Jos sinulla on ristiriitainen olo miesystävästä/tapailukumppanista

Kanssasi on niin hyvä olla, syliisi helppo tulla.

Up

"Jos hän haluaa sinut, sinulla on mukava olo. Jos hän ei halua sinua, sinulla on kummallinen olo." Siinä ohjenuora, jota noudatan.

Kerran yritin kun oltiin "paita ja peppu". Ei olisi kannattanut. Nyt jos tulee outoja fiboja niin en jatka.

Lopetan. Koska viihdyn sinkkunakin niin hyvin, että en tapaile ketään joka ei saa oloani loistavaksi.

Vierailija kirjoitti:

"Jos hän haluaa sinut, sinulla on mukava olo. Jos hän ei halua sinua, sinulla on kummallinen olo." Siinä ohjenuora, jota noudatan.

Niin aika helppo on se tykkääminen näyttää. Ja jos tuntee olevansa vaan hupia toiselle, miksi hakata päätään seinään.

Tapailin erästä miestä aikanaan ja koko puolen vuoden ajan emmin, onko tämä nyt sitä mitä haluan. Oli epävarma olo. Jälkikäteen vasta ymmärsin, että olisi pitänyt luottaa omaan intuitioon. Emme sopineet toisillemme ja mies kohteli minua joissakin asioissa todella julmasti.

Nyt jälkikäteen on helppo sanoa, että ei kannata tapailla ihmistä, jonka kanssa on epävarma olo. Tapasin nykyisen aviomieheni ja lapseni isän aika muutama kuukausi tuon tapailun loppumisen jälkeen. Oli heti alusta asti aivan erilainen olo: ei ollut epävarmuutta ja miehen kanssa on alusta asti ollut hyvä olla.

Vierailija kirjoitti:

Tapailin erästä miestä aikanaan ja koko puolen vuoden ajan emmin, onko tämä nyt sitä mitä haluan. Oli epävarma olo. Jälkikäteen vasta ymmärsin, että olisi pitänyt luottaa omaan intuitioon. Emme sopineet toisillemme ja mies kohteli minua joissakin asioissa todella julmasti.

Nyt jälkikäteen on helppo sanoa, että ei kannata tapailla ihmistä, jonka kanssa on epävarma olo. Tapasin nykyisen aviomieheni ja lapseni isän aika muutama kuukausi tuon tapailun loppumisen jälkeen. Oli heti alusta asti aivan erilainen olo: ei ollut epävarmuutta ja miehen kanssa on alusta asti ollut hyvä olla.

Mulla tulee aina epävarma olo miesten kanssa. Olen muutenkin hyvin epäröivä luonne, en ollenkaan mikään seikkailunhaluinen. Moni hyvältä vaikuttanut juttu on kaatunut siihen, että olen vaan ollut liian arka. Ne miehet olis saattaneet olla ihan hyviä, mutta itse jänistin. Joten kerran sitten päätin, että en vaan kuuntele enää itseäni koska muuten mitään ei koskaan tapahdu mulle ja kuolen vanhapiikana kissojen keskelle. No pieleenhän se juttu meni rytinällä, mua kusetettiin oikein huolella. En tiedä miten saisin sen mun tutkani säädettyä oikealle tasolle, että en ole ihan torjuva jääpökkelö, mutta en myöskään liian höveli. 

Jos tulee outoja fiboja, lopetan. Koskaan ne ei ole ollut väärässä ja omaa tunnetta olisi pitänyt uskoa.

Varsinkin jos toisen käytös tuntuu loukkaavalta tai negatiiviselta, se on siinä. Never again.

Jostain syystä olen rakastunut vain sikamiehiin. Milloinkahan löytyis normaali.

ap

Vierailija kirjoitti:

Jos tulee outoja fiboja, lopetan. Koskaan ne ei ole ollut väärässä ja omaa tunnetta olisi pitänyt uskoa.

Varsinkin jos toisen käytös tuntuu loukkaavalta tai negatiiviselta, se on siinä. Never again.

Edellinen tuntui hyvältä paljon, mut sit oli joitakin outoja juttuja. Riitoja ei haluttu selvittää, painosta oli kommentteja, lisäksi melko varmasti myös petti. Kerran sano rumasti seksityylistä.

Jätti, palas... sit jätin ite.

Tuntu että oli itsekäs mies, joka halus pitää hauskaa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Jos tulee outoja fiboja, lopetan. Koskaan ne ei ole ollut väärässä ja omaa tunnetta olisi pitänyt uskoa.

Varsinkin jos toisen käytös tuntuu loukkaavalta tai negatiiviselta, se on siinä. Never again.

