Lue keskustelun säännöt.
Opiskelukaveri ei siedä jos puhun vauvastani jotain
13.05.2022 |
Tämä aloitus saa varmasti karsean määrän alapeukkuja, mutta katsotaan jos joku ymmärtäisi pointtini ja osaisi antaa neuvoja.
Opiskelen yliopistossa, olen vähän vanhempi kuin opiskelukaverini. Olen myös raskaana.
Meillä on 4 henkilön pieni porukka, käymme yleensä yhdessä syömässä ja vietämme muutenkin aikaa yliopistolla. Yksi näistä neljästä on paras ystäväni, loput kaksi lähinnä koulukavereita.
Nämä kaksi kaveria eivät välitä puhua mistään vauvaan liittyvästä yhtään mitään, toinen heistä muuttuu äärettömän töykeäksi jos mainitsen edes jotain. Puhun heidän kanssaan luonnollisesti siis muista jutuista. Ystäväni on vauvasta innoissaan ja juttelee aiheesta mielellään.
Nyt kun raskaus on pitkällä, tietää koko luokka että minulle on tulossa vauva. Aika usein kun hengailemme esimerkiksi käytävällä, joku tulee kyselemään jotain raskaudesta tai intoilemaan vauvasta, tai pyytävät saada kokeilla potkuja. Tämä yksi kaveri menee todella happamaksi ja häipyy paikalta välittömästi. Toinen kavereistani näyttää kiusaantuneelta. Ystävä on jutussa mukana.
Samoin käy jos olemme esimerkiksi ruokalassa, ja nämä kaksi kaveria alkavat puhua jostain omasta jutustaan. Tällöin saatan ystävälleni mainita hiljaa esimerkiksi että kävin ultrassa ja vauva oli sen ja sen painoinen tai että ostimme juuri pinnasängyn. Tämä vauvavastainen kaveri hiljenee saman tien ja kysyy kylmästi, että koskas keskustelunaihe vaivoihin vaihtui. Vaikka olisi siis itse jutellut kahdestaan viimeiset 10 minuuttia jostain bileistä joissa minä ja ystäväni ei oltu ja jossa oli ihmisiä joita emme tunne, ja minä ja ystäväni juttelimme vaikka opinnoista ennen kuin vaihdoin aiheen.
Tuo kaverin käytös tuntuu niin töykeältä, että en haluaisi oikeastaan edes viettää aikaa hänen kanssaan enää. Ymmärrän että kaikki eivät ole vauvaihmisiä mutta sitä en ymmärrä että miksi hän on niin äärettömän vihamielinen. Välimme ovat viilentyneet todella paljon siitä lähtien kun kerroin olevani raskaana.
Kyse ei ole traumoista tms, tuo kaveri on kertonut että haluaa itse lapsia sitten kun on paljon vanhempi, haluaa keskittyä opiskelijaelämään nyt.
Jotain vertaistukea tai vastaavia kokemuksia toivoisin.
Kommentit (277)
Ystävän käytös on kieltämättä omituista. Taustalla ehkä jotain traumaattista. Varmaankin löydät muita kavereita vaikka perheellisistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ketään ei kiinnosta sinun vauvasi ja tätä kaveriasi kiinnostaa vielä keskimääräistä vähemmän. Et ole erityinen.
Ketään ei kiinnosta sun jutut. Et ole erityinen. Sen sijaan ap:n vauvajutut minua kiinnostaisi kovastikin. Koska on laskettu aika?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puheenaiheesi ei vain kiinnosta. En minäkään kerro kavereille veljenpoikani vakavasta sairaudesta.
Miten tuo nyt on verrattavissa? Sun veljenpojan sairaudet on sun veljen perheen yksityisasia. Ap:lla taas on kyse omasta vauvasta ja isosta elämänmuutoksesta.
Et seljeästi tajunnut kirjoittajan pointtia. Niin ja yhtä lailla se raskauskin on yksityisasia.
Vierailija kirjoitti:
Huonoa käytöstä se on, jos ei ymmärrä, että lapsen saaminen on elämän isoimpia muutoksia.
