HOITAJAT, KYYKYTTÄVÄTKÖ lääkärit tosiaan teitä töissä kuten Iltalehti uutisoi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Empatia ei ole sen paremmin hoitotyötä kuin lääketiedettäkään. Ja hoivakin on hiukan eriasia kuin hoito.

Yhteiskunnan välttämättömiin palveluihin ei ajatella kuuluvan empatia. Se on periaatteessa asia jota ihmisten pitäisi saada muuten kuin yhteiskunnan tarjoamana palveluna. Yhtälailla hoiva on asia jota ei katsota välttämättömäksi palveluksi.

Turhaa saivartelua, miten niin ei ajatella? Sinä et ehkä ajattele

Empatia ja potilaan kuuntelu on puolet hoidosta, olipa sitten kysymys sairaanhoitajasta tai lääkäristä.

Jos se katsottaisiin kuuluvaksi välttämättömiin palveluihin niin kyllä siihen olisi olemassa myös resursseja. Nyt niitä ei ole kaikkeen siihenkään mitä vielä kymmen vuotta sitten pidettiin välttämättömänä julkisen sektorin palveluna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Empatia ei ole sen paremmin hoitotyötä kuin lääketiedettäkään. Ja hoivakin on hiukan eriasia kuin hoito.

Yhteiskunnan välttämättömiin palveluihin ei ajatella kuuluvan empatia. Se on periaatteessa asia jota ihmisten pitäisi saada muuten kuin yhteiskunnan tarjoamana palveluna. Yhtälailla hoiva on asia jota ei katsota välttämättömäksi palveluksi.

Turhaa saivartelua, miten niin ei ajatella? Sinä et ehkä ajattele

Empatia ja potilaan kuuntelu on puolet hoidosta, olipa sitten kysymys sairaanhoitajasta tai lääkäristä.

Jos se katsottaisiin kuuluvaksi välttämättömiin palveluihin niin kyllä siihen olisi olemassa myös resursseja. Nyt niitä ei ole kaikkeen siihenkään mitä vielä kymmen vuotta sitten pidettiin välttämättömänä julkisen sektorin palveluna.

Outo ajatus, että empatia ja potilaan kuuntelu pitäisi erikseen resurssoida, miten ajattelit että se tapahtuisi?

Eri

Joo, aina kun lääkärin näkee, niin pitää mennä kyykkyyn. Mutta ainakin jalkalihakset pysyvät vahvoina.

t. hoitsukka

Mitä vähemmän hoitotyötä arvostetaan sitä enemmän hoitajien työstä tulee pelkkää "lääkärin hoitamista" eli lääkärin määräysten toteutusta, kirjaamista yms. Yhä vähemmän jää aikaa hoitotyölle, potilaiden hoitamiseen. Jos hoitotyötä ei arvosteta miksi yhteiskunnan pitäisi sitten tuottaa hoitotyönoalceluita. Eikö riitä että tuotetaan pelkästään lääketieteen palveluita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Empatia ei ole sen paremmin hoitotyötä kuin lääketiedettäkään. Ja hoivakin on hiukan eriasia kuin hoito.

Yhteiskunnan välttämättömiin palveluihin ei ajatella kuuluvan empatia. Se on periaatteessa asia jota ihmisten pitäisi saada muuten kuin yhteiskunnan tarjoamana palveluna. Yhtälailla hoiva on asia jota ei katsota välttämättömäksi palveluksi.

Turhaa saivartelua, miten niin ei ajatella? Sinä et ehkä ajattele

Empatia ja potilaan kuuntelu on puolet hoidosta, olipa sitten kysymys sairaanhoitajasta tai lääkäristä.

Jos se katsottaisiin kuuluvaksi välttämättömiin palveluihin niin kyllä siihen olisi olemassa myös resursseja. Nyt niitä ei ole kaikkeen siihenkään mitä vielä kymmen vuotta sitten pidettiin välttämättömänä julkisen sektorin palveluna.

Outo ajatus, että empatia ja potilaan kuuntelu pitäisi erikseen resurssoida, miten ajattelit että se tapahtuisi?

Eri

Lisäämällä tietenkin siihen resursseja niin että kaikki aika ei mene pelkään lääketieteen hoitamiseen.

