HOITAJAT, KYYKYTTÄVÄTKÖ lääkärit tosiaan teitä töissä kuten Iltalehti uutisoi?

Vierailija kirjoitti:

Juuja ja ei. Tökerösti käyttäytyviä löytyy ihan joka ammattikunna edustajista. Samoin niitä jotka ottavat toiset huomioon.

No tulihan sieltä yksi älykäskin kommentti. 

Toiseksi ongelma on sekin, että hoitsut eivät aina oikein ymmärrä, että ovat vain hoitsuja eivät lääkäreitä.

Osalla hoitsuista niin huono itsetunto, etteivät kestä tätä faktaa itsestään.

Mikä helkkarin ongelma se on, etä lääkäreillä on oma pöytä?

Mksi ihmeessä heidän pitäisi istuskella hoitsujen kanssa syömässä?  Vähän eri jututkin usein.

Hyvä antaa lääkäreille edes pieni tilaisuus relata.

Vierailija kirjoitti:

En jaksa lukea koko ketjua, mutta mulle tuo asia että lääkärit kyykyttäis hoitajia on ihan oudon kuulosta. Oon itse tehnyt nyt jonkun aikaa lääkärin töitä, pääasiassa psykiatrialla ja terveyskeskuksessa, psykiatrialla ollaan kaikki kavereita keskenämme (mä en siellä edes kaveeraa ollenkaan lääkäreiden kanssa vaan muiden ammattiryhmien), tk:ssa välit hoitajien kanssa ei ole päässyt lämpimiksi, kun en itse ainakaan ole hyvä tutustumaan ihmisiin työn lomassa jos on kiire eikä oikein sopivia tilaisuuksia ole jutella kuin vain potilaiden seurassa. Mutta ei siellä ainakaan ketään kyykytä ja tervehditään ammattiryhmästä riippumatta, joskus joku ei tervehdi mutta en vedä siitä johtopäätöksiä.

En väitä että ilmiö ei olisi totta. Kun olenhan minä törmännyt huonosti käyttäytyviin lääkäreihin opiskelijana itsekin. Toivottavasti en koskaan päädy sellaseen paikkaan töihin jossa noin tapahtuu, että kohtelu ala-arvoista toisia kohtaan.

Jopas on heikkoa suomea lääkäriltä!  Jäikö lääkis sittenkin käymättä?  Onko potilaalla taipumusta luulla itseään lääkäriksi?

Hoitajat pitävät kyykyttämisenä sitä, että heidän tulee tehdä työnsä kun lääkäri tekee omansa. Surullista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ovathan jotkut lääkärit potilaita/asiakkaitakin kohtaan hieman epäkohteliaita... Joten miksi ei sitten työkavereita? Tosin hoitajistakin löytyy töykeitä.

Yritysmaailmassa ei tulisi kuuloonkaan olla ihan muuten vaan epäkohteliaita asiakkaille tms. sidosryhmille.

Yritysmaailman puolella halutaan yritykselle asiakkaita. Julkisella sektorilla taas useinkin niitä asiakkaita halutaan mahdollisimman vähän.

No ei myöskään vaikka kaupungin edustajille tai viranomaisille olla naama näkkärillä, vaikka he eivät maksavia asiakkaita olekaan. Ja niin pitkällä eivät kai säästökuurit julkisella sentään ole, että henkilökunta oikein yrittäisi karkottaa potilaita omalla käytöksellään?Asenneongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terveydenhuollossa jäykkä hierarkia on edelleen voimissaan. Jo vuosikymmeniä on tiedetty, että tuollainen johtamistyyli (johdostahan asenteet lähtevät) ei sovellu nykyaikaan, vaan pikemminkin saa aikaan toimimattomia ja huonovointisia työyhteisöjä (työuupumusta, työpaikkakiusaamista, pitkiä sairauslomia). Joidenkin tahojen intressejä ilmeisesti kuitenkin palvelee, että julkinen terveydenhuolto kiemurtelee yhä syventyvässä henkihieverissä työntekijä- ja resurssipulan keskellä. 

Olin aikoinaan hoitaja, nykyään olen sosiaalityöntekijä. Jos vertaan sosiaalitoimea vaikkapa sairaala- tai terveyskeskusmaailmaan, sosiaalityöntekijä vastaa lääkäriä (yliopistokoulutettu, oman alansa "ylin" asiantuntija organissatiossa ja se, joka tekee itsenäisiä/viimesijaisia ratkaisuja, jolta muut kysyvät tarvitessa neuvoa). Mutta pelkkä ajatuskin, että sosiaalitoimiston väki istuisi ruokalassa omissa ammattikuntaisissa pöydissään, sossut eivät moikkaisi ohjaajille tai sihteereille. käskyttäisivät muita, juoksuttaisivat asioillaan tms. on täysin absurdi. Onneksi. 

