". Eli ei suoraan syyttää miestä, kyllä hän tajuaa sen tuostakin ja ottaa siitä ehkä paremmin onkeensakin. Varmasti mies ei jäädytä vauvaa tahallaan. Voi hyvin olla että vauvalla oli hiki, ja mies teki oikein vähentäessään vaatetta. Mutta ei huomannut milloin jäähdytys riitti ja vaatetta olisi voinut taas lisätä. Nämä on ihan normaaleja "mokia", mitä sattuu joskus ihan kokeneillekkin äideille. Kun joskus se on melko puljaamista vaatteiden kanssa, huomaat sitten viimeistään kun lapsi menee päiväkotiin ja pitäis se vaatettaa sinne vaihtelevissa sääolosuhteissa.
On toki hyvä sopia joistain yhteisistä rutiineista mistä pidätte kiinni. Vaikkapa että nukkumaanmenoaika on teillä aina klo. x vauvalle. Mutta klo. 19 illalla on melko aikaisin.
Sinulla ja vauvalla ja isällä ja vauvalla ei tarvitse olla täysin samoja rutiineja. Vauva oppii kyllä siihen, että isän kanssa ollaan eri tavalla kuin sinun. Lapsen kasvaessa se on jopa rikkaus.
Kun mies hoitaa vauvaa, lähde pois. Näe kavereita, mene lenkille, harrasta, nuku, ota pitkä suihku. Älä kyttää ja kyylää mitä he puuhaa vaan keskity itseesi. Tarvitset sitä ja mies sen sinulle mahdollistaa <3
Mies on jäämässä hoitovapaalle pian, ja mä en näe järkeväksi lapsen kannalta, että rutiinit ja rytmi ovat vain äidin kanssa. Hän on kohta päävastuussa vauvasta, tapahtuuko ihme tässä muutaman kk aikana? 🤦🏻
Mä olen lähtenyt pois ja juurikin nukun, kun mies ottaa vauvan aamulla. Mutta kun herään ja lapsi on ollut syömättä aamupalaa kolme tuntia, täytyy mun rakentaa päivä alusta. Siksi tuntuu helpommalta vaan herätä itse, jos aamupalan tarjoilu on miehelle liian iso työ.
En näe kovin hyväksi ideaksi, että iskän aamuvuorolla ei syödä?🤕
ApMieshän antoi vauvalle maitoa. Joo, ymmärrän että sosetta olisi tärkeää antaa. Mutta ei mies nyt kuitenkaan ihan ruuatta ole vauvaa jättänyt.
On oikein hyvä että sinä menet töihin ja isä jää kotiin. Sun ei tarvitse sitä ennen rakentaa mitään rutiinia heille. He rakentaa sen siellä keskenään, kun sinä olet poissa. Koska heidän on pakko. Mies huomaa sen kyllä, kun on lapsen pääasiallinen huoltaja. Hän oppii sen myötä tuntemaan vauvan ja vauvan tarpeet pikkuhiljaa.
Itse huomasin tämän sitten sen jälkeen kun erottiin. Mies oli täysin hukassa ekat kolme kuukautta. Mutta sitten yhtäkkiä alkoihin hoitaa asioita ja homma toimimaan. Hyvä että mies suostuu teillä jäämään kotiin, meillä ei suostunut. Joten ero oli eka kerta, kun aidosti vasta joutui opettelemaan asiat.
Niin siis antoi maitoa, jota vauva ei juonut. Koska osaa jo odottaa aamupalaa. Meni siis tyhjin vatsoin nukkumaan ja ei nukahda, torkahduksen jälkeen herää.
Minä ihmettelen tuota, kun ap sanoi ettei saa nukuttua tarpeeksi, kun hoitaa aamut yksin. Jos kerran on tiedossa, että herätys on luultavimmin klo 5:30, niin eikö aikuinen ihminen osaa tuosta päätellä, mihin aikaan on se oma nukkumaanmenoaika? Jos tästä huolimatta ovat yöunet jääneet lyhyiksi, niin voihan sitä nukkua päiväunet samalla kun vauvakin nukkuu? Yhden lapsen kanssa ei pitäisi olla ongelmaa, ettei ehdi nukkua, koska aina voi nukkua samaan aikaan kun vauvakin nukkuu.