En tiedä kyykyttämisestä mutta aika raskaita lääkärit on pitää aisoissa. Koko ajan pitäisi olla kädestä pitämässä kiinni ja viihdyttämässä. Lääkäri on sellainen joka ei osaa edes paperipinkkaa viedä haluamaansa pisteeseen vaan tarvitsee hoitajan viemään paperin paikasta a paikkaan b. Koeta siinä työskennellä sellaisen kanssa. Vaatii koko vuoron hoitajien läsnäolon ja paapomisen että saa työnsä tehtyä. Mitään itsenäistä toimintaa on turha odottaa. Lääkelistoja sommitellaan toista vuorokautta. Onneksi ei tarvitse ikinä enää nähdä tuota perässä vedettävää riippaa. Olkoon jonkun muun riesana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Empatia ei ole sen paremmin hoitotyötä kuin lääketiedettäkään. Ja hoivakin on hiukan eriasia kuin hoito.

Yhteiskunnan välttämättömiin palveluihin ei ajatella kuuluvan empatia. Se on periaatteessa asia jota ihmisten pitäisi saada muuten kuin yhteiskunnan tarjoamana palveluna. Yhtälailla hoiva on asia jota ei katsota välttämättömäksi palveluksi.

Turhaa saivartelua, miten niin ei ajatella? Sinä et ehkä ajattele

Empatia ja potilaan kuuntelu on puolet hoidosta, olipa sitten kysymys sairaanhoitajasta tai lääkäristä.

Jos se katsottaisiin kuuluvaksi välttämättömiin palveluihin niin kyllä siihen olisi olemassa myös resursseja. Nyt niitä ei ole kaikkeen siihenkään mitä vielä kymmen vuotta sitten pidettiin välttämättömänä julkisen sektorin palveluna.

Outo ajatus, että empatia ja potilaan kuuntelu pitäisi erikseen resurssoida, miten ajattelit että se tapahtuisi?

Eri

Lisäämällä tietenkin siihen resursseja niin että kaikki aika ei mene pelkään lääketieteen hoitamiseen.

Niin, työnkuvaan kuuluu kuunteleminen ja empatia. Ei niitä erikseen voi resurssoida.

Hei, tilaan ajan että minua kuunnellaan ja saan empatiaa.Kiitos.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä kyykyttämisestä mutta aika raskaita lääkärit on pitää aisoissa. Koko ajan pitäisi olla kädestä pitämässä kiinni ja viihdyttämässä. Lääkäri on sellainen joka ei osaa edes paperipinkkaa viedä haluamaansa pisteeseen vaan tarvitsee hoitajan viemään paperin paikasta a paikkaan b. Koeta siinä työskennellä sellaisen kanssa. Vaatii koko vuoron hoitajien läsnäolon ja paapomisen että saa työnsä tehtyä. Mitään itsenäistä toimintaa on turha odottaa. Lääkelistoja sommitellaan toista vuorokautta. Onneksi ei tarvitse ikinä enää nähdä tuota perässä vedettävää riippaa. Olkoon jonkun muun riesana.

Jännä, miten yksittästapausten perusteella yleistetään koskevaksi koko ammattikuntaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Empatia ei ole sen paremmin hoitotyötä kuin lääketiedettäkään. Ja hoivakin on hiukan eriasia kuin hoito.

Yhteiskunnan välttämättömiin palveluihin ei ajatella kuuluvan empatia. Se on periaatteessa asia jota ihmisten pitäisi saada muuten kuin yhteiskunnan tarjoamana palveluna. Yhtälailla hoiva on asia jota ei katsota välttämättömäksi palveluksi.

Turhaa saivartelua, miten niin ei ajatella? Sinä et ehkä ajattele

Empatia ja potilaan kuuntelu on puolet hoidosta, olipa sitten kysymys sairaanhoitajasta tai lääkäristä.

Jos se katsottaisiin kuuluvaksi välttämättömiin palveluihin niin kyllä siihen olisi olemassa myös resursseja. Nyt niitä ei ole kaikkeen siihenkään mitä vielä kymmen vuotta sitten pidettiin välttämättömänä julkisen sektorin palveluna.

Outo ajatus, että empatia ja potilaan kuuntelu pitäisi erikseen resurssoida, miten ajattelit että se tapahtuisi?

Eri

Lisäämällä tietenkin siihen resursseja niin että kaikki aika ei mene pelkään lääketieteen hoitamiseen.

Niin, työnkuvaan kuuluu kuunteleminen ja empatia. Ei niitä erikseen voi resurssoida.

Hei, tilaan ajan että minua kuunnellaan ja saan empatiaa.Kiitos.

Kyllä se kuuntelu vie yleensä aikaa. Niitä aika resursseja ei ole jos hoitajia ja/tai lääkäreitä ei saada ja resurssoida lisää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Empatia ei ole sen paremmin hoitotyötä kuin lääketiedettäkään. Ja hoivakin on hiukan eriasia kuin hoito.