Periaatteessa kyllä ymmärrän lääkäreitä, koska tekevät tosiaan päätöksiä, joista ovat vastuussa. Sairaanhoitaja ei voi tehdä mitään ilman, että lääkäri on antanut asialle siunauksensa. Jos tekee, niin joutuu vaikeuksiin siinä vaiheessa, kun aletaan syynäämään esim. hoitovirheitä. Sairaanhoitaja ei tee mitään päästöstä esim. lääkkeistä tai suonensisäisistä nesteistä, ilman, että lääkäri on antanut siihen ohjeet.

Joskus on näitä hoitajia, jotka kuvittelee olevansa lääkärin tasolla ja menevät tekemään yli oman toimivaltansa. Näin ei saa tapahtua, joten silloin on tärkeää, että lääkäri aiheuttaa vähän pelkoa ja kunnioitusta, jotta hoitajat ei uskalla kävellä varpaille.

Kyllä hoitajat niin lähi- kuin sairaanhoitajat tekevät ihan itsenäisiä päätöksiä hoidosta ja hoitotyöstä. Lääkäri tietysti vastaa lääketieteellisistä päätöksistä mutta ei tee hoitotyön päätöksiä. Hoitotyötä ei johda lääkärit.

Hoitajat kyykyttää toimisto henkilökuntaa ja siistijöitä. Näin se menee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaista aloittajan kuvailemaa on eniten erikoissairaanhoidossa. Lääkärit siellä ihan eri maailmasta kuin esim kotihoidossa tai terveysasemalla. Niin pitkälle lukeneita, tekevät tutkimusta, vaativia leikkauksia, ovat guruja tai sellaisiksi pyrkiviä erikoisaloillaan. Eivät oikein jaksa hoitajia viihdyttää ja mielistellä. Täysin ymmärrettävää.

Itse olen pitkälle lukeva lääkäri. Alussa morjestin kyllä hoitajille, mutta sitten alkoi tulla muilta vanhemmilta ja korkeemmilta lääkäreiltä kommenttia, että "ollaan eri ammattikuntaa ja vanhoja tapoja ei kannata muuttaa, jos haluaa uralla edetäkkin". Se tulee tuolta ylempää se paine. Aikalailla kaikki lääkärit haluaa eteenpäin eivätkä hylkiöiksi omien keskuudessa niin ei uskalleta vanhoja arvomaailmoja haastaa mitä ylemmät lääkärit pitää yllä. Myöskin tapana, että toisia pitää puolustaa, jos hoitaja(t) jostain valittaa.

Mieheni on puolustusvoimissa töissä upseerina ja kertoo, että myös siellä on tuollainen iän ikuinen vanha samanlainen hierarkinen systeemi, jossa ylempänä olevat määrittävät pelisäännöt.

Turha meitä kaikkia lääkäreitä on syyttää siitä, että sairaalamaailma on edelleen ikivanha hierarkinen laitos, jossa ylhäältä tulee toimintamallit ja se "mikä on hyväksyttyä" ja miten kohdella esim. juuri hoitajia ettei ole soveeliasta kaveerata (kuulemma voivat ruveta itsestään liikaa luulemaan ja pian kertovatkin jo että mikä sairaus todennäköisesti on ja niin edelleen ja astuvat varpaille)

Näin meillä isossa yliopistosairaalassa. En sitten osaa sanoa onko joka paikassa näin.

Terv. erikoistuva lääkäri

😂😂Sä et ole lääkäriä nähnytkään, "pitkälle lukeva lääkäri" 😂

 En nyt haluais pelotella mutta korona ei todellakaan ole ohi, apinarokkokin ilmavälitteisenä saattaa olla tähän tilanteeseen aika huono juttu kun eletään kuin kaikki olisi ohi,levinnee käsiin..

Hoitajille voimia ja lisää palkkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ovathan jotkut lääkärit potilaita/asiakkaitakin kohtaan hieman epäkohteliaita... Joten miksi ei sitten työkavereita? Tosin hoitajistakin löytyy töykeitä.

Yritysmaailmassa ei tulisi kuuloonkaan olla ihan muuten vaan epäkohteliaita asiakkaille tms. sidosryhmille.

