Uusperhe ja poissaolo lapsiviikolla

Vierailija kirjoitti:

Eronneena äitinä olisin sitä mieltä, että lapset ovat joko isällään tai minulla (meilläkin viikko-viikkosysteemi) ja jos isä ei jostain syystä voi huolehtia lapsista niin silloin lapset ovat minulla. Äitipuoli ei ole lasten huoltaja joten hän ei kuulu tähän kuvioon mitenkään muuten kuin että on paikalla isäviikoilla mutta silloinkin isä on yksin vastuussa omista lapsistaan.

Minä olen eri mieltä. Minä en ole isän lastenhoitaja, joten jos isä lähtee reissuun eikä uusi naikkonen hoida, niin sitten hän etsii ihan itse lapsillemme lastenvahdin.

Sama toisinpäin, en koskaan OLETA että mies ottaa lapset jos keksin itselleni menoja lapsiviikoille (en keksi).

Vierailija kirjoitti:

Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.

Ja täysin mahdotonta oli käydä syömässä ja kahviloissa silloin, kun lapset myös asuivat osan aikaa luonasi? Olet sellainen rusinat pullasta isä, kaiken todellisen vastuun jätät lasten äidille ja kehittää vielä tällaisen "lähennyimme lasten kanssa, kun he eivät enää asu osan aikaa luonani" sadun. Kyllä se lähentää, kun vie lapsia harrastuksiin (mahtava tilaisuus jutella lapsen kanssa kahden kesken) ja hoitaa heidän kouluasioitaan.

Todellakin tuollainen sovittaisiin etukäteen. Ihan vaikka kyseessä olisi yhteisetkin lapset, saati toisen.

En kyllä jaksaisi katsella toisen lapsia kun lasten vanhempi vipeltää ties missä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti lasten äiti hoitaa. Toki eriasia, jos tämä järjestely ollut jo vuosia käytössä ja lapset ikään kuin omia. Mutta siltikään ei voi olettaa, että nykyinen vaimo hoitaa. 

No ei hoida, jos on sopinut itselleen muuta menoa. Lasten isä joutuu silloin etsimään ihan itse lapsilleen toisen hoitajan tai jättämään reissunsa väliin.

Siis kyllä, mutta jos tässä tapauksessa vaihtoehtona vaimo tai lasten äiti. Mutta kyllä, isä huolehtii omalla vuorollaan, joko itse tai hoitaa jonkun hoitamaan asian. 

Vierailija kirjoitti:

Juu mä en ainakaan hoitaisi. Mies vaihtakoon vuoroa exänsä kanssa tai kuskatkoon lapset isovanhemmilleen.

Ai miehen isovanhempien pitää hoitaa, ovat varmaan noin satavuotiaita. Hulluko olet?

Tapailin miestä, jolle oli tullut ero edellisestä uusperheestä siksi kun kuulemma avokki laittoi omat lapsensa etusijalle 🤷🏼 Vähän ihmettelin tätä perustelua - sen lisäksi että jatkoin kiireesti matkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.

Ja täysin mahdotonta oli käydä syömässä ja kahviloissa silloin, kun lapset myös asuivat osan aikaa luonasi? Olet sellainen rusinat pullasta isä, kaiken todellisen vastuun jätät lasten äidille ja kehittää vielä tällaisen "lähennyimme lasten kanssa, kun he eivät enää asu osan aikaa luonani" sadun. Kyllä se lähentää, kun vie lapsia harrastuksiin (mahtava tilaisuus jutella lapsen kanssa kahden kesken) ja hoitaa heidän kouluasioitaan.

Jep naulan kantaan. Mitä jos äitikin haluaa vaan "lähentyä" lasten kanssa; käydä kahvilla ja hesellä ja leffassa. Voisko ne lapset laittaa vaikka lastenkotiin sitten asumaan, ei tartte kummankaan vanhemman sitten kestää sellaisia ikäviä velvollisuuksia (kasvattamista ja hoitoa) jotka voi haitata "bondaamista".

Jotkut miehet on kyllä sitten ihan hiton tyhmiä. Kamalaa kun tollasen kanssa olis yhteisiä lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.

Olet tyypillinen viŧŧumainen luuseri, joka ei edes lapsistaan viitsi huolehtia. Sinut pitäisi tappaa, harmi kun niin ei teille pas koille saa tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.

Olet tyypillinen viŧŧumainen luuseri, joka ei edes lapsistaan viitsi huolehtia. Sinut pitäisi tappaa, harmi kun niin ei teille pas koille saa tehdä.

Kyllä, aika iso osa eronneista paskamiehistä pitäisi kaasuttaa, harmi kun sellainen on laitonta.

