Lue keskustelun säännöt.
Bonuslapsessa ärsyttää välillä kaikki, sanoo uusperheen äiti
13.05.2022 |
https://www.hs.fi/perhe/art-2000008773318.html
Sannan pitäisi tajuta, että hän on se ongelma. Ei lapsi.
Kommentit (561)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sille, joka kertoi tässä ketjussa inhoavansa bonuslapsi-sanaa: mikä olisi parempi?
Itse olen bonusäiti kolmelle ja mielestäni bonus-sana on just hyvä. Eivät nuo mukelot ole mitään puolikkaita, enkä minäkään ole mikään puolikas äiti. Olen saanut heidät elämääni bonuksena, iloisena sellaisena! Minua heidän ei tarvitse tietenkään kutsua millään bonusäiti-nimellä, mutta koen sen käteväksi termiksi jos itsestäni kertoessa pitää jotenkin kuvailla omaa perhetilannetta.
En osaa äkkiseltään ehdottaa parempaa termiä. Itse en koe olevani kumppanini lasten äiti millään etuliitteellä, vaikka tunnen syvää kiintymystä heihin.
Vierastan sitä, että bonus-sana sisältää arvolatauksen ja siten oletuksen, että uusi ihminen elämässä on pystyttävä kokemaan plussana. Termiä kuulee usein käytettävän sarkastisella klangilla.
Lapsipuoli on toki vanhentunut ja negatiivisesti värittynyt ilmaus, en kaipaa sen paluuta laajempaan käyttöön.
Ehkä bonus- termin toinen sivumerkitys häiritsee minua myös: bonuslapsi tai -vanhempi nähdään *ylimääräisenä* hyvänä, ikään kuin lapset voisi leikata irti vanhemmastaan tai ikään kuin he olisivat jotain päälleliimattua omassa elämässään.
Lapset olivat perheessä ennen minua. Kunnioitan heidän oikeutta kotiinsa.
Toki kunnioitan omiakin tarpeitani ja toiveitani, mutta aikuisena on minun asiani huolehtia niiden toteutumisesta.
Tämä ajattelutapa on toiminut: olemme voineet vapaasti alkaa pitää toisistamme tai olla pitämättä, ja nyt välimme ovat lämpimät.
Bonus tarkoittaa lisää. Bonuspalkkio lisäpalkkio. Bonuslapsi on lisälapsi, joka tulee suhteen mukana ylimääräisenä.
Niin. Luitko ollenkaan lainaamaasi tekstiä? Lapsi ei ole mikään oman elämänsä lisä. Eikä hän ole ylimääräinen, hyvässä tai pahassa.
Jos ryhtyy suhteeseen ajatellen, että tässä nyt on tämä meidän aikuisten Hollywood-romanssi ja tuossa on jokin tuollainen ylimääräinen olio, kiva mutta ylimääräinen, niin ei hyvin mene.
Kyllä ne käenpoikaiset ovat aina ylimääräisiä. Kuka muka vieraan kakaroita haluaa kotiinsa puhumattakaan suhteeseensa? Tämä on ihan rehellisesti sitä tunnustaa eikä teeskennellä.
No ilmeisesti haluaa, jos menee uusioperheeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
TODELLA SURULLISTA LAPSEN KANNALTA.
Vierailija kirjoitti:
M32 kirjoitti:
Välillä kun näitä kommentteja lukee niin tulee ajatus että etenkin äitien mielestä kaikki suoranainen perseily lapsilta on ihan normaalia vaan ja se pitää sulattaa turpa kiinni, entäs kaikki ne kiltit lapset jotka osaa käyttäytyä edes joskus tai eivät ole vaan yleisesti ilkeitä? Ovatko he epänormaaleja?
Lapsia on erilaisia, ja kaikilla lapsilla on myös erilaisia vaiheita.
Ohhoh!
Niin. Toiset vanhemmat viitsivät kasvattaa kakaransa ja toiset vanhemmat eivät edes itse osaa käyttäytyä. Kyllä meitä on niin erilaisia. Ohhoh.
Vierailija kirjoitti:
Ketkä ovat tämä tarinan suurimmat alisuorittajat? Biologinen äiti, joka on hylännyt lapsensa. Biologinen isä, joka ei teoillaan tue uusperheen muodostumista ja lasten tasapuolista kohtelua.
