Kertokaa joku hääleikki, joka ei ole kiusallinen?
Kommentit (487)
Kaikki leikki on kiusallista. Hulluinta on kun kenkiä nostellaan, kumpi tekee mitäkin ja sehän ei taas kenellekään kuulu, kumpi on parempi missäkin asiassa.
Ei häihin tulla leikkimään, leikki-ikä on jo takana. Nyt ollaan aikuisia ja lapsia aikuisista ei ei enää tule.
Leikit kuuluu lapsille, eikä ne sovi kenenkään häihin.
Puukon potkaisu, merimiespaini.
Olen ollut kutsuttuna ulkomailla pariinkymmeneen hääjuhlaan. Kauniita tilaisuuksia, tyylikkäitä puheita, hyvää ruokaa ja tanssia.
Suomessa hääjuhlassa tunsin suoranaista myötähäpeää. Ensin kirkossa lapset riehuivat, juoksivat ympäriinsä kirkon käytävillä, makasivat attarilla, kiljuivat, vanhemmat eivät kieltäneet eivätkä poistuneet häiritsevien lastensa kanssa kirkosta. Papin puheesta ei kuullut sanakaan.
Hääjuhlassa kaasot juoksentelivat ympäriinsä sukkasillaan ja lauloivat erilaisia nyyhkylauluja ja sitten morsiammen kanssa halailtiin, itkettiin ja vannottiin ikuista ystävyyttä. Hääleikit olivat noloja, pikkutuhmia kysymyksiä jne. Suurin osa vieraista vaivaantuneita ja yrittivät vältellä leikkeihin joutumista. Minullekin tuli asiaa ulos
Ulkomailla oli joko lapsivapaat häät tai lapsille oli kirkossa varattu huone leikittäjineen. Samoin juhlatilaisuudessa lapsilla omat tilat ja tarjoilu. Eikä typeriä leikkejä yhdessäkään.
Vierailija kirjoitti:
Yhksissä häissä bestma pyysi kaikkia poikamiehiä palauttamaan morsiamen kämpän avaimet. Vähän joka toinen ukko kävi viskaamassa avaimen johonkin pönttöön
Sitten pyydettiin sulhaselta samaa että kaikki naiset voi sitten palautella avaimet niin ainoastaan yksi porukan vanhoin mummo kävi viskaamassa avaimen pönttöön
Tämä on voinut olla ihan hauska ja vitsikäs silloin, kun joku keksi sen tässä maailmassa ihan ensimmäisen kerran.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään on tärkeintä, ettei loukkaa ketään, joten edes häitä ei kannata järjestää, koska joku loukkaantuu siitäkin.
En tiedä miten ihmiset kestävät isompia kriisejä elämässä, kun eivät kestä pienempiä hetkiä, jos ne sattuvat olemaan kiusallisia.
Ehkä jotkut elävät koko elämänsä pehmustetussa huoneessa, ettei ikinä olisi ikävä olo. Tekee ainostaan niitä asioita, joita on tehnyt aina. Perunamuusia ja kalapuikkoja, koska se olisi kiusallista syödä jotain uutta, jos siitä ei pitäisikään.
Jos olet ainoa joka pitää leikeistä, niin mikset leiki niitä itse? Minusta se olisi kivaa, yksi joka tykkää leikkiä jotain pikkutuhmaa versiota tuolileikistä riehuisi siellä keskellä lattia ja muuta tekisivät mitä haluavat sillä aikaa.
Jos en erityisemmin pidä jäätelöstä, niin pitääkö minun, aikuisen ihmisen syödä sitä vain siksi että sinä haluat minun syövän nyt jäätelöä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhksissä häissä bestma pyysi kaikkia poikamiehiä palauttamaan morsiamen kämpän avaimet. Vähän joka toinen ukko kävi viskaamassa avaimen johonkin pönttöön
Sitten pyydettiin sulhaselta samaa että kaikki naiset voi sitten palautella avaimet niin ainoastaan yksi porukan vanhoin mummo kävi viskaamassa avaimen pönttöönTämä on voinut olla ihan hauska ja vitsikäs silloin, kun joku keksi sen tässä maailmassa ihan ensimmäisen kerran.
