Lue keskustelun säännöt.
Muita, joita luullaan huomattavasti nuoremmaksi tai vanhemmaksi?
06.05.2022 |
Olen 42 ja useimpien ihmisten arvio on 25, arvioijan omasta iästä riippumatta.
Kommentit (108)
Ihmisten ulkonäössä on suuria eroja jo 40-vuotiaina, jopa aiemmin. Jos välttää aurinkoa ja ylipainoa ja muutenkin elintavat ovat hyvät, niin näyttää todella erilaiselta kuin auringossa oleskeleva tupakoiva ikätoveri. Toisaalta voidaan sanoa, että terveitä elintapoja noudattanut näyttää normaalilta terveitä elintapoja noudattaneelta ikäiseltään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen viisikymppinen ja mua luullaan seitsemänkymppiseksi. Jo 17-vuotiaana minua luultiin kolmekymppiseksi.
Mutta ääneni on hyvin nuorekas. Puhelimessa monesti mua luullaan lapseksi.
Meillä on paljon nuoria töissä (helppoa "pskaduunia") ja minut niputetaan kolmikymppisenä tähän nuorisoon. Näin keväisin tulee kyselyitä minne hain opiskelemaan. "Joo viisi vuotta sitten valmistuin mutta oman alan työt on kiven alla". Suurin vaikutus voi olla hoikkuudella eikä tässä iässä vielä selviä ryppyjäkään ole.
Vierailija kirjoitti:
Pukeutuminen vaikuttaa siihen minkä ikäiseltä näytät, samoin oletko lyhyt ja hoikka vai lihava. Eron huomasi juuri kun näin kaksi kaveriani, molemmat 50 vuotiaita. Toinen pieni ja hoikka, pillifarkuissa ja sannan nahkatakissa näytti aivan 30 vuotiaalta. Toinen lihava croksit jalassa lökäreissä teltan näköinen kaapu päällä, näytti 60 vuotiaalta.
Olen hoikka ja askel on kevyt. Monet ikäiseni taapertavat jo vaikean näköisesti tai ovat ylipainoisia.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä luulen aina itseäni kolmekymppiseksi, kun katson peiliin. Muut varmaan ei.
M45
Minä olen ylipainoinen ja silti luullaan ikäistäni nuoremmaksi. Minusta se ei ole erityisen positiivista. Työelämässä olen huomannut, että minua pidetään alkuun aina nuorena ja kokemattomana tyttösenä, ammattitaitoni tuntuu tulevan ihmisille yllätyksenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihana oman kehun ketju!
Ei kai tässä nyt erityisemmin kehuta. Sai kertoa kokemuksiaan siitä, jos luullaan jatkuvasti vanhemmaksi kuin on.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kuka oikeasti sanoo keskustelukumppanille arvionsa tämän iästä rehellisesti?
No kyllä se herättää hämmennystä ihmisissä, kun tulet puhetta lapsista. Oma lapsi on 21v ja muut luulee, että olen itse 21v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 32 ja minua arvioidaan Max 25 vuotiaaksi. Mulla on ollut 31v saakka akne, niin ikääntymisen merkkejä ei ole päässyt kasvoihin vielä syntymään. Lisäksi olen tosi pienikokoinen. Kasvot on sellaiset pyöreät ja tyttömäisen sievät. En usko, että tässä kovin äkkiä vanhenen ulkomuodoltani.
Vierailija kirjoitti:
Tein hanttihommia väliaikaisesti, ja firman paidassa maski päällä menin ihan täysin 20v tytöstä muiden mukana. Olin 31. Olen xs-kokoinen.
Mulla sama kun oon tehnyt muutto- ja raksahommia (ilman maskia tosin) ja oon pieni nainen.
N34
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nelikymppiseksi asti luultiin usein 5-10 vuotta nuoremmaksi, nyt nelivitosena viisikymppiseksi. Syynä lienee sukurasitteena oleva luomien roikkuminen, mikä on parissa vuodessa korostunut. Se kyllä vanhentaa ilmettä.
En tiedä, minkä ikäiseksi minua tarkalleen luullaan, mutta säännönmukaisesti uudet tuttavuudet esim. työkuvioissa hämmästyvät sitä, että minulla on 16-vuotias lapsi. Olen itse 42, eli ihan reilusti aikuisena olen hänet saanut. Tyylini on vieläpä enemmänkin klassisen "mummo" kuin nuorekas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 42, ja minut arvioidaan useimmiten noin kolmekymppiseksi. En ole kaunis enkä nätti, jostain syystä kuulemma vain näytän, kuulostan ja vaikutan ikäistäni nuoremmalta. Siihen varmaan vaikuttaa se, että olen etenkin vieraassa seurassa ujon ja aran oloinen.
Koen ikää koskevat kyselyt ja arvioinnit hieman kiusallisina ja joskus loukkaavinakin, etenkin jos siihen sisältyy kovaäänistä ihmettelyä tai elämäntilanteeseeni liittyvää kommentointia.
Kun menen 9lk valvontaluokkani kanssa retkille, kysytään aina missä on opettaja. No tässä. Kerran poliisi jopa vänkäsi vastaan, että oletko oikeasti opettaja. Huoh.
