Mies ärsyyntyy kaikesta ja provosoi
Jos sanon yhtään mitään ns ohjeita tai mitään sen suuntaista, hän ärsyyntyy. Vaikka sanoisin vaan, että ulkona on aika kylmä tuuli, laitan ikkunan kiinni, niin hän ärsyyntyy tästä. Ja kaikesta vastaavasta. Pitää sitä holhoamisena ja hänen vähättelemisenään, vaikka on kyllä ihan normaalia keskustelua. Kaikki mikä vähänkään kuulostaa neuvomiselta, arvostelulta, kritiikiltä tms, ottaa jotenkin niin, että yritän asettua hänen yläpuolelleen tai en arvosta häntä. Itse kyllä neuvoo ja asettuu mielellään muiden yläpuolelle. Aina tunkee neuvomaan joka asiassa. Miten peruna pitää kuoria jne, eli itse tekee enemmänkin tätä mistä mua syyttää.
Saattaa raivostua ihan älyttömästi pettyessään. Saattaa olla, että rajoittaminen loukkaa häntä. Olen yrittänyt puhua hänen kanssaan, että en tarkoita mitään pahaa, tämä on ajatusten vaihtoa, mutta ei mene perille, uskoo tähän omaan tulkintaansa sinnikkäästi. Ja tuntuu kantavan kaunaa.
Hänen tapansa käsitellä tunteita on, että työntää ne vaan sivuun, eli ei käsittele tunteita mitenkään. Mistään ei halua keskustella tai puhua, mitään asiaa ei saa ottaa esiin, koska se muistuttaa häntä alkuperäisestä tilanteesta ja tulee uudelleen vihaiseksi. Mitään ei siis voi käsitellä ns pois. Ja nää jää jollain tavalla kaunaksi sitten, jonkinlaiseksi katkeruudeksi.
Vihaisena ja ärsyyntyneenä alkaa aina sellainen epäsuora ilkeily ja piikittely ja provosointi. Alkuperäinen tilanne saattaa olla omalta osaltani ihan neutraali tai hänen huono olonsa ei edes liity minuun, niin tekee tätä sitten minulle. Haluaa saada minut huonolle tuulelle ja haluaa kai pahoittaa mieleni.
Myös kokee helposti etten arvosta häntä ja suhtautuu vähän katkeran oloisesti jos jotain toista arvostetaan. Pitkään suhteen alkutaipaleelta alkaen puhui, kuinka pidän itseäni parempana ja olen ylimielinen, vaikka olen oikeasti ihan erilainen, siis ainakin sisimmässäni tiedän, etten ajattele niin, en tiedä miltä käytökseni ja olemukseni sitten ulospäin näyttää. Aloinkin miettiä omaa persoonaani hänen kommenttiensa valossa, ja miettiä, olenko tosiaan sellainen, tunneko kuitenkin niin, tai annanko itsestäni sellaisen kuvan, ja aloin ikään kuin varoa kaikkea kehumiseen viittaavaa, koska tällaiset tulkitsi niin. Enemmänkin olen sellainen, että vähättelen itseäni, ja tänkin otti niin, että oikein haen kehuja vähättelemällä itseäni, että se olisi jotain piilotettua kehujen kalastelua ja piilotettua ylemmyyden tunnetta. No ei ole, olen vaan aika epävarma ihminen ja pelkään just, että joku ajattelee, että käyttäydyn jotenkin huonosti tai ärsyttävästi ja siksi toimin niin.
Olen itse ollut aika hukassa, elämässä on tapahtunut kaikenlaista, ja olen sitten ollut aika sokea joillekin ihmisille, että millaisia piirteitä muissa on. Olen vaan aina tuijottanut omia vikojani, puutteitani, virheitäni ja omaa vastuutani ja tuntenut pitkään häpeää kaikenlaisista asioista, enkä ole katsonut toista osapuolta ollenkaan.
Ap
Kommentit (82)
Ainoa kysymys ap:n vuodatuksen jälkeen on: MIKSI olet kyseisen tyypin kanssa? Teistä ei kumpikaan tee toista onnelliseksi, joten aika laittaa lusikat jakoon ja jatkaa elämää itsekseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies kuulostaa henkisesti väkivaltaiselta. Ap, tilaa netistä ja lue kirja Lundy Bancroft: Why does he do that?
Kiitos paljon tästä kirjavinkistä.
Hänen äitinsä on ihan avoimesti henkisesti väkivaltainen. Ilkeä ja vähättelevä. Olen miettinyt, että laukeaako hänessä jonkinlaiset ns traumat pienistäkin kommenteista ja tilanteista.
Ap
Todennäköisesti näin on. Oletteko paljon yhteydessä hänen vanhempiensa kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä sä olet sen kanssa?