Joku sanoi, että vauvat ovat joustavia. Olen ymmärtänyt, että kaikki vauvat eivät ole. Nepsyvauvoille se rytmi voi olla todella tärkeä, voivat mennä ihan raiteiltaan jos rutiineihin tulee muutoksia ja ne aikataulut voivat olla sillä tavalla tiukkoja, että jo 15 minuutin muutos johtaa katastrofiin. Jokainen äiti joutuu jokaisen lapsen kohdalla erikseen katsomaan, mikä systeemi toimii tämän lapsen kanssa. Jos huomaa, että rutiinien kanssa arki sujuu hyvin, niin silloin niistä kannattaa pitää kiinni ihan oman jaksamisen vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se että lapsen rytmin tms sotkee ei välttämättä näy sille sotkijalle vaan sitten se pääasiallinen hoitaja saa kaikki seuraulset.
Meillä meni aina neljä päivää että mummon käynnin jälkwen oli päästy arkeen kiinni.
Mutta osasyy voi olla myös siinä, että se pääasiallinen huoltaja ei ole lasta antanut totuttaa yhtään siihen rutiinien muutokseen.
Mulla on yksi autistinen lapsi ja ymmärrän rutiinien merkityksen silloin. Niistä poikkeaminen voi näissä tapauksissa olla yhtä h*lvettiä. Mutta ns. tavallisen lapsen kanssa rutiineista poikkeamista kannattaa harjoitella. Vaikka ne vähän aina sit sekoittaakin. Ja jo pelkästään äidistä/isästä ero saattaa sekoittaa lasta, vaikka mummo koittaisi parhaansa mukaan pitää rutiineista kiinni. Sillä lapsella on vaan ikävä ollut ja sit hetkellisesti takertuu enemmän vanhempaan/ ei haluakkaan mennä nukkumaan/ on väsyneempi kun oltu pois kotoa yms. Ihan normaalia.
On tärkeää että lapsi oppii poikkeamaan rutiineista ja sietämään muutoksia. Ne nimittäin tulee eteen heti kun aloittaa päivähoidon.
Ei ole vaan se että sävelletään lennosta, tallotaan kaikki systeemit, yllytetään lapsia kapinoimaan ja syötetään mitä sattuu.
Siinä sittem ripulikakka lentää, illalla ei rauhoituta jne. Ihan jo tuo että iltarauhoittumista ei kunnioiteta on täyttä helvettiä monelsi päiväksi.
Meillä mummo tunki toistuvasti kylään iltakasilta.
Ja seuraavaksi ihmetteli kun meillä oli pihaportti lukossa eikä hän päässytkään koputtelemaan ikkunoihin kun ovea ei avattu.
Kuulostaa kyllä siltä että teillä oli aikuisten välisissä suhteissa vähän enemmänkin häikkää. Joka sitten heijastui lapsiin; jota kostettiin lasten kautta. Pohtimisen arvoista.
Siis lukevatko ihmiset näitä ap:n tekstejä ollenkaan? Ei tässä nyt ole ongelma se, että ap haluaisi vauvalle sinisen haalarin ja mies laittaa vihreän. Lapsi jää miehen hoidossa ilman ruokaa ja on paleltunut. Eivät nämä ole mitään asioita, jotka voi "tehdä omalla tavallaan", jos se tapa on jättää lapsi ruokkimatta tai olla täysin ymmärtämätön heidän tarpeistaan. Saakeli, että harmittaa, kun äiti yrittää varmistaa lapsensa hyvinvoinnin ja pyytää tilanteeseen tukea, ja sitten kommentit ovat tällaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta ymmärrän että jonkinlaiset rutiinit on pidettävä pienen lapsen kanssa, mutta herranjestas voisit vähän relata! Jo mullekin tuli paha mieli tekstistäsi, kun kaikki on väärin. Entä sitten miehellesi? Esim tuo liian paksu yöpuku... no miksi teillä on sellaisia? Pitäkää kaapissa vain käyttökelpoisia vaatteita. Lähde sieltä mäkättämästä ja anna miehen tutustua lapseensa. Lapsi varmasti selviää hengissä vaikka muutaman tunnin hoidetaan eri tavalla kuin sinä olet päättänyt. Mun mies ainakin sai vauvan nukkumaan eri tavalla kuin minä ja olin siitä vain iloinen!