Yhteiskunnan välttämättömiin palveluihin ei ajatella kuuluvan empatia. Se on periaatteessa asia jota ihmisten pitäisi saada muuten kuin yhteiskunnan tarjoamana palveluna. Yhtälailla hoiva on asia jota ei katsota välttämättömäksi palveluksi.

Turhaa saivartelua, miten niin ei ajatella? Sinä et ehkä ajattele

Empatia ja potilaan kuuntelu on puolet hoidosta, olipa sitten kysymys sairaanhoitajasta tai lääkäristä.

Jos se katsottaisiin kuuluvaksi välttämättömiin palveluihin niin kyllä siihen olisi olemassa myös resursseja. Nyt niitä ei ole kaikkeen siihenkään mitä vielä kymmen vuotta sitten pidettiin välttämättömänä julkisen sektorin palveluna.

Outo ajatus, että empatia ja potilaan kuuntelu pitäisi erikseen resurssoida, miten ajattelit että se tapahtuisi?

Eri

Lisäämällä tietenkin siihen resursseja niin että kaikki aika ei mene pelkään lääketieteen hoitamiseen.

Niin, työnkuvaan kuuluu kuunteleminen ja empatia. Ei niitä erikseen voi resurssoida.

Hei, tilaan ajan että minua kuunnellaan ja saan empatiaa.Kiitos.

Kyllä se kuuntelu vie yleensä aikaa. Niitä aika resursseja ei ole jos hoitajia ja/tai lääkäreitä ei saada ja resurssoida lisää.

Tietenkin, sehän on kuultu ja tiedetään, että resursseja tarvitaan lisää.

Mutta sekinon totta, että jos kaiken aikaa haukutaan, valitetaan ja aliarvioidaan sairaanhoitajien työtä, myös siis he itse, niin kuka tosiaan enää haluaa hoitotyöhön, paitsi siis ne jotka eivät muualle pääse ja alalle epäsopivat.

Osaava ja ammattitaitoinen hoitaja on parasta mitä lääkäri voi toivoa! Hommat sujuvat ja tuntuu kuin asiat olisivat jo puoliksi tehty. Lääkärinä osaan lääkärin hommat, mutta hoitajat ovat ammattilaisia omassa työssään. Minusta on luonnollista, että työpaikalla tervehditään työkavereita ammattiryhmästä riippumatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitajilla on omat esimiehensä, hoitajat eivät ole lääkäreiden alaisia. Lääkärit eivät kyykytä hoitajia, mutta hoitajien esimiehet sitten kahta kauheammin.  Alan vetovoima ja pitovoima on kadonnut juurikin siksi , että nämä hoitotieteilijöiksi opiskelleet ylihoitajat ym ovat nostaneet itsensä ihan  omiin korkeuksiinsa josta ohjailevat kenttärahvasta milloin mihinkin suuntaan. Eivät silti kehtaa koskaan näyttää naamaansa kentällä omiensa joukoissa, vaan käskytys tapahtuu torneista sähköposteilla. Ehkä tästä hoitajien johtamiskulttuurista kannattaisi vaikka MOTin tehdä ihan oma ohjelmansa.

Kyllä ainakin omalla kohdallani hoitajat ovat hoitaneet minua lääkäreiden ohjeiden mukaan, eikä omin päin. Eli sillä lailla ainakin ovat lääkäreiden alaisia, vaikka heillä omat esimiehensä olisikin. 

Ymmärrän hyvin että potilaalle se varmaakin näyttäytyy noin eli hoitaja kuuntelee lääkäriä ja tekee tämän ohjeiden mukaan. Todellisuutta se ei vastaa. Lääkäri tekee lääketieteelliset päätökset hoidosta, mutta sitä ennen lääkäri on useinkin kuunnellut sen hoitajan näkemyksen esim. potilaan toimintakyvystä, oireista, kivun määrästä, milloin sitä on jne. Nuo viimeksi mainitut on enemmän hoitotyön osaamisaluetta kuin lääketiedettä. Lääketiede ja hoitotyö/-tiede kulkee rinnakkain potilaan hoidossa. Lääkäri ei pysty vastaamaan hoitotyöstä eikä ole sen puolen asiantuntija toisaalta taas hoitaja ei pysty vastaamaan lääketieteestä koska ei ole sen puolen asiantuntija.