Yritysmaailman puolella halutaan yritykselle asiakkaita. Julkisella sektorilla taas useinkin niitä asiakkaita halutaan mahdollisimman vähän.

No ei myöskään vaikka kaupungin edustajille tai viranomaisille olla naama näkkärillä, vaikka he eivät maksavia asiakkaita olekaan. Ja niin pitkällä eivät kai säästökuurit julkisella sentään ole, että henkilökunta oikein yrittäisi karkottaa potilaita omalla käytöksellään?Asenneongelma.

Kaupungin edustajathan sitä yhteiskuntaa ja myös koko julkista sektoria johtaa. Julkisella sektorilla ei maksavia asiakkaita käytännössä edes ole. Kaupungin edustajat tekee päätökset ja johtajaa yhteiskuntaansa sen mukaan mitä äänestäjät sanovat. Enemmän heihin vaikuttaa se ketkä äänestäjistä hymyilee (tai nuoleskelee) kuin se miten julkisen sektorin työntekijät hymyilee tai ovat hymyilemättä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terveydenhuollossa jäykkä hierarkia on edelleen voimissaan. Jo vuosikymmeniä on tiedetty, että tuollainen johtamistyyli (johdostahan asenteet lähtevät) ei sovellu nykyaikaan, vaan pikemminkin saa aikaan toimimattomia ja huonovointisia työyhteisöjä (työuupumusta, työpaikkakiusaamista, pitkiä sairauslomia). Joidenkin tahojen intressejä ilmeisesti kuitenkin palvelee, että julkinen terveydenhuolto kiemurtelee yhä syventyvässä henkihieverissä työntekijä- ja resurssipulan keskellä. 

Olin aikoinaan hoitaja, nykyään olen sosiaalityöntekijä. Jos vertaan sosiaalitoimea vaikkapa sairaala- tai terveyskeskusmaailmaan, sosiaalityöntekijä vastaa lääkäriä (yliopistokoulutettu, oman alansa "ylin" asiantuntija organissatiossa ja se, joka tekee itsenäisiä/viimesijaisia ratkaisuja, jolta muut kysyvät tarvitessa neuvoa). Mutta pelkkä ajatuskin, että sosiaalitoimiston väki istuisi ruokalassa omissa ammattikuntaisissa pöydissään, sossut eivät moikkaisi ohjaajille tai sihteereille. käskyttäisivät muita, juoksuttaisivat asioillaan tms. on täysin absurdi. Onneksi. 

Mä olen ollut psykologina lastensuojelussa. Voi kertoa, että nimenomaan sossut olivat oma kuplansa, perhettöntekijät omansa ja me erityistyöntekijät omamme. Se in täysin luonnollista ja ymmärrettävää, moikkaaminen toki kuuluu perus käytöstapoihin.

Sinulla on ollut erikoinen työpaikka. Koska minäkin olen ehtinyt 15 vuoden aikana olla todella monessa sosiaalialan työpaikassa, enkä ole tuollaista kokenut. Missä päin Suomena muuten on lastensuojelun resursseissa oma psykologi? Kuulostaa luksukselta. 

Helsingissä on. Omassa yksikössäni meillä ei ole edes yhteisiä sosiaalitiloja ja kahvipöytiä ohjaajien tai psykologien kanssa, lounastamme ja tauotamme eri kerroksissa.

Ulkomaahaaremi lääkärit panee hoitajia ei mitään. Muut on normaaleja.

Vierailija kirjoitti:

Esimerkkinä mainittakoon että lääkärit eivät laita taukotilassa astioitaan tiskikoneeseen.

Hölöhölö, ihan kuin tuo olisi ammattisidonnaista.

Teen työni yli 35 vuoden kokemuksella. Olen siis hoitaja ja pitää mainita vielä, että mies vaikkei sillä ole mitään merkitystä.

Tässä iässä ei hierarkiat enää kiinnosta vaan tärkein on, että hoitoketju toimii ja potilas/asiakas saa oikean ja parhaan mahdollisen avun.

Ehkä ikä tuo tiettyä kypsyyttä eikä tuommoisia asioita viitsi edes miettiä.

Arvostan kaikkien ammattiryhmien työtä enkä ole vaivannut päätäni joidenkin liian isolla egolla. En kyllä ole kokenutkaan viime vuosina minkäänlaista ylenkatsomista esim. lääkäreiltä.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu missä olet töissä. Jotkut kirurgit kohtelee hoitajia kuin häiritseviä hyönteisiä, psykiatrit tekee pääsääntöisesti tiimityötä, terveyskeskuslääkärit on samassa uppoavassa veneessä hoitajien kanssa jolloin on tuurissaan voittaako empatia vai selviytymisvaisto. Ja yksilöt on yksilöitä, suurin osa tapaamistani lääkäreistä on hyviä tyyppejä niin kuin ihmisistä yleensäkin.