Ai miksi kaapissa on huhtikuussa fleecehaalareita? 😄
Nämähän eivät siis ole minun kehittämiäni rutiineita, vaan tärkeä osa lapsen kehityspsykologiaa. Googletapa rutiinit lapsiperheessä, ehkä sinäkin opit jotain!💁🏻
Vauvanhoitohan on todella helppoa, kun se tulee ihan käyttöohjeitten kanssa, joita sovelletaan persoonan mukaan.
Eivät rutiinit ole mielipideasioita, ja aika vanhan liiton ummehtunut käsitys on, että ei se siihen kuole, no ei kuole, mutta jos rima vanhemmuuden suhteen on niin matalalla, niin ei se mitenkään lapsen edunmukaista ole.
Ja jos luit tekstin, niin mies ei nimenomaan saa vauvaa nukkumaan (syyt luettelinkin).
👼🏻
Ap
Rutiinit ei tarkoita sitä, että kaikki toistuu aina tismalleen samanlaisena! Olet kasvattamassa lasta, joka ei tule selviämään sellaisesta poikkeamasta kuin bussin 5 minuutin myöhästyminen. Hän tulee koululaisena hätääntymään totaalisesti, kun kaikki ei suju kuin ennen.
Lue niistä oppaista, mitä rutiinit lapsen kanssa tarkoittavat. Ei minuuttiaikataulua, ei elämän rajoittamista pikkuruiseksi eikä muun maailman sulkemista ulkopuolelle.
Jos sinulle vanhemmuuden rima on siinä, että kasvattaa lapsestaan äärimmäisen tiukkaa suorittajaa, niin olkoot sitten niin. Jos hän nyt ulostaa väärään aikaan, ei vaippaa vaihdeta, koska ei ole oikea aika ja rutiinien mukaan vaipanvaihto on vasta 8 minuutin lauluhetken ja 13 minuutin uutiskatsauksen jälkeen. Neuvolassakin sanottiin, että juuri näin tulee toimia!
Vierailija kirjoitti:
Se että lapsen rytmin tms sotkee ei välttämättä näy sille sotkijalle vaan sitten se pääasiallinen hoitaja saa kaikki seuraulset.
Meillä meni aina neljä päivää että mummon käynnin jälkwen oli päästy arkeen kiinni.
Minulla taasen meni muutama päivä 2-vuotiaiden kaksosten jälkeen päästä omaan arkeen kiinni ja että sain siivottua koko kotini. Olivat hoidossa viikon.
- mummo -
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kule en tota valitusta jaksanut lukea.Mitä kirjoitit.Tuhlaat tällä aikaasi.Kukan nyt lapsesi kanssa on? Olisit siivonut,tai pykännyt sen sijaan kun tällä kirjoitat.Tai lähtenyt lapsesi kanssa ulos kaunis aamu on. Jos ongelia työnjako,Puhu neuvola.Rahalla saat hoito apua esim.ympäri suomea Lastensuojelu litto ry. Menen niiden sivuille.Tai kirsi tilanteesi sosiaaliviraston kautta,varmaan halvemmalla?
Tähän aikaan aamusta jo noin kännissä? Toivottavasti sinulla ei ole lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tälleen kahden lapsen äitinä, jotka on jo 10 ja 7, ja joiden isästä olen sittemmin eronnut, ja tajuan tuon kaiken ärsytyksen. Mutta sanoisin silti.
