Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikä ihme minussa on vikana, kun en vain osaa olla miesten kanssa luontevasti?
10.05.2022 |
Olen ihan kivan näköinen ja saan helposti aloitettua tapailuja miesten kanssa, mutta aina tyssää johonkin kolmansiin tai neljänsiin treffeihin. Olen vain niin jumalattoman tylsä ihminen, että yhtäkään miestä ei tunnu kiinnostavan yhdessäolo yhtään pidempään. Ensimmäisillä treffeillä tuntuu kipinöitä sinkoilevan sinne tänne, mutta sitten hyvin pian ei ole enää mitään puhuttavaa enkä saa mitään itsestäni irti. Olen äärettömän ujo ja vähän pelokaskin avaamaan itseäni kovin nopeasti. Miten tästä eteen päin? Mitä esimerkiksi voi viestitellä parien ensimmäisten treffien jälkeen. En edes tiedä haluaako mies enää nähdä, mutta vastaa kyllä viesteihin. Ei vain lähetä enää yhtä innokkaasti viestejä kuin ensitreffien jälkeen, mutta aloittaa kyllä itsekin viestejä. Mokasinko nyt tämänkin taas? En edes kehtaa kysyä, haluaako mies vielä nähdä.
Kommentit (95)
Minulla oli ihan tuota samaa, kunnes tapasin miehen, jonka seurassa tuntui ihan luontevalta, vaikka istuttiin kumpikin ihan hiljaa, ei puhuttu mitään. Toki sitten puhuttiinkin. Mutta yhdet treffit menivät hiljaisuuden vallitessa. Ei edes älylaitteita ollut silloin vielä häiritsemässä yhteistä hiljaisuuttamme. Ne ovat olleet yhdet parhaimmista treffeistä koko elämäni aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riipaise molo poskeen niin suhde etenee.
Mistäs päättelit, että en ole niin koskaan tehnyt? :D
ap
Tuossa on se ongelma. Olet liian helppo saalis ja miehet kyllästyvät ennalta-arvattavaan naiseen.
Hohhoijaa, tähän en jaksaisi nyt lähteä. Tästäkin kun on kokemusta ihan erilaisina variaatioina. Ja jossain vaiheessahan siihen pisteeseen kuitenkin edetään. Minulle on ainakin ihan sama menettääkö mies mielenkiintonsa ensimmäisillä tai kuudensilla treffeillä, jos se joka tapauksessa siitä olisi kiinni.
ap
Osa miehistä oikeasti menettää mielenkiintonsa, jos muuten hiljainen ja tylsä nainen on liian pian sakset auki. Miksi et ota vakavasti saamiasi kommentteja? Suhtaudutko samokn miehiinkin?
No mitä tuosta kommentista nyt olisi pitänyt ottaa vakavasti, kun totuus nyt sattuu olemaan se, että olen käynyt läpi molemmat kaavat ja silti loputon tylsyyteni ei vie juttuja eteenpäin. Et kai tosissasi väitä, että pitäisi puoli vuotta leikkiä jotain vaikeasti tavoiteltavaa niin sitten jotenkin mystisesti kaikki loksahtaisikin kohdalleen?
ap
Puolen vuoden aikana mies ehtisi kiinnostua niin paljon, että hän hinkuaisi jo parisuhteeseenkin. Puoli vuotta olisi myös edistystä verrattuna 3-4 treffikertaan.
mitä ihmettä minä teen miehellä, jonka mielenkiinto lopahtaa ensimmäisen seksikerran jälkeen. ja miksi ihmeessä tuhlaisin puoli vuotta aikaani huomatakseni, että juu, taas lopahti. parempi, että lopahtaa sitten heti alussa, jos niin on käydäkseen. Edellinen suhteenikin alkoi heti ensitreffien seksillä. Suhde ei todellakaan sen takia mennyt poikki.
ap
Kyllä sen jutun luulisi luistavan helpommin kun vähän jo tuntee toisiaan. Ehkä juju ei ole itse keskustelussa. Osaatko flirttailla? Oletko miehen seurassa liian virallisesti, kaverillisesti? Jos ei ole mitään kipinää ilmassa, ei seuraavia treffejä välttämättä tule. Ja sitten taas, jos on kiinnostunut, se kannattaa näyttää. Seksuaalinen kiinnostus kannattaa ilmaista vaikkei vielä olisi seksin aika, muuten siirtyy aika nopeaan sinne kuuluisalle friend zonelle. Flirttiä peliin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riipaise molo poskeen niin suhde etenee.