Juu, kaikki palauttaa Ugg-Lukin luolan avaimen nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Paras" tapa tehdä juhlista aneemiset on se, että vieraat joutuvat odottelemaan kaikkea toimintaa (varsinkin ruokaa ja kakkua) pitkät ajat. Siellä sitten istutaan nälkäisinä pöydissä naputtelemassa kynsiä ja yritetään jollain konstilla pitää aikuisiakin tylsistyneemmät lapset aisoissa. "Odottava tunnelma" ei ole mikään hyvä asia häissä... Pitkät ja verkkaiset häät tai muut juhlat ovat minusta painajainen. Niistä ei oikein kehtaa lähteäkään ennen kahvittelua, vaikka olisi ollut paikalla jo useamman tunnin.
On totta, että tuollainen odottelu on tappavan tylsää, mutta sen "vastalääkkeen" ei tarvitse olla mitkään lapselliset leikit.
Vastalääke olisi joku oikeasti hyvä esiintyjä ja esitys, jolla odottavia voisi viihdyttää. Ei mitään nuotin vierestä vetäviä sukulaistätejä, hassuja kummilapsia tai viulua korviaraastavasti vinguttavia "taiteilijalahjakkuuksia".
Onneksi en ole koskaan joutunut mihinkään hääleikkeihin. Toivottavasti en joudukaan. Ihan heikkolahjaisen kuuloinen ohjelmanumerona. Häissä on tärkeää suunnittelu ja jokin ohjelman kaari ja mahdollinen seremoniamestari, mutta sentään luottaisin häävieraiden kykyyn nauttia seurustelusta ja tanssista ilman ohjattuja leikkejäkin.
Ei aikuisten leikkejä minkäänlaisia häihin! Mikä siinä on niin vaikeeta käsittää? Kukaan niitä ei halua.
Leikit on lasten juttu.
Leikkikää niissä polttareissanne. Hääjuhla olkoon leikitön tilaisuus.
Kiusaannuttavaa ja vaivaannuttavaa, ei yhtään hauskaa kenenkään mielestä. No, aikaa saa kulumaan, se kai se ainut syy niille on, kun muuta ei keksitä.
Iso pallomeri tai aikuisia kestävä pomppulinna. Sinne voi kadota kun ei jaksa pönöttää ja kaikki ymmärtävät.
Siskolla oli häissä oli vain yksi leikki jossa kaikki vieraat sai lapun, toiselta puolelta punainen ja toiselta sininen. Juontajat veti leikin hauskasti, kysyi kysymyksiä "Kumpaa saa todennäköisimmin odottaa" jne ja vieraat nosti aina lapun ilmaan vastaukseksi, yleisö lähti usein kommentoimaan ja siitä lähti hyvää juttua taas juontajillekin. Siinä ei nolattu ketään yleisöstä eikä tullut konttailua tai muuta valokeilaa kuin itse hääpariin tietysti. Jos hääpari inhoaa tällaista tilannetta ei leikkiä oltaisi vedetty. Kannattaa omia häitä järjestäessä tosiaan vain sellaisia komponentteja laittaa ohjelmaan jotka kokee itse aidosti hauskaksi ja joka ei laita ketään vierasta valokeilaan, vaan jos joku siihen joutuu niin on siinä itse
Vierailija kirjoitti:
Mikä leikeissä on niin pahaa, että niistä kirjoittaminen palstalla aiheuttaa niin voimakkaita tunteita?
Onko se palstalta opittua, että leikit on nounou?
Onko heittäytyminen ja juhlien tunnelman luomiseen osallistuminen niin ylivoimaista?
Vai onko vaan niin kiva olla ylimielinen nimettömänä aiheesta kuin aiheesta?
Mikä siinä on, että vaikka leikit aiheuttavat näin voimakkaita tunteita, 95 % sanoo ei kiitos ja ehkä 5 % sanoo ihanaa, haluan heittäytyä ja luoda juhliin tunnelmaa, niin se ei mene perille eikä sitä uskota, vaan väkisin pitää taas meidänkin häihin jotain hassunhauskoja leikkejä järjestää.
Ja joo, heittäytyminen on minulle ylivoimaista ja leikeillä luotu tunnelma on yleensä ihan jotain muuta kuin positiivista, rentoa ja vapautunutta.
Hääkutsuun voisi laittaa lahjatoiveen: Häälahjat toivotaan rahana tilille FIxx-xx, hankimme niillä häihin oikean viihdyttäjän ja lupaamme, että emme järjestä yhtään ainoaa hääleikkiä.
Me ei haluttu mitään hääleikkejä meidän häihin 20v. sitten. Miehen siskon mielestä oli tylsät häät kun ei ollut leikkejä. No, eiköhän tämä sisko ollut järjestänyt yllätysleikin.