Sun pitää antaa isän olla isä omalla tavallaan. Hän tekee virheitä ja hän myös oppii niistä. Usko tai älä. Ja kun mies tekee virheen, ei tarvitse sinun olla heti hyeenana kimpussa. Jos esim. vauvan vatsa oli jääkylmä, voi sen todeta ihan rauhallisesti että "ohhoh, onpas sulla vatsa nyt ihan kylmä. Tarvii varmaan ensi kerralla ulkoillessa laittaa toi peitto tohon päälle". Eli ei suoraan syyttää miestä, kyllä hän tajuaa sen tuostakin ja ottaa siitä ehkä paremmin onkeensakin. Varmasti mies ei jäädytä vauvaa tahallaan. Voi hyvin olla että vauvalla oli hiki, ja mies teki oikein vähentäessään vaatetta. Mutta ei huomannut milloin jäähdytys riitti ja vaatetta olisi voinut taas lisätä. Nämä on ihan normaaleja "mokia", mitä sattuu joskus ihan kokeneillekkin äideille. Kun joskus se on melko puljaamista vaatteiden kanssa, huomaat sitten viimeistään kun lapsi menee päiväkotiin ja pitäis se vaatettaa sinne vaihtelevissa sääolosuhteissa.
On toki hyvä sopia joistain yhteisistä rutiineista mistä pidätte kiinni. Vaikkapa että nukkumaanmenoaika on teillä aina klo. x vauvalle. Mutta klo. 19 illalla on melko aikaisin.
Sinulla ja vauvalla ja isällä ja vauvalla ei tarvitse olla täysin samoja rutiineja. Vauva oppii kyllä siihen, että isän kanssa ollaan eri tavalla kuin sinun. Lapsen kasvaessa se on jopa rikkaus.
Kun mies hoitaa vauvaa, lähde pois. Näe kavereita, mene lenkille, harrasta, nuku, ota pitkä suihku. Älä kyttää ja kyylää mitä he puuhaa vaan keskity itseesi. Tarvitset sitä ja mies sen sinulle mahdollistaa <3
Mies on jäämässä hoitovapaalle pian, ja mä en näe järkeväksi lapsen kannalta, että rutiinit ja rytmi ovat vain äidin kanssa. Hän on kohta päävastuussa vauvasta, tapahtuuko ihme tässä muutaman kk aikana? 🤦🏻
Mä olen lähtenyt pois ja juurikin nukun, kun mies ottaa vauvan aamulla. Mutta kun herään ja lapsi on ollut syömättä aamupalaa kolme tuntia, täytyy mun rakentaa päivä alusta. Siksi tuntuu helpommalta vaan herätä itse, jos aamupalan tarjoilu on miehelle liian iso työ.
En näe kovin hyväksi ideaksi, että iskän aamuvuorolla ei syödä?🤕
ApMieshän antoi vauvalle maitoa. Joo, ymmärrän että sosetta olisi tärkeää antaa. Mutta ei mies nyt kuitenkaan ihan ruuatta ole vauvaa jättänyt.
On oikein hyvä että sinä menet töihin ja isä jää kotiin. Sun ei tarvitse sitä ennen rakentaa mitään rutiinia heille. He rakentaa sen siellä keskenään, kun sinä olet poissa. Koska heidän on pakko. Mies huomaa sen kyllä, kun on lapsen pääasiallinen huoltaja. Hän oppii sen myötä tuntemaan vauvan ja vauvan tarpeet pikkuhiljaa.
Itse huomasin tämän sitten sen jälkeen kun erottiin. Mies oli täysin hukassa ekat kolme kuukautta. Mutta sitten yhtäkkiä alkoihin hoitaa asioita ja homma toimimaan. Hyvä että mies suostuu teillä jäämään kotiin, meillä ei suostunut. Joten ero oli eka kerta, kun aidosti vasta joutui opettelemaan asiat.
Niin siis antoi maitoa, jota vauva ei juonut. Koska osaa jo odottaa aamupalaa. Meni siis tyhjin vatsoin nukkumaan ja ei nukahda, torkahduksen jälkeen herää.
Ja sitten? Mitä sitten?
Kun se mies on siellä kotona, se on sitten hän. Joka huomaa että vauva ei nukukkaan. Vaan sillä on nälkä. Ja joutuu syöttämään uudestaan. Ja alkaa pohtimaan, et syötänpä ens kerralla tuhdimpaa, jospa sit nukkuis pidempään.