Sanoisin: jos ei halua keskustella sinulle tärkeistä asioista, onko hänen sinun ystäväsi? On täysin epäkypsää käytöstä kieltäytyä puhumasta toiselle tärkeistä asioista.
Opiskelu- ja työmaailmassa tuttavuuksien muodostuminen perustuu enemmän paikkaan ja tilanteeseen, ei niinkään henkilökemiaan tai henkilöiden yhteneväisyyksiin. Minusta on epäkypsää ja itsekeskeistä jaaritella työpaikalla asioista, jotka eivät kiinnosta muita eivätkä herätä mitään vastakysymyksiä tai saa aikaan tasapuolista keskustelua.
No ei toi musta vihamielisyydeltä kuulosta vaan siltä että kaverilla ei ole aiheesta mitään sanottavaa ja keskustelu lapsista ei kiinnosta. Joskus ne ihmiset kasvaa vaan erilleen ja sun ei pitäis ottaa sitä noin henkilökohtasesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulee mieleen mustasukkaisuus.
Tai kateus.
Ymmärrän että joitakin jotkut aiheet ärsyttävät, mutta tuo ei ole ystävän käytöstä. Siis hyvä jos olette sopineet ettei ruokapöydässä keskustella tyyliin synnytysjutuista, mutta ei hän voi hiljenemällä pakottaa sinua vaihtamaan puheenaiheita.
Ystävä on sellainen jolle voi suoraan sanoa mistä kenkä puristaa.
Vaikka haluaisit puhua kalastamisesta niin hän ei voi käyttäytyä noin syyllistävästi antamatta selitystä sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puheenaiheesi ei vain kiinnosta. En minäkään kerro kavereille veljenpoikani vakavasta sairaudesta.
Tiedän, siksi en koskaan mainitse mitään vaivoihin edes etäisesti liittyvää kun ollaan kahdestaan. Mutta jos joku muu tulee siihen kyselemään, en minä tätä kyselijää ala poiskaan hätistämään. Silloin tämä kaveri häipyy paikalta todella vihaisen näköisenä, ja minusta se on outoa ja töykeää.
Esimerkkinä että ollaan sovittu että opiskellaan yhdessä hyppytunnilla. Puolen tunnin päästä joku luokkakaveri tulee tilaan ja kysyy vaikka että koskas se laskettu aika olikaan ja miten muuten sujuu. Jo parin minuutin päästä kaveri on häipynyt kuin tuhka tuuleen, tämä kyselijäluokkatoveri menee omia menojaan ja minä jään yksin sitten opiskelemaan tunniksi.
Ap
Silti otit porukassa ultrassa käynnin puheeksi?
Miksi sä täältä haet vertaistukea? Välttele näitä 2 kaveria kun eivät selkeästi ole sinulle tärkeitä muutenkaan ja keskity siihen parhaan ystäväsi seuraan. Mikä siinä itsenäisesti opiskelussa on haitaksi kun ei tarvitse ainakaan kenenkään pahoittumista miettiä. Sinä elät omaa elämääsi ja kaverisi omaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonoa käytöstä se on, jos ei ymmärrä, että lapsen saaminen on elämän isoimpia muutoksia.
Sanoisin: jos ei halua keskustella sinulle tärkeistä asioista, onko hänen sinun ystäväsi? On täysin epäkypsää käytöstä kieltäytyä puhumasta toiselle tärkeistä asioista.
Opiskelu- ja työmaailmassa tuttavuuksien muodostuminen perustuu enemmän paikkaan ja tilanteeseen, ei niinkään henkilökemiaan tai henkilöiden yhteneväisyyksiin. Minusta on epäkypsää ja itsekeskeistä jaaritella työpaikalla asioista, jotka eivät kiinnosta muita eivätkä herätä mitään vastakysymyksiä tai saa aikaan tasapuolista keskustelua.
Niin. Ap sanoi, ettei hän puhu tälle henkilölle raskaudesta tai vauvasta. Mutta kaveri siis suuttuu, jos ap puhuu jollekin muulle raskaudesta, ja vaikka tämä kaveri puhuisi ruokapöydässä jonkun toisen kanssa muusta aiheesta. Aika pipipää täytyy olla.
