Sanokaa joku hauska murresana ja sen merkitys!

"Kehtaakko suuvella?" On kuulemma Oulun alueen murretta ja tarkoittaa "jaksaisitko soudella".

Vierailija kirjoitti:

Pulttu = housunlahde. Ankkastukki = pullapitko. Hantuuki = pyyheliina. Pyhäverhat = juhlavaatteet. Karteeki = ikkunaverho.

Mistä päin nämä sanat?

Meillä mummolassa käytettiin Keski-Pohjanmaalla nimittäin melkein samoja:

Puntti = housunlahde

Ankkastokka = pullapitko

Hantuuki = pyyheliina

Pyhäverat = juhlavaatteet, useammin kyllä mummu sanoi pyhäkussa kun puhui juhlamekosta

Kartiini = ikkunaverho

Vierailija kirjoitti:

Ploosa, pokstaav ja plakkarfoon

Tietääkö kukaan mitä tarkoittaa?

ploosa on tuuli

pokstaav on kirjain, mutta se kirjoitetaan suomeksi pukstaavi (ruotsinkieliset lausuu o-kirjaimen u:ksi ja jotkut siksi sekoittavat nämä kaksi kirjoituksessakin)

plakkari on tasku, mutta plakkarfoonia en ole kuullut koskaan vaikka asustanut 50 vuotta suomi/ruotsi-kielirajalla, jossa näitä väännöksiä käytetään jatkuvasti.

Kläpit pois siittä klasista pyyristelemästä! Menkää kartanolle laukkohmaan!

Lapset pois ikkunasta tuijottamasta! Menkää pihalle juoksemaan!

Yiitornio

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vesiputti oli miehelle ja kavereille outo kun muutin K-Pohjanmaalta Joensuuhun :D Eli siis vesilätäkkö..

Kompiainen= karkki, Oulu

Vesiputti on minun suosikkini sieltä päin :D

Keski-Pohjanmaan rannikko on hyvin ruotsinkielistä seutua ja sinne on aikoinaan muuttanut Ruotsistakin väkeä, joten siksi siellä ämpäri on hinkki, haarukka on gaffeli ja pyyhe on hantuuki.

Ei kyllä ole. T: keskipohojalainen rannikkolainen

Vesiputin kyllä tunnistan, mutta en noita muita.

Meillä myös jos joku perui ennalta sovitun, tai ei tullut paikalle, hän veti pystyyn.

Taas se pirkko veti pystyyn, vaikka eilen vielä puhuttin että tänään lähdetään lenkille.

Ompahan! Olen itsekin Keski-Pohojammaalta ja kaikki hyvin tuttuja, tosin vesiputti on meillä vesipotti. 😄

Veikkaan, että olet sen verran nuorempi, ettet liiku sellaisessa seurassa, jossa noita sanoja käytetään. Minun mummuni on yli 90 ja käyttää mm seuraavia:

Hantuuki = pyyhe

Nästuuki = nenäliina

Tuuki = pöytäliina

Vakstuuki = vahakankainen pöytäliina

Vyölina = esiliina

Porstua = eteinen

Porsta = harja

Kartiini = verho

Kaffeli = haarukka

Ranstakka = rautainen "kohennuskeppi" takkaa varten

Syhveli/kihveli = rikkalapio, en muista mitä eroa näillä oli mutta veikkaan että toisessa oli varsi ja toisessa ei

Lippuusakset = vanhanajan leikkauskone miesten hiuksia varten

Praso/prasu = takkavalkea

Pännätä / kirjoittaa muistiin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vesiputti oli miehelle ja kavereille outo kun muutin K-Pohjanmaalta Joensuuhun :D Eli siis vesilätäkkö..

Kompiainen= karkki, Oulu

Vesiputti on minun suosikkini sieltä päin :D

Keski-Pohjanmaan rannikko on hyvin ruotsinkielistä seutua ja sinne on aikoinaan muuttanut Ruotsistakin väkeä, joten siksi siellä ämpäri on hinkki, haarukka on gaffeli ja pyyhe on hantuuki.

Ei kyllä ole. T: keskipohojalainen rannikkolainen

Vesiputin kyllä tunnistan, mutta en noita muita.

Meillä myös jos joku perui ennalta sovitun, tai ei tullut paikalle, hän veti pystyyn.

Taas se pirkko veti pystyyn, vaikka eilen vielä puhuttin että tänään lähdetään lenkille.

