Bonuslapsessa ärsyttää välillä kaikki, sanoo uusperheen äiti

Vielä tänäkin päivänä tämä aihe on liian arkaluontoinen vaikka aivan varmasti moni äitipuoli ajattelee näin. Lapsi saa olla vaikka kuinka oksettava kusipää, mutta äitipuolessa aina vika. Olen kokenut tämän itsekin mutta eipä ole asiasta voinut kenellekkään puhua.

Kai tajuat, että kaikilla ei vaan synkkaa? Se voi olla oma jopa oma lapsikin, aivan sama mitä sen kanssa tekisi.

Vaatii paljon ihmiseltä, että on kasvanut henkisesti siihen asti, että pystyy puolisonsa lapsen hyväksymään. Itse olisin vasta nyt viisikymppisenä niin vahva, että siihen pystyisin.

No kyllä tuossa ongelmana on myös mies joka ei suostu ongelmaa näkemään.

Ensimmäinen yhteinen lapsi reilu vuosi tapaamisesta.

Niinpä.

Meillä ongelma oli kyl ihan vaan se bonuslasten isä. Ymmärsin yhteisten lasten synnyttyä, miksi eksänsä jätti. Pidin bonuksia vain kusipäisinä lapsina, kunnes omien lasten myötä kunnolla ymmärsin isänsä vaikutuksen, tai vaikutuksettomuuden. Säälin lapsia sen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vielä tänäkin päivänä tämä aihe on liian arkaluontoinen vaikka aivan varmasti moni äitipuoli ajattelee näin. Lapsi saa olla vaikka kuinka oksettava kusipää, mutta äitipuolessa aina vika. Olen kokenut tämän itsekin mutta eipä ole asiasta voinut kenellekkään puhua.

Kusipäinen taapero? Oletko nyt ihan tosissasi?

Tuo on joku tilausjuttu. En pääse lukemaan, niin vaikea kommentoida tuota tilannetta.

Vierailija kirjoitti:

Kai tajuat, että kaikilla ei vaan synkkaa? Se voi olla oma jopa oma lapsikin, aivan sama mitä sen kanssa tekisi.

Aikuisella ei synkkaa taaperon kanssa? Kumpi on mielestäsi vastuussa suhteen luomisessa?

Kokeile itse kahden huonotuulisen ja puhumattoman nepsylapsen kanssa, jotka palvoo isiä ja äitiä ja vihaa kaikkia muita aikuisia, että kuinka hauskaa on. T. Odotan välillä kuin kuuta nousevaa, että lapset aikuistuvat

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäinen yhteinen lapsi reilu vuosi tapaamisesta.

Niinpä.

Juuri näin. Kertoo Sannan heikosta elämänhallinnasta.

SANNA TAPASI miehensä viitisen vuotta sitten. Molemmilla oli entuudestaan yksi lapsi. Ensimmäinen yhteinen jälkeläinen syntyi reilu vuosi tapaamisen jälkeen, parin vuoden päästä toinen. Kaikki neljä lasta asuvat Sannan ja hänen miehensä luona.

Sukset menivät ristiin jo alkumetreillä. Sanna vierasti taaperoikäisen bonuslapsen aikuismaista käytöstä. Hän ei juuri koskaan leikkinyt, vaan teki aikuisten hommia: siivosi, leikkasi nurmikkoa ja yritti laittaa ruokaa.

Bonus olisi halunnut vaihtaa minun lapselleni vaipat ja nukuttaa tätä. Aivan kuin hänestä olisi tulossa se uusperheen vanhempi. Koin, ettei meille molemmille ole tilaa saman katon alla.

Vierailija kirjoitti:

Kokeile itse kahden huonotuulisen ja puhumattoman nepsylapsen kanssa, jotka palvoo isiä ja äitiä ja vihaa kaikkia muita aikuisia, että kuinka hauskaa on. T. Odotan välillä kuin kuuta nousevaa, että lapset aikuistuvat

Miksi aloitit suhteen sellaisen vanhemman kanssa, jolla on erityislapsia?

