Mikä elokuva on ollut suurin pettymyksesi?

Neljäs Matrix. Oli vaan niin värikäs, aurinkoinen ja ennalta-arvattava.

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Löysin kirpparilta 90luvun Gilbert Grape leffan jota on kehuttu hirveästi. Ok, Di Caprio teki vaikuttavan suorituksen kehitysvammaisena poikana mutta muuten elokuva ei ollut kummoinen.

Yksi katselukerta riitti.

Moni pitää leffasta todella paljon.

Itse pidän myös.

Elokuvan lopputatkaisu on hölmön yksinkertainen, mutta muuten todella hieno elokuva.

Erityisesti DiCaprion rooli Arniena on huima.

muistelen jokus Leonardon kertoneen eettä hän matki eli kiusasi jotain kehitysvammasta koulussaan. Toivottavasti tämä ei auttanut häntä tässä roolissa suoriutumisessa, mutta todennäköisesti niin kävi.

Capriokin oli siis koulukiusaajamu*kku

The Lost City, jossa po Sandra Bullock ja Channing Tatum. En yhtään ihmettele, että SB lopettaa näyttelemisen.

Valitettavaa on, että viime aikoina ei ole tullut oikein mitään kovin kehuttavaa elokuvaa. Ei ole mitä katsoa. Minulle elokuvat ovat viihdettä, eikä elokuvan tarvitse olla "elämää suurempi", vaan riittää että viihdyttää jonkin verran ja jaksaa loppuun katsoa.

Dune oli pettymys, koska ei päässyt edes kunnolla käyntiin, koska pedattiin liikaa jatko-osaa.

La la Land, ei vaan pystynyt katsomaan.

Kohelluselokuva Me Time, aivan kakkaa.

Ikitie. Aihe oli kiinnostava, leffa kehuttu. Mut sit se olikin kuvattu ihan kuin joku jenkkileffa, Tommi Korpela oli taas vaan ihan tönkkö ja yhtään ei liikuttanut, vaikka piti. Muovia.

Vadelmavenepakolainen. Kävin vielä leffateatterissa katsomassa, kun kiinnosti aiheena ja tarinana, mutta jäi pettynyt fiilis. Ehkä kirjana parempi.

Baby Jane. Kirjan oon lukenut kahdesti ja se teki ensimmäisellä kerralla suuren vaikutuksen. Leffa oli kuitenkin paljon huonompi. En oikein osaa edes selittää , siinä vaan ei ollut samaa tunnelmaa ja juonta oli muutettu (esim. päähenkilö oli nuorempi leffassa kuin kirjassa). Roolisuoritukset sinänsä ihan hyviä. Oisi varmaan kyllä pitänyt arvata koska suomalaiset leffat harvoin ovat kummoisia..

Runaway Bride. Odotukset oli suuret sen edeltävän hittileffan takia, eivät täyttyneet.

Vierailija kirjoitti:

Tuntematon sotilas, uusin

uusin versio topeliuksesta

Viikko sitten katsoin Netflixistä Taiwanilaisen kauhuleffan "Incantation". Kauhuleffojen fanina odotukset oli korkeella, koska naispuolinen työkaveri sanoi, että on pelottava ;-DD ja lisäksi on saanut ok arvostelut ja myös Youtuben trailer-videoissa ihmiset kehuivat ja kirjoittivat, että kannattaa ehdottomasti katsoa!

Katsoin ja oli kyllä huonoin leffa, jonka olen moneen vuoteen nähnt. Harmi sinänsä, koska haluaisin et ei-Hollywood leffat olisi hyviä. Ei ollut edes pelottava millään tavalla. Ne, jotka ovat nähneet niin tietäjät tietää!

Indiana Jones 4.

Aivan kökkö. Mahalasku. Alisuoritus.

Rocky Horror Picture show.

Tiesin että oli huono mutta että NIIN HUONO!

Ei paljon yleisön eläytyminen lämmittänyt!

