Lue keskustelun säännöt.
Miten te jaksatte viisipäiväisen työviikon, 8h päivässä ?
10.05.2022 |
Olen aloittanut pitkän tauon jälkeen (äitiysloma, hoitovapaa, yrittäjyys) taas palkkatyöt ja mietin kauhulla miten ihmiset jaksavat käydä palkkatöissä viitenä päivänä viikossa 8-16. Olen itse käynyt palkkatöissä viimeksi ennen lapsia, joten tämä kokemus on nyt aivan uusi. Ja ihanaa, että saa palkkaa , mutta aivan kauheaa jaksamisen kanssa, olen jo nyt ihan poikki kahden viikon jälkeen nelipäiväisestä työviikosta 8-14.
Voitteko te täyttä työviikkoa tekevät hyvin? Ahdistaa jo ajatuskin että elämä olisi vuosikymmenet toimistolla ajanviettoa eikä elämässä mitään muuta kun töiden jälkeinen väsymys ja lasten- sekä kodinhoito .
Lisään vielä, että nimenomaan perheelliset. Ei kai siinä mitään ongelmaa olisi hoitaa pelkästään itsensä töihin ja tulla kotiin lepäilemään niin paljon kuin huvittaa.
Kommentit (129)
Tässä ketjussa siis halutaan vain valitusta työelämän raskaudesta. Jos nautit työstäsi ja voit hyvin, älä vaivaudu kirjoittamaan sitä tänne.
t. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainakaan ohjelmointityössä ei oikeasti jaksa kahdeksaa tuntia koodata tosissaan. Osa ajasta menee väkisin ruudun tuijottamiseksi niin, että aivoissa ei tapahdu mitään.
Ja olen 20 vuotta ollut työelämässä oman alani ammattilainen isolla palkalla.
Toisaalta onhan tuossa kahvi ja ruokatauot. Tupakkamiehet ravaa kerran tunnissa röökillä 10 minuuttia. Ja sitten tietysti vessakäynnit isolla hädällä.
Pienempi hätäkö sitten lasketaan housuihin?
Hoitovapaalta palatessa en jaksanutkaan. Teen 80% työaikaa, tällähetkellä aloittelen noin 8.30 ja lopetan 14.30. Suosittelen tätä kyllä, auttaa jaksamaan ihan eri malliin. Ja alle 3-vuotiaista ja 7-8v saa Kelalta pientä tukea lisäksi. Ihanaa kun ei ole aamuisin kiire mihinkään vaan heräillään koko perhe vasta 8 jälkeen. 8.30 aloittelen etätyöt kotitoimistossa. Ja 14.30 lapset pois päiväkodista, ja aikaa jää vielä vaikka mihin työpäivien jälkeen. Voi olla, että jossain vaiheessa siirryn taas tekemään 8h päivää, mutta en toistaiseksi.
Riippuu työstä. Asiantuntija tehtävissä työpäibät menee mukavasti eikä kuormita juurikaan. Ns. duunari-tason hommia en yksinkertaisesti jaksaisi. Niitä tehdessä ajattelin aina etten halua tulevaisuudessa tehdä täyttä työviikkoa.
Omalla kohdalla siis työn sisältö vaikuttaa asiaan ja jaksan tehdä täyttä viikkoa. Myös yksi merkittävä asia on joustavuus työajoissa eikä tarvitse tehdä joka päivä 8 h töitä.
Teen 3kk jakson, 7pv/vko ja 10h-13h/pv. Sen jälkeen en tee 3kk aikana mitään.
Parempi kuin 5+2 rytmi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa siis halutaan vain valitusta työelämän raskaudesta. Jos nautit työstäsi ja voit hyvin, älä vaivaudu kirjoittamaan sitä tänne.
t. ap[/quote
Vauvapalstalla halutaan harvoin neuvoja. Vastaajien pitäisi vain myötäillä ja valittaa miten paskaa kaikki on.