Mut onhan se vähän, jos harjoitteluun tulevalle opiskelijalle annetaan vinkit mihin kannattaa väistää jos kirurgilla alkaa kiehua ettei joudu tämän silmiin osuessaan haukkujen uhriksi. Sen sijaan että sanottaisiin kirurgille että puhuppas ihmisille asiallisesti kun töissä ollaan.

Varmasti on monenlaisia kirurgeja. Mutta voisi kuvitella, että siinä työssä jos missä hermot on välillä kireällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ovathan jotkut lääkärit potilaita/asiakkaitakin kohtaan hieman epäkohteliaita... Joten miksi ei sitten työkavereita? Tosin hoitajistakin löytyy töykeitä.

Yritysmaailmassa ei tulisi kuuloonkaan olla ihan muuten vaan epäkohteliaita asiakkaille tms. sidosryhmille.

Yritysmaailman puolella halutaan yritykselle asiakkaita. Julkisella sektorilla taas useinkin niitä asiakkaita halutaan mahdollisimman vähän.

No ei myöskään vaikka kaupungin edustajille tai viranomaisille olla naama näkkärillä, vaikka he eivät maksavia asiakkaita olekaan. Ja niin pitkällä eivät kai säästökuurit julkisella sentään ole, että henkilökunta oikein yrittäisi karkottaa potilaita omalla käytöksellään?Asenneongelma.

Kaupungin edustajathan sitä yhteiskuntaa ja myös koko julkista sektoria johtaa. Julkisella sektorilla ei maksavia asiakkaita käytännössä edes ole. Kaupungin edustajat tekee päätökset ja johtajaa yhteiskuntaansa sen mukaan mitä äänestäjät sanovat. Enemmän heihin vaikuttaa se ketkä äänestäjistä hymyilee (tai nuoleskelee) kuin se miten julkisen sektorin työntekijät hymyilee tai ovat hymyilemättä.

Kaupungin edustajia siellä työpaikalla kyllä näkee hyvin vähän joten ei niitä tilaisuuksiakaan ole hoitajan ammatissa heille hymyillä käytännössä ole. Lääkärit usein on viranhaltijoita ja heihin ksupungin edustajat on varmasti useammin kontaktissa joten mahdollisuuksiakin on enemmän hymyillä "ammatin puolesta". Tosin uskon että tapaamiset johtajien kanssa myös lääkäreillä entisestään harvenee kun siirrytään hyvinvointialueille

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaista aloittajan kuvailemaa on eniten erikoissairaanhoidossa. Lääkärit siellä ihan eri maailmasta kuin esim kotihoidossa tai terveysasemalla. Niin pitkälle lukeneita, tekevät tutkimusta, vaativia leikkauksia, ovat guruja tai sellaisiksi pyrkiviä erikoisaloillaan. Eivät oikein jaksa hoitajia viihdyttää ja mielistellä. Täysin ymmärrettävää.

Itse olen pitkälle lukeva lääkäri. Alussa morjestin kyllä hoitajille, mutta sitten alkoi tulla muilta vanhemmilta ja korkeemmilta lääkäreiltä kommenttia, että "ollaan eri ammattikuntaa ja vanhoja tapoja ei kannata muuttaa, jos haluaa uralla edetäkkin". Se tulee tuolta ylempää se paine. Aikalailla kaikki lääkärit haluaa eteenpäin eivätkä hylkiöiksi omien keskuudessa niin ei uskalleta vanhoja arvomaailmoja haastaa mitä ylemmät lääkärit pitää yllä. Myöskin tapana, että toisia pitää puolustaa, jos hoitaja(t) jostain valittaa.

Mieheni on puolustusvoimissa töissä upseerina ja kertoo, että myös siellä on tuollainen iän ikuinen vanha samanlainen hierarkinen systeemi, jossa ylempänä olevat määrittävät pelisäännöt.

Turha meitä kaikkia lääkäreitä on syyttää siitä, että sairaalamaailma on edelleen ikivanha hierarkinen laitos, jossa ylhäältä tulee toimintamallit ja se "mikä on hyväksyttyä" ja miten kohdella esim. juuri hoitajia ettei ole soveeliasta kaveerata (kuulemma voivat ruveta itsestään liikaa luulemaan ja pian kertovatkin jo että mikä sairaus todennäköisesti on ja niin edelleen ja astuvat varpaille)

Näin meillä isossa yliopistosairaalassa. En sitten osaa sanoa onko joka paikassa näin.