Vierailija kirjoitti:
Tulee mieleen mustasukkaisuus.
Tai kateus.Ymmärrän että joitakin jotkut aiheet ärsyttävät, mutta tuo ei ole ystävän käytöstä. Siis hyvä jos olette sopineet ettei ruokapöydässä keskustella tyyliin synnytysjutuista, mutta ei hän voi hiljenemällä pakottaa sinua vaihtamaan puheenaiheita.
Ystävä on sellainen jolle voi suoraan sanoa mistä kenkä puristaa.Vaikka haluaisit puhua kalastamisesta niin hän ei voi käyttäytyä noin syyllistävästi antamatta selitystä sinulle.
Aloituksessa mainittiin, ettei kyseessä ole ystävä vaan opiskelukaveri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puheenaiheesi ei vain kiinnosta. En minäkään kerro kavereille veljenpoikani vakavasta sairaudesta.
Miten sinun veljenpoikasi liittyy ap:n kaverin huonoon käytökseen? Ei mitenkään.
Jospa olen itse lapsseton? Olen hoitanut veljenpoikaa pikkuvauvasta asti ja olen hänen kummitätinsä? Poika on minulle tärkein rakkain ihminen maailmassa. Koskaan ei voi tietää, mitä reaktioiden takana on.
Edelleenkään sinun veljenpoikasi ei liity ap:n kysymykseen. Sinä et ole raskaana eikä tilanteesi ole kuten ap:lla. Jos itse on raskaana ja kaveri ei hyväksy raskauden mainitsemistakaan, on kyse eri asia kuin ettet jaa toisten ihmisten lasten asioita muille.
Raskaus ei ole mikään jalustalle nostamisen aihe.
Miksi sinä vertaat sitä muiden elämäntilanteita väheksyen? Eli sama kun sanoisit että MINUN raskaudesta saa ja pitää puhua mutta te muut pitäkää suunne kiinni vaikeuksistanne, ei kiinnosta eikä ole verrattavissa MINUN tilaani ja MINUN elämänmuutoksiini kun MINÄ sentään olen raskaana!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos jankutat vauvasta koko ajan se voi tuntua ärsyttävältä. Ja tottakai sano, ettet puhu koko ajan, mutta et välttämättä osaa arvioida sitä oikein. Jos minä itse huomaan, että ympärillä olevan mielestä joku mun juttu ärsyttää kun puhun, vaihdan kyllä aihetta. Oli se sitten vauva tai joku muu. Kutsutaan sosiaaliseksi pelisilmäksi.
Edelleen, en puhu vauvastani lainkaan tälle henkilölle kun olemme kahdestaan. En näe mitään syytä jauhaa raskaudestani ihmiselle, joka niin selvästi on ilmaissut sekä sanattomasti että sanallisesti ettei häntä kiinnosta pätkääkään. Oma-aloitteisesti aloitan puhumaan lapsestani ystävälleni mutta vain silloin, kun olemme kahdestaan. En jaksa enää toistaa samoja asioita, lienet joku ap:n trolli tai sitten et jaksa lukea keskustelua aloituksesta pidemmälle.
Kyse on siis siitä, että kaveri häipyy kesken kaiken paikalta, jos olemme vaikka sopineet opiskelevamme yhdessä pari tuntia ja joku ulkopuolinen piipahtaa ja sattuu kysymään jotain raskauteen/vauvaan liittyvää. Tällä kolmannella osapuolella ei ole aikomusta jäädä siihen jaarittelemaan, vaan pikaisesti vaihtaa kuulumisia ja sitten mennä omille teilleen. Kuitenkin heti, jos joku erehtyy siihen tulemaan ja jotain lapsesta kysymään, kaveri häipyy ja saan itse jatkaa opiskelujani sen 1,5 tuntia.