Varmaan pohjimmiltaan meillä on samoja ongelmia. Minulla on elämänmittainen kokemus siitä, että en saa olla mitään enkä saa saada mitään.
Ap
Ja olet nyt suhteessa, jossa et saa olla oma itsesi. Olisiko aika katkaista kierre?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies kuulostaa henkisesti väkivaltaiselta. Ap, tilaa netistä ja lue kirja Lundy Bancroft: Why does he do that?
Kiitos paljon tästä kirjavinkistä.
Hänen äitinsä on ihan avoimesti henkisesti väkivaltainen. Ilkeä ja vähättelevä. Olen miettinyt, että laukeaako hänessä jonkinlaiset ns traumat pienistäkin kommenteista ja tilanteista.
Ap
Todennäköisesti näin on. Oletteko paljon yhteydessä hänen vanhempiensa kanssa?
Olimme aiemmin enemmän, mutta oli pakko ottaa etäisyyttä. Nyt tällä hetkellä emme juurikaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä sä olet sen kanssa?
Varmaan pohjimmiltaan meillä on samoja ongelmia. Minulla on elämänmittainen kokemus siitä, että en saa olla mitään enkä saa saada mitään.
Ap
Ja olet nyt suhteessa, jossa et saa olla oma itsesi. Olisiko aika katkaista kierre?
En ole ehkä tajunnut sitä aiemmin. Jos ei ole elänyt niin, että pitää muuttaa itseään, ettei voi olla oma itsensä, sitä on ehkä vaikea ymmärtää miten se vaikuttaa mieleen.
Ap
Voi miten ihana mies. Ei ihme, että haluat jakaa elämäsi juuri hänen kanssaan. Noin mukavia miehiä on harvassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikutat rasittavalta. Jätä se sika.
Itse asiassa, kuulisin mielelläni, miksi vaikutan rasittavalta, koska se saattaa olla sitten se syy, jonka takia mieskin niin reagoi minuun. Voisitko kertoa, mikä minussa on rasittavaa? Olisin oikeasti kiitollinen, jos kertoisit.
Ap
Niinkuin esimerkiksi tää tyyppi, joka sanoi että vaikutan rasittavalta. Ensimmäinen reaktio oli, että hävettää, mun pitäisi muuttua. Ongelma on siis itselläkin varmaan aika syvällä. Jos jotain ärsyttää mun sanomiset, tekemiset, minä, niin ajattelen näin.
Ap
Et pysty rakastamaan häntä ehjäksi.
Et tee häntä ikinä tyytyväiseksi, vaikka hajottaisit itsesi vääntymällä millaiselle rusetille tahansa.
Lue ketju Narsistin keskustelutyyli ja ala työstää omanarvontuntoasi.
Hän saattaa olla sinulle kateellinen.
Ainakin tapasi kirjoittaa on mahdottoman rasittava. Jos puhut samalla tavalla ja yhtä paasaavasti en yhtään ihmettele, jos mies on turhautunut.
M45 kirjoitti:
Ainakin tapasi kirjoittaa on mahdottoman rasittava. Jos puhut samalla tavalla ja yhtä paasaavasti en yhtään ihmettele, jos mies on turhautunut.
Ootko sama vai eri, joka sanoi että oon rasittava. Eli onko tää yhden vai useamman mielipide?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Hän saattaa olla sinulle kateellinen.
En usko, että on.
Ap
Vierailija kirjoitti:
M45 kirjoitti:
Ainakin tapasi kirjoittaa on mahdottoman rasittava. Jos puhut samalla tavalla ja yhtä paasaavasti en yhtään ihmettele, jos mies on turhautunut.
Ootko sama vai eri, joka sanoi että oon rasittava. Eli onko tää yhden vai useamman mielipide?
Ap
Ap, ollaan samanlaiset.
Joo, olet rasittava(hko). Mutta ota se toisin!
Kun seurustelin hetki sitten, aloin itsekin huomata, että musta kuoriutui hetkittäin rasittava paasaaja (kotihelvettitausta lapsuudesta). No, mies osoittautui narsistipsykopaatiksi.
Pidän rimaa sillä tasolla, että kun huomaan minusta tulevan rasittava paasaaja, ei minun tarvitse alkaa muuttaa itseäni vaan seuraani! Tasapainoisessa ja hyvässä seurassa olen itsekin tasapainoinen ja huumorintajuinen ja mukava. Paasaus on merkki siitä, että vastapuoli sairastuttaa minut.
Arvostan naisia, jotka pysyvät suhteissa hullujen, henkistä ja fyysistä väkivaltaa harjoittavien kanssa. Näin he eivät pääse kiusaamaan ketään muuta parisuhdeyritksissään. Tsemppiä ap. Jaksat kyllä.