Ja ketä haukutaan? Uutta puolisoa! Uskomatonta. Ei sillä uudella kumppanilla on kiinnostusta/velvollisuutta ryhtyä kompensimaan biologisten vanhempien puutteita. Biovanhemmat korjatkoot käytöksensä ensin ja sitten voidaan tarkastella tilannetta uudestaan, miten menee.
Kuka tuon tarinan kertoo? Biologinen äiti? Biologinen isä? Ei, vaan se on se äitipuoli. Tarina voisi olla erilainen noiden muiden kertomana. Siksi äitipuolta täällä ruoditaan, koska tiedämme asian laidan vain hänen näkökulmastaan.
Miksi tällainen bonuslapsi -termi on pitänyt lanseerata.
Hyvä esimerkki siitä, kuinka mm koulukiusaamista saadaan kasvatettua.
Tämä antaa taas yhden syyn lisää lokeroida nämä bonuslapset omaksi "huonoksi" ryhmäksi joita on helppo haukkua ja kiva kiusata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakastava isä kyllä pitää lapsen puolta samaten rakastava äiti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä tänäkin päivänä tämä aihe on liian arkaluontoinen vaikka aivan varmasti moni äitipuoli ajattelee näin. Lapsi saa olla vaikka kuinka oksettava kusipää, mutta äitipuolessa aina vika. Olen kokenut tämän itsekin mutta eipä ole asiasta voinut kenellekkään puhua.
Kusipäinen taapero? Oletko nyt ihan tosissasi?
Lapsia on tietääkseni monen ikäisiä jos et ole vielä asiaa tajunnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sille, joka kertoi tässä ketjussa inhoavansa bonuslapsi-sanaa: mikä olisi parempi?
Itse olen bonusäiti kolmelle ja mielestäni bonus-sana on just hyvä. Eivät nuo mukelot ole mitään puolikkaita, enkä minäkään ole mikään puolikas äiti. Olen saanut heidät elämääni bonuksena, iloisena sellaisena! Minua heidän ei tarvitse tietenkään kutsua millään bonusäiti-nimellä, mutta koen sen käteväksi termiksi jos itsestäni kertoessa pitää jotenkin kuvailla omaa perhetilannetta.
En osaa äkkiseltään ehdottaa parempaa termiä. Itse en koe olevani kumppanini lasten äiti millään etuliitteellä, vaikka tunnen syvää kiintymystä heihin.
Vierastan sitä, että bonus-sana sisältää arvolatauksen ja siten oletuksen, että uusi ihminen elämässä on pystyttävä kokemaan plussana. Termiä kuulee usein käytettävän sarkastisella klangilla.
Lapsipuoli on toki vanhentunut ja negatiivisesti värittynyt ilmaus, en kaipaa sen paluuta laajempaan käyttöön.
Ehkä bonus- termin toinen sivumerkitys häiritsee minua myös: bonuslapsi tai -vanhempi nähdään *ylimääräisenä* hyvänä, ikään kuin lapset voisi leikata irti vanhemmastaan tai ikään kuin he olisivat jotain päälleliimattua omassa elämässään.
Lapset olivat perheessä ennen minua. Kunnioitan heidän oikeutta kotiinsa.
Toki kunnioitan omiakin tarpeitani ja toiveitani, mutta aikuisena on minun asiani huolehtia niiden toteutumisesta.
Tämä ajattelutapa on toiminut: olemme voineet vapaasti alkaa pitää toisistamme tai olla pitämättä, ja nyt välimme ovat lämpimät.
Bonus tarkoittaa lisää. Bonuspalkkio lisäpalkkio. Bonuslapsi on lisälapsi, joka tulee suhteen mukana ylimääräisenä.
Niin. Luitko ollenkaan lainaamaasi tekstiä? Lapsi ei ole mikään oman elämänsä lisä. Eikä hän ole ylimääräinen, hyvässä tai pahassa.
Jos ryhtyy suhteeseen ajatellen, että tässä nyt on tämä meidän aikuisten Hollywood-romanssi ja tuossa on jokin tuollainen ylimääräinen olio, kiva mutta ylimääräinen, niin ei hyvin mene.
Kyllä ne käenpoikaiset ovat aina ylimääräisiä. Kuka muka vieraan kakaroita haluaa kotiinsa puhumattakaan suhteeseensa? Tämä on ihan rehellisesti sitä tunnustaa eikä teeskennellä.
