Lue keskustelun säännöt.
"Joillekin ruoanlaitto on päivän vihatuin askare" En kyllä voi käsittää tuollaista asennoitumista!
17.05.2022 |
Kaikki eivät viihdy keittiössä ja saa mielihyvää uusien reseptien kokeilemisesta.
Tylsää, vaikeaa ja suuritöistä ajanhukkaa: esimerkiksi näin kuvailevat kokkaamista ihmiset, jotka kertovat vihaavansa ruoanlaittoa.
Kommentit (87)
Mä vihaan ruoanlaittoa yli kaiken mutta rakastan siivoamista lattiakaivon pesuineen ja ikkunanpesuineen jne. On todellakin ruoanlaitto mun eniten inhoama homma. Nain kokin, joka rakastaa ruoanlaittoa ja inhoaa siivoamista joten päättyi onnellisesti tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nopeaa ja vaivatonta. En voi käsittää uusavuttomia.
Ap ei nähtävästi kykene muutenkaan käsittämään sitä tosiasiaa, että eri ihmiset tykkäävät eri asioista.
Aika rankaksi käy elämä, jos järkyttyy joka kerta, kun huomaa jonkun ajattelevan eri tavalla kuin itse.
Mä oon lapseton sinkku ja jopa mulle ruoanlaitto on välillä aivan pakkopullaa, voin vain kuvitella millaista tuskaa se on lapsiperheessä. Olen kyllä hyvä tekemään ruokaa ja leipomaan ja aika ajoin nautinkin siitä, jos saan inspiraation johonkin tai valmistan juhla-ateriaa, mutta sellainen arjen ruoanlaitto ja ruokakaupassa käyminen on ihan hirveää. Juurikin se, että pitäisi keksiä mitä syö ettei jatkuvasti tulisi tehtyä samoja ruokia ja sitten se kokkaamisesta syntynyt sotku. Olisipa joskus niin paljon rahaa että voisi tilata vaikka ruokaboksin tai syödä jatkuvasti terveellisiä valmisaterioita.
N26
En lukenut alkuperäistä (ilmeisesti Hesarin) juttua mutta ymmärrän täysin.
Mulla on outo dilemma. Mä niin haluaisin tykätä kokkaamisesta ja esim. katselen mielelläni kokkiohjelma. Etsin YouTubestakin ohjeita rautalakoineen.
Jäin jo eläkkeelle ja ajattelin, että nyt on aikaa kokkailla ihania, hyviä sapuskoja itselleni. Vaan ei. Mä en kertakaikkiaan vaan innostu. Omituista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu ei tän ADHDn kanssa ruokaa laitella :D
Ruokaa voi laittaa niin monella tavalla.
Ja mitä enemmän kokkaa, sitä helpommin se sujuu, ei tarvitse "mittailla" niin tarkasti vaan osaa näppituntumalla/maistamalla
tehdä.
Ja ruokia on erilaisia, osassa tarvitaan montaa kippoa ja kattilaa, ja onnuseita työvaiheita mutta osa syntyy ilman sen kummempia (esim. peltiruuat ymv.)
Ja puolivalmisteitakin voi käyttää, esim. kiusauksiin pakasteesta perunasuikaleita sen sijaan että itse kuorii ja pilkkoo perunat.
Itse pidän esim. uunikasviksista: pilkkoo pellille paprikaa/kesäkurpitsaa/porkkanaa, päälle mausteita ja fetajuustoa ja uuniin. Kylkeen lohipala uuniin pienessä (folio)vuuassa ja vähän sitruunaa =hyvää, helppoa, ja suht terveellistä ruokaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyaikana on todella hyviä pakastevihannesvalmisteita ja sekoituksia. Ei tarvitse kuoria tai pilkkoa mitään. Suoraan pataan, öljy, proteiinit, mausteet ja kastike päälle. Antaa hautua pitkään ja tekee jotain muuta. Tuoreita yrttejä tarjoiluun ruukusta.
Itse kyllä tykkään ruuanlaitosta, mutta välillä kun ei jaksa, hämmästyn joka kerta mitä kaikkkea puolestanii on jo tehty.
Vierailija kirjoitti:
Ruokaa voi laittaa niin monella tavalla.
Ja mitä enemmän kokkaa, sitä helpommin se sujuu, ei tarvitse "mittailla" niin tarkasti vaan osaa näppituntumalla/maistamalla
tehdä.Ja ruokia on erilaisia, osassa tarvitaan montaa kippoa ja kattilaa, ja onnuseita työvaiheita mutta osa syntyy ilman sen kummempia (esim. peltiruuat ymv.)
Ja puolivalmisteitakin voi käyttää, esim. kiusauksiin pakasteesta perunasuikaleita sen sijaan että itse kuorii ja pilkkoo perunat.
Itse pidän esim. uunikasviksista: pilkkoo pellille paprikaa/kesäkurpitsaa/porkkanaa, päälle mausteita ja fetajuustoa ja uuniin. Kylkeen lohipala uuniin pienessä (folio)vuuassa ja vähän sitruunaa =hyvää, helppoa, ja suht terveellistä ruokaa.
Eikö se alumiini imeydy siihen kalaan jos laittaa sen folioon sitruunan kanssa niin että on sitten vähemmän terveellistä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tykkään kokata. Heti aamulla paistan lihat koiralle, kun ei niitä raakana halua syödä ja sitten teen ruoan lounaaksi, josta syödään myös päivällinen.