Loukkaava käytös on asia erikseen, aina ei todellakaan ole kyse niin itsestäänselvyyksistä. Mutta entä jos tulee outoja fiboja AINA? Vaikka olisi ihan mukavan oloinen mies, jolla asiat kunnossa. Eikö silloin ole vika itsessä? Ei kaikki miehet ole pahoja. Vai olenko minä jotenkin sitoutumiskammoinen? En vaan pysty luottamaan kehenkään, oon piikit pystyssä aina. On muillakin huonoja kokemuksia, mutta ne pääsee niistä yli. 

Kyllä, koska intuitioni on yleensä oikeassa.

Mä kans tapailin miestä, josta ei ottanut oikein selvää. Aina kun tavattiin, kaikki oli aina tosi ihanaa. Tapaamisten välissä saattoi olla radiohiljaisuutta, ei halunnut oikein edes keskustella, että tulisi näytille mun ihmisille tai esittelisi mua omille kavereilleen tai perheelleen. Sellaista kuumaa ja kylmää vuorotellen. Nää on niitä pelimiehiä. Jatkavat juttua niin kauan, kunnes alat liikaa painostaa parisuhteeseen. Sitten lopettavat jutun. Kyllä se niin on, että jos suhteella olisi oikeasti potentiaalia, ei tarvitse missään vaiheessa miettiä, että haluaakohan tuo toinen tätä vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Mä kans tapailin miestä, josta ei ottanut oikein selvää. Aina kun tavattiin, kaikki oli aina tosi ihanaa. Tapaamisten välissä saattoi olla radiohiljaisuutta, ei halunnut oikein edes keskustella, että tulisi näytille mun ihmisille tai esittelisi mua omille kavereilleen tai perheelleen. Sellaista kuumaa ja kylmää vuorotellen. Nää on niitä pelimiehiä. Jatkavat juttua niin kauan, kunnes alat liikaa painostaa parisuhteeseen. Sitten lopettavat jutun. Kyllä se niin on, että jos suhteella olisi oikeasti potentiaalia, ei tarvitse missään vaiheessa miettiä, että haluaakohan tuo toinen tätä vai ei.

Nii jollain tavalla aattelee että suhde menee ns eteenpäin. Voi se mennä hitaastikin, mut jonkunlainen aaltoliike kummastuttaa.

Tuosta exästä tuli mieleen, että halus pitää ovia auki vähän muillekin. Viestiteltiin kyllä tapaamisten välissä, mutta tykkääminen ei hirveästi niistä välittynyt.

Jätän

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tulee outoja fiboja, lopetan. Koskaan ne ei ole ollut väärässä ja omaa tunnetta olisi pitänyt uskoa.

Varsinkin jos toisen käytös tuntuu loukkaavalta tai negatiiviselta, se on siinä. Never again.

Edellinen tuntui hyvältä paljon, mut sit oli joitakin outoja juttuja. Riitoja ei haluttu selvittää, painosta oli kommentteja, lisäksi melko varmasti myös petti. Kerran sano rumasti seksityylistä.

Jätti, palas... sit jätin ite.

Tuntu että oli itsekäs mies, joka halus pitää hauskaa.

Ap

Itsellä kokemusta vastaavasta ihmisestä, joka vei rahatkin

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, koska intuitioni on yleensä oikeassa.

Intuitioon kannattaa luottaa ja ihan puhtaaseen järkeensä.

Tapailin miestä, josta tuli erittäin voimakkaasti ei kannattaisi tapailla -fibat ihan jo tuttavuuden alkuvaiheessa, kun en häntä sen paremmin tuntenut.

Myöhemmin kävi ilmi, että hänellä on tosi paha alkoholiongelma, jonka siis alkuun taitavasti salasi tai jota en vaan itse järjellä ensin ymmärtänyt, kun en koskaan ollut aikaisemmin sellaiseen törmännyt. Hän myös alkoi käyttäytyä tuttavuuden edetessä yhä häiritsevämmin ja jopa pelottavasti.

Tein häneen pesäeron ja tapasin uuden miehen, johon rakastuin. Nyt tämä alkkis haluaisi edelleen pyöriä kuvioissa mukana ja häiriköidä uutta suhdettani!!!

Oikea rakkaus on tasaista ja turvallista. Uskaltaa suunnitella tulevaa. En jatkaisi.

Haluaisin päästä eroon, mutta vaikeaa on, kun rakastan. Mutta sellainen tunne on, että mies on kanssani rahan takia. Siksi että minä hövelisti makselen, sitten kun itsellään on, niin ei niin kaipaakaan.