Mistäs päättelit, että en ole niin koskaan tehnyt? :D
ap
Tuossa on se ongelma. Olet liian helppo saalis ja miehet kyllästyvät ennalta-arvattavaan naiseen.
Hohhoijaa, tähän en jaksaisi nyt lähteä. Tästäkin kun on kokemusta ihan erilaisina variaatioina. Ja jossain vaiheessahan siihen pisteeseen kuitenkin edetään. Minulle on ainakin ihan sama menettääkö mies mielenkiintonsa ensimmäisillä tai kuudensilla treffeillä, jos se joka tapauksessa siitä olisi kiinni.
ap
Osa miehistä oikeasti menettää mielenkiintonsa, jos muuten hiljainen ja tylsä nainen on liian pian sakset auki. Miksi et ota vakavasti saamiasi kommentteja? Suhtaudutko samokn miehiinkin?
No mitä tuosta kommentista nyt olisi pitänyt ottaa vakavasti, kun totuus nyt sattuu olemaan se, että olen käynyt läpi molemmat kaavat ja silti loputon tylsyyteni ei vie juttuja eteenpäin. Et kai tosissasi väitä, että pitäisi puoli vuotta leikkiä jotain vaikeasti tavoiteltavaa niin sitten jotenkin mystisesti kaikki loksahtaisikin kohdalleen?
ap
Olen tuo sama, jolle kommentoit ja vastasinkin jo. Itselläni on se "ongelma", että keskustelemalla saan miehet oikeasti ihastumaan itseeni siten, että hinkuavat parin tapaamisen jälkeen jo tutustumisen syventämiseen. Saan kehuja siitä, miten kiinnostavaa kanssani on keskustella aivan kaikesta suunnilleen. Olen saanut treffimiehistä riesoja, kun muutamien treffien jälkeen ovat jo lääpällään ja mun itseni täytyy viheltää peli poikki. En suostu seksiin koskaan, ellen ole itse kiinnostunut miehestä paeisuhdemielessä JA suhde on aidosti mennyt jo seurustelun puolelle. Eli jotain minunkin metodissani toimii.
T. Sama
Mistä sinä sitten keskustelet? Et tuossa sanonut mitään muuta kuin että ei saa olla seksiä heti alussa.
ap
Jos et ole juttelevaa sorttia, niin etsi sellainen moottoriturpamies, niitä kyllä piisaa, ei tarvitse sinun keksiä jutun juurta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos kerran olet hiton tylsä niin miksi miesten pitäisi sinua jaksaa? Kuulostaa masentavalta ajatukselta näin miehenä. Ainut neuvo mikä tulee mieleen on että etsi joku hauskuuttaja mies joka osaa loputtomasti pitää keskustelua yllä vaikka millaisen hapannaaman kanssa. Eri asia tietty saatko sellaista. Ulkonäön suhteen ei ainakaan kannata kranttuilla.
Sinun mielestäsi tylsä ihminen on sama asia kuin hapannaama? Minä kyllä osaan nauraa, vitsailla ja jopa flirttailla. Minulla vain ei ole mielikuvitusta keksiä puheenaiheita toisensa perään tai ehdottaa tekemisiä ja esimerkiksi elokuvan ja ruokapaikan valitseminen ovat minulle vaikeita. Eikä elämäni ole mitenkään erityisen mielenkiintoista, vaan normaalia arkea, jossa ei ole paljon draamaa ja juonenkäänteitä. En kaipaa hauskuuttajaa. Ainoastaan miehen, joka ei tarvitse itse loputonta hauskuutusta.
ap
Minä en ole edes ujo, mutta en siltikään osaa olla tai tapani olla ei viehätä miestä, ja kaikki jutut miesten kanssa on loppuneet aina heti alkuunsa.
Eli en ole tapaillut tai seurustellut koskaan.
En osaa sanoa mistä johtuu, eikö vain ole tullut sopivaa vastaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sen jutun luulisi luistavan helpommin kun vähän jo tuntee toisiaan. Ehkä juju ei ole itse keskustelussa. Osaatko flirttailla? Oletko miehen seurassa liian virallisesti, kaverillisesti? Jos ei ole mitään kipinää ilmassa, ei seuraavia treffejä välttämättä tule. Ja sitten taas, jos on kiinnostunut, se kannattaa näyttää. Seksuaalinen kiinnostus kannattaa ilmaista vaikkei vielä olisi seksin aika, muuten siirtyy aika nopeaan sinne kuuluisalle friend zonelle. Flirttiä peliin!