Lääkitykset ja hoitopäätökset tekee lääkäri ja heitä kunnioitan todella paljon. Hoitajat vain hoitaa, vaikka kuinka haluaisivat olla pätevämpiä mitä ovat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitajilla on omat esimiehensä, hoitajat eivät ole lääkäreiden alaisia. Lääkärit eivät kyykytä hoitajia, mutta hoitajien esimiehet sitten kahta kauheammin.  Alan vetovoima ja pitovoima on kadonnut juurikin siksi , että nämä hoitotieteilijöiksi opiskelleet ylihoitajat ym ovat nostaneet itsensä ihan  omiin korkeuksiinsa josta ohjailevat kenttärahvasta milloin mihinkin suuntaan. Eivät silti kehtaa koskaan näyttää naamaansa kentällä omiensa joukoissa, vaan käskytys tapahtuu torneista sähköposteilla. Ehkä tästä hoitajien johtamiskulttuurista kannattaisi vaikka MOTin tehdä ihan oma ohjelmansa.

Kyllä ainakin omalla kohdallani hoitajat ovat hoitaneet minua lääkäreiden ohjeiden mukaan, eikä omin päin. Eli sillä lailla ainakin ovat lääkäreiden alaisia, vaikka heillä omat esimiehensä olisikin. 

Ymmärrän hyvin että potilaalle se varmaakin näyttäytyy noin eli hoitaja kuuntelee lääkäriä ja tekee tämän ohjeiden mukaan. Todellisuutta se ei vastaa. Lääkäri tekee lääketieteelliset päätökset hoidosta, mutta sitä ennen lääkäri on useinkin kuunnellut sen hoitajan näkemyksen esim. potilaan toimintakyvystä, oireista, kivun määrästä, milloin sitä on jne. Nuo viimeksi mainitut on enemmän hoitotyön osaamisaluetta kuin lääketiedettä. Lääketiede ja hoitotyö/-tiede kulkee rinnakkain potilaan hoidossa. Lääkäri ei pysty vastaamaan hoitotyöstä eikä ole sen puolen asiantuntija toisaalta taas hoitaja ei pysty vastaamaan lääketieteestä koska ei ole sen puolen asiantuntija.

Lääkitykset ja hoitopäätökset tekee lääkäri ja heitä kunnioitan todella paljon. Hoitajat vain hoitaa, vaikka kuinka haluaisivat olla pätevämpiä mitä ovat.[/

Tuollaisia hoitajien kyykyttäjiä keskustelupalstat täynnä, joilla jonkinlainen mututuntuma sairaanhoitajan työhön. Ei kannata ottaa todesta.

Meillä töissä vain ylilääkäri ei tervehdi. Juristit ei myöskään tervehdi koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Empatia ei ole sen paremmin hoitotyötä kuin lääketiedettäkään. Ja hoivakin on hiukan eriasia kuin hoito.

Yhteiskunnan välttämättömiin palveluihin ei ajatella kuuluvan empatia. Se on periaatteessa asia jota ihmisten pitäisi saada muuten kuin yhteiskunnan tarjoamana palveluna. Yhtälailla hoiva on asia jota ei katsota välttämättömäksi palveluksi.

Turhaa saivartelua, miten niin ei ajatella? Sinä et ehkä ajattele

Empatia ja potilaan kuuntelu on puolet hoidosta, olipa sitten kysymys sairaanhoitajasta tai lääkäristä.

Jos se katsottaisiin kuuluvaksi välttämättömiin palveluihin niin kyllä siihen olisi olemassa myös resursseja. Nyt niitä ei ole kaikkeen siihenkään mitä vielä kymmen vuotta sitten pidettiin välttämättömänä julkisen sektorin palveluna.

Outo ajatus, että empatia ja potilaan kuuntelu pitäisi erikseen resurssoida, miten ajattelit että se tapahtuisi?

Eri

Lisäämällä tietenkin siihen resursseja niin että kaikki aika ei mene pelkään lääketieteen hoitamiseen.

Niin, työnkuvaan kuuluu kuunteleminen ja empatia. Ei niitä erikseen voi resurssoida.

Hei, tilaan ajan että minua kuunnellaan ja saan empatiaa.Kiitos.

