Muistatteko kun oli hienoa että oli tietosanakirjasarja kirjahyllyssä
Ja jos oli 12 kirjan sarja vielä se oli hienoa. Meillä oli eikä niitä kukaan juurikaan lukenut/katsonut.
Kommentit (91)
Meillä oli Koululaisen uusi tietosanakirja, tuli niitä käytettyä aika paljon.
Minua vähän säälittää tämä nykysukupovi siinä, että heille ei tarjota edes illuusiota."kokonaisnäkemyksestä". Ennen kirjoissa oli hyvin jäsenneltynä erilaisia kokonaisuuksia. Nyt ihmiset joituu tekemään sen itse. Minun sukupolvi pystyi jopa vertailemaan eri tavalla rakennettuja suuria kokonaisuuksia paljon helpommin. Tottakai muuten tietoa löytyy nykyään helpommin. Tosin myäs virheellistä tietoa.
Mulla on kirjahyllyssä aarteena Otavan Pieni Tietosanakirja I-IV v. 1952. Luin sitä lapsena tuntikausia läpi. Oma on häpeä, jos ei ole tietoa ahminut kersana eikä nykyäänkään mistään mitään tiedä.
Meillä oli seinänkokoinen kirjahylly luettuja ja uudelleen luettavia kirjoja lapsuudenkodissa ja samoin on itselläni nyt. Vierashuone on samalla kirjasto.
Tietenkin tajusin jo pienenä, että on myös ihmisiä, joille nimenomaan se kirjahylly on jokin statusesine, vaikka yhtään kirjaa ei siinä olisi. Oli muovisia matkamuistonukkeja ja valokuvia ja maljakoita täynnä.
Näillä ihmisillä oli olohuoneissa yhdenmukainen kalustus: kolmen hengen sohva, kaksi nojatuolia samaa sarjaa ja sohvapöytä.
Sitä en tiedä, oliko oikeasti huonekaluliikkeiden tarjonta noin noloa kaikkialla, vaiko ainoastaan maaseudulla.
Vierailija kirjoitti:
Minua vähän säälittää tämä nykysukupovi siinä, että heille ei tarjota edes illuusiota."kokonaisnäkemyksestä". Ennen kirjoissa oli hyvin jäsenneltynä erilaisia kokonaisuuksia. Nyt ihmiset joituu tekemään sen itse. Minun sukupolvi pystyi jopa vertailemaan eri tavalla rakennettuja suuria kokonaisuuksia paljon helpommin. Tottakai muuten tietoa löytyy nykyään helpommin. Tosin myäs virheellistä tietoa.
Virheellisen tiedon hoksaa helposti jos on lukenut paljon ja monenlaista kirjallisuutta. Lähdekriittisyys ja ristiintarkistaminen kehittyy siinä hommassa (kuten myös empatiakyky ja vivahteiden taju esim. käsitevaraston suhteen).
Vierailija kirjoitti:
Miten niin hienoa? Miten niin että kukaan ei lukenut? Meillä (isä insinööri, äiti ope) oli Valittujen Palojen maailmankartastot ja Grimbergin 24-osainen Kansojen Historia, ja luettuja ne ovat kaikki. Erilaisia eläin- ja luontokirjoja oli myös eri maanosista. Mitään kulissikirjoja meillä ei ollut, vaan kaikki luettuja. En tänäpäivänä edes tunne ketään nousukkaita, joilla joitakin kulussikirjoja olisi hienouduuden takia ollut hyllyssä.
Toi kansojen historia oli lapsena (60-70-luvulla) tosi mielenkiintoinen! Varsinkin antiikkijutut kävi satu-/seikkailukirjoista.
TOP koululaisen tietokeskus hankittiin meille 80-luvun alussa.
Vietin suuren osan kouluikääni sarjaa lueskellen.
De oli todella tarpeen, sieltä tiedot koulutehtäviin. Vaikka esitelmiin tai kotiaineisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli kotona Spectrum. Aikoinaan ihan sikakallis. Se meni siskolle, ja minua harmitti.
Olin niin onnellinen kun sain sen kierrätyskeskuksesta pilkkahintaan. Nyt se on hyllyssä ja jokainen kirja on kuin aikamatka lapsuuteen. Nostalgiaa, maailmankuvaa, historiaa. Spectrumissa on joka aiheesta semmoinen parisivuinen artikkeli. Katselen niitä usein, ja aina kun tulee mieleen miettiä että minkälainen kuva jostakin asiasta ihmisillä oli 40 vuotta sitten.
Netistä saa tietoa, juu, väärää ja oikeaa, mutta tietosanakirjat ovat kuitenkin melkoinen ankkuri, erityisesti jos hakee historiallista perspektiiviä.
Meilläkin ensimmäinen tietokone oli Spectrum. Commondore kuusneloseen olisi ollut enemmän pelejä, mutta isä tykkäsi, että Spectrum on parempi työkoneena. Hän teki siihen itse pelejä. Nettiä ei silloin vielä ollut, mutta tietokoneella pystyi soittamaan lankapuhelimen avulla toisten tietokoneiden "bokseihin". En tarkemmin tiedä, mitä ne olivat, mutta kai jonkinlaista internetin esiastetta se oli.