Vaikeaa edes kirjoittaa mitään, kun katson niin vähän elokuvia. Toisaalta esim homoteemaisista elokuvista löytää myös kaikkia ikäviä. Oikeastaan voisi sanoa, että melkein joka elokuva on huono jotenkin. Ikävä loppu, huonot näyttelijät tai tylsä juoni. The Resident elokuvan pilaa sen loppu, mutta ehkä se on realistinen myös. Silti kammottavaa elokuva minusta. Sitten erehdyn katsomaan jonkun oudon elokuvan kuten Bizarre nimisen jossa ikävä tunnelma ja lopussa toinen tyyppi sanoo rakastan sinua toiselle ja tämä toinen polttaa hänet ja muut ystävänsä yhden traagisen tapahtuman jälkeen. Laittaa pommin valmiiksi, kun muut nukkuvat. Itse odotin jotain leppoisaa ja mukavaa "homo elokuvaa". Täysin turhaa katsoa jotain tuollaista mistä jää vaan ikävä olo. Joskus sentään löytyy tästäkin genrestä hyviä, mutta uusia suosikkeja vaikeaa löytää. Olen niin paljon katsonut näitä, että siinäkin mielessä monet tuttuja.

Rommipäiväkirja, eli Rum Diary. Olen lukenut Hunter s Thompsonin alkuperäisen romaanin varmasti yli kymmenen kertaa. Kirja ei ole mitään kirjallisuuden avainteoksia, mutta yksinkertaisuudessaan ja koruttomuudessaan aivan upea kirja.

Suurin odotuksin elokuvan aikoinaan kotona katsoin (halusin säästää nimenomaan kotona nautittavaksi), mutta tekele oli niin karmea pettymys että toivon että en olisi sitä ikinä nähnyt. Pilasi isosti myös kirjan fiiliksen. Olen n. Kerran vuodessa kirjan aina uudelleen lukenut, mutta elokuvan jälkeen en enää kertaakaan.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki Timo Koivusalon elokuvat suomalaista kuuluisuuksista.

Erityisenä pohjanoteeraukdena Sibelius elokuva

Vierailija kirjoitti:

Runaway Bride. Odotukset oli suuret sen edeltävän hittileffan takia, eivät täyttyneet.

Hei toi on vuodelta 2000!

Vierailija kirjoitti:

Rocky Horror Picture show.

Tiesin että oli huono mutta että NIIN HUONO!

Ei paljon yleisön eläytyminen lämmittänyt!

Olin ujo arka maalainen kun muutin Helsinkiin 90-luvulla. Kävin elokuva-arkistossa usein kun rahaa ei ollut mihin harrastuksiin. Siellä kävin katsomassa mm tämän elokuvan. Yleisö lauloi mukana, en ollut ikinä kokenut mitään sellaista mitä silloin elokuva-arkistossa.

Vierailija kirjoitti:

Luc Bessonin Valerian-elokuva, jossa olisi ollut potentiaalia vaikka mihin hersyttelyyn. Ja sitten siihen oli valittu NE pääosanesittäjät... Kyllä olin vanhana Fifth Element-fanina pettynyt.

Ja minä, kaikki Valerian-sarjakuvat omistavana, itkin verikyyneleitä silkasta kiukusta elokuvan jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa. Olen katsonut sekä selvin päin että ei-selvin päin, molemmilla kerroilla lähinnä keljutti se kahden tunnin hukkaaminen elämästä. 

Kun on lukenut alkuperäisteoksen alkuperäiskuvituksella noin parisenkymmentä kertaa, oli tuo elokuva kuin vierailu Muumimaahan pahimpaan turistiaikaan. Toivoi vain pääsevänsä pois, että tylsyydellä kidutus loppuisi.

Moonlight. Oscar-voittaja, joka ei loppujenlopuksi ollut kovin kummoinen. Yleisöstä kuulin monia hämmästeleviä kommentteja elokuvan loputtua (kävin katsomassa sen teatterissa).