Nykyään kirjastoissa tarvitaan ilmeisesti kuulosuojaimet - Onko kaikkialla näin?
Yritin iltapäivällä käydä lukemassa yhden lehden kirjastossa, mutta eihän siitä meinannut tulla mitään, kun ihan hirveä meteli! Lapset, nuoret ja aikuisetkin... kukaan ei edes yritä olla hiljaa.
Kommentit (88)
Joo, olin itsekin yllättynyt samasta asiasta kun kävin vuosien tauon jälkeen kirjastossa. Metelöintiä, kolistelua, levottomuutta. Kirjaston työntekijät istuivat pelokkaina tiskien takana, eivätkä tehneet mitään. Kuulemma iltaisin järjestyksenvalvojat paikalla. Ei vittu olisi 80-luvulla kukaan uskonut, että tällaiseksi menee.
Minä olen ainakin aina kuiskaillut kirjastossa, koska kirjaston hiljaisuutta on korostettu jo tarhaikäisestä lähtien. Ilmeisesti näin ei nykyään enää ole.
Kirjastoista on näköjään tullut kaikkien yleinen tömistelytanner. Veskissä rampataan, kakarat huutaa ja viskelee kirjoja, teinit rääkyy mitä inhottavimmalla tavalla päätteellä ja vanhat ukot istuvat laumassa kovaan ääneen röhkimässä ja viettävät "iltapäiväporinoita", eikä mitään palveluja ole käytössä, sen sijaan PUHELIMET soi ja tuntikausia mölistään "ilmaisessa kokoustilassa". Ja täydellä volyymilla. Joillain on varmaan unohtunut kuulokoje kotiin, kun niin huudatuttaa.
Lukunurkkaus oli eräässäkin paikassa lapsille varatun tilan vieressä!!:o
Kysyin kerran, että eikö täälläkään enää kunnioiteta muiden lukurauhaa, johon virkailija vain käänsi päätään ja mumisi jotain, että "kaikille avoinna" jne.
Sama tunnelma on kirpputorilla monesti. Ihmiset katselevat hissukseen vaatteita ja yhtäkkiä alkaa puhelin soida, ja se soi, se soi, se soi ja auta armias, jos samassa tilassa on piano tai vastaava, on se epävireinen pimputus helvetillistä kuultavaa. Samoin puhallettavat torvet ym. eikä kukaan kiellä! Vuoden vanhat huitelee ihan omillaan tavararöykkiöiden ja kalliiden tuotteiden keskellä.
Työskentelen kirjastossa ja nykyisin ei tarvitse olla enää hiljaa, paitsi lukusalissa, jotka ovat nimenomaan sitä varten että siellä saa rauhassa lukea. Kunhan ei huuda ja riehu niin ääntä saa kuulua. :)
Samaa ihmettelen, täällä syynä tietokoneet joilla pelaavat alakoululaiset, v-sanaa hoetaan ja huudetaan. Ei mitään reaktiota henkilökunnalta. Ennen piti tietokoneelle varata aika eikä niihin päästetty mukuloita riekkumaan.
Leppävaaran kirjastossa Sellon yhteydessä oli myöskin aikamoinen hulabaloo meneillään kun siellä viime viikolla arkipäivänä alkuiltapäivästä kävin piipahtamassa. Oli tosiaan hienoinen yllätys. Onneksi sentään tuo kirjasto on sen verran iso että ihan rauhaisakin nurkkaus sieltä löytyi.
Ongelmana taitaa olla huonosti kasvatettujen lasten lisäksi aineidenkäyttäjät, jotka mielellään käyttävät kirjaston tietokoneita. Piriä ja subua tilaillessa tuppaa unohtumaan ne muut ihmiset.
Joo tilanne on aika huono noissa lähiökirjastoissa. Niistä on tullut sellaisia elämyskeskuksia lukuvammaisille ja mamuille.
Kirjojen määrää vähennettään, että saadaan ostettua lisää tietotekniikkaa yms.
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelen, täällä syynä tietokoneet joilla pelaavat alakoululaiset, v-sanaa hoetaan ja huudetaan. Ei mitään reaktiota henkilökunnalta. Ennen piti tietokoneelle varata aika eikä niihin päästetty mukuloita riekkumaan.
Laita palautetta. Ihmeellistä touhua, kyllä meidän kirjastossa lapset varaavat edelleen oman tietokoneajan ja lapsia pidetään silmällä. Metelöinnistä varoitus, mutta myös jos juttujen aiheet käyvät turhan levottomiksi, kyllä siitäkin jo huomautetaan. Porttikieltojakin annetaan, mikäli sitä vaatii. Itse vähän harmittelen kirjastojen avoimuutta, opin meinaan itsekin lapsena (90-luvulla) olemaan kirjastossa hiljaa. Riippuu tosin kirjastostakin, kyllä meillä vahditaan vähän sitä volyymia ihan kirjaston puolella, lukusalissa sitten tietenkin absoluuttinen hiljaisuus. En tykkää yhtään, jos pitää oikeasti sietää suoranaista mölyä normaalin salin puolella. Joissain kirjastoissa on kauhea häly, olen huomannut.
Terkuin kirjastotäti.
Kirjastojen hiljaisuus on virallisestikin haudattu jo pari vuosikymmentä sitten. Lukisitte jotain muuta kuin Seiskaa, niin tämänkin tietäisitte.
Vierailija kirjoitti:
Mä opin lapsena että kirjastossa pitää olla hiljaa. Vm 73.
Mäkin opin ja noudatan sitä vieläkin. Mun mielestä se on itsestäänselvää. Laitan jopa puhelimen värinälle ennen kuin astun sisään. Sama kirkkoon mennessä vaikken koskaan ole uskonnollinen ollutkaan. En voi sietää melua.