Ompahan! Olen itsekin Keski-Pohojammaalta ja kaikki hyvin tuttuja, tosin vesiputti on meillä vesipotti. 😄

Veikkaan, että olet sen verran nuorempi, ettet liiku sellaisessa seurassa, jossa noita sanoja käytetään. Minun mummuni on yli 90 ja käyttää mm seuraavia:

Hantuuki = pyyhe

Nästuuki = nenäliina

Tuuki = pöytäliina

Vakstuuki = vahakankainen pöytäliina

Vyölina = esiliina

Porstua = eteinen

Porsta = harja

Kartiini = verho

Kaffeli = haarukka

Ranstakka = rautainen "kohennuskeppi" takkaa varten

Syhveli/kihveli = rikkalapio, en muista mitä eroa näillä oli mutta veikkaan että toisessa oli varsi ja toisessa ei

Lippuusakset = vanhanajan leikkauskone miesten hiuksia varten

Praso/prasu = takkavalkea

Pännätä / kirjoittaa muistiin

Sori kirjoitusvirhe

pännätä = kirjoittaa muistiin

"Olla kuusalla", tietää, oivaltaa, ymmärtää jokin asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pulttu = housunlahde. Ankkastukki = pullapitko. Hantuuki = pyyheliina. Pyhäverhat = juhlavaatteet. Karteeki = ikkunaverho.

Mistä päin nämä sanat?

Meillä mummolassa käytettiin Keski-Pohjanmaalla nimittäin melkein samoja:

Puntti = housunlahde

Ankkastokka = pullapitko

Hantuuki = pyyheliina

Pyhäverat = juhlavaatteet, useammin kyllä mummu sanoi pyhäkussa kun puhui juhlamekosta

Kartiini = ikkunaverho

Täällä Tampereella 1950-luvulla tulivat tutuiksi kaikki muut, olivat käytössä, paitsi pyhäverat. Mutta mistä tuo "ankkastokka" oikein tulee?

Savolais mummuni sanoi kun pikkupoikana sytytin saunan kiuasta, että poeka tohostaa.

Palli on jakkara ja rimpula heiveröinen.

Ei ne ole murresanoja.

Vierailija kirjoitti:

Ettoset=ruokalevot Karjalassa, ehkä muuallakin.

Oon kuullu sanottavan ettonet,  Pohjois-Karjala

mörskä= huonompi asunto,  P-Karjala

Kotva, ei suinkaan lyhyt hetki vaan mieluummin pitkähkö aika Pohjois-Karjalassa. Heikki Turusen kielenkäytössä varsinkin.

kintaat = lapaset 

saiput = saippua

sukkela = nopea

suhmuroi = pimittää

huveta= vähentyä

kampsut= tavarat          P-Karjala

posata = peuhata vedessä

vissiin = varmaankin

vuottoo= odottaa

välleen= nopeasti

räppänä = saunan ilmaluukku

ramassoo= väsyttää   

P- Karjalasta

Korvo 

Mummo kotoisin Varkaudesta ja selitti sanan tarkoittavan isohkoa vesiastiaa. 

rahka = rupi Savossa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pulttu = housunlahde. Ankkastukki = pullapitko. Hantuuki = pyyheliina. Pyhäverhat = juhlavaatteet. Karteeki = ikkunaverho.

Mistä päin nämä sanat?

Meillä mummolassa käytettiin Keski-Pohjanmaalla nimittäin melkein samoja:

Puntti = housunlahde

Ankkastokka = pullapitko

Hantuuki = pyyheliina

Pyhäverat = juhlavaatteet, useammin kyllä mummu sanoi pyhäkussa kun puhui juhlamekosta

Kartiini = ikkunaverho

Täällä Tampereella 1950-luvulla tulivat tutuiksi kaikki muut, olivat käytössä, paitsi pyhäverat. Mutta mistä tuo "ankkastokka" oikein tulee?

Olen kuullut joskus semmoisen selityksen että olisi paksun ankkuriköyden näköinen letitettynä ja siitä tullut ankarstock (ankkuritukki?) nimitys joka käännetty suomeksi ankkastukki/ankastokka.

Meillä keskipohjanmaalla kuvattiin myös pulleaa maatilan emäntää että "on kuin pystyyn nostettu ankkastokka".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vesiputti oli miehelle ja kavereille outo kun muutin K-Pohjanmaalta Joensuuhun :D Eli siis vesilätäkkö..

Kompiainen= karkki, Oulu

Vesiputti on minun suosikkini sieltä päin :D

Keski-Pohjanmaan rannikko on hyvin ruotsinkielistä seutua ja sinne on aikoinaan muuttanut Ruotsistakin väkeä, joten siksi siellä ämpäri on hinkki, haarukka on gaffeli ja pyyhe on hantuuki.

Keski-pohjanmaalla ei ole rannikkoa. Rannikko on Pohjanmaalla, eli Vaasan seutu ja vähän sen ylä- ja alapuoli. Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa ovat erikseen.

On Keski-Pohjanmaallakin rannikkoa. Esim Kokkola on rannikolla ja K-P:lla.

Hantuuki on käsipyyhe

Tikkuri on villapaita

Plöijä on vaippa

Torniojokilaaksossa näin