Minua eivät meinaa myöskään kolleegat aina tunnistaa välituntivalvonnasta tai edes tunnilta kun kiertelen luokassa. Vanhempainilloissa minua nuoremmat vanhemmat kysyvät olenko vastavalmistunut. Ottaa päähän. En meikkaa enkä käytä leggareita/collareita/tekoripsiä/-kynsiä tmv teinikamaa. Pitkät hiukset on.
Olen 46v.
Vierailija kirjoitti:
Ai että nämä ap:n kaltaiset ihmiset naurattavat aina. Ihmiset veikkaavat toisen ihmisen iän aina reippaasti alas päin ihan kohteliaisuudesta, mutta ei se silti tarkoita sitä, että nelikymppinen näyttäisi parikymppiseltä. Kyseessä on sosiaaliset normit.
Muutenkin ihmiset eivät tunnu tajuavan ja näkevän omaa vanhenemistaan. Kun näkee oman peilikuvansa päivittäin, ei huomaa hiljalleen tulevia vanhenemisen merkkejä. Kun kadulla törmää entiseen opiskelukaveriin, on ensimmäinen ajatus aina että kylläpä tuokin on vanhentunut, onneksi olen itse säilynyt paremmin. Ja se toinen henkilö ajattelee ihan samalla tavalla.
Ei ainoa mahdollinen tilanne ole että veikataan jonkun ikää tämän henkilön läsnäollessa.
Eteeni on tullut paljon tilanteita joissa ikäni on oletettu olevan esimerkiksi 20 tai alle ja sitten kun joudun sanomaan että olen oikeastaan melkein 30 heidän kasvoistaan kyllä huomaa yllättyneisyyden. Esimerkiksi joku on minusta puhuessaan olettanut että olen nuorempi kuin hän vaikka olen paljon vanhempi, tai bussissa on annettu lasten lippu tai kun olen pyytänyt lippua on kysytty että nuorten lippuko, oletko nyt varma että aikuisten lippu, etkö olle alle 17.
Kyllä omatkin kasvoni ovat erilaiset kuin vaikka kymmenen vuotta sitten, mutta silloinkin minua luultiin nuoremmaksi kuin olin. Ja koska minulla oli silloin todella lapsekkaita piirteitä, nyt kun ne piirteet ovat vähän "aikuistuneet" ovat ne silti lapsekkaammat kuin monella joilla vaikka luusto on erilainen ja näyttävät aina ikäisiltään.
Vierailija kirjoitti:
Ihana oman kehun ketju!
Ei se ole pelkästään positiivista, ainakaan vielä melko nuorena. Joskus nelikymppisenä olisi ehkä jo kiva näyttää nuoremmalta jos siihen ei liity väheksyntää, mutta kokonaisuutena parasta olisi varmaan näyttää ikäiseltään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai että nämä ap:n kaltaiset ihmiset naurattavat aina. Ihmiset veikkaavat toisen ihmisen iän aina reippaasti alas päin ihan kohteliaisuudesta, mutta ei se silti tarkoita sitä, että nelikymppinen näyttäisi parikymppiseltä. Kyseessä on sosiaaliset normit.
Muutenkin ihmiset eivät tunnu tajuavan ja näkevän omaa vanhenemistaan. Kun näkee oman peilikuvansa päivittäin, ei huomaa hiljalleen tulevia vanhenemisen merkkejä. Kun kadulla törmää entiseen opiskelukaveriin, on ensimmäinen ajatus aina että kylläpä tuokin on vanhentunut, onneksi olen itse säilynyt paremmin. Ja se toinen henkilö ajattelee ihan samalla tavalla.
En ikinä kysele ihmisten arvioita omasta iästäni vaan hämmentävän moni ihminen ottaa asian esille. Olen kuullut näitä ikäarvioita jopa niin, että työpaikalla tapahtuneet ovat kiertäneet siskoni kautta minulle. Epäilen myös vahvasti, että teini-ikäisen lapseni kaverit haluaisivat vain olla kohteliaita. Näitä tapauksia on niin paljon, että eivät ole pelkkiä kohteliaisuuksia.
Ap
Sama juttu, eivätkä ne loksahtavat leuatkaan taida olla kohteliaisuutta.
Lisäksi kaverit tykkäävät välillä käskeä uusia tuttavuuksia tai omia minulle tuntemattomia kavereitaan arvaamaan ikäni. Tuskin se olisi heistä niin hauskaa jos ulkonäkö vastaisi ikää.
Tunnen myös yhden itseäni vanhemman henkilön joka ei ole muuttunut oikeastaan ollenkaan kymmenessä vuodessa. On lähempänä neljääkymppiä mutta häntäkin luullaan paljon alle 30-vuotiaaksi.
En ikinä kysele ihmisten arvioita omasta iästäni vaan hämmentävän moni ihminen ottaa asian esille. Olen kuullut näitä ikäarvioita jopa niin, että työpaikalla tapahtuneet ovat kiertäneet siskoni kautta minulle. Epäilen myös vahvasti, että teini-ikäisen lapseni kaverit haluaisivat vain olla kohteliaita. Näitä tapauksia on niin paljon, että eivät ole pelkkiä kohteliaisuuksia.
Ap