Mielestäni osaan flirttailla, mutta en kyllä oikeasti tiedä, mitä miehet siitä ajattelevat. Koskettelen ja luon vihjailevia katseita ja lähetän silmäniskuhymiöitä, lasken leikkiä, myös vihjailevaa jne. mielestäni ihan normaalia. Mutta aika maltillinen olen kyllä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelet, että mitähän ne minusta ajattelee.
Vaikka nekin vain ajattelee, että mitähän se minusta ajattelee.Älkää ajatelko, olkaa oma itsenne.
Mutta kun se "oma itse" on mielenkiinnoton ja varautunut tuppisuu. Miten siitä voi koskaan päästä eteenpäin. Enhän minä tässä tilanteessa olisikaan, jos olisin luonteeltani jotenkin räiskyvä ja mielenkiintoinen.
ap
Suurin osa suomalaisista on varautuneita tuppisuita. Turha siitä on itseään soimata.
En nyt hirveästi osaa neuvoa, mutta ihanteellisinta kai olisi, jos löytäisit miehen luontevasti ja spontaanisti vaikka jostain kaverin järjestämistä juhlista. Tällaista ei tietenkään voi etukäteen ennustaa, mutta tuo olisi ideaalitilanne. Kyseessä olisi siis tutun tuttu, joten yhteistä kaveripiiriä ja jotain yhteistä pohjaa ehkä löytyisi. Siitä se lähtisi.
Itsekin olisin aivan p*ska jäykkänä, jos pitäisi pystymetsästä lähteä treffeille jonkun tuikituntemattoman kanssa. Olisi ihan kamalaa.
Mä oon juuri tuollainen ja olisin varmasti jäänyt ikisinkuksi ilman kavereita. Heidän kauttaan tutustuin mieheeni ja juttelu oli alusta asti luontevaa koska meillä oli yhteiset tutut ja sitä kautta yhteiset jutut. Ennen sitä olin sellainen, että menin ihan jumiin jos joku mies tuli juttusille. Saatoin jopa vaikuttaa tylyltä ja leuhkalta vain koska mua jännitti niin paljon, että tuli fyysisestikin huono olo.
Mutta jos ei ole kavereita, sitten tilanne on aika heikko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sen jutun luulisi luistavan helpommin kun vähän jo tuntee toisiaan. Ehkä juju ei ole itse keskustelussa. Osaatko flirttailla? Oletko miehen seurassa liian virallisesti, kaverillisesti? Jos ei ole mitään kipinää ilmassa, ei seuraavia treffejä välttämättä tule. Ja sitten taas, jos on kiinnostunut, se kannattaa näyttää. Seksuaalinen kiinnostus kannattaa ilmaista vaikkei vielä olisi seksin aika, muuten siirtyy aika nopeaan sinne kuuluisalle friend zonelle. Flirttiä peliin!
Mielestäni osaan flirttailla, mutta en kyllä oikeasti tiedä, mitä miehet siitä ajattelevat. Koskettelen ja luon vihjailevia katseita ja lähetän silmäniskuhymiöitä, lasken leikkiä, myös vihjailevaa jne. mielestäni ihan normaalia. Mutta aika maltillinen olen kyllä.
ap
Ei tuo kyllä kovin ujolta kuulosta. Itse en varmaan ikinä ole ollut tuollainen, ei ole ollut tarpeeksi läheisiä välejä kehenkään mieheen.
Jos olen ihastunut, niin en tyyliin uskalla edes katsoa silmiin saati luoda jotain vihjailevia katseita :D
Ja en ole ujo, vaan ns. itsevarma ja puhelias ihminen ennemminkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sen jutun luulisi luistavan helpommin kun vähän jo tuntee toisiaan. Ehkä juju ei ole itse keskustelussa. Osaatko flirttailla? Oletko miehen seurassa liian virallisesti, kaverillisesti? Jos ei ole mitään kipinää ilmassa, ei seuraavia treffejä välttämättä tule. Ja sitten taas, jos on kiinnostunut, se kannattaa näyttää. Seksuaalinen kiinnostus kannattaa ilmaista vaikkei vielä olisi seksin aika, muuten siirtyy aika nopeaan sinne kuuluisalle friend zonelle. Flirttiä peliin!