Mutta nyt kun sä olet siinä mäkättämässä. Teille on jo muodostunut ne tietyt roolit. Jossa sinä lähtökohtaisesti et arvosta miehen tekemisiä ja syytät häntä automaattisesti kaikesta. Ja mies on menettänyt motivaation ja kenties jo oman itsevarmuutensakin lapsenhoidon suhteen. Kun aina kuitenkin tekee väärin ja tulee noottia. Siinä se kierre on valmis ja tulee johtamaan eroon tulevaisuudessa. Tai vähintäänkin sysipaskaan parisuhteeseen. Mites sen teidän suhteen laita muuten on? Onhan vielä säännöllisesti seksiä? Halailetteko, hellittekö päivittäin? Onko kahdenkeskistä aikaa ollenkaan? Nämäkin on asioita, jotka heijastuu suoraan siihen muuhun olemiseen ja vauvaan sen myötä myös.
Kuulostaa siltä että teidän koti on nyt tahtojen taiston ja oikeassa olemisen taistelutanner. Sen sijaan että se olis turvallinen ja hyväksyvä paikka molemmille, jossa saa opetella vanhemmuutta, ja jossa pidetään toisia hyvänä ja autetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se että lapsen rytmin tms sotkee ei välttämättä näy sille sotkijalle vaan sitten se pääasiallinen hoitaja saa kaikki seuraulset.
Meillä meni aina neljä päivää että mummon käynnin jälkwen oli päästy arkeen kiinni.
Mutta osasyy voi olla myös siinä, että se pääasiallinen huoltaja ei ole lasta antanut totuttaa yhtään siihen rutiinien muutokseen.
Mulla on yksi autistinen lapsi ja ymmärrän rutiinien merkityksen silloin. Niistä poikkeaminen voi näissä tapauksissa olla yhtä h*lvettiä. Mutta ns. tavallisen lapsen kanssa rutiineista poikkeamista kannattaa harjoitella. Vaikka ne vähän aina sit sekoittaakin. Ja jo pelkästään äidistä/isästä ero saattaa sekoittaa lasta, vaikka mummo koittaisi parhaansa mukaan pitää rutiineista kiinni. Sillä lapsella on vaan ikävä ollut ja sit hetkellisesti takertuu enemmän vanhempaan/ ei haluakkaan mennä nukkumaan/ on väsyneempi kun oltu pois kotoa yms. Ihan normaalia.
On tärkeää että lapsi oppii poikkeamaan rutiineista ja sietämään muutoksia. Ne nimittäin tulee eteen heti kun aloittaa päivähoidon.
Ei ole vaan se että sävelletään lennosta, tallotaan kaikki systeemit, yllytetään lapsia kapinoimaan ja syötetään mitä sattuu.
Siinä sittem ripulikakka lentää, illalla ei rauhoituta jne. Ihan jo tuo että iltarauhoittumista ei kunnioiteta on täyttä helvettiä monelsi päiväksi.
Meillä mummo tunki toistuvasti kylään iltakasilta.
Ja seuraavaksi ihmetteli kun meillä oli pihaportti lukossa eikä hän päässytkään koputtelemaan ikkunoihin kun ovea ei avattu.
Kuulostaa kyllä siltä että teillä oli aikuisten välisissä suhteissa vähän enemmänkin häikkää. Joka sitten heijastui lapsiin; jota kostettiin lasten kautta. Pohtimisen arvoista.
Ei kuulosta vaan siltä että meillä on rajaton sukulainen joka ei uskonut rajoja.
Vierailija kirjoitti:
Eli mies tekee väärin,sinä jäkätät ja korjailet. Ei oo ihme että suuttuu. Ota ne paksut haalarit pois ettei pue yöksi, miksi ihmeessä on kamalaa jos aamulla puetaankin päiväkuteet vähän myöhemmin kunhan saisi puuronsa. Ei maailma kaadu päivävaatteisiin illalla jos huone on pimennetty jne...minullakin oli ja on lapsi joka tarvitsee rutiinit ja kehykset elämäänsä, silti tuo sun purkaus kuulostaa turhan pikkutarkalle. Olin tyytyväinen aamulla että mies oli vaihtanut vaipan ja yölliset vaatteet,olkoonkin välillä se joku yökkäri päällä. Vie sinä aamulla jo ulos, isä vieköön toisena aikana.