No ilmeisesti haluaa, jos menee uusioperheeseen.
Uusioperhreseen mennään yltiöoptimistisena eikä huomioda siinä vaiheessa mikä riesa niistä kumppanin lapsista koituu arjessa ja mikä rasite ne on suhteelle. Varsinkin siinä vaiheessa kun saadaan omia lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M32 kirjoitti:
Välillä kun näitä kommentteja lukee niin tulee ajatus että etenkin äitien mielestä kaikki suoranainen perseily lapsilta on ihan normaalia vaan ja se pitää sulattaa turpa kiinni, entäs kaikki ne kiltit lapset jotka osaa käyttäytyä edes joskus tai eivät ole vaan yleisesti ilkeitä? Ovatko he epänormaaleja?
Lapsia on erilaisia, ja kaikilla lapsilla on myös erilaisia vaiheita.
Ohhoh!
Niin. Toiset vanhemmat viitsivät kasvattaa kakaransa ja toiset vanhemmat eivät edes itse osaa käyttäytyä. Kyllä meitä on niin erilaisia. Ohhoh.
Minusta on hyvä, että näytetään myös negatiiviset tunteet. Mulle ei annettu siihen mahdollisuutta lapsuudessa vaan aina piti olla kiltti ja käyttäytyä kuin robotti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi tällainen bonuslapsi -termi on pitänyt lanseerata.
Hyvä esimerkki siitä, kuinka mm koulukiusaamista saadaan kasvatettua.
Tämä antaa taas yhden syyn lisää lokeroida nämä bonuslapset omaksi "huonoksi" ryhmäksi joita on helppo haukkua ja kiva kiusata.
No kylläpä nyt lähtee sulla ajatusketju laukalle. Yritetään vähän keksiä jotain freesimpää ja positiivisempaa nimeä kuin "lapsipuoli" niin eiköhän joku siitä vedä sitten päättelyketjun koulukiusaamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä tänäkin päivänä tämä aihe on liian arkaluontoinen vaikka aivan varmasti moni äitipuoli ajattelee näin. Lapsi saa olla vaikka kuinka oksettava kusipää, mutta äitipuolessa aina vika. Olen kokenut tämän itsekin mutta eipä ole asiasta voinut kenellekkään puhua.
Kusipäinen taapero? Oletko nyt ihan tosissasi?
Mistä sä sen taaperon repäisit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sille, joka kertoi tässä ketjussa inhoavansa bonuslapsi-sanaa: mikä olisi parempi?
Itse olen bonusäiti kolmelle ja mielestäni bonus-sana on just hyvä. Eivät nuo mukelot ole mitään puolikkaita, enkä minäkään ole mikään puolikas äiti. Olen saanut heidät elämääni bonuksena, iloisena sellaisena! Minua heidän ei tarvitse tietenkään kutsua millään bonusäiti-nimellä, mutta koen sen käteväksi termiksi jos itsestäni kertoessa pitää jotenkin kuvailla omaa perhetilannetta.
En osaa äkkiseltään ehdottaa parempaa termiä. Itse en koe olevani kumppanini lasten äiti millään etuliitteellä, vaikka tunnen syvää kiintymystä heihin.
Vierastan sitä, että bonus-sana sisältää arvolatauksen ja siten oletuksen, että uusi ihminen elämässä on pystyttävä kokemaan plussana. Termiä kuulee usein käytettävän sarkastisella klangilla.
Lapsipuoli on toki vanhentunut ja negatiivisesti värittynyt ilmaus, en kaipaa sen paluuta laajempaan käyttöön.
Ehkä bonus- termin toinen sivumerkitys häiritsee minua myös: bonuslapsi tai -vanhempi nähdään *ylimääräisenä* hyvänä, ikään kuin lapset voisi leikata irti vanhemmastaan tai ikään kuin he olisivat jotain päälleliimattua omassa elämässään.
Lapset olivat perheessä ennen minua. Kunnioitan heidän oikeutta kotiinsa.
Toki kunnioitan omiakin tarpeitani ja toiveitani, mutta aikuisena on minun asiani huolehtia niiden toteutumisesta.
Tämä ajattelutapa on toiminut: olemme voineet vapaasti alkaa pitää toisistamme tai olla pitämättä, ja nyt välimme ovat lämpimät.