Mielestäni osaan flirttailla, mutta en kyllä oikeasti tiedä, mitä miehet siitä ajattelevat. Koskettelen ja luon vihjailevia katseita ja lähetän silmäniskuhymiöitä, lasken leikkiä, myös vihjailevaa jne. mielestäni ihan normaalia. Mutta aika maltillinen olen kyllä.
ap
Ei tuo kyllä kovin ujolta kuulosta. Itse en varmaan ikinä ole ollut tuollainen, ei ole ollut tarpeeksi läheisiä välejä kehenkään mieheen.
Jos olen ihastunut, niin en tyyliin uskalla edes katsoa silmiin saati luoda jotain vihjailevia katseita :DJa en ole ujo, vaan ns. itsevarma ja puhelias ihminen ennemminkin.
Kai ujokin voi olla sitten monella tavalla. Itselleni se tarkoittaa sitä, että ujostelen mitä sanon ja mitä paljastan itsestäni. Esimerkiksi fyysisesti kannan itseni melko itsevarmasti ja minut on helppo saada nauramaan. Mutta eihän se kovin mielenkiintoista pidemmän päälle ole, jos sisältä on ihan lukossa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysy miehiltä heitä kiinnostavista jutuista, jos et mitään keksi. Kaikki kertoo mielellään itsestään.
Aina jos olen itse epävarma, alan kysellä juttuja toiselta.
Tämä. Varsinkin jos toinen vielä huomaa että oikeasti kuuntelet ja parhaimmillaan vielä muistat mitä sinulle on kerrottu.
Lisäksi kehon kieli. Opettele katsomaan toista syvälle silmiin keskustellessa. Tämä tuntuu aluksi vaivaannuttavalle, mutta läsnäolon tunne paranee entisestään.
Itsestään selvä muistutus, että älä someta treffeillä..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sen jutun luulisi luistavan helpommin kun vähän jo tuntee toisiaan. Ehkä juju ei ole itse keskustelussa. Osaatko flirttailla? Oletko miehen seurassa liian virallisesti, kaverillisesti? Jos ei ole mitään kipinää ilmassa, ei seuraavia treffejä välttämättä tule. Ja sitten taas, jos on kiinnostunut, se kannattaa näyttää. Seksuaalinen kiinnostus kannattaa ilmaista vaikkei vielä olisi seksin aika, muuten siirtyy aika nopeaan sinne kuuluisalle friend zonelle. Flirttiä peliin!
Mielestäni osaan flirttailla, mutta en kyllä oikeasti tiedä, mitä miehet siitä ajattelevat. Koskettelen ja luon vihjailevia katseita ja lähetän silmäniskuhymiöitä, lasken leikkiä, myös vihjailevaa jne. mielestäni ihan normaalia. Mutta aika maltillinen olen kyllä.
ap
Ei tuo kyllä kovin ujolta kuulosta. Itse en varmaan ikinä ole ollut tuollainen, ei ole ollut tarpeeksi läheisiä välejä kehenkään mieheen.
Jos olen ihastunut, niin en tyyliin uskalla edes katsoa silmiin saati luoda jotain vihjailevia katseita :DJa en ole ujo, vaan ns. itsevarma ja puhelias ihminen ennemminkin.
Kai ujokin voi olla sitten monella tavalla. Itselleni se tarkoittaa sitä, että ujostelen mitä sanon ja mitä paljastan itsestäni. Esimerkiksi fyysisesti kannan itseni melko itsevarmasti ja minut on helppo saada nauramaan. Mutta eihän se kovin mielenkiintoista pidemmän päälle ole, jos sisältä on ihan lukossa.
ap
Olet oikeassa. Voit tunnustaa tuon kumppanillesi ja sanoa että yritetään harjoitella tuota avautumista pienissä erissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysy miehiltä heitä kiinnostavista jutuista, jos et mitään keksi. Kaikki kertoo mielellään itsestään.
Aina jos olen itse epävarma, alan kysellä juttuja toiselta.Tämä. Varsinkin jos toinen vielä huomaa että oikeasti kuuntelet ja parhaimmillaan vielä muistat mitä sinulle on kerrottu.
Lisäksi kehon kieli. Opettele katsomaan toista syvälle silmiin keskustellessa. Tämä tuntuu aluksi vaivaannuttavalle, mutta läsnäolon tunne paranee entisestään.