Niin mä otinkin paksun haalarin pois, siitä seurasi riita, kun miehen mielestä periaate ohittaa vauvan tarpeet.
Eli paksu haalari yöllä laitetaan, koska hän on sen valinnut, ja vaihtamalla kevyempään mitätöin hänen isyytensä.
Olen laittanut hoitopöydälle valmiiksi sopivia yöasuja, mutta kaivaa jstn laatikosta aina sen paksuimman, ettei kylmä.
Olen herättänyt miehen yöllä tunnustelemaan ähkivän vauvan niskaa, että huomaatko?!
Ei mitään merkitystä, ei silti usko.
Tästä on riidelty jo monet kerrat, itsepäisesti pukee liian kuuman puvun ja menee sit itse eri huoneeseen nukkumaan.
Vaihdan asun sitten kevyeen ja aamulla mies kiukuttelee, että ei taas kelvannut hänen valitsemansa.
Mun vaihtoehdot: riita miehen kanssa tai tuskainen yö vauvalle.
En todella tajua, miksei hälle mene jakeluun tämä asia.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tälleen kahden lapsen äitinä, jotka on jo 10 ja 7, ja joiden isästä olen sittemmin eronnut, ja tajuan tuon kaiken ärsytyksen. Mutta sanoisin silti.
Sun pitää antaa isän olla isä omalla tavallaan. Hän tekee virheitä ja hän myös oppii niistä. Usko tai älä. Ja kun mies tekee virheen, ei tarvitse sinun olla heti hyeenana kimpussa. Jos esim. vauvan vatsa oli jääkylmä, voi sen todeta ihan rauhallisesti että "ohhoh, onpas sulla vatsa nyt ihan kylmä. Tarvii varmaan ensi kerralla ulkoillessa laittaa toi peitto tohon päälle". Eli ei suoraan syyttää miestä, kyllä hän tajuaa sen tuostakin ja ottaa siitä ehkä paremmin onkeensakin. Varmasti mies ei jäädytä vauvaa tahallaan. Voi hyvin olla että vauvalla oli hiki, ja mies teki oikein vähentäessään vaatetta. Mutta ei huomannut milloin jäähdytys riitti ja vaatetta olisi voinut taas lisätä. Nämä on ihan normaaleja "mokia", mitä sattuu joskus ihan kokeneillekkin äideille. Kun joskus se on melko puljaamista vaatteiden kanssa, huomaat sitten viimeistään kun lapsi menee päiväkotiin ja pitäis se vaatettaa sinne vaihtelevissa sääolosuhteissa.
On toki hyvä sopia joistain yhteisistä rutiineista mistä pidätte kiinni. Vaikkapa että nukkumaanmenoaika on teillä aina klo. x vauvalle. Mutta klo. 19 illalla on melko aikaisin.
Sinulla ja vauvalla ja isällä ja vauvalla ei tarvitse olla täysin samoja rutiineja. Vauva oppii kyllä siihen, että isän kanssa ollaan eri tavalla kuin sinun. Lapsen kasvaessa se on jopa rikkaus.
Kun mies hoitaa vauvaa, lähde pois. Näe kavereita, mene lenkille, harrasta, nuku, ota pitkä suihku. Älä kyttää ja kyylää mitä he puuhaa vaan keskity itseesi. Tarvitset sitä ja mies sen sinulle mahdollistaa <3
Mies on jäämässä hoitovapaalle pian, ja mä en näe järkeväksi lapsen kannalta, että rutiinit ja rytmi ovat vain äidin kanssa. Hän on kohta päävastuussa vauvasta, tapahtuuko ihme tässä muutaman kk aikana? 🤦🏻
Mä olen lähtenyt pois ja juurikin nukun, kun mies ottaa vauvan aamulla. Mutta kun herään ja lapsi on ollut syömättä aamupalaa kolme tuntia, täytyy mun rakentaa päivä alusta. Siksi tuntuu helpommalta vaan herätä itse, jos aamupalan tarjoilu on miehelle liian iso työ.