Vierailija kirjoitti:
M45 kirjoitti:
Ainakin tapasi kirjoittaa on mahdottoman rasittava. Jos puhut samalla tavalla ja yhtä paasaavasti en yhtään ihmettele, jos mies on turhautunut.
Ootko sama vai eri, joka sanoi että oon rasittava. Eli onko tää yhden vai useamman mielipide?
Ap
Olin eri.
Älä analysoi liikaa, kun asiat harvemmin menee eteenpäin loputtomalla jahkailulla. Jos olen itse stressaantunut, väsynyt tms, en jaksa kuunnella kahden minuutin selitystä, jos yksi lause riittäisi sanomaan asian.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M45 kirjoitti:
Ainakin tapasi kirjoittaa on mahdottoman rasittava. Jos puhut samalla tavalla ja yhtä paasaavasti en yhtään ihmettele, jos mies on turhautunut.
Ootko sama vai eri, joka sanoi että oon rasittava. Eli onko tää yhden vai useamman mielipide?
Ap
Ap, ollaan samanlaiset.
Joo, olet rasittava(hko). Mutta ota se toisin!
Kun seurustelin hetki sitten, aloin itsekin huomata, että musta kuoriutui hetkittäin rasittava paasaaja (kotihelvettitausta lapsuudesta). No, mies osoittautui narsistipsykopaatiksi.
Pidän rimaa sillä tasolla, että kun huomaan minusta tulevan rasittava paasaaja, ei minun tarvitse alkaa muuttaa itseäni vaan seuraani! Tasapainoisessa ja hyvässä seurassa olen itsekin tasapainoinen ja huumorintajuinen ja mukava. Paasaus on merkki siitä, että vastapuoli sairastuttaa minut.
Okei, ymmärrän (toivottavasti oikein) mitä tarkoitatte. Ensinnäkin, ettei tarvitse ottaa kaikkea niin henkilökohtaisesti itsekään, ja olla niin herkkä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Sinut on lapsesta asti kasvatettu niin, että luulet nykyisten käyttäytymismalliesi olevan ominaisuuksiasi. Ne eivät ole. Tuntosarvesi taitavat olla aika herkät tunnistamaan toisten mielentiloja, ja muutat omaa käytöstäsi, että et vahingossakaan heitä bensaa liekkeihin. Onko näin? Sitä sanotaan munankuorilla kävelyksi.
Siinä vaiheessa, kun suhteessa on enemmän huonoa ja negatiivista, kuin hyvää, se kannattaa joko lopettaa, tai nostaa kissa pöydälle. Se ei ole riittävä perustelu, että hyviäkin hetkiä on. Hyvien hetkien kuuluu olla pääosassa, ja ne huonot tulevat vain harvoin.
Huonossa suhteessa ei kannata kitua, ellei kumpikin osapuoli aidosti halua parantaa sitä. Yksipuolisesti se ei onnistu. Eikä niin, että toinen osapuoli säätää omaa käytöstään, ettei toinen suuttuisi. Lopulta mikään matelu ei riitä pitämään puolisoa hyvällä tuulella.
Tää. Lisäks vielä tuo "munankuorilla kävely" voi jossain tapauksissa vaikuttaa niin, että se ärsyttää toista vaan entisestään, eli vaikuttaa päinvastaisesti.
Minun ex-aviomieheni on hyvin samankaltainen. En tiedä mistä hänen käytöksensä kumpuaa, koska hänen perheensä vaikuttaa mukavalta. Mutta jostain niin syvältä se kumpuaa, että tilanne ei ole hirveästi muuttunut, vaikka hän joutuu sen takia inhottaviin tilanteisiin. Saattaa huutaa esim. vieraille ihmisille julkisilla paikoilla, jos kokee että häntä kohdellaan millään tavalla väärällä tavalla.
Erottiin tosiaan muutama vuosi sitten ja valitettavasti menin tekemään lapsen hänen kanssaan (ennen eroa toki). Nyt yritän selittää lapselle isän käytöstä, jotta hän oppisi valitsemaan toisenlaisen tien, mutta väistämättä tämä tilanne vaikuttaa lapsen. Olen onneksi vihdoin saamassa exän ulkopuolisen kanssa keskustelemaan lapsen kasvatuksesta yhdessä. Melkoista munankuorilla kävelyä tämä on, jotta saisi lapselle molempiin koteihin hyvät kasvuolot. Koen tottakai isoa vastuuta tilanteesta, kun eihän lapsi vanhempiaan valita voi. Nyt mennään näillä ja toivottavasti lapsi selviää mahdollisimman vähin vaurioin. Kuitenkaan mitään niin vakavaa ei ole tapahtunut että yrittäisin viedä lapselta isän kokonaan. Olen tästä keskustellut lastensuojelun kanssa, että mihin vedetään raja.
Lähde vielä kun voit!
Olet oikeassa. Kiitos sulle kommentistasi.
Ap