Itsestään selvä muistutus, että älä someta treffeillä..
Entä treffien välillä, kun viestitellään? Ja niitä puheenaiheita edelleen kaipailen. Minulle on helppo kyllä katsoa silmiin keskustellessa, kunhan vain olisi se keskustelu :D
ap
Olisit Jenkeissä kuumaa kauraa. Konservatiivi alueille haetaan somia vaimokkeita. Laittaudu nätiksi ja iske jenkki. Hoitaa tarvittaessa puhumisen. Tavatkaa Skypessä.
Ks. Etelä-Carolina, Virginia, Texas akselilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelet, että mitähän ne minusta ajattelee.
Vaikka nekin vain ajattelee, että mitähän se minusta ajattelee.Älkää ajatelko, olkaa oma itsenne.
Mutta kun se "oma itse" on mielenkiinnoton ja varautunut tuppisuu. Miten siitä voi koskaan päästä eteenpäin. Enhän minä tässä tilanteessa olisikaan, jos olisin luonteeltani jotenkin räiskyvä ja mielenkiintoinen.
ap
Suurin osa suomalaisista on varautuneita tuppisuita. Turha siitä on itseään soimata.
En nyt hirveästi osaa neuvoa, mutta ihanteellisinta kai olisi, jos löytäisit miehen luontevasti ja spontaanisti vaikka jostain kaverin järjestämistä juhlista. Tällaista ei tietenkään voi etukäteen ennustaa, mutta tuo olisi ideaalitilanne. Kyseessä olisi siis tutun tuttu, joten yhteistä kaveripiiriä ja jotain yhteistä pohjaa ehkä löytyisi. Siitä se lähtisi.
Itsekin olisin aivan p*ska jäykkänä, jos pitäisi pystymetsästä lähteä treffeille jonkun tuikituntemattoman kanssa. Olisi ihan kamalaa.
Ei se oikein ole siitäkään kiinni, että jännittäisin vieraita ihmisiä. Minä vain olen tällainen, että en keksi mitään puhuttavaa. Työkavereidenkin kanssa olen enimmäkseen ihan hiljaa, vaikka heidän seuraansa en sen kummemmin jännitäkään. Mutta jos joku aloittaa sopivan aiheen, olen kyllä mukana ja jopa äänekäskin.
ap
Kannattaa tavata miehiä, joiden kanssa synkkaa muutenkin. Mutta kaipa toivot sitä muutenkin. Eikö ole hyvä, ettet päädy epäkiinnostavan kanssa suhteeseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sen jutun luulisi luistavan helpommin kun vähän jo tuntee toisiaan. Ehkä juju ei ole itse keskustelussa. Osaatko flirttailla? Oletko miehen seurassa liian virallisesti, kaverillisesti? Jos ei ole mitään kipinää ilmassa, ei seuraavia treffejä välttämättä tule. Ja sitten taas, jos on kiinnostunut, se kannattaa näyttää. Seksuaalinen kiinnostus kannattaa ilmaista vaikkei vielä olisi seksin aika, muuten siirtyy aika nopeaan sinne kuuluisalle friend zonelle. Flirttiä peliin!
Mielestäni osaan flirttailla, mutta en kyllä oikeasti tiedä, mitä miehet siitä ajattelevat. Koskettelen ja luon vihjailevia katseita ja lähetän silmäniskuhymiöitä, lasken leikkiä, myös vihjailevaa jne. mielestäni ihan normaalia. Mutta aika maltillinen olen kyllä.
ap
Ei tuo kyllä kovin ujolta kuulosta. Itse en varmaan ikinä ole ollut tuollainen, ei ole ollut tarpeeksi läheisiä välejä kehenkään mieheen.
Jos olen ihastunut, niin en tyyliin uskalla edes katsoa silmiin saati luoda jotain vihjailevia katseita :DJa en ole ujo, vaan ns. itsevarma ja puhelias ihminen ennemminkin.
Kai ujokin voi olla sitten monella tavalla. Itselleni se tarkoittaa sitä, että ujostelen mitä sanon ja mitä paljastan itsestäni. Esimerkiksi fyysisesti kannan itseni melko itsevarmasti ja minut on helppo saada nauramaan. Mutta eihän se kovin mielenkiintoista pidemmän päälle ole, jos sisältä on ihan lukossa.
ap
Olet oikeassa. Voit tunnustaa tuon kumppanillesi ja sanoa että yritetään harjoitella tuota avautumista pienissä erissä.