En näe kovin hyväksi ideaksi, että iskän aamuvuorolla ei syödä?🤕
ApMieshän antoi vauvalle maitoa. Joo, ymmärrän että sosetta olisi tärkeää antaa. Mutta ei mies nyt kuitenkaan ihan ruuatta ole vauvaa jättänyt.
On oikein hyvä että sinä menet töihin ja isä jää kotiin. Sun ei tarvitse sitä ennen rakentaa mitään rutiinia heille. He rakentaa sen siellä keskenään, kun sinä olet poissa. Koska heidän on pakko. Mies huomaa sen kyllä, kun on lapsen pääasiallinen huoltaja. Hän oppii sen myötä tuntemaan vauvan ja vauvan tarpeet pikkuhiljaa.
Itse huomasin tämän sitten sen jälkeen kun erottiin. Mies oli täysin hukassa ekat kolme kuukautta. Mutta sitten yhtäkkiä alkoihin hoitaa asioita ja homma toimimaan. Hyvä että mies suostuu teillä jäämään kotiin, meillä ei suostunut. Joten ero oli eka kerta, kun aidosti vasta joutui opettelemaan asiat.
Niin siis antoi maitoa, jota vauva ei juonut. Koska osaa jo odottaa aamupalaa. Meni siis tyhjin vatsoin nukkumaan ja ei nukahda, torkahduksen jälkeen herää.
Meillä nälkäinen vauva juo maitoa, ei sillä reppanalla ole vielä ymmärrystä siitä, että tarjotusta ruuasta tulee kieltäytyä, koska nyt on aika syödä puuroa. Maitoa saa vasta ennen päiväuniaikaa, eikös, joten aamulla vauvan tulee hoksata, että en ota maitoa, mieluummin olen nälkäinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta ymmärrän että jonkinlaiset rutiinit on pidettävä pienen lapsen kanssa, mutta herranjestas voisit vähän relata! Jo mullekin tuli paha mieli tekstistäsi, kun kaikki on väärin. Entä sitten miehellesi? Esim tuo liian paksu yöpuku... no miksi teillä on sellaisia? Pitäkää kaapissa vain käyttökelpoisia vaatteita. Lähde sieltä mäkättämästä ja anna miehen tutustua lapseensa. Lapsi varmasti selviää hengissä vaikka muutaman tunnin hoidetaan eri tavalla kuin sinä olet päättänyt. Mun mies ainakin sai vauvan nukkumaan eri tavalla kuin minä ja olin siitä vain iloinen!
Ai miksi kaapissa on huhtikuussa fleecehaalareita? 😄
Nämähän eivät siis ole minun kehittämiäni rutiineita, vaan tärkeä osa lapsen kehityspsykologiaa. Googletapa rutiinit lapsiperheessä, ehkä sinäkin opit jotain!💁🏻
Vauvanhoitohan on todella helppoa, kun se tulee ihan käyttöohjeitten kanssa, joita sovelletaan persoonan mukaan.
Eivät rutiinit ole mielipideasioita, ja aika vanhan liiton ummehtunut käsitys on, että ei se siihen kuole, no ei kuole, mutta jos rima vanhemmuuden suhteen on niin matalalla, niin ei se mitenkään lapsen edunmukaista ole.
Ja jos luit tekstin, niin mies ei nimenomaan saa vauvaa nukkumaan (syyt luettelinkin).
👼🏻
Ap
Ai kamala, meilläkin on vauva 8kk ja hänen kehityksensä on vissiin peruuttamattomasti pilalla kun ei ole kellontarkkoja rutiineja? Odottelen milloin ongelmat alkavat. Toistaiseksi on ollut erittäin tyytyväinen vauva, isänsä laittaa joka ilta nukkumaan ja saan itse katsoa netflixiä :) päiväunillekin osaa nukahtaa mihin vain kun alusta asti sitä on harjoiteltu.