Terv. erikoistuva lääkäri

PASKA VALUU ALASPÄIN. Eli näin myös hoidetaan asiat, jotka eivät kestä päivänvaloa, käskyt tulevat ylhäältä, tulos tai ulos.

Koskakohan ihmiset tämän ymmärtävät.

Älä kyseenalaista mitään. Älä kysele. Tee kuten käsketään, niin seuraava hillotolppa ottaa.

Ei esiinnyt kyykyttämistä synnytyssalissa. 99,5% lääkäreistä on todella miellyttäviä ja tekevät rakentavaa yhteistyötä kätilön kanssa. Ja erikoistuva lääkäri, joka ei esim.ole tehnyt yhtään imukuppia, perätilan ulosauttoa tms., kuuntelee mielellään kokeneen kätilön neuvoja. Mut ainahan sinne joukkoon toki yksi tai kaksi mätää omenaa mahtuu!

t.klö

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaista aloittajan kuvailemaa on eniten erikoissairaanhoidossa. Lääkärit siellä ihan eri maailmasta kuin esim kotihoidossa tai terveysasemalla. Niin pitkälle lukeneita, tekevät tutkimusta, vaativia leikkauksia, ovat guruja tai sellaisiksi pyrkiviä erikoisaloillaan. Eivät oikein jaksa hoitajia viihdyttää ja mielistellä. Täysin ymmärrettävää.

Itse olen pitkälle lukeva lääkäri. Alussa morjestin kyllä hoitajille, mutta sitten alkoi tulla muilta vanhemmilta ja korkeemmilta lääkäreiltä kommenttia, että "ollaan eri ammattikuntaa ja vanhoja tapoja ei kannata muuttaa, jos haluaa uralla edetäkkin". Se tulee tuolta ylempää se paine. Aikalailla kaikki lääkärit haluaa eteenpäin eivätkä hylkiöiksi omien keskuudessa niin ei uskalleta vanhoja arvomaailmoja haastaa mitä ylemmät lääkärit pitää yllä. Myöskin tapana, että toisia pitää puolustaa, jos hoitaja(t) jostain valittaa.

Mieheni on puolustusvoimissa töissä upseerina ja kertoo, että myös siellä on tuollainen iän ikuinen vanha samanlainen hierarkinen systeemi, jossa ylempänä olevat määrittävät pelisäännöt.

Turha meitä kaikkia lääkäreitä on syyttää siitä, että sairaalamaailma on edelleen ikivanha hierarkinen laitos, jossa ylhäältä tulee toimintamallit ja se "mikä on hyväksyttyä" ja miten kohdella esim. juuri hoitajia ettei ole soveeliasta kaveerata (kuulemma voivat ruveta itsestään liikaa luulemaan ja pian kertovatkin jo että mikä sairaus todennäköisesti on ja niin edelleen ja astuvat varpaille)

Näin meillä isossa yliopistosairaalassa. En sitten osaa sanoa onko joka paikassa näin.

Terv. erikoistuva lääkäri

Eikö lääkäriksi opiskelevan tarvitse osata edes peruskirjoitustaitoa? Esim. tuo "edetäkkin". Siihen ei tule kahta k-kirjainta.

Kyllä. Oma kokemus vanhemmasta naispuolisesta lääkäristä joka ensimmäisenää kerran minut nähdessään tervehti ttuilemalla eikä muuttanut tyyliään sittemmin ennenkuin hänen ala-arvoiseen käytökseen hoitajia kohtaan puututtiin useita kertoja. Miespuolisille oli normaali.

Suurin osa lääkäreistä ja etenkin nuoret on olleet todella mukavia eivätkä kohtele hoitajia alempinaan. Mutta kyllä on useampikin huonosti ilman syytä kohteleva lääkäri tullut omalla uralla vastaan.

Osa kyykyttää, osa ei. Onneksi uusi polvi tuntuu edellistä fiksummalta, ihmissuhdetaidot on paremmat. Tai sitten eivät nuoremmat uskalla kyykyttää kokenutta vanhempaa hoitajaa?

On myös lääkäreitä, jotka kysyvät hoitajien mielipidettä toimenpideasioissa, koska ymmärtävät hoitajan tietävän monista käytännön asioista enemmän. Viisautta olla nöyrä, puolin ja toisin.