Olen itse asiassa sanonutkin, että olen tosi ujo puhumaan, mutta hänen kanssaan on muuten ihan hyvä olla. Hän sanoi, että hän huomasi asian ja on itsekin vähän ujo. Hän sanoi ensitreffeillä, että on mukavaa, että olen rauhallinen, mutta en ole enää ihan varma nyt toisten treffien jälkeen. Olen yrittänyt nyt olla itse aktiivinen keskustelun aloituksissa, mutta pelkään, että tämä juna meni jo.
ap
Kaikki ei luonnostaan osaa kommunikoida luontevasti eri tilanteissa. Ihan normaalia se on. Mutta tiedosta myös että kommunikaatio on taitolaji(=it's a skill), eli sitä voi omaksua, oppia ja parannella. Menet youtubeen ja haet esim. sanoilla "dating coach for women". Ja löytyy tuhansittain mateeriaalia sieltä, että miten välttää keskustelun tyrehtyminen tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelet, että mitähän ne minusta ajattelee.
Vaikka nekin vain ajattelee, että mitähän se minusta ajattelee.Älkää ajatelko, olkaa oma itsenne.
Mutta kun se "oma itse" on mielenkiinnoton ja varautunut tuppisuu. Miten siitä voi koskaan päästä eteenpäin. Enhän minä tässä tilanteessa olisikaan, jos olisin luonteeltani jotenkin räiskyvä ja mielenkiintoinen.
ap
Suurin osa suomalaisista on varautuneita tuppisuita. Turha siitä on itseään soimata.
En nyt hirveästi osaa neuvoa, mutta ihanteellisinta kai olisi, jos löytäisit miehen luontevasti ja spontaanisti vaikka jostain kaverin järjestämistä juhlista. Tällaista ei tietenkään voi etukäteen ennustaa, mutta tuo olisi ideaalitilanne. Kyseessä olisi siis tutun tuttu, joten yhteistä kaveripiiriä ja jotain yhteistä pohjaa ehkä löytyisi. Siitä se lähtisi.
Itsekin olisin aivan p*ska jäykkänä, jos pitäisi pystymetsästä lähteä treffeille jonkun tuikituntemattoman kanssa. Olisi ihan kamalaa.
Ei se oikein ole siitäkään kiinni, että jännittäisin vieraita ihmisiä. Minä vain olen tällainen, että en keksi mitään puhuttavaa. Työkavereidenkin kanssa olen enimmäkseen ihan hiljaa, vaikka heidän seuraansa en sen kummemmin jännitäkään. Mutta jos joku aloittaa sopivan aiheen, olen kyllä mukana ja jopa äänekäskin.
ap
Kannattaa tavata miehiä, joiden kanssa synkkaa muutenkin. Mutta kaipa toivot sitä muutenkin. Eikö ole hyvä, ettet päädy epäkiinnostavan kanssa suhteeseen?
No sepä, kun olen aiemminkin tulkinnut synkkaamisen ihan toisella tavalla kuin toinen. Treffeillä tuntui, että meillä synkkasi, mutta nyt treffien jälkeen on viestittely ollut jotenkin nihkeämpää kuin aiemmin. Toisaalta haluaisin näyttää, että minua edelleen kiinnostaa, mutta toisaalta en halua ahdistaa, jos toista ei kiinnostakaan. Tällä hetkellä olen oikeasti vähän hämmentynyt, mikä tilanne oikeasti on. Enkä kehtaa kysyä.
ap
Alue: Aihe vapaa
Olen tuo sama, jolle kommentoit ja vastasinkin jo. Itselläni on se "ongelma", että keskustelemalla saan miehet oikeasti ihastumaan itseeni siten, että hinkuavat parin tapaamisen jälkeen jo tutustumisen syventämiseen. Saan kehuja siitä, miten kiinnostavaa kanssani on keskustella aivan kaikesta suunnilleen. Olen saanut treffimiehistä riesoja, kun muutamien treffien jälkeen ovat jo lääpällään ja mun itseni täytyy viheltää peli poikki. En suostu seksiin koskaan, ellen ole itse kiinnostunut miehestä paeisuhdemielessä JA suhde on aidosti mennyt jo seurustelun puolelle. Eli jotain minunkin metodissani toimii.
T. Sama