Bonus tarkoittaa lisää. Bonuspalkkio lisäpalkkio. Bonuslapsi on lisälapsi, joka tulee suhteen mukana ylimääräisenä.
Niin. Luitko ollenkaan lainaamaasi tekstiä? Lapsi ei ole mikään oman elämänsä lisä. Eikä hän ole ylimääräinen, hyvässä tai pahassa.
Jos ryhtyy suhteeseen ajatellen, että tässä nyt on tämä meidän aikuisten Hollywood-romanssi ja tuossa on jokin tuollainen ylimääräinen olio, kiva mutta ylimääräinen, niin ei hyvin mene.
Näinhän se menee. Nainen kuvittelee suhteen olevan elämää suurempi Hollowood-romanssi ja että rakkaus voittaa kaiken. Mies ajattelee, että täytyy saada hankalalle kakaralle ilmainen hoitaja.
Joo tunnistan nuo ärsytyksen tunteet, välillä ärsyttää niin ettei henki kulje. Mietin että miksi täytyy kulkea melkein täysi-ikäisen pojan perässä sammuttelemassa valoja ja sulkemassa ovia ja kaappeja, puolen tunnin suihkussa lotraamisesta sanoa ihan joka ikinen kerta, mitään et voi säästää itsellesi jääkaappiin kun viimestään muiden nukkuessa sieltä lähtee limut ja herkut. Pieniä mutta niin hemmetin ärsyttäviä juttuja. Itsensä kehumista saa kuunnella myös tuntikausia, on peleissä paras, koulussa paras, aina kaikessa paras.
Ja juu, tiedän että vika omassa asenteessani, koska tuo on loppujen lopuksi oikein mukava ja hauska poika. Tunteitani en näytä pojalle enkä hänen isälleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä tänäkin päivänä tämä aihe on liian arkaluontoinen vaikka aivan varmasti moni äitipuoli ajattelee näin. Lapsi saa olla vaikka kuinka oksettava kusipää, mutta äitipuolessa aina vika. Olen kokenut tämän itsekin mutta eipä ole asiasta voinut kenellekkään puhua.
Kusipäinen taapero? Oletko nyt ihan tosissasi?
Mistä sä sen taaperon repäisit?
Hesarin jutussa äitipuolen mielestä lapsi oli taaperona vääränlainen. Äitipuoli koki, että taapero halutessaan auttaa vauvan hoidossa yritti syrjäyttää vanhempia. Ihan pimeä äitipuoli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
Itsellä ei ole lapsia, mutta miten mulla on sellainen käsitys, että on ihan normaalia, että vaikka 4-5-vuotias lapsi on innoissaan pikkusisaresta ja haluaa osallistua hoitoon?
Tuon ikäiselle annetaan nukke, mitä hoitaa. Vauva ei ole lelu ja sitä ei anneta pikkumuksun käsiin olipa tämä miten innostunut tahansa.. Muksun isä voisi hoitaa oman kantansa niin että äiti saa keskittyä rauhassa vauvaan.
Mitä ihmettä nyt? Kyllä meillä 3v esikoinen oli todella innoissaan vauvasta ja ylpeänä halusi pitää vauvaa sylissä jne. (mikä onnistui kun istui sohvalla ja tuettiin tyynyillä joka puolelta). Tuo äiti nyt on hormonimyrskyssään saanut jonkun kohtauksen, ettei kukaan saa koskea hänen vauvaansa, ja päätti että miehen lapsesta on päästävä eroon. Ihan sekopää.
Mutta ongelma on kyllä varmasti tuo isäkin, joka ei hoida hommiaan ja ottaa tuollaisia naisia.
Todella edesvastuutonta antaa vain 3 vuotiaan tulla lähellekään vauvaa. Sellainen han on täysin arvaamaton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M32 kirjoitti:
Välillä kun näitä kommentteja lukee niin tulee ajatus että etenkin äitien mielestä kaikki suoranainen perseily lapsilta on ihan normaalia vaan ja se pitää sulattaa turpa kiinni, entäs kaikki ne kiltit lapset jotka osaa käyttäytyä edes joskus tai eivät ole vaan yleisesti ilkeitä? Ovatko he epänormaaleja?