Tai sitten jos hän ei pääse pois paikalta, hän keskeyttää tuon kyselijän utelut alkuunsa ja alkaa jutella omista asioistaan kyselijän puheen päälle. Yleensä tuo saa aikaan hiukan hämmentyneen reaktion sen kyselijän suunnalta, koska eihän sekään normaalia ole että jos kysyt vaikka, että miten jakselet ja että mitä suunnitelmia minulla on opiskelujen suhteen kun vauva on täällä, kaveri keskeyttää ja alkaa puhua jostain aivan muusta ennen kuin olen kuullut kysymyksen edes loppuun saakka.
Sama juttu käy, jos olemme vaikka ruokalassa ja kaveri puhuu toisen kaverin kanssa bileistä joissa en ole ollut ja joista en tunne ketään, ja minä puhun ystäväni kanssa jostain muusta. Jos erehdyn tällaisssa tilanteessa mainitsemaan ystävälleni jotain vauvaan liittyvää, tai jos hän kysyy jotain, kaveri suuttuu ja kysyy että koska keskustelu vaihtui vauvoihin, vaikka emme olisi puhuneet samasta aiheesta ties kuinka pitkään aikaan. Hänelle on siis ihan ok, että juttelen samassa pöydässä ystäväni kanssa vaikka seuraavasta oppitunnista samalla kun hän puhuu toisen tyypin kanssa bileistä, mutta jos aihe vaihtuu vauvaan niin hän suuttuu.
Tätä tapahtuu päivittäin, ja tuollainen töykeä käyttäytyminen on minusta todella outoa ja se loukkaa minua ja tekee surulliseksi.
Ap
Jos kerran tätä tapahtuu päivittäin, niin se tarkoittaa kai silloin sitä, että sinä jaarittelet odotuksesta tai vauvasta päivittäin.
Vaikka itse olen äiti, enkä ihan noin töykeästi käyttäytyisi, mutta luultavasti siinä vaiheessa kun sinä alat aiheesta jonkun kanssa keskustelemaan, niin itse kääntyisin toisen porukassa olevan ihmisen puoleen ja alkaisin keskustella jostain ihan muusta, koska tuo aihe nyt ei vaan kiinnosta vähääkään. Saati että sitä pitäisi päivittäin kuunnella. AP, kuulostat melko rasittavalta tyypiltä, ylianalysoit ja jumiudut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puheenaiheesi ei vain kiinnosta. En minäkään kerro kavereille veljenpoikani vakavasta sairaudesta.
Miten sinun veljenpoikasi liittyy ap:n kaverin huonoon käytökseen? Ei mitenkään.
Jospa olen itse lapsseton? Olen hoitanut veljenpoikaa pikkuvauvasta asti ja olen hänen kummitätinsä? Poika on minulle tärkein rakkain ihminen maailmassa. Koskaan ei voi tietää, mitä reaktioiden takana on.
Edelleenkään sinun veljenpoikasi ei liity ap:n kysymykseen. Sinä et ole raskaana eikä tilanteesi ole kuten ap:lla. Jos itse on raskaana ja kaveri ei hyväksy raskauden mainitsemistakaan, on kyse eri asia kuin ettet jaa toisten ihmisten lasten asioita muille.
Raskaus ei ole mikään jalustalle nostamisen aihe.
Miksi sinä vertaat sitä muiden elämäntilanteita väheksyen? Eli sama kun sanoisit että MINUN raskaudesta saa ja pitää puhua mutta te muut pitäkää suunne kiinni vaikeuksistanne, ei kiinnosta eikä ole verrattavissa MINUN tilaani ja MINUN elämänmuutoksiini kun MINÄ sentään olen raskaana!
Sellaiset sekoilut. Ota lääkkeet. Ap ei ole puhunut raskaudestaan tälle kaverille kahden kesken mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hän on sanonut, kun olet tästä hänen kanssaan keskustellut?
En minä oikein kehtaa ottaa asiaa puheeksi. Ei tässä ole kuin pari kuukautta jäljellä ja sitten alkaa kesäloma, sen jälkeen tuskin kuulen hänestä enää mitään.