Hän oli leikannut lakanaan neljä reikää. Mun piti laittaa silmät kiinni ja neljä miestä meni seisomaan lakanan taakse ja laittoi huulet näkyville reiästä. Yksi oli tietenkin sulhanen.
Mun piti tunnistaa huulista mieheni ja suudella häntä. Tietysti tunnistin mieheni huulet ja suutelin häntä, mutta leikki oli kauhea. Ei mua ainakaan olis kiinnostanut pussata miehen kaveria.
Kyseinen sisko ei myös tykännyt kun ei tarjottu viiniä ruoan kanssa. Kuulemm tylsät häät kun ei ole viiniä ruoan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä leikeissä on niin pahaa, että niistä kirjoittaminen palstalla aiheuttaa niin voimakkaita tunteita?
Onko se palstalta opittua, että leikit on nounou?
Onko heittäytyminen ja juhlien tunnelman luomiseen osallistuminen niin ylivoimaista?
Vai onko vaan niin kiva olla ylimielinen nimettömänä aiheesta kuin aiheesta?
Ei, kyllä ne leikit vaan on perseestä sori vaan. Yksissäkin häissä ihmiset luikki vessaan ja ties minne karkuun kun oli leikkien ja leikkiin pakotettujen valinnan aika.
Niin toivottavasti ulkona on edes kaunis sää ja hääpaikalla iso piha tai on muuten sokkeloinen hääpaikka, niin pääsee edes pakenemaan jonnekin. Sekin on varmaan ihan hyvä, jos on vähän vessoja, niin voi jonottaa sinne jalat ristissä koko leikkituokion ajan.
En ole ksokaan kysynyt millaiset häät vanhemmillani oli v. -82. Tuskin kovin leikillsiet ainakaan. Veikkaan että aika jämptit ja kiusattomat
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä leikeissä on niin pahaa, että niistä kirjoittaminen palstalla aiheuttaa niin voimakkaita tunteita?
Onko se palstalta opittua, että leikit on nounou?
Onko heittäytyminen ja juhlien tunnelman luomiseen osallistuminen niin ylivoimaista?
Vai onko vaan niin kiva olla ylimielinen nimettömänä aiheesta kuin aiheesta?
Mikä siinä on, että vaikka leikit aiheuttavat näin voimakkaita tunteita, 95 % sanoo ei kiitos ja ehkä 5 % sanoo ihanaa, haluan heittäytyä ja luoda juhliin tunnelmaa, niin se ei mene perille eikä sitä uskota, vaan väkisin pitää taas meidänkin häihin jotain hassunhauskoja leikkejä järjestää.
Ja joo, heittäytyminen on minulle ylivoimaista ja leikeillä luotu tunnelma on yleensä ihan jotain muuta kuin positiivista, rentoa ja vapautunutta.
Hääkutsuun voisi laittaa lahjatoiveen: Häälahjat toivotaan rahana tilille FIxx-xx, hankimme niillä häihin oikean viihdyttäjän ja lupaamme, että emme järjestä yhtään ainoaa hääleikkiä.
Ne jotka haluaa leikkiä, voivat leikkiä keskenään. Joku leikkitila voisi olla vielä hyvä.
Muut voivat jutella ja seurustella, ihan vaan olla rennosti ja pitää hauskaa. Ja osa voi sitten mennä pussijuoksua ympäri pihaa. Kaikilla on mukavata.
Vierailija kirjoitti:
Puu tms., johon vieraat saavat käydä laittamassa kukiksi/lehdiksi kirjoitettuja, piirrettyjä, runoiltuja muistoja hääparista tai onnitteluja jne.
Purkki johon vieraat saavat käydä tiputtamassa lapulle kirjoitettuja tehtäviä hääparille avioliiton ajalle tai tuleville tylsille päiville.
No tällainen voisi olla kyllä ihan kivakin jossain nurkassa, osallistuu kuka haluaa ja hääparin on varmaan kiva niitä myöhemmin lueskella.
Joka hääketjussa n. 9/10 kammoaa näitä älyttömiä väkisin väännettyjä leikkejä, ne muutamat puolestapuhujat ei oikeasti häissä niihin osallistuisi. Suomalaiseen juroon menttaliteettiin leikit eivät vain leikit uppoa. Miksi siis niitä pitää väkisin tunkea häihin?!