Mä olen siitä outo, että tykkään kyllä hankkia ruokaa. Kerään esimerkiksi sieniä suorastaan maanisesti, tykkään kalastaa, marjastaa ja kasvattaa yrttejä ja joitakin kasviksia, säilöä, kuivattaa ja pakastaa. Mutta sitten kun niistä kaikista pitäisi tehdäkin jotain.. Siinä kohtaa tulee blääh olo.
Voi kun saisin ruoanlaitosta tykkäävän miehen. Ja kyllähän sitä ruokaa itsekin tekee innostuneemmin, jos voi tehdä jonkun kanssa. Ruoanlaitto yksin tuntuu pakkopullalta. Mökillä kesäisin tehdään porukalla ruokaa vanhempieni ja veljeni kanssa, se ei tunnu pakkopullalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihminen ei halua laittaa itse ruokaa -> tilaa ruuan valmiina. MITEN tämäkin voi olla jollekin ongelma?
Vierailija kirjoitti:
En lukenut alkuperäistä (ilmeisesti Hesarin) juttua mutta ymmärrän täysin.
Mulla on outo dilemma. Mä niin haluaisin tykätä kokkaamisesta ja esim. katselen mielelläni kokkiohjelma. Etsin YouTubestakin ohjeita rautalakoineen.
Jäin jo eläkkeelle ja ajattelin, että nyt on aikaa kokkailla ihania, hyviä sapuskoja itselleni. Vaan ei. Mä en kertakaikkiaan vaan innostu. Omituista!
Mulla on vähän tota samaa. Eli tykkään katsella kokkausohjelmia. Sitten itse en kuitenkaan intoudu kokkaamiseen. Ihailen kokkeja, sitä kuinka intohimoisesti he sitä ruokaa laittavat ja taidolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruoanlaitto on tosi mukavaa, kun siitä vaan tykkää.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen sanonut nyt 10 vuotta, että kun viimeinenkin lapsi muuttaa pois, heitän joka ikisen kattilan, pannun ja ruuantekovälineen roskiin. Enää yksi on jäljellä ja se lähtee todennäköisesti ensi vuonna. Mä INHOAN ruuanlaittoa. Syön vain valmisruokia tai käyn ravintolassa syömässä kun pääsen asumaan yksin.
Kiitos!!! Näin ajattelen minäkin tästä eteenpäin, ja sen voimalla jaksan sen 5-6 v. että tuo esiteinipoika tuosta täysikäistyy. Kyse ei minulla ole siitä, etten osaisi tehdä hyvää ruokaa. Alkuvalmistelut (mitä ruokaa, käy kaupassa) ja loppuraivaus, mutta varsinkin se loputon ruuanlaitto. Poika syö kolme lämmintä ateriaa päivässä, eli ruokaa laitetaan ihan joka päivä, ainakin kaksi ateriaa pitää olla, kohta kesä ja se kolme ateriaa. Joka ikinen päivä. En mä esim. imuroinnistakaan pidä, mutta se menettelee, kun ei sitä tarvi tehdä kun kerta viikkoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä ja arki ovat muuttaneet muotoaan, eikä monella ole aikaa viettää keittiössä monia tunteja illassa.
Annas kun arvaan, somettaminen ja selfieiden ottaminen vie varmasti aikaa päivittäin hyvinkin paljon.
Mä en laita ruokaa koska se on ärsyttävää ja rasittavaa puuhaa. Selfieitä olen ottanut elämäni aikana ehkä viisi. Siis itsestäni kuvia. Niitä en ole edes laittanut mihinkään esille, vaan siskolle lähettänyt että voidaan yhdessä naureskella mun pieleen menneelle kampaajakäynnille tai hiusvärille.
Arvon kommentoija varmaan tajuaa, että somettaa parhaillaan itsekin kun roikkuu vauvapalstalla.
Mitä ärsyttävää ruoanlaitossa on?
Itse rakastan hyvää ruokaa. Tykkään kokeilla uusia reseptejä ja käydä ravintolassa. Ruoka on jollain tapaa perheellemme tietynlainen elämäntapa, teemme ruokamatkoja ulkomaille ja tykkäämme muutenkin panostaa ruokaan.
Kuitenkin arkiruoan tekeminen on melko tylsää puuhaa. Jos ei tarvitsisi töissä käydä niin kokkailisin mielelläni koko perheen ruoat, ruoka olisi aina pöydässä kun muu perhe tulisi kotiin.
Mitä erikoista tässä on? Pidän syömisestä, vihaan ruoanlaittoa.
Pidän ruoanlaitosta, mutta ymmärrän hyvin että se on raskasta. Useimmiten teen ison määrän ja lämmitän. Kukaan ei viitti joka päivä nysvätä.
Itse ymmärrän hyvin. Mielestäni syömisen tärkein pointti on saada energiaa. Se ei ole itselleni ikinä ollut mikään elämys, saati kulttuuria. Kiva jos on hyvän makuista, mutta vähemmälläkin pärjää. En saa minkäänlaisia kiksejä tehdessäni tai syödessäni ruokaa. En ole kiinnostunut myöskään "oppimaan" ruoanlaittoa, koska keskityn mieluummin ihan muiden asioiden opiskeluun. Olen perheenäiti ja "laitan" ruokaa pakosta, lähinnä puolivalmiita tai eineksiä.