Tämä opiskelukaveri on siis enemmänkin kuin tavallinen työkaveri jonka kanssa jutellaan arkisia ja mukavia juttuja, henkilökohtaiset ja arat asiat käsitellään sitten muiden kanssa. Sellainen jonka kanssa käydään usein lounaalla ja ollaan työpareina, mutta ei vietetä aikaa töiden ulkopuolella.
Tuntuisi että menen jonkun riman yli jos kysyisin mistä tuo käytös johtuu.
Ap
Et kehtaa mutta silti kehtaat täällä tehdä hänestä pilkan aiheen? Ehkäpä hänkin käy täällä ja lukee aloituksesi? Aikuisuuteen kuuluu pystyä keskustella myös niistä hankalista asioista ilman että olettaa omiaan ja juoruaa niitä omia (usein vääriä) tulkintojaan eteenpäin. Toki parannettavaa on teidän molempien käytöksessä. Mutta kuten sanoit: kyseessä opinskelukaveri, jonka kanssa et ole tekemisissä koulun ulkopuolella, joten miksi edes välität koko asiasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puheenaiheesi ei vain kiinnosta. En minäkään kerro kavereille veljenpoikani vakavasta sairaudesta.
Tiedän, siksi en koskaan mainitse mitään vaivoihin edes etäisesti liittyvää kun ollaan kahdestaan. Mutta jos joku muu tulee siihen kyselemään, en minä tätä kyselijää ala poiskaan hätistämään. Silloin tämä kaveri häipyy paikalta todella vihaisen näköisenä, ja minusta se on outoa ja töykeää.
Esimerkkinä että ollaan sovittu että opiskellaan yhdessä hyppytunnilla. Puolen tunnin päästä joku luokkakaveri tulee tilaan ja kysyy vaikka että koskas se laskettu aika olikaan ja miten muuten sujuu. Jo parin minuutin päästä kaveri on häipynyt kuin tuhka tuuleen, tämä kyselijäluokkatoveri menee omia menojaan ja minä jään yksin sitten opiskelemaan tunniksi.
Ap
Silti otit porukassa ultrassa käynnin puheeksi?
Miksi sä täältä haet vertaistukea? Välttele näitä 2 kaveria kun eivät selkeästi ole sinulle tärkeitä muutenkaan ja keskity siihen parhaan ystäväsi seuraan. Mikä siinä itsenäisesti opiskelussa on haitaksi kun ei tarvitse ainakaan kenenkään pahoittumista miettiä. Sinä elät omaa elämääsi ja kaverisi omaansa.
Nääh, lue keskustelu. Tai edes tuo yllä oleva kommentti joka on peräti tällä sivulla.
En tietenkään enää sovi mitään opiskelutreffejä, pari kertaa paikalta häipyminen riitti minulle. On hän välillä kysynyt, mutta sanon opiskelevani mieluummin yksinäni.
Mitä taas tulee välttelemiseen, se ei onnistu. Hän tulee aina mukaan kun menemme syömään parhaan kaverini kanssa kahdestaan tai kolmistaan sen opiskelukaverin kanssa. Jos hän saapuu myöhemmin, hän soittaa meistä jollekulle ja kysyy missä olemme. Jostain syystä hän siis omatoimisesti edelleen hakeutuu porukkaan jossa olen. En minä tätä toista kaveria halua hylätä, hän on mukava ja kohtelias. Ei siis ala puhumaan kenenkään päälle jos satun kolmannen osapuolen kanssa juttelemaan jostain vauvaan liittyvästä, odottaa että aihe vaihtuu ja on sitten taas itse enemmän jutussa mukana. Ennen vauvaa meillä neljällä oli oikein hauskaa yhdessä. Tulimme hyvin toimeen ja opiskelimme aika paljonkin yhdessä hyppytunneilla.
Tämä kylmäkiskoinen käyttäytyminen alkoi heti kun kerroin että minulle on tulossa vauva, eli noin 1,5 kuukautta sitten.
Kaksi kuukautta pitäisi vielä jaksaa, mutta aika hankalaa se on koska tuntuu melkein kuin hän kiusaisi minua. Vaikea selittää.