Ei tuo sinun rytmisi kauhean toimivalta kuulosta, jos pitää jo 5:30 herätä. Aika raskaat rutiinit. Ei ihme, että vauva-arki on raskasta, kun siitä sellaista tekee.
Käsittämättömiä ihmisiä ketjussa?! Siis man child hoitakoot vauvan sinne päin ja pyyhkikööt lapsen kehitykselle elintärkeillä rutiineilla hanuriaan, kunhan vaan ei tarvitse huomioida ketään muuta!
Hyi hitto, ilmanko pennut on nii sekasin, kun ilmapalloihmiset hoitelee vuoroin hyvin ja vuoroin päin veetä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli mies tekee väärin,sinä jäkätät ja korjailet. Ei oo ihme että suuttuu. Ota ne paksut haalarit pois ettei pue yöksi, miksi ihmeessä on kamalaa jos aamulla puetaankin päiväkuteet vähän myöhemmin kunhan saisi puuronsa. Ei maailma kaadu päivävaatteisiin illalla jos huone on pimennetty jne...minullakin oli ja on lapsi joka tarvitsee rutiinit ja kehykset elämäänsä, silti tuo sun purkaus kuulostaa turhan pikkutarkalle. Olin tyytyväinen aamulla että mies oli vaihtanut vaipan ja yölliset vaatteet,olkoonkin välillä se joku yökkäri päällä. Vie sinä aamulla jo ulos, isä vieköön toisena aikana.
Niin mä otinkin paksun haalarin pois, siitä seurasi riita, kun miehen mielestä periaate ohittaa vauvan tarpeet.
Eli paksu haalari yöllä laitetaan, koska hän on sen valinnut, ja vaihtamalla kevyempään mitätöin hänen isyytensä.
Olen laittanut hoitopöydälle valmiiksi sopivia yöasuja, mutta kaivaa jstn laatikosta aina sen paksuimman, ettei kylmä.
Olen herättänyt miehen yöllä tunnustelemaan ähkivän vauvan niskaa, että huomaatko?!
Ei mitään merkitystä, ei silti usko.
Tästä on riidelty jo monet kerrat, itsepäisesti pukee liian kuuman puvun ja menee sit itse eri huoneeseen nukkumaan.
Vaihdan asun sitten kevyeen ja aamulla mies kiukuttelee, että ei taas kelvannut hänen valitsemansa.
Mun vaihtoehdot: riita miehen kanssa tai tuskainen yö vauvalle.
En todella tajua, miksei hälle mene jakeluun tämä asia.
Ap
Kuulostaa siltä että tuohon haalariin vaan nyt kulminoituu se, että mies kokee ettei saa tehdä mitään päätöksiä lapsen suhteen. Kyse ei ole siis haalarista, vaan isommasta kokonaisuudesta, mitä et tunnu nyt hahmottavan. Sulla on siinä oma osasi, jota et selkeästi tunnista tai pysty myöntämään.
Mies ei ole täydellinen, mutta et ole sinäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kule en tota valitusta jaksanut lukea.Mitä kirjoitit.Tuhlaat tällä aikaasi.Kukan nyt lapsesi kanssa on? Olisit siivonut,tai pykännyt sen sijaan kun tällä kirjoitat.Tai lähtenyt lapsesi kanssa ulos kaunis aamu on. Jos ongelia työnjako,Puhu neuvola.Rahalla saat hoito apua esim.ympäri suomea Lastensuojelu litto ry. Menen niiden sivuille.Tai kirsi tilanteesi sosiaaliviraston kautta,varmaan halvemmalla?
Tähän aikaan aamusta jo noin kännissä? Toivottavasti sinulla ei ole lapsia.
Mitä helvetin väliä sillä on, että mihinkä aikaan joku haluaa olla kännissä!
Ei kannata. Kun päivähoidossa olevien lasten pitää saada nukkua ajoissa eikä laktoosi-intolerantikolle voi edelleenkään juottaa tavallista maitoa.
Eikä astmalapsi voi ulkoilla yli 10 asteen pakkasella tai kissalle allerginen kestä kissankarvoja vaatteissa.