Vierailija kirjoitti:
- Työni on mukavaa
- Teen töitä kotoa käsin
- Siivooja siivoaa, ateriat suunnitellaan koko viikolle
- Harrastan paljon liikuntaa
Tämä on muuten totta. Ei tarvitse suorittaa niin kamalasti. Siivouspalveluita voi ostaa, kuten ruokaakin valmiina. Pitää vaan suoda se itselle. Ei joka päivä tarvitse käydä kaupassa ja kokkailla kun suunnittelee asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En nyt lukenut koko ketjua, mutta kyllä tuo on Ap ihan normaalia. Olet vasta aloittanut uudessa työssä ja sulla on paljon opittavaa. Oppiminen väsyttää. Vähitellen sulla muodostuu arkeen ja työhön uudet rutiinit ja kyllä se sitten helpottaa. Tsemppiä!
Ihan hyvin jaksoin 40 vuotta. 2 lasta ja osallistuva mies. Yhdessä kahlasimme ruuhkavuodet läpi. Elämä ei kyllä 70-80-luvulla varmaan ollutkaan niin stressaavaa kuin nykyisin. Tsemppiä perheille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli maatila vielä joku aika sitten. Nyt olen palkkatöissä, vuorot 8-11 tuntisia.
Elkää nyt kivittäkö mutta rehellisesti sanottuna minusta tuntuu joka päivä että työvuoro loppuu kesken, jää ihan hölmö olo että tässäkö tämä nyt sitten oli ja kotiin pitäisi lähteä. Vapaat menee ihmetellessä että voinko oikeasti vain olla ja tehdä mitä tykkään.
Opin aikoinaan olemaan tehokas kotihommissa. Koneet pesee yöllä pyykit ja tiskit, teen ruoan siten että riittää 2-3 päiväksi, kaupassa käynti kerran viikkoon ja joka päivä pidän siisteyttä yllä. Siis kun tulin maatilan hommista kotiin niin siinä ei voinut jäädä ihmettelemään vaan ottaa se tunti ja tehdä hommat.
Nykyään työpäivän jälkeen lenkkeilen, käyn salilla, lasten kanssa pyörälenkillä ja teen käsitöitä ja leivon. Lapset on omatoimisia ja toki auttavat kotitöissäkin. Teini osaa tehdä ruokaa ja yhdessä joskus siiivoavat koko talon.
Toki maatilalla oli rankkaa kun lapset piti viedä hoitoon ja tehdä työpäivä kiireellä. Hoidosta haun jälkeen kikkailtiin vielä hommia jotenkin ja kun lapset meni nukkumaan niin jatkettiin. Joskus aloitettiin työpäivä jo ennenkuin lapset heräsi. Tuon kaiken jälkeen tämä nykyinen työ on superhelppoa kaikin tavoin.
Tekemällä työtä mistä tykkää.
Lisäksi työpaikan ilmapiiri vaikuttaa paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitsin riittävän helpon työn, joten jaksaminen ei tuota ongelmia. Lisäksi minulla on elämässä muutakin kuin työ.
Mutta kun ei jaksa sitä muuta.
Sitten pitää tehdä asialle jotain. Joko vaihtaa kevyempään työhön tai huolehtia elämäntavat kuntoon niin, että jaksaa. 8 tuntia on vielä lyhyt työaika. Rapakunnossa pitää olla, jos sen jälkeen ei muuta jaksa. Tai sitten on väärällä alalla.
Minä olen aivan poikki töiden jälkeen. En jaksa tehdä oikein mitään. Hoitovapaalla harrastin liikuntaa 4-6krt/vko, mutta töihin paluun jälkeen en jaksa raahautua edes sitä yhtä kertaa entisen liikuntaharrastukseni pariin. Kyse ei ole rapakunnosta, vaan henkisestä väsymyksestä.
En oikein jaksa omia lapsiakaan enää. En vain kestä. En pysty. Saan paniikkikohtauksen kaltaisia oireita. Ahdistaa, laitan kädet korville ja menen vessaan yksin itkemään.