Ap
Ai ulkomailla, oletko naimisissa? Joillekin siellä avioliiton ulkopuolinen lapsi on jotain ylitsepääsemätöntä.
Sinulla on sama ongelma kuin monella muullakin naisella joka on raskaana, haluat että kaikkia kiinnostaa ja että kaikki pyörii sinun ja sinun raskauden ympärillä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puheenaiheesi ei vain kiinnosta. En minäkään kerro kavereille veljenpoikani vakavasta sairaudesta.
Miten sinun veljenpoikasi liittyy ap:n kaverin huonoon käytökseen? Ei mitenkään.
Jospa olen itse lapsseton? Olen hoitanut veljenpoikaa pikkuvauvasta asti ja olen hänen kummitätinsä? Poika on minulle tärkein rakkain ihminen maailmassa. Koskaan ei voi tietää, mitä reaktioiden takana on.
Edelleenkään sinun veljenpoikasi ei liity ap:n kysymykseen. Sinä et ole raskaana eikä tilanteesi ole kuten ap:lla. Jos itse on raskaana ja kaveri ei hyväksy raskauden mainitsemistakaan, on kyse eri asia kuin ettet jaa toisten ihmisten lasten asioita muille.
Raskaus ei ole mikään jalustalle nostamisen aihe.
Miksi sinä vertaat sitä muiden elämäntilanteita väheksyen? Eli sama kun sanoisit että MINUN raskaudesta saa ja pitää puhua mutta te muut pitäkää suunne kiinni vaikeuksistanne, ei kiinnosta eikä ole verrattavissa MINUN tilaani ja MINUN elämänmuutoksiini kun MINÄ sentään olen raskaana!Sellaiset sekoilut. Ota lääkkeet. Ap ei ole puhunut raskaudestaan tälle kaverille kahden kesken mitään.
Minä en vastannut ap'lle vaan toiselle kirjoittajalle.
Syitä tuohon käytökseen on niin monia. Ehkä tyypillisin syy on kateus. Kateus siihen että olet perustamassa perhettä tai kateus siitä että sinä saat lapsia ja hän ei. Voi olla että hänellä on joku lapsettomuutta aiheuttava sairaus.
Ehkä ap voisi alkaa myös diivaksi. Kiellä, ettei biletyksestä saa puhua. Loukkaannu ja lähde heti pois, kun tämä kaveri alkaa puhua kännisekoiluistaan. Sano, ettei sun sekoilut kiinnosta. Ja loukkaannu, vaikka hän puhuisi ihan jollekin muullekin. Tajuatteko: Minä määrään, mistä sinä saat puhua. Eikö ole sairasta?
Ihme puolustelijoita täällä. Tyyppi käyttäytyy huonosti ja vaikka vauvat ei kiinnostaisi pätkääkään, niin opiskelukaveria voi kuunnella kohteliaisuudesta. Ei ap:ta varmaan kiinnosta tuon tyypin jutut yhtään enempää. Eikä tuo nainen määrää, mistä ap muille saa puhua. Hän saa puhua vaikka aamusta iltaan vauvoista, jos toinenkin tykkää puhua. Minä esimerkiksi voisin puhua vauvoista ja lapsista vaikka kuinka ap:n kanssa.
Hemmetin outo kommentti. Vai on Helsingissä joku ihan oma kulttuurinsa jossa kukaan ei puhu vauvoista koska ne ovat ihan sama asia kuin hampaiden oikominen. :D
Ja en käy vammaisten yliopistoa, mutta puhun vuosikurssilaisistani luokkalaisina. Meillä on ohjelma jossa on käytävät tietyt kurssit, joten usein olemme näiden luokkalaisteni kanssa aina samoilla kursseilla samaan aikaan eikä kaikilla kursseilla edes ole muita kuin me. Meillä on nimenomaan ruokala, ei ravintola ja silloinkin kun kävin koulua jossa oli kampusravintola oli mielestäni täysin ok sanoa ruokailutilaa ruokalaksi. En tajua miksi joitakin ottaa kupoliin "väärät termit", tyyliin yliopistoakaan ei saa sanoa kouluksi.