Lapsia on erilaisia, ja kaikilla lapsilla on myös erilaisia vaiheita.
Ohhoh!
Niin. Toiset vanhemmat viitsivät kasvattaa kakaransa ja toiset vanhemmat eivät edes itse osaa käyttäytyä. Kyllä meitä on niin erilaisia. Ohhoh.
Minusta on hyvä, että näytetään myös negatiiviset tunteet. Mulle ei annettu siihen mahdollisuutta lapsuudessa vaan aina piti olla kiltti ja käyttäytyä kuin robotti.
Aina ei tarvitse mennä ääripäästä toiseen, minä pitäisin normaalina sitä että on hyviä ja huonoja päiviä. Vai onko lapsi jotenkin pakosta aina täysi piru tai hiljainen, kiltti alistettu robotti ?
Ei ihme että nuorilla kaikenlaisia ongelmia ,vanhemmat vaihtaa kumppania useammin kuin sukkia ja lapset siinä välissä,lisäksi aikuinen käyttäytyy itse kuin teini ja kohtelee puolisonsa/avopuolison lasta kuin sontakasaa! Ja vielä ihmetellään miksi kouluissa ja päiväkodeissa lapset ei osaa käyttäytyä!
Vierailija kirjoitti:
Miksi tällainen bonuslapsi -termi on pitänyt lanseerata.
Hyvä esimerkki siitä, kuinka mm koulukiusaamista saadaan kasvatettua.
Tämä antaa taas yhden syyn lisää lokeroida nämä bonuslapset omaksi "huonoksi" ryhmäksi joita on helppo haukkua ja kiva kiusata.
Bonushan ymmärretään yleensä hyväksi asiaksi. Saat jotain enemmän kuin edes toivoit tai mikä olisi oletus. Esim. bonuspalkka on hyvä lisä normipalkan päälle. Yleensähän uusperheeseen ryhtyvä tekee näin omasta tahdostaan - hän haluaa perheeseen uuden kumppanin ja tämän lasten kanssa. Hän näkee lapset positiivisena asiana. Ehkä ei ole tahtomattaan saanut omia ja on iloinen, kun voi elää lapsiperhe-elämää kumppanin lasten kautta. Tai jos ei ole näin ideaalitilanne, niin sitten vaan rakastui kumppaniin, mutta hyväksyy sen, että kumppanilla on lapsia ja opettelee nauttimaan hetkistä lastenkin kanssa.
Ketään ei pakoteta uusperheeseen. Jos ei halua sellaiseen, miksi meni? Ne, ketkä ottavat kumppanin lapset elämäänsä vapaaehtoisesti, varmasti näkevät lapset positiivisena lisänä elämäänsä.
Jos kumppanin haluaa, muttei kumppanin lapsia, on parempi pitää nämä asiat erillään ja asua erillään niin kauan, kunnes lapset on aikuisia. Tämäkin on hyvä vaihtoehto.
Tämä "Sanna" on se ongelma. Jutusta tulee se käsitys, että tämä siivoava ja nurmikoita leikkaava taapero on koettanut kaikin tavoin olla hyödyksi ja auttaa hänelle varmaan hyvin vaikeassa tilanteessa. Sanna on tullut ilmeisesti heti kohta isän eron jälkeen kuvioihin ja hups vaan uusi vauva on ollut tulossa ja kuvioissa. Taapero-parka on taas halunnut olla avuksi ja yrittänyt ottaa osaa vauvan hoitamiseen ja sekin on vaan ärsyttänyt Sannaa.
En ymmärrä Sannaa ollenkaan. Keskenkasvuinen lapsinainen, pilaamassa lapsen elämää. Parasta olisi, jos Sanna muuttaisi toiseen asuntoon.
Mitä ihmettä nyt? Kyllä meillä 3v esikoinen oli todella innoissaan vauvasta ja ylpeänä halusi pitää vauvaa sylissä jne. (mikä onnistui kun istui sohvalla ja tuettiin tyynyillä joka puolelta). Tuo äiti nyt on hormonimyrskyssään saanut jonkun kohtauksen, ettei kukaan saa koskea hänen vauvaansa, ja päätti että miehen lapsesta on päästävä eroon. Ihan sekopää.
Mutta ongelma on kyllä varmasti tuo isäkin, joka ei hoida hommiaan ja ottaa tuollaisia naisia.