En oikein tiedä, mihin töihin voisin vaihtaa. Uskon, että kaikilla niillä aloilla, joilla pystyisin toimimaan, on sama ongelma. Näin on nyt jatkunut lähes vuoden. Olen vain koko ajan todella kuormittunut. Eniten suren sitä, että ne entiset asiat, jotka antoivat minulle voimaa ja iloa elämään, ovat ilmeisesti mennyttä.
En jaksaisi, mutta teen silti täyttä työviikkoa rahan takia, jotta on varaa tankata autoa ja pääsee töihin. Päälle vielä pitkät työmatkat niin nukkumiselle ei oikeasti jää juurikaan aikaa näin perheellisenä. Eikä palkasta käteenkään jää oikein ylimääräistä nykypäivänä. Kofeiinia reilusti aamusta lähtien, jotta pysyy hereillä ja suoriutuu töistä.
Olin uupunut työelämän takia jo ennen lapsen syntymää, mutta näin jälkikäteen mietin, että miten koin senkin arjen niin raskaaksi, vaikka ei tarvinnut kuin itsestään huolehtia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä teen 12-15h päiviä ja muutaman vuoden välein joutuu olemaan hermolomalla, kun pää ja kroppa ei vaan kestä. Ei ehdi harrastamaan mitään, kaikki aika menee töissä tai matkalla sinne ja koti pitäis pitää kunnossa, käydä kaupassa, tehdä ruokaa ja nukkuakin muutama tunti jossain välissä. Odotan vaan että sydän pettää ja pääsee pois.
Yksi kysymys: Miksi?
Äläkä tuu selittää mitään kiitos rahasta. Rahalla ei saa menetettyjä vuosia ja terveyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakaan ohjelmointityössä ei oikeasti jaksa kahdeksaa tuntia koodata tosissaan. Osa ajasta menee väkisin ruudun tuijottamiseksi niin, että aivoissa ei tapahdu mitään.
Ja olen 20 vuotta ollut työelämässä oman alani ammattilainen isolla palkalla.
Toisaalta onhan tuossa kahvi ja ruokatauot. Tupakkamiehet ravaa kerran tunnissa röökillä 10 minuuttia. Ja sitten tietysti vessakäynnit isolla hädällä.
Pienempi hätäkö sitten lasketaan housuihin?
Eikä kun pomon tekokasvin juurelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voitteko te täyttä työviikkoa tekevät hyvin?
En todellakaan voi hyvin. Eikä edes ole lapsia. Tällä työtahdilla lapsia tuskin koskaan tulee, kun aika ja jaksaminen ei riitä mihinkään muuhun. Surullista. Kovasti haluaisin saada lapsia kyllä.
Miten niin aikaa ei riitä? Vuorokaudessa on 24 tuntia. Olet niistä 8 töissä. Siihen jää vielä 16 tuntia muuhun. Nukkuminen kun otetaan pois niin siltikin jää 8 tuntia.
Mulla 8h työpäivä vie 10 tuntia vuorokaudesta työmatkoineen ja palkattoman puolen tunnin ruokatauon takia. Eli aikaa jää 14 tuntia muuhun ja siinä muussa ajassa pitäisi ehtiä nukkua 8h, olla läsnä ja kasvattaa lasta, harrastaa liikuntaa, tehdä ruokaa, hoitaa lapsen harrastukset, tehdä kotitöitä, panostaa omaan ulkonäköön kuulemma, hoitaa velvollisuuksia, tavata ystäviä, auttaa omia vanhempia, jne. Kiirettä pitää. Eri
En jaksakaan. Paska työ (huonot työolot) vie kaikki voimat. Jos olisi mielekäs työ ja työkaverit,niin jaksaisin oikein hyvin koko paletin.
Osa-aikainen on paras, kuusi tuntia. Vuorotyö 8h/päivä tuntui siltä kuin olisin asunut töissä. Ei mitään muuta elämää.
Viikonloput menee toipumiseen.