Vierailija kirjoitti:

Tapailin miestä, jolle oli tullut ero edellisestä uusperheestä siksi kun kuulemma avokki laittoi omat lapsensa etusijalle 🤷🏼 Vähän ihmettelin tätä perustelua - sen lisäksi että jatkoin kiireesti matkaa.

Tarkennuksena vielä että miehellä oli yksi lapsi ja naisella kaksi pienempää lasta.

Saako tenityttö, joka ei tule isänsä kanssa toimeen, eikä ole oikein koskaan tehnyt isänsä kanssa mitään, eikä isä ole ollut kiinnostunut tämän elämästä vaatia äidilleen yksinhuoltajuutta ja kieltäytyä tapaamasta isäänsä? Parin toinen yhteinen lapsi pari vuotta nuorempi poika taas haluun asua pelkästään isällään. Onko lapset mahdollista jakaa tällä tavalla?

Vierailija kirjoitti:

Tapailin miestä, jolle oli tullut ero edellisestä uusperheestä siksi kun kuulemma avokki laittoi omat lapsensa etusijalle 🤷🏼 Vähän ihmettelin tätä perustelua - sen lisäksi että jatkoin kiireesti matkaa.

Tuollaisen miehen on vaikea löytää koskaan ketään, kun selkeästi haluaa ulkoistaa koko vanhemmuuden.

Ikinä en ottaisi riesoikseni miestä, jolla on teini-ikäiset lapset.

Vierailija kirjoitti:

Saako tenityttö, joka ei tule isänsä kanssa toimeen, eikä ole oikein koskaan tehnyt isänsä kanssa mitään, eikä isä ole ollut kiinnostunut tämän elämästä vaatia äidilleen yksinhuoltajuutta ja kieltäytyä tapaamasta isäänsä? Parin toinen yhteinen lapsi pari vuotta nuorempi poika taas haluun asua pelkästään isällään. Onko lapset mahdollista jakaa tällä tavalla?

Voi kieltäytyä tapaamasta, mikään ei pakota  tapaamisiin. Tuskin yksinhuoltajuutta on mahdollista tai edes tarpeellista vaatia.

Vierailija kirjoitti:

Ikinä en ottaisi riesoikseni miestä, jolla on teini-ikäiset lapset.

Tai pienemmät lapset. Enkä omilleni antaisi uusperhehelvettiä koskaan.

mitä järkeä niiden lasten on tulla isän luokse, jos isä ei edes ole kotona?

Vierailija kirjoitti:

Uusperheitä on monenlaisia. On sellaisia joissa lapsilla on kahdessa perheessä yhteensä neljä vanhempaa, ja olisi outoa jos yksi heistä kieltäytyisi hoitamasta lapsia normaalin vuorottelun mukaisesti kun kumppanilla on menoa. Ja sellaisia joissa vanhemman uusi kumppani on todella (ainakin vielä) vain vanhemman uusi kumppani, eikä millään tapaa vanhemman roolissa omasta, lapsen tai sen lapsen toisen vanhemman näkökulmasta.

Mutta silloin kun kuvioissa on lapsia, joita edes jollain tasolla on tapana hoitaa yhdessä, menoista sovitaan eikä ilmoiteta.

Jos kuvittelisin itseni vähän vaimon rooliin, niin mikäli vain kädet riittää (eikä esim. kyse ole puolesta tusinasta pikkulapsia) haluaisin viimeiseen asti välttää viestimästä lapsille että "isän uus" huolii heidät paikalle vain kun on pakko ja se isä huolehtimassa heistä. Tosin ymmärtäisin jos valitsisivat mieluummin jäädä äidille, jos ovat valinta-ikäisiä. Anyway, isän pitäisi todel

Olin niin varma, että kissakeitto-ohje tulee tässä!

Miten menetellään tällaisessa tilanteessa? Kahden lapsen vanhemmat ovat eroamassa. Vanhempi lapsi on teini ja nuorempi nuorempi. Vanhempi lapsi ei tule toimeen isänsä kanssa, eikä ole koskaan tullutkaan. Isä on aina ollut hyvin vihainen ja ilkeä tälle lapselle ja isän läsnäolo ahdistaa lasta. Tämä lapsi on ilmaissut selkeästi haluavansa asua äidin luona, eikä halua nähdä isää koskaan ja haluavansa äidille yksinhuoltajuuden. Isä kuitenkin vaatii myös tämän vanhemman lapsen huoltajuutta lapsen vastustuksesta huolimatta. Nuorempi lapsi taas on huonommissa väleissä äidin kanssa, mutta voi tavata molempia vanhempiaan.