Tää oli hyvä! Esimerkki, kuinka trollaus tehdään sivistyneesti, loukkaamatta ja hauskasti.
Minulla oli tietokoneena se kuusnelonen, mutta tietosanakirjasarjana Spectrum.
Menin sitten hävittämään sen uuden ajan digikiimassa, kun alkoi olla vanhentunut ja tarvitsin myös tilaa kirjahyllyyn. Se oli hyvännäköinen, mutta tilaavievä. Vähän harmittaa tuo edelleen (edelleen myös se tilaongelma).
Onneksi nykyisin saa uuden tilalle divarista melkein uloskantohintaan, mutta ehkä otan tilalle Otavan ensyklopedian. Spectrum kun tuli (ihan oikeasti) aika hyvin selailtua lävitse. Oli hyvä apuväline lukiota käydessä.
Vierailija kirjoitti:
Onko kellään ollut encyclopedia britannicaa?
Ei. Olen nähnyt kirjastossa, massiivinen. Olen tuo edellinen Spectrum-tyyppi, jolla on tilaongelma. Britannica on hieno. Mutta Britanniassa on yksi hyvä puoli: sitä päivitetään edelleen.
Painettuna se ei enää ilmesty, taitaa uusin ja toistaiseksi viimeinen painettu sarja olla kymmenen vuoden takaa. Mutta se toimii verkossa.
Kaupallinen vastine Wikipedialle siis, ei saa painettuna, mutta on luettavissa vaikka mobiililaitteella. Maksutta pääsee käsiksi melko suureen osaan Britannicaa, maksullisena kaikkeen. Hintansa arvoinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan. Niissä näytettiin kuinka eri rotujen kallot poikkeavat toisistaan. Nykyinen woketus haluaa kieltää tieteelliset tosiasiat.
tarkoitat varmaan eri ihmisten kallot. vai puhutko eläimistä?
Mitenniin eläimistä?
eri
Rotu on biologinen termi, jota käytetään useimmiten kuvaamaan jalostuksen tuloksena syntynyttä eläinryhmää, jolla on tietyt ennalta määritellyt pysyvät ominaisuudet
Myös ihmisistä puhutaan rotuina, halusit sinä wokepelle tai et.
Ei ole puhuttu pitkiin aikoihin. Etnisyydestä kyllä. Mikä on wokepelle?
eri
Heinoa? Ihan tavallistahan se oli. Ja kyllä luettiin ja käytettiin.
Voi ei, ei taida olla tietosanakirjat suosiossa. Meillä onneksi on. Meillä on "nykysuomen tietosanakirja", "TOP koululaisen tietokeskus" ja "tiedon portaat" lisäksi muita kirjasarjoja on "maailman nähtävyydet", "maailman ympäri", "uusi zoo", "alfa ja omega" "Kodin satuaarteet" ja "Ikuisia kertomuksia". Kaikki nämä ovat erittäin hyviä kirjoja.
Meillä oli Spectrum ja aika paljon sitä tuli luettua. Vanhemmat olivat varmaan tyytyväisiä, kun kävin usein kirjahyllyllä.
Hienoa, että joskus ylpeiltiin kotiin hankitulla tiedolla. Nykyään ylpeillään tietämättömyydellä, kirjojen lukemattomuudella ja peräreiän valkaisulla.
Vierailija kirjoitti:
Faijalle oli hyvin tärkeää, että kirjahyllystä löytyy vähintään 1 tietosanakirjasarja. 70-luvulla se hankki ensimmäisen.
Kelataan hieman ajassa eteenpäin. 2020 luvulla, kun siivottiin faijan kuolinpesää, niitä kirjahyllyjä oli 3 ja erilaisia tietosanakirjasarjoja oli 5. Lisäksi vielä valtava määrä erilaisia kirjasarjoja. Niitä ei kukaan halunnut, eikä niitä saanut annettua edes hyväntekeväisyyteen. Mahdoton siivousurakka.
Mielenkiintoista, kuinka aika muuttaa ihmisten ajatusmaailmaa ja asioiden tärkeysjärjestystä.
Nykyään tietosanakirjat joutuu roskiin, eivät kelpaa edes kierrätyskeskuksiin. Sääli, olivat esineinä kauniita. Tieto nyt jo vanhentunutta.
Otavan ensyklopedia ja Tiedon portaat. Äiti osti tiedon portaat, että voin käyttää koulua varten.
Minä luin ihan huvikseni Spectrumia. Oli ihan mielenkiintoisesti kirjoitettu eri aiheista.
Käytin aika paljonkin tietosanakirjoja aikoinaan.
Tietenkin meillä oli. Se oli hyödyllinen, kun teki koulua varten jotain aineita ja tehtäviä ja esitelmiä.
Haluaisin palata tuohon selkeään aikaan.
Jotkut sekoittavat tietosanakirjat ja tietokirjat keskenään. Tuo viimeisin on kirja, joka ei ole romaani, mutta sisältää kuvia ja tietoa mistä vaan aiheesta (puutarhanhoito, arkkitehtuuri, avaruus, kivet jne) - voi olla viihteellinenkin. Kiva selailla. Kirjoja on monenlaisia.