Vm -94
Meidän kaupungissamme pääkirjastossa nuorten puolella on usein kovaäänistä meteliä, kun alakouluikäiset tulevat koulun jälkeen tai iltapäivällä pelaamaan tietokoneilla. Lasten puolella kyllä vanhempiensa kanssa käyvät lapset ovat hiljaa, kun vanhemmat heitä hyssyttävät. Samoin aikuisten puolella ollaan hiljaa, koska siellä on (varsinaisen lukuhuoneen lisäksi) siellä täällä pöytiä ja tuoleja luku- ja työskentelytilana. Yläkerrassa on musiikki- ja lehtiosasto, jossa ihmiset lukevat hiljaksiin lehtiä. Erikseen on sitten kirjaston kahvila, jossa puhellaan vilkkaasti.
Turun pääkirjastossa oli sen avauduttua meno kuin karnevaaleissa. Kauheaa huutoa, ramppaamista ja alakerrasta kuului jymähtelevä metallinen kolina, aivan kuin valtavaa flipperiä olisi pelattu. Ajattelin kerran tehdä siellä hieman töitä mutta en pystynyt keskittymään (olen yläasteen ope eli hermoja löytyy), koska viereisessä pöydässä metakoitiin liikaa. Nuoria, parikymppisiä neitokaisia. Vihdoin paikalle saapui kirjaston työtekijä, nuori mies. Hän aloitti:'Täällä kirjastossa ei saisi...' Riemuitsin jo mielessäni kun luulin hänen jatkavan'metelöidä'. Hän sanoikin'SYÖDÄ'! Olivat nuo tyttöset nimittäin levittäneet oikein piknik-tyyppisen tarjoilun siihen tutkimustyöhön varatulle pöydälleen.
Mun kotiseudulla Limingassa on upea kirjasto, mutta oli järkytys käydä siellä. Lapset kiljuivat, kiroilivat, pudottivat kirjoja hyllyistä ja säntäilivät ympäriinsä. Henkilökuntakaan ei puuttunut asiaan, koska heillä ei kuulemma ole siihen oikeuksia. Mulle opetettiin jo lapsena, että kirjasto on ns. "hiljaisuuden pyhättö".
Hemmetti vihaan nykyaikaa, kun ei edes käytöstapoja opeteta ettei Jonnesofialle tuu paha mieli!
Itse olen huomannut tämän olevan yleistä, vaikka kuinka monen eri ihmistyypin osalta.
Kun käyn kirjastossa, siellä on usein sellainen usean keski-ikäisen tai keski-iän jo ohittaneen miehen pulinaporukka, jotka isoon ääneen pulisevat ja pölisevät kaikki mahdolliset asiat läpi. Siitä on hiljaisuus kaukana silloin. Ovat sitten kirjastoon päättäneet kokoontua kovaäänistä keskustelua varten.
Toinen tyyppi on kirjastoon joidenkin äitien tuomat pikkulapsilaumat, jotka huutavat, kiljuvat ja puhuvat äänekkäästi. Vielä tuon lisäksi juoksentelevatkin holtittomasti ympäri kirjastoa. Olenpa sitäkin nähnyt, että nämä lapset ovat juoksennelleet henkilökunnan tiloihin ja henkilökunnan tiskin taakse.
Kolmas tyyppi on jo tuo aiemmin tässä ketjussa mainittu lapset ja nuoret, sanotaan alakouluikäisistä sinne teineihin asti, jotka tulevat kirjastoon pelaamaan tietokoneilla ja pitävät meteliä.
Meidän lähikirjastossa ainakin vielä on melko hiljaista. Ehkä johtuu siitä että tämä on alueena hyvä eikä sellaista roskasakkia ole pesiytynyt tänne "syrjäisen" sijainnin vuoksi. Mutta muistan kyllä kun itse 90-luvun alkuvuosina ekoja kertoja kävin kirjastossa niin silloin oli jo kirjaston ovessa lappu jossa kiellettiin normaalia puhetta kovemmat äänet.
Lapsena ja teininä istuin tuntikausia kirjastoissa lukemassa. En viihtynyt kotona. Minne minunlaiseni voivat nykyään mennä, jos haluavat lukea?
Näin meil Turuus kirjoitti:
Turun pääkirjastossa oli sen avauduttua meno kuin karnevaaleissa. Kauheaa huutoa, ramppaamista ja alakerrasta kuului jymähtelevä metallinen kolina, aivan kuin valtavaa flipperiä olisi pelattu. Ajattelin kerran tehdä siellä hieman töitä mutta en pystynyt keskittymään (olen yläasteen ope eli hermoja löytyy), koska viereisessä pöydässä metakoitiin liikaa. Nuoria, parikymppisiä neitokaisia. Vihdoin paikalle saapui kirjaston työtekijä, nuori mies. Hän aloitti:'Täällä kirjastossa ei saisi...' Riemuitsin jo mielessäni kun luulin hänen jatkavan'metelöidä'. Hän sanoikin'SYÖDÄ'! Olivat nuo tyttöset nimittäin levittäneet oikein piknik-tyyppisen tarjoilun siihen tutkimustyöhön varatulle pöydälleen.
Turun pääkirjaston lehtilukusalissa kokoontuu päivittäin narkkeja / juoppoja / avohoitopotilaita / mamuja / kaiken ikäsiä normaaleja suomalaisia ääntä pitämässä. Lisäksi siellä on kaiken maailman eri firmojen esittelypisteitä joten ääntä piisaa.
Jokaiseen kirjastoon tulisi värvätä kirjastopoliisi. :)
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au976ce963-ab63-4e60-bc9d-ae…
Mä opin lapsena että kirjastossa pitää olla hiljaa. Vm 73.