Hoitajilla on valmius vuorovaikutukseen potilaan kanssa.  Mutta onnistuisiko diagnoosi ja hoitosuunnitelma samaan aikaan siinä rupatellessa? Ehkä kokemuksen kautta.  On varmasti turhauttavaa noilla odotuksilla kohdata pelkkää ajatustyötä tekevä tyyppi.  Vaikea uskoa että pelkkä lääkärin  ylemmyydentunto aiheuttaisi kuilua vuorovaikutuksessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitajilla on omat esimiehensä, hoitajat eivät ole lääkäreiden alaisia. Lääkärit eivät kyykytä hoitajia, mutta hoitajien esimiehet sitten kahta kauheammin.  Alan vetovoima ja pitovoima on kadonnut juurikin siksi , että nämä hoitotieteilijöiksi opiskelleet ylihoitajat ym ovat nostaneet itsensä ihan  omiin korkeuksiinsa josta ohjailevat kenttärahvasta milloin mihinkin suuntaan. Eivät silti kehtaa koskaan näyttää naamaansa kentällä omiensa joukoissa, vaan käskytys tapahtuu torneista sähköposteilla. Ehkä tästä hoitajien johtamiskulttuurista kannattaisi vaikka MOTin tehdä ihan oma ohjelmansa.

Kyllä ainakin omalla kohdallani hoitajat ovat hoitaneet minua lääkäreiden ohjeiden mukaan, eikä omin päin. Eli sillä lailla ainakin ovat lääkäreiden alaisia, vaikka heillä omat esimiehensä olisikin. 

Ymmärrän hyvin että potilaalle se varmaakin näyttäytyy noin eli hoitaja kuuntelee lääkäriä ja tekee tämän ohjeiden mukaan. Todellisuutta se ei vastaa. Lääkäri tekee lääketieteelliset päätökset hoidosta, mutta sitä ennen lääkäri on useinkin kuunnellut sen hoitajan näkemyksen esim. potilaan toimintakyvystä, oireista, kivun määrästä, milloin sitä on jne. Nuo viimeksi mainitut on enemmän hoitotyön osaamisaluetta kuin lääketiedettä. Lääketiede ja hoitotyö/-tiede kulkee rinnakkain potilaan hoidossa. Lääkäri ei pysty vastaamaan hoitotyöstä eikä ole sen puolen asiantuntija toisaalta taas hoitaja ei pysty vastaamaan lääketieteestä koska ei ole sen puolen asiantuntija.

Lääkitykset ja hoitopäätökset tekee lääkäri ja heitä kunnioitan todella paljon. Hoitajat vain hoitaa, vaikka kuinka haluaisivat olla pätevämpiä mitä ovat.[/

Tuollaisia hoitajien kyykyttäjiä keskustelupalstat täynnä, joilla jonkinlainen mututuntuma sairaanhoitajan työhön. Ei kannata ottaa todesta.

Mikä tuossa ei ole totta?

Vierailija kirjoitti:

En tiedä kyykyttämisestä mutta aika raskaita lääkärit on pitää aisoissa. Koko ajan pitäisi olla kädestä pitämässä kiinni ja viihdyttämässä. Lääkäri on sellainen joka ei osaa edes paperipinkkaa viedä haluamaansa pisteeseen vaan tarvitsee hoitajan viemään paperin paikasta a paikkaan b. Koeta siinä työskennellä sellaisen kanssa. Vaatii koko vuoron hoitajien läsnäolon ja paapomisen että saa työnsä tehtyä. Mitään itsenäistä toimintaa on turha odottaa. Lääkelistoja sommitellaan toista vuorokautta. Onneksi ei tarvitse ikinä enää nähdä tuota perässä vedettävää riippaa. Olkoon jonkun muun riesana.

No kuka olisi tarpeeksi ala-arvoinen tekemään nuo kyykyttävät toimet?  Jos jokin on tehtävä, on se tehtävä eikä ottaa sitä henkilökohtaisena arvon alentamisena. 

Näitä palstoja kun lukee, niin piirtyy kuva, että hoitajat arvostavat itsensä liian korkealle. Tärkeitä ovat ilman muuta, mutta ajatelkaapa, jos lääkärit alkaisi lakkoon, niin miten he potilaita hoitaisi, kun eivät tietäisi mitä lääkkeitä pitää antaa tai millaista hoitoa ylipäätään ja leikkaukset ylipäätään. Niin, ne lääkärit ovat kuitenkin kaiken a ja o. Itse olen kohdannut vain ihania ja osaavia lääkäreitä.

Tuossapa yksi syy, miksi en hetkeäkään harkinnut hoitoalalle ryhtymistä. Sukulaisissa tarpeeksi hoitajia, joilta kuullut noita juttuja. Tekniikan alalla meininki tuntuu olevan reilumpaa.

Kuten eräs tohtori Nikula, kaivoi persssettä tikulla.