Vierailija kirjoitti:

Kokeile itse kahden huonotuulisen

ja puhumattoman nepsylapsen kanssa, jotka palvoo isiä ja äitiä ja vihaa kaikkia muita aikuisia, että kuinka hauskaa on. T. Odotan välillä kuin kuuta nousevaa, että lapset aikuistuvat

Tähän ei nyt voi muuta sanoa kuin että mitäs läksit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäinen yhteinen lapsi reilu vuosi tapaamisesta.

Niinpä.

Juuri näin. Kertoo Sannan heikosta elämänhallinnasta.

Mutta ei hänen miehensä elämänhallinnasta, vaikka monisärmäistä vastuussa myös aiemman lapsensa hyvinvoinnista? Joo joo.

Minusta on jotenkin sairas ajatus asettaa etenkin lapseton nainen sellaiseen asemaan, että "hänen uusi lapsensa" on joku häntä vihaava mököttäjä, jonka kanssa pitää tehdä vuosia töitä, että saa edes luottamuksen ja neutraalit välit. Ja sanon "uusi lapsi", koska hänen odotetaan toimivan käytännössä sellaisessa roolissa. Kun taas nainen synnyttää lapsen, syntyy side ehkä kuukaudessa eikä se edes rikkoudu vaikka äidillä kuoriutuisi mikä urpo. Jokainen normaali ja hyvä äiti/äitipuoli ansaitsee tulla lapsen rakastavaksi, ei vihaamaksi. Siksi en suosittelelaan uusperhettä, vaikka sellaisessa itse elän. Se vain aiheuttaa traumoja.

Vierailija kirjoitti:

SANNA TAPASI miehensä viitisen vuotta sitten. Molemmilla oli entuudestaan yksi lapsi. Ensimmäinen yhteinen jälkeläinen syntyi reilu vuosi tapaamisen jälkeen, parin vuoden päästä toinen. Kaikki neljä lasta asuvat Sannan ja hänen miehensä luona.

Sukset menivät ristiin jo alkumetreillä. Sanna vierasti taaperoikäisen bonuslapsen aikuismaista käytöstä. Hän ei juuri koskaan leikkinyt, vaan teki aikuisten hommia: siivosi, leikkasi nurmikkoa ja yritti laittaa ruokaa.

Bonus olisi halunnut vaihtaa minun lapselleni vaipat ja nukuttaa tätä. Aivan kuin hänestä olisi tulossa se uusperheen vanhempi. Koin, ettei meille molemmille ole tilaa saman katon alla.

Sanna on täysin häiriintynyt. "Aikuismainen taapero". Tuo ei ole mitenkään poikkeavaa käytöstä, tietysti lapsi haluaa tehdä ns. oikeita asioita myös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäinen yhteinen lapsi reilu vuosi tapaamisesta.

Niinpä.

Juuri näin. Kertoo Sannan heikosta elämänhallinnasta.

Mutta ei hänen miehensä elämänhallinnasta, vaikka monisärmäistä vastuussa myös aiemman lapsensa hyvinvoinnista? Joo joo.

No Sanna tässä valittaa, ei hänen miehensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeile itse kahden huonotuulisen ja puhumattoman nepsylapsen kanssa, jotka palvoo isiä ja äitiä ja vihaa kaikkia muita aikuisia, että kuinka hauskaa on. T. Odotan välillä kuin kuuta nousevaa, että lapset aikuistuvat

Miksi aloitit suhteen sellaisen vanhemman kanssa, jolla on erityislapsia?

Aloitin suhteen miehen kanssa, en lasten. Mies ei ole ihan noin erityinen, joten toki häntä rakastan.

Jutusta: Bonus olisi halunnut vaihtaa minun lapselleni vaipat ja nukuttaa tätä. Aivan kuin hänestä olisi tulossa se uusperheen vanhempi. Koin, ettei meille molemmille ole tilaa saman katon alla.

***

Siis Sannaa vitutti, kun kumppanin lapsi oli kiintymässä pikkusisarukseen ja halusi hoivata! Kuinka urpo voi olla? On itse aiheuttanut nuo huonot välit. Muutenkin uskomaton, kun lapsen tapa viettää aikaa on ollut hänestä vääränlainen, kun lapsi on mieluummin siivonnut kuin leikkinyt. Alle kouluikäisenä vielä. Miten noin nuorta lasta voi dissata noin pahoin, ja vielä noin harmittomasta asiasta?